Yleiskonferenssi
Kristuksen seuraaminen
Lokakuun 2024 yleiskonferenssi


13:31

Kristuksen seuraaminen

Kristuksen seuraajina me opetamme ja todistamme Jeesuksesta Kristuksesta, täydellisestä roolimallistamme. Seuratkaamme siis Häntä luopumalla kiistelystä.

Tänä vuonna miljoonia on innoittanut evankeliumin opiskelusuunnitelma, joka tunnetaan Vapahtajan kutsusta ”Tule ja seuraa minua”. Kristuksen seuraaminen ei ole välinpitämätöntä tai satunnaista toimintaa. Se on jatkuvaa sitoutumista ja elämäntapa, jonka pitäisi ohjata meitä kaikkina aikoina ja kaikkialla. Hänen opetuksensa ja esimerkkinsä määrittelevät polun Jeesuksen Kristuksen jokaiselle opetuslapselle. Ja kaikkia kutsutaan tälle polulle, sillä Hän kutsuu kaikkia tulemaan luokseen – mustia ja valkoisia, orjia ja vapaita, miehiä ja naisia, ”kaikki ovat Jumalalle yhdenvertaisia”.

I

Ensimmäinen askel Kristuksen seuraamisessa on noudattaa sitä, minkä Hän määritteli ”lain suurimmaksi käskyksi”:

”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi.

Tämä on käskyistä suurin ja tärkein.

Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”

Isä ja poika lennättävät leijaa.

Jumalan käskyt ovat ohjaavana ja vakauttavana voimana elämässämme. Kokemuksemme kuolevaisuudesta ovat kuin pieni poika ja hänen isänsä, jotka lennättivät leijaa tuulisena päivänä. Kun leija nousi korkeammalle, tuulet saivat sen nykäisemään pienen pojan kädessä olevaa narua. Kokemattomana kuolevaisuuden tuulten voimasta poika ehdotti, että naru katkaistaisiin, jotta leija voisi kohota korkeammalle. Hänen viisas isänsä neuvoi häntä olemaan tekemättä niin ja selitti, että narun avulla leija pysyy paikallaan kuolevaisuuden tuulia vastaan. Jos irrotamme otteemme narusta, leija ei nouse korkeammalle. Nämä tuulet kuljettavat sitä mukanaan, ja se putoaa väistämättä maahan.

Tuo välttämätön naru kuvaa liittoja, jotka yhdistävät meidät Jumalaan, taivaalliseen Isäämme, ja Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Kun kunnioitamme niitä liittoja pitämällä Heidän käskynsä ja noudattamalla Heidän lunastussuunnitelmaansa, niin Heidän lupaamiensa siunausten ansiosta me pystymme kohoamaan selestisiin korkeuksiin.

Mormonin kirjassa julistetaan usein, että Kristus on ”maailman valo”. Ilmestyessään nefiläisille ylösnoussut Herra selitti tuota opetusta sanomalla heille: ”Minä olen antanut teille esimerkin.” ”Katso, minä olen valo, joka teidän on pidettävä korkealla – se, mitä te olette nähneet minun tekevän.” Hän on roolimallimme. Me opimme, mitä Hän on sanonut ja tehnyt, tutkimalla pyhiä kirjoituksia ja noudattamalla profeetallisia opetuksia, kuten presidentti Russell M. Nelson on kehottanut meitä tekemään. Sakramenttitoimituksessa me lupaamme joka lepopäivä, että me muistamme Hänet aina ja pidämme Hänen käskynsä.

II

Mormonin kirjassa Herra on antanut meille perusasiat siinä, mitä Hän nimittää ”Kristuksen opiksi”. Niitä ovat usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, parannus, kaste, Pyhän Hengen lahjan saaminen, kestäminen loppuun asti ja tuleminen pienen lapsen kaltaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että luotamme Herraan ja alistumme kaikkeen, mitä Hän vaatii meiltä.

