Siirtyä lähemmäksi Häntä
Pappeus siirtää Hengen vaikutuksella ihmisiä lähemmäksi Jumalaa asettamisen, toimitusten ja kunkin oman luonteen jalostumisen kautta.
Vuosia sitten nuori perheemme muutti taloon, joka siihen aikaan sijaitsi uudella alueella aivan asuinyhteisömme reunalla. Sieltä oli näkymä idässä sijaitseville vuorille. Eräänä aamuna, juuri kun olin pukeutunut ja olin valmiina lähtemään kiireesti ovesta ulos ja töihin, kuusivuotias poikamme Craig tuli huoneeseen taluttaen nelivuotiasta veljeään Andrew’ta. Craig katsoi minua päättäväisenä ja sanoi: ”Isä, eilen Alkeisyhdistyksessä minun opettajani sanoi, että jos jollakulla on pappeus, hän voi siirtää vuoria. Minä kerroin sen Andylle, eikä hän usko minua. Sinulla on pappeus, eikö olekin, isä?” Sitten hän käänsi pikku vartaloaan, osoitti ikkunasta avautuvaa näkymää ja sanoi minua katsoen: ”Näetkö nuo vuoret tuolla? Näytä hänelle, isä!”
Siitä seurasi suloinen kokemus. Kuinka kiitollinen olinkaan pienistä pojistani, jotka olivat alkamassa elinikäistä oppimistaan pappeudesta.
Vaikka Herra todella opetti niille, joille Hän oli antanut pappeuden, että uskon kautta vuoret siirtyisivät1 – ja tällaisia tapauksia on kirjattu muistiin2 – toivon voivani tarjota suuremman ymmärryksen siitä opin kohdasta, jonka mukaan pappeus siirtää ihmisiä lähemmäksi Jumalaa antaen heille mahdollisuuden tulla Hänen kaltaisikseen ja asua ikuisesti Hänen luonaan. Tämä oppi koskee niin Jumalan poikia kuin tyttäriäkin. Sen mukaisesti rukoilen, että se, mitä kerron, olisi avuksi molemmille.
Vuonna 1823 enkeli Moroni ilmestyi Joseph Smithille ja lainasi useita pyhien kirjoitusten kohtia, mukaan lukien tämän kohdan Malakian kirjasta: ”Katso, minä ilmoitan teille pappeuden profeetta Elian käden kautta.”3 Tämä ensimmäinen tämän taloudenhoitokauden aikana muistiin kirjattu viittaus pappeuteen ennakoi tapahtumasarjaa, joka ilmenisi tulevina vuosikymmeninä.
Vuonna 1829 Johannes Kastaja palautti Aaronin pappeuden4, ja pian sen jälkeen Pietari, Jaakob ja Johannes palauttivat Melkisedekin pappeuden.5
Vuonna 1836 Mooses ja Elias palauttivat Israelin kokoamisen ja Abrahamin evankeliumitaloudenhoitokauden avaimet,6 minkä jälkeen Elia palautti sinetöimisen avaimet. Ilmoitus päättyy sen jälkeen sanoihin, jotka Elia lausui profeetta Josephille: ”Sen tähden tämän taloudenhoitokauden avaimet on annettu teidän käsiinne.”7
Vuonna 1841, kun pappeuden valtuus, virat ja avaimet olivat kaikki jälleen maan päällä, Herra korosti profeetalle temppelien rakentamisen tärkeyttä. Niissä Herra voisi tarjota lapsilleen pappeuden toimituksia, joiden kautta Hänen poikansa ja tyttärensä olisivat valmiit palaamaan Hänen luokseen.8
Hän julisti: ”Tämä huone rakennettakoon – – jotta minä voin ilmoittaa toimitukseni siinä kansalleni,
sillä minä näen hyväksi ilmoittaa – – sellaista, mikä kuuluu aikojen täyttymisen taloudenhoitokauteen.”9
Aikaisemmin Kirtlandissa Herra oli opettanut profeetta Josephille pappeuden valaa ja liittoa, selittäen olosuhteita, joiden vallitessa luvatut siunaukset täyttyvät.10 Nauvoossa kasvoi ymmärrys pappeuden iankaikkisesta ulottuvuudesta ja voimasta11 siunata kaikkia Hänen uskollisia lapsiaan tässä tai tulevassa elämässä.12 Vaikka pappeus annetaan kelvollisille Jumalan pojille, myös Hänen tyttärensä ovat osa Hänen kansaansa, jolle Hän ilmoittaa pappeuden toimituksensa. Luvattu siunaus ”kaikki, mitä [Isällä] on”13 koskee niin miehiä kuin naisiakin, jotka osoittavat uskoa Jeesukseen Kristukseen, ottavat vastaan toimitukset ja kestävät uskossa loppuun asti. ”Sen tähden [Melkisedekin pappeuden] toimituksissa ilmenee jumalisuuden voima.”14
Kruunaava temppelitoimitus on tarjolla ainoastaan miehelle ja naiselle, kun heidät sinetöidään yhteen ja siten muodostetaan iankaikkinen perheyksikkö. Tämän ja kaikkien muiden pappeuden toimitusten voimalla maan perheitä tullaan siunaamaan.15 Tämä sinetöintitoimitus on Herran tarkoituksissa niin keskeinen, että Hän on luvannut uskollisille, jotka tässä elämässä ovat ilman omaa syytään jääneet vaille sinetöintiä, että he saavat tämän siunauksen tämän elämän jälkeen.16 Mikään muu uskonnollinen oppi ei paremmin vahvista Jumalan tasapuolista rakkautta poikiaan ja tyttäriään kohtaan.
