Päättäkää siis tämä sydämessänne
Me emme voi pitää toista jalkaa kirkossa ja toista maailmassa.
Olen saanut koulutukseni lääketieteen alalla, ja ihmisruumiin monimutkaisuuden, järjestyksen ja harmonian tuntemus vahvistaa uskoani luomiseen. Minä uskon Jumalaan. Minä uskon, että Hän on luonut meidät.
Vaihtoehtona uskolle luomiseen on usko siihen, että elämä syntyi jotenkin yhtäkkiä sattumalta. Minä en usko sitä.
Ja jos Jumala on luonut meidät, ei ole johdonmukaista, että Hän sitten jättäisi meidät yksin. On järkeenkäypää, että Hän antaisi meille opastusta. Osa tästä opastuksesta on tullut käskyjen muodossa.
Käskyjä ei ole annettu rasittamaan tai rajoittamaan meitä. Ne ovat pikemminkin kaikkitietävän taivaallisen Isän antamia tienviittoja, jotka pitävät meidät loitolla ongelmista, antavat meille onnen täyteyden tässä elämässä ja vievät meidät turvallisesti takaisin kotiin Hänen luokseen.
Brigham Youngin yliopistossa vuonna 1994 pitämässään puheessa rabbi Harold S. Kushner sanoi:
”Minä olen perinteinen juutalainen ja noudatan raamatullisia ruokavaliota koskevia lakeja. – – Arvelen useimpien teistä otaksuvan, että hoen kaiken päivää itsekseni: ’Voi voi, kun tekisi mieli syödä porsaankyljyksiä, mutta se ilkeä ukko Jumala ei anna lupaa.’ Asia ei ole niin. Totuus – – on, että hoen kaiken päivää itsekseni: ’Eikö olekin uskomatonta? Tällä planeetalla on viisi miljardia ihmistä, ja Jumala välittää siitä, mitä minä syön lounaaksi [ja] millaista kieltä käytän.’
– – Se, että minulle kerrotaan, että on tiettyjä asioita, joita en saa tehdä, koska ne ovat väärin, ei tee minusta vähäpätöisempää. Pikemminkin se kohottaa minun arvoani.”1
Vanhin Henry B. Eyring sanoi sen vielä osuvammin ensimmäisessä maailmanlaajuisessa johtajien koulutuskokouslähetyksessä: ”Herra on antanut meille kelvollisuuden tasovaatimuksensa. Hän ei ole tehnyt sitä pitääkseen meidät poissa luotaan vaan lähentääkseen meitä itseensä.”2
Veljet ja sisaret, käskyjen pitäminen on kaiken avain tässä elämässä ja tulevassa. Jotta olisimme kelvollisia selestiseen valtakuntaan ja siihen iloon, joka siellä vallitsee, meidän on pidettävä käskyt!
Ainoa mittapuu, jossa on järkeä kenellekään meistä, on selestinen mittapuu. Opissa ja liitoissa sanotaan: ”Sillä se, joka ei voi pysyä selestisen valtakunnan laissa, ei voi kestää selestistä kirkkautta.”3 Se on niin yksinkertaista! Mutta meidän ei tarvitse odottaa kokeaksemme selestistä iloa. Käskyjen mukaan eläminen tuo iloa tässä ja nyt.
Pelkään, että liian monet meistä eivät ole täysin sitoutuneet elämään kaikkien käskyjen mukaan. Nämä pyhät eivät ole halukkaita jättämään maailmaa täysin taakseen. He eivät ole täydestä sydämestään mukana.
Erään aluekonferenssin pappeuskokouksessa lauloimme laulun ”Teit, Israelin vanhimmat”. Kertosäkeessä on säe ”Nyt taakse jää, nyt taakse jää, sä oi Babylon”.4 Laulun jälkeen puhui vanhin Neal A. Maxwell ilmaisten ajatuksen, että jäähyväisten jättäminen Babylonille on itse asiassa yksi haasteistamme – että liian monet meistä haluaisivat pitää siellä kesämökin.5
Me emme voi pitää toista jalkaa kirkossa ja toista maailmassa. Yhtenä syynä on se, että maailma ja kirkko ovat menossa kovaa vauhtia eri suuntiin. Me menetämme tasapainomme.
Me tiedämme, että ”kukaan ei voi palvella kahta herraa”.6 Pelkään joidenkuiden yrittävän tehdä sen, mitä presidentti Marion G. Romney kuvaili yritykseksi ”palvella Herraa loukkaamatta Saatanaa”.7
Vapahtaja opetti: ”Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.”8
Kuinka me menetämme makumme? Yksi tapa on se, että me lakkaamme olemasta erilaisia kuin maailma. Monet kirkossa ajautuvat maailman suuntaan, näyttävät yhä enemmän maailman kaltaisilta ja tulevat sellaisiksi. Meidän täytyy lopettaa ajelehtiminen.
