Julkaistaan vain sähköisenä: nuorille aikuisille
Itsehillintä – yrittämisen ja epäonnistumisen kierre
Onko sinulla koskaan ollut vaikeuksia aloittaa – tai lopettaa – jonkin asian tekeminen, vaikka olet todella halunnut sitä? Tässä on viisi vinkkiä itsehillinnän kehittämiseen.
”Voi ei – taas minä tein niin!”
Oletko koskaan sanonut itsellesi noin syötyäsi sen palan kakkua, jonka lupasit itsellesi olla syömättä? Tai kun olet selaillut muutamia julkaisuja nukkumaanmenoaikasi jälkeen tai suuttunut, vaikka päätit olla suuttumatta? Luulen, että meillä kaikilla on ollut vaikeuksia lakata tekemästä jotakin, vaikka olemme vilpittömästi halunneet lopettaa.
Itsehillinnän harjoittaminen on vain yksi osa opetuslapseutta. Mormonin kirjassa Alma kannusti poikaansa Siblonia hillitsemään kaikki intohimonsa, jotta tämä täyttyisi rakkaudella (ks. Alma 38:12). Aivan kuten suitset valjastavat eläimen voiman, niin itsehillinnän kehittäminen tunteidemme ja intohimojemme suhteen voi auttaa meitä tuntemaan Henkeä runsaammin.
Itsehillinnän saavuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Se on usein yrittämisen ja epäonnistumisen kierrettä, kunnes saavutamme sen. Mutta tässä on muutamia vinkkejä, jotka auttavat sinua pyrkiessäsi kasvattamaan suurempaa itsehillintää.
Keskity Vapahtajaan
Vaikka yritämmekin tehdä parhaamme, me teemme virheitä. Kaikki tekevät. Kun niin tapahtuu, on helppoa tuntea lannistuvansa tai miettiä, tuleeko meistä koskaan parempia. Seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Michael A. Dunnin sanoin ”joskus [elämä] voi tuntua siltä, että menee prosentin verran eteenpäin ja kaksi prosenttia taaksepäin”1.
Mutta Vapahtaja kutsuu meitä rakastavasti jatkamaan yrittämistä. Hän vahvistaa meitä ja auttaa meitä. Hän muuttaa meidän sydämemme ja elämämme. Liittoyhteytemme Häneen antaa meille paremman mahdollisuuden saada Hänen voimaansa. Jos ”pysymme lannistumattomina päättäväisyydessämme jatkuvasti venyä niihin yhden prosentin saavutuksiimme, niin Hän, joka ’otti taakakseen meidän [murheemme]’ [Jes. 53:4], kantaa varmasti meitäkin”2.
Älä lannistu
Saanen havainnollistaa tätä seikkaa kertomuksella. Eräs perhe suunnitteli lähtevänsä hauskalle matkalle yhdessä. He olivat innoissaan siitä, että menisivät käymään uudessa paikassa ja kokisivat hienoja seikkailuja.
Suunnilleen matkan puolivälissä heidän autonsa hajosi. He olivat surullisia ja lannistuneita. Heistä tuntui, että kaikki heidän ponnistelunsa olivat menneet hukkaan, joten he päättivät palata kotiin ja aloittaa matkansa alusta.
Saatat sanoa mielessäsi, että sehän on naurettavaa – miksi he aloittaisivat kokonaan alusta? Mutta emmekö me tee joskus samoin? Joskus lannistumme tai uskomme virheellisesti, että yksi pieni virhe pyyhkii pois kaiken saavuttamamme edistyksen. Mutta virheet eivät pyyhi pois edistymistämme, kun pyrimme tulemaan enemmän Jeesuksen Kristuksen kaltaisiksi. Kuten vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt: ”Jeesus Kristus, Jumalan Poika, kuoli, jotta meidän virheemme eivät tuomitsisi meitä ja pysäyttäisi edistymistämme ikiajoiksi. Hänen ansiostaan me voimme tehdä parannuksen ja meidän virheistämme voi tulla astinkiviä kohti suurempaa kirkkautta.”3 Meidän pitää olla kärsivällisiä itsemme kanssa ja pysyä toiveikkaina.
Aseta pieniä tavoitteita
Tulee hetkiä, jolloin osaamme ajatella vain sitä, kuinka paljon epäonnistumme. Mietimme, saavutammeko me koskaan haluamaamme itsehillinnän tasoa. Mutta näinä aikoina saatamme odottaa liikaa itseltämme (ks. Moosia 4:27).