Pappeudella on myös voima muuttaa jopa luonnettamme. Kuten Paavali kirjoitti: ”Ja kaikki ne, jotka asetetaan tähän pappeuteen, tehdään Jumalan Pojan kaltaisiksi.”17 Tämä samankaltaisuus ei ilmene ainoastaan asettamisessa ja toimituksessa, vaan myös yksittäisen sydämen täydelliseksi tekemisessä – siinä, mitä tapahtuu ”ajan kuluessa”,18 kun me taivumme Pyhän Hengen kutsuun ja riisumme päältämme luonnollisen ihmisen.19 Kun mies asetetaan Melkisedekin pappeuteen, hän astuu ”järjestykseen”,20 jonka kautta hän voi jalostua palvelemalla muita – erityisesti palvelemalla omaa perhettään – ja tulla siunatuksi Pyhän Hengen jatkuvalla toveruudella.21
Herra opetti meitä kaikkia, kun Hän opetti, että pappeudenhaltijan kohdalla jumalattomuus saa taivaallisen voiman tai vaikutuksen päättymään, kun taas vanhurskaus vahvistaa niitä. Hän ilmoitti, että taivuttelu, pitkämielisyys, lempeys, sävyisyys, vilpitön rakkaus, ystävällisyys ja puhdas tieto ovat ominaisuuksia, jotka ”avartavat sielua”.22 Sitten Hän lisäsi nämä opettavat sanat: ”Edelleen sisimpäsi olkoon täynnä rakkautta kaikkia ihmisiä ja uskon huonekuntaa kohtaan, ja hyve kaunistakoon ajatuksiasi lakkaamatta; silloin sinun luottamuksesi vahvistuu Jumalan edessä ja pappeuden oppi laskeutuu sieluusi kuin kaste taivaasta.”23
On merkille pantavaa, että pyydettyään meitä olemaan täynnä rakkautta ”kaikkia ihmisiä” kohtaan, Herra lisäsi sanat ”ja uskon huonekuntaa kohtaan”. Miksi? Eikö sanoihin ”kaikkia ihmisiä” sisälly uskon huonekunta? Miettikääpä asian merkitystä, jos tuon lisäyksen ymmärretään tarkoittavan nimenomaan ”oman uskon huonekuntamme jäseniä”. Valitettavasti kirkossa on joitakuita, jotka osoittavat suurempaa rakkautta perheensä ulkopuolisille ihmisille kuin omaa puolisoaan ja lapsiaan, sisaruksiaan ja vanhempiaan kohtaan. He saattavat julkisesti osoittaa teeskenneltyä ystävällisyyttä samalla kun yksityisesti kylvävät ja elättävät riidan siemeniä, halventaen niitä, joiden tulisi olla heitä lähimpänä. Näin ei saisi olla.
Herra puhui sitten ajatuksista, joita lakkaamatta kaunistaa – koristaa ja suojelee – hyve. Sellaiset ajatukset kammoavat syntiä.24 Niiden avulla sanomme ”Kyllä” tai ”Ei”25 ilman vilpin rasitetta. Ne näkevät muissa piilevän hyvän ja mahdollisuudet, eivätkä pelästy muissa väistämättä esiintyvää epätäydellisyyttä.
Jakeen päättää kaunis ja opettavainen viittaus taivaasta laskeutuvaan kasteeseen. Jotta voisimme paremmin ymmärtää näiden periaatteiden soveltamisen oman elämämme jalostamisessa, kuvitelkaa mielessänne kahta keskenään samankaltaista vesilasia sijoitettuina huoneeseen, jonka ilmankosteus on korkea. Jonkin ajan kuluttua vesi alkaa tiivistyä toisen lasin pinnassa. Etukäteen tehdyistä mutta katsojan silmään näkymättömistä valmisteluista johtuen sen lämpötila on erilainen kuin toisen lasin, joka säilyy pinnaltaan kuivana ja muuttumattomana. Ilman pakottavia syitä kosteus ”laskeutuu”26 toisen lasin pinnalle, kun taas toinen ei vastaanota mitään. Samaan tapaan sellaiset ominaisuudet, jotka avartavat sielua – lähimmäisenrakkaus erityisesti perheemme jäseniä kohtaan sekä ajatukset, joita kaunistaa hyve – säätävät hengellisen lämpötilamme sellaiseksi, että pappeuden oppi voi laskeutua sieluumme.
Näin ollen pappeus siirtää Hengen vaikutuksella ihmisiä lähemmäksi Jumalaa asettamisen, toimitusten ja kunkin oman luonteen jalostumisen kautta, suoden siten Jumalan lapsille mahdollisuuden tulla Hänen kaltaisikseen ja asua Hänen luonaan iankaikkisesti –työ, joka on kirkkaampaa kuin vuorten siirtäminen.27
Päätän yhtymällä Thomas Kellyn rukoukseen Parley P. Prattin toimittamin sanoin:
Niin kuin kaste taivahasta
Antaa maahan vehreyden
Nostain kuolleen ruohon, lehden
Luojan tahdon täyttäen.
Totuutesi, armon Herra,
Tulkoon mieliin ihmisten
Antain voimaa, ymmärrystä
Täyttää työsi rakkauden.28
Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.