Pitäisikö meidän myydä unelmakotimme?
Sullivan Richardson, Nevada, USA
Vuonna 1998 Henki kehotti minua myymään unelmakotimme, jonka olimme saaneet valmiiksi ja johon olimme muuttaneet vasta neljä vuotta aiemmin. Kun vanhemmat lapsemme alkoivat lopetella lukiota ja lähteä kotoa, kävi ilmeiseksi, että talomme oli liian suuri ja kalliimpi kuin tarvitsimme. Olin juuri vaihtanut työpaikkaa, mikä osoitti minulle, kuinka helposti mahdollinen häiriö vaikuttaisi tuloihini.
Kun osallistuin sen lokakuun yleiskonferenssin pappeuskokoukseen, mieleeni jäivät presidentti Gordon B. Hinckleyn (1910–2008) sanat. Puhuessaan talousasioista hän sanoi pappeudenhaltijoille: ”On tullut aika järjestää oma huoneemme.” Sitten hän varoitti: ”Ilmassa on myrskyn merkkejä, joista meidän on syytä ottaa vaarin.”
Myöhemmin puheessa hän sanoi: ”Ymmärrän tietysti, että voi olla välttämätöntä ottaa laina asunnon ostoon. Mutta ostakaamme asunto, johon meillä on varaa, ja keventäkäämme siten maksuja, jotka alituisesti uhkaavat meitä säälimättä tai ilman armonaikaa jopa kolmekymmentä vuotta.”1
Kerroin vaimolleni presidentti Hinckleyn neuvosta ja lisäsin, että minusta tuntui, että meidän pitäisi myydä talomme. Yllätyksekseni hän oli samaa mieltä.
Seuraavina kuukausina valmistauduimme myymään talomme ja ostamaan uuden. Se oli pitkä, ikuisuudelta tuntuva prosessi, johon sisältyi monia rukouksia ja perheen paasto. Viimein vuotta myöhemmin muutimme uuteen kotiimme, josta maksoimme paljon alhaisempaa kuukausilyhennystä.
Presidentti Hinckleyn sanat osoittautuivat todellakin profeetallisiksi. Seuraavana vuonna Yhdysvaltain osakemarkkinat nousivat huippuunsa, kunnes internetyritysten kupla puhkesi. Sen jälkeen seurasi monta alhaisen koron vuotta, jotka me käytimme hyödyksemme maksamalla pois asuntovelkaamme.
Nyt monissa maissa kautta maailman on uusi talouskriisi. Presidentti Hinckleyn sanat ovat yhtä totta tänään kuin ne olivat vuonna 1998.
Kuinka onnellisia olemmekaan siitä, että noudatimme profeetan neuvoja ja Hengen kehotuksia. Meillä ei ole enää lainkaan asuntovelkaa, ja iloitsemme nähdessämme lastemme elävän varojensa mukaan.
Odotamme jokaista yleiskonferenssia, jotta saamme neuvoja kirkkomme johtohenkilöiltä. Tiedämme, että meitä siunataan, jos otamme vaarin heidän opastuksestaan.