Tuuli ei koskaan lakannut puhaltamasta
Me voimme auttaa muita edistymään heidän matkallaan kohti Jumalan siunausten saamista.
Vuonna 2015 Pernambucon osavaltiossa Brasiliassa J. Reuben Clark Law Societyn 62 jäsentä teki yhteistyötä osavaltion syyttäjänviraston kanssa tutkiessaan neljässä eri hoitokodissa asukkaiden oikeudellisia haasteita. Eräänä lauantaina nämä asianajajat haastattelivat viiden tunnin ajan yksi kerrallaan yli 200:aa asukasta, joista jokaisen yhteiskunta oli toimissaan unohtanut.
Haastattelujen aikana he havaitsivat useita rikoksia, joihin iäkkäitä asukkaita kohtaan oli syyllistytty, kuten heitteillejättö, huono kohtelu ja varojen väärinkäyttö. Tämän asianajajien yhdistyksen keskeisenä toimintaperiaatteena on pitää huolta köyhistä ja apua tarvitsevista. Vain kaksi kuukautta myöhemmin syyttäjä nosti syytteet vastuullisia osapuolia vastaan.
Yhdistyksen antama apu on täydellinen esimerkki kuningas Benjaminin opetuksesta, että ”kun olette lähimmäistenne palveluksessa, olette pelkästään Jumalanne palveluksessa”.
Eräs asukas, jota haastattelin henkilökohtaisesti tämän pro bono -hankkeen aikana, oli hyväsydäminen 93-vuotias nainen nimeltä Lúcia. Kiitollisena palveluksestamme hän huudahti leikkimielisesti: ”Mene kanssani naimisiin!”
Vastasin yllättyneenä: ”Katsohan tuota kaunista nuorta naista! Hän on vaimoni ja osavaltion syyttäjä.”
Lúcia laukaisi nopeasti takaisin: ”Entä sitten? Hän on nuori, kaunis ja voi helposti mennä uudelleen naimisiin. Minulla ei ole muita kuin sinut!”
Näiden suurenmoisten asukkaiden kaikkia ongelmia ei ratkaistu sinä päivänä. Epäilemättä aika ajoin he kokivat edelleen vaikeuksia kuten jerediläiset aluksissaan haastavalla matkalla luvattuun maahan, kun nämä ”hautautuivat monta kertaa meren syvyyksiin niiden vuorenkorkuisten aaltojen tähden, jotka sortuivat heidän päälleen”.
Mutta sinä lauantaina hoitokodin asukkaat tiesivät, että vaikka maallinen yhteiskunta olikin unohtanut heidät, niin rakastava taivaallinen Isä, joka vastaa yksinkertaisimpiinkin rukouksiin, tuntee heidät henkilökohtaisesti.
Mestarien mestari sai aikaan ”raivoisan tuulen”, joka puhalsi jerediläisiä kohti luvattuja siunauksia. Samalla tavoin me voimme tehdä valinnan palvella nöyränä tuulenpuuskana Herran käsissä. Aivan kuten ”tuuli [ei] koskaan lakannut puhaltamasta” jerediläisiä luvattua maata kohti, me voimme auttaa muita edistymään heidän matkallaan kohti Jumalan siunausten saamista.
Useita vuosia sitten, kun rakasta vaimoani Chrisiä ja minua puhuteltiin piispan tehtävääni varten, vaarnanjohtajamme pyysi minua pohtimaan rukoillen nimiä, joita voisin suositella neuvonantajiksi. Kuultuaan suosittelemani nimet hän sanoi, että minun pitäisi tietää muutama asia toisesta näistä veljistä.
Ensinnäkään tämä veli ei osannut lukea. Toiseksi hänellä ei ollut autoa, jolla hän voisi mennä vierailuille jäsenten luo. Kolmanneksi hän käytti kirkossa aina – aina – aurinkolaseja. Vaarnanjohtajan vilpittömistä huolenaiheista huolimatta tunsin vahvasti, että minun pitäisi silti suositella tätä veljeä neuvonantajakseni, ja vaarnanjohtaja antoi minulle tukensa.
Sinä sunnuntaina, jolloin neuvonantajani ja minut hyväksyttiin tehtäviimme sakramenttikokouksessa, yllätys jäsenten kasvoilla oli ilmeinen. Tämä rakas veli meni hitaasti korokkeelle, jossa kattovalot heijastuivat kirkkaasti hänen aurinkolaseistaan.
Kun hän istuutui viereeni, kysyin häneltä: ”Veli, onko sinulla ongelmia näön kanssa?”
”Ei”, hän sanoi.
”Miksi sitten käytät aurinkolaseja kirkossa?” kysyin. ”Ystäväni, jäsenten on nähtävä silmäsi, ja sinun on myös pystyttävä näkemään heidät paremmin.”
Sillä hetkellä hän otti aurinkolasit päästään eikä ole käyttänyt niitä enää koskaan kirkossa.
Tämä rakas veli palveli rinnallani, kunnes minut vapautettiin piispan tehtävästä. Tätä nykyä hän palvelee kirkossa edelleen ja on esimerkki omistautumisesta Herralle Jeesukselle Kristukselle ja sitoutumisesta Häneen. Ja silti vuosia sitten hän oli tuntematon aurinkolasien käyttäjä, joka istui kappelin penkillä lähes unohdettuna. Mietin usein: ”Kuinka moni uskollinen veli ja sisar istuu nykyään unohdettuna keskuudessamme?”
