Henkilökuvia uskosta
Blanca Solis
Asunción, Paraguay
Kun Blancan aviomies ja äiti sairastuivat eivätkä enää pystyneet huolehtimaan itsestään, Blancan täytyi jättää työnsä huolehtiakseen heistä kokopäivätoimisesti. Kääntymällä Herran puoleen Blanca on saanut ylimääräistä voimaa.
Cody Bell, valokuvaaja
Perheemme vaikeimmat koettelemukset alkoivat, kun aviomieheni sairastui vakavasti. Hän joutui olemaan neljä kuukautta teho-osastolla. Ne olivat ahdistuksen kuukausia! Kun pääsimme lähtemään sairaalasta, aviomieheni ei pystynyt huolehtimaan itsestään. Samoihin aikoihin äitini, joka sairastaa Alzheimerin tautia, jäi täysin vuodepotilaaksi.
Minulla oli vakituinen paikka sairaanhoitajana, ja huolehdin samanaikaisesti aviomiehestäni ja äidistäni. Lannistuin, kun kummastakin heistä tuli vuodepotilas. Monena yönä en saanut nukuttua, koska minun piti auttaa heitä kaikessa. He olivat kuin kaksi vauvaa. Pitäessäni heistä huolta ja työskennellessäni samaan aikaan, tunsin tekeväni kahta työtä. En pystynyt huolehtimaan heistä niin kuin minun olisi pitänyt, ja niin minun piti jäädä pois työstäni.
Mielestäni nämä ovat olleet elämäni vaikeimpia päiviä. Minulle oli vaikeaa, että omavaraisuuteni vaihtui tyhjiin käsiin. Aloin kantaa huolta talousasioista. En tiennyt, kuinka maksaa kaikki kulumme. Aloin miettiä, mitä voisin tehdä. Pyysin Herraa auttamaan minua niin että voisin jälleen työskennellä ja silti huolehtia perheestäni.
Puhuin poikani kanssa, ja hän ehdotti, että valmistaisin empanadoja myytäväksi. Minua pelotti, sillä en tiennyt, kuinka se onnistuisi, mutta minulla oli yksi asia puolellani. Olin osallistunut muutamille kirkon järjestämille omavaraisuuskursseille. Yksi kurssi, josta pidin, oli ”Oman liikeyrityksen perustaminen ja liiketoiminnan laajentaminen”. Kun osallistuin sille, tunsin jollakin tavoin, mitä oli edessäni. Herra lähetti minulle tämän kurssin, kun olin pyytänyt Häneltä apua. Pyysin Häneltä työpaikkaa, ja Hän tarjosi minulle tilaisuuden.
Uurastin yömyöhään saadakseni liiketoimintani käyntiin. Kesti vuoden, ennen kuin kaikki alkoi täysin rullata. Aloin myydä empanadoja ystäville ja naapureille, ja aloin ajatella, että voisin antautua täysin tälle työlle, jotta voisin huolehtia perheestäni. Olimme onnellisia, kun koitti aika perustaa hieno perheyritys. Onnellisuutemme ei kuitenkaan kestänyt pitkään.
Aloin itse tuntea huonovointisuutta. Menin lääkäriin, ja minulla todettiin rintasyöpä. Minulle tehtiin leikkaus, sain kemoterapiaa ja kaikkea muuta taistellakseni sairautta vastaan. Kaiken tämän keskellä minun täytyi luopua kauan kaivatusta perheyrityksestä. Saadessani omia hoitoja ja huolehtiessani avuttomasta äidistäni ja aviomiehestäni minulla ei ollut fyysisiä voimia pyörittää liikeyritystä.
Ajan mittaan aviomieheni terveys hitaasti koheni, ja äitini on sittemmin kuollut. Nyt keskityn omaan hoitooni.
Rukoilen ja pyydän väsymättä Herralta voimaa jatkaa eteenpäin. Rukoilen Häntä koko ajan. Se, mitä perheeni on joutunut kokemaan, on auttanut minua ymmärtämään, että Herra on kulkenut minun kanssani koko tämän ajan. Hän antaa minulle mahdollisuuden nousta jälleen ylös. On uskomatonta, miten paljon voimaa Herra antaa minulle.
En koskaan kysy itseltäni: ”Miksi minä?” Olen aina ajatellut, että siihen on jokin syy. Luotan Herraan ja otan vastaan sen, mitä Hän lähettää minulle. Hän on tukenut minua, kun olen kulkenut läpi hyvin vaikeiden aikojen, ja minua on vahvistettu.