Herran käskyjä on kahdenlaisia: pysyviä, kuten Kristuksen oppi, ja väliaikaisia. Väliaikaiset käskyt ovat niitä, jotka ovat välttämättömiä Herran kirkon tai uskollisten tarpeisiin tilapäisissä olosuhteissa mutta jotka on määrä siirtää syrjään, kun tarve on mennyt ohi. Esimerkkinä väliaikaisista käskyistä ovat Herran ohjeet kirkon varhaisille johtajille siirtää pyhät New Yorkin osavaltiosta Ohioon, Missouriin ja Illinoisiin sekä viimein johtaa pioneerien joukkomuutto vuorten väliselle alueelle länteen. Vaikka nämä käskyt olivatkin vain väliaikaisia, niitä oli noudatettava, kun ne olivat vielä voimassa.

Joidenkin pysyvien käskyjen kohdalla on kestänyt huomattavan kauan, ennen kuin niitä on alettu noudattaa yleisesti. Esimerkiksi presidentti Lorenzo Snow’n kuuluisassa saarnassa kymmenysten laista tähdennettiin käskyä, joka oli annettu aikaisemmin mutta jota kirkon jäsenet eivät vielä yleisesti noudattaneet. Sitä piti tähdentää uudelleen olosuhteissa, joita kirkko ja sen jäsenet siihen aikaan kohtasivat. Meillä on myös tuoreita esimerkkejä uudelleen tähdentämisestä, kun sitä on tarvittu myöhempien aikojen pyhien tai kirkon kohtaamien nykyisten olosuhteiden vuoksi. Näitä ovat presidentti Gordon B. Hinckleyn sukupolvi sitten antama perhejulistus ja presidentti Russell M. Nelsonin äskettäinen kehotus, että kirkko tunnettaisiin sen ilmoitetulla nimellä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko.

III

Vielä yksi Vapahtajamme opetuksista näyttää kaipaavan uudelleen tähdentämistä meidän aikamme olosuhteissa.

Tämä on aikaa, jolloin julkisessa kommunikoinnissa ja joskus myös perheissämme käytetään paljon tylyjä ja loukkaavia sanoja. Jyrkät erimielisyydet julkisiin menettelytapoihin liittyvissä kysymyksissä johtavat usein vihamielisyyteen – jopa vihaan – julkisissa ja henkilökohtaisissa suhteissa. Toisinaan tämä vihamielisyyden ilmapiiri jopa halvaannuttaa lainsäätämiskyvyn tärkeissä asioissa, joissa useimmat kansalaiset katsovat, että yleisen edun kannalta on kiireellisesti ryhdyttävä toimiin.

Mitä Kristuksen seuraajien tulee opettaa ja tehdä tänä myrkyllisen kommunikoinnin aikana? Millaisia olivat Hänen opetuksensa ja esimerkkinsä?

Vapahtaja opettaa nefiläisiä.

On merkittävää, että ensimmäisten periaatteiden joukossa, joita Jeesus opetti ilmestyessään nefiläisille, oli kiistojen välttäminen. Vaikka Hän opetti tätä uskonnollista oppia koskevien kiistojen asiayhteydessä, Hänen antamiaan perusteluja voidaan selvästi soveltaa kommunikointiin ja suhteisiin politiikassa, julkisissa menettelytavoissa ja perhesuhteissa. Jeesus opetti:

”Se, jossa on kiistelyn henki, ei ole minusta vaan on Paholaisesta, joka on kiistelyn isä, ja hän yllyttää ihmisten sydämet kiistelemään vihaisina keskenään.

Katso, minun oppini ei ole yllyttää ihmisten sydämiä vihaisina toisiaan vastaan, vaan minun oppini on, että sellaisen on loputtava.”

Jäljellä olevan palvelutehtävänsä aikana nefiläisten keskuudessa Jeesus opetti muita käskyjä, jotka liittyivät läheisesti Hänen kiistelyä koskevaan kieltoonsa. Raamatun pohjalta tiedämme, että Hän oli aiemmin opettanut kutakin niistä suuressa vuorisaarnassaan, yleensä täsmälleen samoilla sanoilla, joita Hän myöhemmin käytti nefiläisten luona. Lainaan Hänen sanojaan nefiläisille:

Vapahtaja opettaa Jerusalemissa.