Olimmepa sitten tunnettuja tai unohdettuja, koettelemuksia tulee väistämättä meistä jokaiselle. Kun käännymme Vapahtajan puoleen, Hän voi ”pyhittää meidän ahdinkomme meidän hyväksemme” ja auttaa meitä vastaamaan koettelemuksiimme tavalla, joka vie hengellistä edistymistämme eteenpäin. Olipa kyse sitten hoitokodin asukkaista, väärin arvioidusta kirkon jäsenestä tai kenestä tahansa muusta, me voimme olla ”tuuli [joka ei] koskaan lakannut puhaltamasta”, antaen toivoa ja ohjaten muita liittopolulle.
Rakas profeettamme, presidentti Russell M. Nelson on esittänyt nuorille jännittävän ja innoittavan kutsun: ”Vahvistan jälleen voimakkaasti, että Herra on pyytänyt jokaista kelvollista, kykenevää nuorta miestä valmistautumaan lähetystyöhön ja palvelemaan lähetystyössä. Myöhempien aikojen pyhiin kuuluville nuorille miehille lähetystyöpalvelu on pappeusvastuu. – – Myös teille nuorille ja kykeneville sisarille lähetystyö on voimallinen mutta valinnainen mahdollisuus.”
Joka päivä tuhannet nuoret miehet ja nuoret naiset vastaavat Herran profeetalliseen kutsuun palvelemalla lähetyssaarnaajina. Te olette lahjakkaita, ja kuten presidentti Nelson on sanonut, te voitte ”vaikuttaa maailmaan enemmän kuin yksikään aiempi sukupolvi!” Se ei tietenkään tarkoita, että olisitte paras versio itsestänne heti, kun astutte lähetyssaarnaajien koulutuskeskukseen.
Sen sijaan teistä saattaa tuntua samalta kuin Nefistä – Henki johdattaa teitä edeltä käsin tietämättänne, mitä teidän pitäisi tehdä. Kuitenkin te kuljette eteenpäin.
Kenties tunnette Jeremian tavoin epävarmuutta ja haluatte sanoa: ”En minä osaa puhua, minä olen niin nuori!”
Saatatte jopa nähdä henkilökohtaiset puutteenne ja haluatte huudahtaa kuin Mooses: ”Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja – –. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.”
Jos jollakulla teistä rakkaista ja mahtavista nuorista miehistä tai nuorista naisista on juuri nyt tällainen ajatus, muistakaa, että Herra on vastannut: ”Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän.” Ja Hän lupaa: ”Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa.”
Muuttumisenne luonnollisesta itsestänne hengelliseksi itseksenne tapahtuu ”rivi rivin päälle, opetus opetuksen päälle”, kun lähetyskentällä pyritte vilpittömästi palvelemaan Jeesusta Kristusta tekemällä parannusta päivittäin, osoittamalla uskoa, olemalla täsmällisen kuuliaisia ja tekemällä ahkerasti työtä, jotta ”löydätte jatkuvasti, opetatte parannusta ja kastatte käännynnäisiä”.
Vaikka teillä on nimikyltti, saatatte joskus tuntea, ettei teitä huomata tai että teidät on unohdettu. Teidän on kuitenkin tiedettävä, että teillä on täydellinen taivaallinen Isä, joka tuntee teidät henkilökohtaisesti, ja Vapahtaja, joka rakastaa teitä. Teillä on lähetystyönjohtajia, jotka puutteistaan huolimatta palvelevat teitä kuin ”tuuli [joka ei] koskaan lakannut puhaltamasta”, ohjaten teitä henkilökohtaisen kääntymyksenne matkalla.
”Maassa, joka tulvii maitoa ja hunajaa”, te palvelette lähetystyössänne, koette hengellisen uudestisyntymisen ja teistä tulee Jeesuksen Kristuksen elinikäisiä opetuslapsia, kun lähestytte Häntä. Voitte tulla tietämään, ettei teitä koskaan unohdeta.
Vaikka jotkut saattavat odottaa ”pitkään” helpotusta, sillä heillä ”ei ole ketään”, joka voisi vielä auttaa, niin Herra Jeesus Kristus on opettanut meille, ettei kukaan jää koskaan unohduksiin Häneltä. Päinvastoin, Hän oli täydellinen esimerkki siitä, että Hän etsi sitä yhtä joka hetki kuolevaisen palvelutehtävänsä aikana.
Me jokainen – ja lähipiirissämme olevat – kohtaamme omia vastustuksen myrskyjä ja koettelemusten aaltoja, jotka päivittäin painavat meidät upoksiin. Mutta ”tuuli [ei] koskaan [lakkaa] puhaltamasta luvattua maata kohti – –; ja niin tuuli [kuljettaa meitä] eteenpäin”.
Jokainen meistä voi olla osa tätä tuulta – samaa tuulta, joka siunasi jerediläisiä heidän matkallaan, ja samaa tuulta, joka meidän avullamme siunaa ihmisiä, joita ei huomata ja jotka unohdetaan, pääsemään omaan luvattuun maahansa.
Minä todistan, että Jeesus Kristus on meidän Puolustajamme Isän luona. Hän on elävä Jumala, ja Hän toimii voimakkaana tuulena, joka ohjaa meitä aina liittopolulla. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.