Ensimmäisen presidenttikunnan sanoma
Päätämme olla kiitollisia
Taivaallinen Isämme käskee meitä olemaan kiitollisia kaikessa (ks. 1. Tess. 5:18), ja Hän vaatii meitä antamaan kiitoksen saamistamme siunauksista (ks. OL 46:32). Tiedämme, että kaikkien Hänen käskyjensä tarkoituksena on tehdä meistä onnellisia, ja tiedämme myös, että jos rikkoo käskyjä, tulee onnettomaksi.
Meillä tulee siis olla kiitollinen sydän ollaksemme onnellisia sen sijaan että olisimme onnettomia. Olemme elämässämme nähneet, kuinka kiitollisuus ja onnellisuus liittyvät toisiinsa. Me kaikki haluaisimme tuntea kiitollisuutta, mutta elämän koettelemuksissa ei ole helppoa olla jatkuvasti kiitollinen kaikessa. Sairaus, pettymys ja rakkaiden menetys tulevat ajoittain osaksemme elämässämme. Surujemme vuoksi meidän voi olla vaikea nähdä siunauksiamme sekä arvostaa niitä siunauksia, joita Jumala on varannut meille tulevaisuudessa.
Siunaustemme laskeminen on haasteellista, koska meillä on taipumus pitää hyviä asioita itsestään selvinä. Kun meillä ei enää ole kattoa päämme päälle, ruokaa syötäväksi tai ystävien ja perheen tukea, käsitämme, kuinka kiitollisia meidän olisi pitänyt olla silloin, kun meillä oli nämä asiat.
Ennen kaikkea meidän on toisinaan vaikea olla kyllin kiitollisia niistä suurimmista lahjoista, joita saamme: Jeesuksen Kristuksen syntymästä, Hänen sovituksestaan, ylösnousemuksen lupauksesta, mahdollisuudesta päästä osalliseksi iankaikkisesta elämästä perheemme kanssa, evankeliumin sekä pappeuden ja sen avainten palauttamisesta. Vain Pyhän Hengen avulla voimme alkaa tuntea sitä, mitä nuo siunaukset merkitsevät meille ja niille, joita me rakastamme. Ja vain silloin voimme toivoa olevamme kiitollisia kaikessa ja välttää loukkaamasta Jumalaa kiittämättömyydellä.
Meidän tulee rukouksessa pyytää, että Jumala Pyhän Hengen voimalla auttaisi meitä näkemään siunauksemme selkeästi myös koettelemustemme keskellä. Hän voi auttaa meitä Hengen voimalla tunnistamaan itsestään selvinä pitämiämme siunauksia ja olemaan niistä kiitollisia. Itselleni on ollut eniten hyötyä siitä, kun olen pyytänyt Jumalalta rukouksessa: ”Voisitko ohjata minut jonkun sellaisen luo, jota voin auttaa Sinun puolestasi?” Juuri silloin, kun olen auttanut Jumalaa siunaamaan muita, olen nähnyt omat siunaukseni tarkemmin.
Kerran rukoukseeni vastattiin, kun eräs aviopari, jota en ennestään tuntenut, pyysi minua menemään erääseen sairaalaan. Siellä oli pieni tyttövauva – niin pieni, että hän olisi mahtunut kämmeneeni. Vain muutaman elinviikkonsa aikana hänelle oli tehty useita leikkauksia. Lääkärit olivat kertoneet vanhemmille, että tarvittaisiin vielä vaikeampi leikkaus, jotta tämän pienen Jumalan lapsen sydän ja keuhkot pystyisivät pitämään hänet elossa.
Vanhempien pyynnöstä annoin vauvalle pappeuden siunauksen. Siunaukseen sisältyi lupaus elämän jatkumisesta. Sen lisäksi, että annoin siunauksen, minä itse sain siunauksena kiitollisemman sydämen.
Isämme avulla me kaikki voimme päättää tuntea suurempaa kiitollisuutta. Voimme pyytää Häntä auttamaan meitä näkemään siunauksemme selkeämmin riippumatta olosuhteistamme. Sinä päivänä opin arvostamaan oman sydämeni ja keuhkojeni toimimisen ihmettä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kotimatkallani ilmaisin kiitokseni siunauksista, joita oli tullut lasteni osaksi ja joiden näin selkeämmin olleenkin hyvyyden ihmeitä Jumalalta ja heidän ympärillään olevilta ihmisiltä.
Ennen kaikkea tunsin kiitollisuutta nähdessäni todisteita siitä, kuinka sovitus on toiminut noiden huolestuneiden vanhempien elämässä sekä omassa elämässäni. Olin nähnyt, kuinka toivo ja Kristuksen puhdas rakkaus loistivat heidän kasvoillaan jopa heidän kauheassa koettelemuksessaan. Ja tunsin sen todistuksen, jonka voi tuntea, jos pyytää Jumalaa näyttämään, kuinka sovituksen ansiosta voi tuntea toivoa ja rakkautta.
Me kaikki voimme päättää ilmaista kiitoksemme rukouksessa ja pyytää Jumalalta johdatusta palvellaksemme muita Hänen puolestaan – varsinkin tähän aikaan vuodesta, kun juhlistamme Vapahtajan syntymää. Isä Jumala antoi Poikansa, ja Jeesus Kristus antoi meille sovituksen, suurimman kaikista lahjoista ja kaikesta, mitä voi antaa (ks. OL 14:7).
Lausumalla kiitoksen rukouksessa voimme nähdä näiden siunausten sekä kaikkien muiden siunaustemme laajuuden ja siten saada kiitollisemman sydämen lahjan.
Liz Lemon Swindlen teos Jouluyö, kopiointi kielletty