”Rakastakaa vihamiehiänne, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vahingoittavat teitä ja vainoavat teitä.”

Tämä on yksi Kristuksen tunnetuimmista käskyistä – mitä vallankumouksellisin, ja mitä vaikein noudattaa. Silti se on mitä perustavinta laatua oleva osa Hänen kaikille esittämäänsä kutsua seurata Häntä. Kuten presidentti David O. McKay opetti: ”Ei ole parempaa tapaa ilmaista rakkautta Jumalaa kohtaan kuin osoittaa epäitsekästä rakkautta lähimmäisiään kohtaan.”

Vastapuolet sovittelussa.

Tässä on toinen perustavanlaatuinen opetus Häneltä, joka on roolimallimme: ”Siunattuja ovat kaikki rauhantekijät, sillä heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi.”

Rauhantekijät! Kuinka paljon ihmissuhteet muuttuisivat, jos Kristuksen seuraajat luopuisivat tylyistä ja loukkaavista sanoista kaikessa kommunikoinnissaan.

Viime vuoden yleiskonferenssissa presidentti Russell M. Nelson antoi meille nämä haasteet:

”Yksi helpoimmista tavoista tunnistaa Jeesuksen Kristuksen tosi seuraaja on se, kuinka myötätuntoisesti tuo henkilö kohtelee muita. – –

Jeesuksen Kristuksen todelliset opetuslapset ovat rauhantekijöitä.

– – Yksi parhaista tavoista, millä voimme kunnioittaa Vapahtajaa, on tulla rauhantekijöiksi.”

Hän päätti opetuksensa: ”Kiistely on valinta. Rauhan rakentaminen on valinta. Teillä on tahdonvapaus, ja voitte valita kiistelyn tai sovinnonteon. Kehotan teitä tekemään valinnan olla rauhantekijä nyt ja aina.”

Mahdollisten vastapuolien tulee aloittaa keskustelunsa siitä, että he etsivät yhteiset lähtökohdat, joista kaikki ovat samaa mieltä.

Seurataksemme täydellistä roolimalliamme ja Hänen profeettaansa meidän tulee noudattaa sitä, mikä tunnetaan yleisesti kultaisena sääntönä: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.” Meidän on rakastettava kaikkia ja tehtävä hyvää heille. Meidän tulee välttää kiistelyä ja olla rauhantekijöitä kaikessa kommunikoinnissamme. Tämä ei tarkoita sitä, että tinkisimme periaatteistamme ja tärkeinä pitämistämme asioista, vaan sitä, että lakkaamme hyökkäämästä tylysti muita vastaan heidän periaatteidensa vuoksi. Sitä meidän täydellinen roolimallimme teki palvelutehtävässään. Sen esimerkin Hän antoi meille, kun Hän kutsui meitä seuraamaan Häntä.

Tässä konferenssissa neljä vuotta sitten presidentti Nelson antoi meille profeetallisen haasteen omaa aikaamme varten:

”Haluatko sinä antaa Jumalan vallita elämässäsi? Haluatko sinä antaa Jumalan olla tärkein vaikuttaja elämässäsi? Annatko sinä Hänen sanojensa, Hänen käskyjensä ja Hänen liittojensa vaikuttaa siihen, mitä teet joka päivä? Annatko sinä Hänen äänensä olla kaikkia muita ääniä tärkeämpi?”

Herra Jeesus Kristus.

Kristuksen seuraajina me opetamme ja todistamme Jeesuksesta Kristuksesta, täydellisestä roolimallistamme. Seuratkaamme siis Häntä luopumalla kiistelystä. Kun pyrimme ajamaan parhaina pitämiämme asioita julkisessa toiminnassa, olkaamme kelvollisia Hänen siunauksiinsa käyttämällä rauhantekijöiden kieltä ja menetelmiä. Välttäkäämme perheessämme ja muissa henkilökohtaisissa suhteissamme sitä, mikä on tylyä ja vihamielistä. Pyrkikäämme olemaan pyhiä kuten Vapahtajamme, jonka pyhässä nimessä todistan ja rukoilen Hänen siunaustaan avuksi, jotta olisimme pyhiä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.