Vanhin Robert D. Hales on sanonut: ”Meidän myöhempien aikojen pyhien ei tarvitse näyttää samanlaisilta kuin maailma. Meidän ei tarvitse viihdyttää samalla tavoin kuin maailma. Henkilökohtaisten tapojemme tulee olla erilaiset. Viihteemme tulee olla erilaista.”9
Tänä moraalisen relativismin aikana meidän täytyy valmistautua ottamaan kantaa ja sanoa: ”Tämä on oikein, ja tämä on väärin.” Me emme voi kulkea joukon mukana! En tietenkään ehdota, että muutamme autiomaahan ja lukitsemme ovemme. Me voimme olla maailmassa, käydä koulussa, käydä töissä, liittyä kannatettaviin yhteiskunnallisiin järjestöihin ja niin edelleen. Mutta meidän on pidettävä kiinni Herran mittapuista.
Minulla on rakas ystävä, joka on arvostettu lääkäri. Hän pitää säännöllistä valtakunnallista terveyspalstaa. Aiheenaan hän käsittelee usein ravitsemusta. Hänellä on ongelma. Hän rakastaa donitseja – herkullisia, mutta sellaisia, joita ei yleensä lasketa maailman ravitsevimpiin ruokiin.
Ratkaistakseen tämän ongelman hän on kehitellyt ravinnosta teorian 80:20. Tämän teorian mukaan voi syödä kaikkea haluamaansa 20 prosenttia ajastaan, kunhan on hyvin tarkka siinä, mitä syö 80 prosenttia ajastaan.
Se voi ehkä päteä ravintoon, mutta periaate 80:20 ei ole hyväksyttävä sellaisissa asioissa kuin uhkapelit, pornografia tai rehellisyys. Veljet ja sisaret, olemmeko me toisinaan 80:20 kirkon jäseniä?
Miettikää naista, joka pyhittää lepopäivän, ellei hän tarvitse jotakin kaupasta. Tai miestä, joka on rehellinen kaikissa toimissaan, kunnes ei pysty vastustamaan halua suurennella verovähennyksiään, koska hän säästää sillä yli 1 000 dollaria. Tai isää, joka on ystävällinen ja hellä vaimoaan ja lapsiaan kohtaan paitsi silloin kun hänellä on ollut vaikea päivä toimistolla.
Veljet ja sisaret, myykäämme se Babylonin kesämökki. Älkäämme olko ”melkein” vaan olkaamme ”kokonaan” myöhempien aikojen pyhiä.
Joseph Smithin [englanninkielisen] raamatunkäännöksen kohdassa Luuk. 14:28 Herra sanoo: ”Päättäkää siis tämä sydämessänne, että teette sen, mitä minä opetan ja käsken teitä tekemään.” Rakastan tuota ilmausta ”päättäkää siis tämä”. Veljet ja sisaret, rukoilen, että me olemme päättäneet. On olemassa kallisarvoisia siunauksia, jotka saa vain antautumalla koko sydämestään Jumalalle.
Presidentti Heber J. Grant sanoi kerran: ”Myöhempien aikojen pyhille on vain yksi turvallinen polku, ja se on velvollisuuden polku. Teitä ja minua ei pelasta todistus, eivät suurenmoiset ilmestykset, ei tieto siitä, että Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on tosi, – – ei edes tieto siitä, että Vapahtaja on Lunastaja ja että Joseph Smith oli Hänen profeettansa, vaan meidät pelastaa Jumalan käskyjen pitäminen, se, että elämme myöhempien aikojen pyhän elämää.”10
Nuoret miehet ja nuoret naiset, kun te alatte asettaa asioita elämässänne tärkeysjärjestykseen, niin muistakaa, että ainoa todellinen turva elämässä on elää käskyjen mukaan. Taloudellinen turva ja julkinen asema ovat onttoja ilman vanhurskautta. Sen takaan.
Te elitte taivaallisen Isänne luona kuolevaisuutta edeltävässä elämässä. Te olitte siellä Hänen kanssaan. Henkenne tietää, millaista on elää selestisessä valtakunnassa. Ette voi olla koskaan todella onnellisia ympäristössä, joka ei ole selestinen. Te tiedätte liian paljon. Se on yksi syy siihen, että teidän kohdallanne jumalattomuus ei voi koskaan olla onnea.11 Miten hieno asia onkaan päättää lopullisesti ja pysyvästi jo varhain elämässä, mitä teette ja mitä ette tee rehellisyyden, säädyllisyyden, siveyden, viisauden sanan ja temppeliavioliiton suhteen.
Veljet ja sisaret, pysykää suoralla ja kapealla polulla. Ei, vaan pysykää keskellä suoraa ja kapeaa polkua. Älkää ajelehtiko, älkää vaellelko, älkää harhailko, olkaa varovaisia.
Varokaa, ettette leikittele pahan kanssa. Pysykää poissa paholaisen puolelta. Älkää antako Saatanalle mitään kotikenttäetua. Käskyjen mukaan eläminen tuo teille sitä onnea, jota liian monet etsivät muualta.
Kuten vanhin Nelson opetti tänä aamuna, tämä on Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteys. Tämä on Hänen kirkkonsa. Palautus todella tapahtui! Kannattaa olla täydestä sydämestä mukana.
Tiedän, että presidentti Gordon B. Hinckley on Herran profeetta tänä aikana. Olen kiitollinen siitä, että voin seistä hänen rinnallaan ja kiittää häntä hänen opetuksistaan, hänen johtajuudestaan ja hänen hienosta voiman esimerkistään. Tiedän, että Jumala elää ja on meidän Isämme. Todistan, että Jeesus on Kristus. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.