Tämä ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi luopua pyrkimyksistämme saavuttaa itsehillintä. Sen sijaan meidän tulee keskittyä siihen, mitä voimme saavuttaa juuri nyt. Presidentti M. Russell Ballard, kahdentoista apostolin koorumin virkaa toimittava presidentti, on neuvonut, että meidän tulee ”[asettaa] lyhyen ajan tavoitteita, jotka [ovat] tasapainossa: ei liikaa eikä liian vähän, ei liian korkeita eikä liian matalia. – – Tavoitteita asettaessamme meidän tulee rukoilla jumalallista johdatusta.”4
Kun saavutamme kunkin pienen tavoitteen, niin ajan myötä näemme, kuinka paljon olemme saavuttaneet, kun keskityimme vain seuraavaan askeleeseen maaliviivan sijaan.
Omaksu terveitä selviytymiskeinoja
Toisinaan me tulemme toimeen tunteidemme kanssa tekemällä jotakin, mikä saa olomme erilaiseksi. Esimerkiksi kun olen todella stressaantunut, syön mielelläni lohturuokaa. Mutta joskus näistä käyttäytymistavoista voi tulla huonoja tottumuksia, joista on vaikea päästä eroon.
On hyödyllistä pohtia ja ymmärtää, mitä mahdollisia kaavoja meillä saattaa olla. Jos minulla on tapana käyttää puhelinta, kun minulla on tylsää, voin keskittyä siihen, miksi minusta tuntuu tylsältä. Jos voin keksiä muuta antoisaa toimintaa selättääkseni ikävystymiseni, on helpompaa kehittää itsekuria puhelimeni käytön suhteen.
Vapahtaja on luvannut, että ”[se], mikä on heikkoa”, voi tulla vahvaksi, kun tulemme Hänen luokseen ja pyydämme Hänen jumalallista apuaan (Et. 12:27).
Osoita myötätuntoa itseä kohtaan
Pyrkiessämme olemaan enemmän Vapahtajan kaltaisia me saatamme tuntea huonoa omaatuntoa, kun emme yllä Hänen esimerkkinsä tasolle. Toisinaan sanomme itsellemme kielteisiä asioita kuten ”En koskaan ole kyllin hyvä” tai ”Olen idiootti!” Saatamme ajatella, että nämä viestit ovat sopivia rangaistuksia tai että ne ovat välttämättömiä, jotta voimme motivoida itseämme paremmin. Tällaiset viestit voivat kuitenkin lannistaa meitä ja vaikeuttaa tilannetta – eivätkä ne koskaan tule Jumalalta.
Jos hyvä ystävä tulisi luoksemme ja kertoisi halustaan ja pyrkimyksistään olla parempi mutta myös epäonnistumisistaan ja puutteistaan, mitä sanoisimme hänelle? Emmekö kannustaisi häntä, kertoisi hänelle, kuinka ylpeitä olemme hänestä, ja juhlisi kaikkia hänen pieniä onnistumisiaan?
Meidän tulee tehdä samoin itsemme kanssa. Sen sijaan että rankaisisimme itseämme, meidän tulee arvostaa sitä hyvää, mitä teemme, ja nähdä virheemme mahdollisuuksina tulla paremmiksi.
Me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Voimme keskittyä jumalalliseen identiteettiimme sen sijaan, että leimaamme itseämme tapojemme tai ongelmiemme perusteella. Taivaallinen Isä tarjoaa meille niin monta uutta mahdollisuutta kuin tarvitsemme (ks. Jes. 55:7). Voimme pyrkiä toimimaan samoin myös itseämme kohtaan.
Vapahtaja on meidän voimamme
Se voi tuntua mahdottomalta tänään, mutta ajan myötä meistä voi tulla parempia. Vapahtaja on luvannut meille, että kun teemme oman osamme, pysymme liittopolulla ja kestämme loppuun asti, Hänen armonsa riittää meille (ks. Et. 12:27). Meidän täytyy vain jatkaa yrittämistä, jatkaa uskomista ja kärsivällisesti ”odottaa Herraa” (ks. Jes. 40:31). Minusta tämä on hyvin rohkaisevaa. Kun pyrimme kehittymään, Herra todella vahvistaa ja opastaa meitä.