Liahona
Jos olet elänyt evankeliumin ulkopuolella, ei ole liian myöhäistä palata takaisin
Lokakuu 2024


Julkaistaan vain sähköisenä: nuorille aikuisille

Jos olet elänyt evankeliumin ulkopuolella, ei ole liian myöhäistä palata takaisin

Taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen kanssa tekemieni liittojen muistaminen auttoi minua saamaan rohkeutta palata kirkkoon.

Kuva
Polku, joka johtaa puuta kohti

Vartuin Krasnodarissa Venäjällä. Kun olin nuori tyttö, minut kastettiin kristillisessä kirkossa, joka oli osa kulttuuriani. Tiesin, että Jeesus Kristus on todellinen, mutta en ollut kovin aktiivinen uskonnossani.

Muutama vuosi myöhemmin tapasin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon lähetyssaarnaajat. Sain todistuksen evankeliumin totuudesta ja solmin kasteessa liiton Jumalan kanssa – liiton palvella Jumalaa, pitää Hänen käskynsä ja olla halukas ottamaan päälleni Jeesuksen Kristuksen nimen ja muistamaan Hänet aina.

Hengellinen nälänhätä

Kun minut oli juuri kastettu, elämäni sujui hyvin! Rakastin Jumalaa, Jeesusta Kristusta ja kirkkoa. Rakastin evankeliumia niin paljon, että halusin kertoa tuntemuksistani luokkatovereilleni. Mutta kun tein niin, kohtasin vastustusta. Johtuen siitä, kuinka muut kohtelivat minua uskoni vuoksi, minun oli vaihdettava koulua. Ja minun täytyi kulkea polkua Kristuksen opetuslapsena enimmäkseen yksin.

Pärjäsin sen kanssa jonkin aikaa. Vietin aikaa harvojen ystävieni ja lähetyssaarnaajien kanssa. Todistukseni oli vahva, mutta valmistuttuani opinnoista ja muutettuani uuteen kaupunkiin olin aiempien kielteisten kokemusteni vuoksi hieman varovaisempi kertomaan uskostani.

Aloin keskittyä evankeliumiin yhä vähemmän. Vaikka en tuona aikana asettanut evankeliumia juurikaan etusijalle, odotin silti, että Jumala ojentaisi minulle auttavan kätensä vaikeuksissani. Mutta kun nuo odottamani siunaukset eivät tulleet, päätin, etten halua enää odottaa Hänen ohjaustaan.

Yksi väliin jäänyt kirkon kokous muuttui kolmeksi, mikä johti kuukausien poissaoloon. Se johti siihen, että tein pieniä päätöksiä, jotka olivat vastoin evankeliumin tasovaatimuksia, ja lopulta se johti sarjaan suurempia valintoja. Ennen kuin huomasinkaan, olin elänyt viisi vuotta kirkon ulkopuolella enkä ollut koskaan tuntenut olevani niin kaukana Jumalasta.

Tiesin mielessäni tehneeni liittoja, ja minulla oli yhä todistuksen palanen. Mutta työnsin nuo ajatukset pois, koska oli epämukavaa tunnustaa, etten elänyt evankeliumin mukaan.

Lopulta saavutin murtumispisteen, jossa koin hengellistä nälänhätää. Tiesin, että minun oli palattava Jumalan luo – mikään ei tuonut minulle todellista onnea tai täyttymystä. Matka takaisin Hänen luokseen tuntui kuitenkin liian ylivoimaiselta aloitettavaksi. Halusin olla se ihminen, joka olin viisi vuotta sitten, se, jolla oli hyvin vahva usko, mutta tunsin olevani eksyksissä.

Mietin, oliko paluutietä edes olemassa.

Polku takaisin

Viimein keräsin rohkeutta toimia. Polku takaisin tuntui hyvin vaikealta kulkea yksin, mutta muistin, etten ollut yksin. Jakeessa 5. Moos. 31:6 sanotaan: ”Olkaa vahvoja ja rohkeita, älkää pelätkö älkääkä säikkykö noita kansoja, sillä Herra, teidän Jumalanne, kulkee teidän kanssanne. Hän ei jätä teitä yksin eikä hylkää teitä.”

Heti kun päätin kääntyä jälleen kohti Jeesusta Kristusta, ihmeet ohjasivat minua edelleen takaisin liittopolulle. Jos päätämme palata Jumalan luokse ja tehdä parannuksen vilpittömin sydämin, Hänen kanssaan tekemiemme liittojen ansiosta Hän kunnioittaa niitä liittoja ja uudistaa ne meidän kanssamme.

Pienet mutta tarkoitukselliset parannuksen tekoni auttoivat minua kokemaan uudistumista Jeesuksen Kristuksen avulla. Tutkimalla patriarkallisen siunaukseni sanoja, rukoilemalla taivaallista Isääni ja tekemällä niitä yksinkertaisia asioita, jotka tuovat meitä lähemmäksi Kristusta, sain luottamusta siihen, että Vapahtaja muutti minua paremmaksi.

Kuten vanhin Dale G. Renlund kahdentoista apostolin koorumista on vastikään sanonut: ”Kun kuljette liittopolkua kasteesta temppeliin ja läpi elämän, lupaan teille voimaa kulkea luonnollista maallista virtausta vastaan – voimaa oppia, voimaa tehdä parannusta ja tulla pyhitetyiksi sekä voimaa tuntea toivoa, lohtua ja jopa iloa kohdatessanne elämän haasteita.”

Koska olen langennut pois liittopolulta ja myöhemmin palannut, voin todistaa, että tämä on totta.

Jos sinusta tuntuu, että olet liian kaukana evankeliumista, jotta voisit palata, et ole! Minäkin tunsin olevani eksyksissä, mutta kun pysyt keskittyneenä Jeesukseen Kristukseen, Hän opastaa sinua.

Sinun tarvitsee vain luottaa Häneen.

Tulosta