18

Pappeuden toimitusten suorittaminen ja siunausten antaminen

18.0

Johdanto

Toimitukset ja siunaukset ovat pyhiä toimia, jotka suoritetaan pappeuden valtuudella ja Jeesuksen Kristuksen nimessä. Pappeuden toimitukset ja siunaukset antavat pääsyn Jumalan voimaan (ks. OL 84:20).

Toimitukset ja siunaukset tulee suorittaa uskossa taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen sekä Pyhän Hengen johdatuksen mukaisesti. Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että toimitukset suoritetaan asianmukaisella luvalla (kun lupa tarvitaan), vaaditulla pappeuden valtuudella ja asianmukaisella tavalla ja että osallistujat ovat kelvollisia (ks. 18.3).

18.1

Pelastuksen ja korotuksen toimitukset

Pappeuteen sisältyy valtuus suorittaa evankeliumin toimituksia, jotka ovat välttämättömiä pelastukselle ja korotukselle. Ihmiset solmivat pyhiä liittoja Jumalan kanssa, kun he vastaanottavat näitä toimituksia. Pelastuksen ja korotuksen toimitukset on lueteltu seuraavassa:

• kaste

• konfirmointi ja Pyhän Hengen lahja

• Melkisedekin pappeuden antaminen ja virkaan asettaminen (miehille)

• temppeliendaumentti

• temppelisinetöiminen.

Jos lapsi, joka on syntynyt liitossa, kuolee ennen 8 vuoden ikää, mitään toimituksia ei tarvita eikä niitä suoriteta. Jos lapsi ei ole syntynyt liitossa, ainoa toimitus, jonka hän tarvitsee, on sinetöiminen vanhempiin. Vapahtajan sovituksen ansiosta kaikki lapset, jotka kuolevat ennen 8 vuoden ikää, ”pelastuvat taivaan selestiseen valtakuntaan” (OL 137:10; ks. myös Moroni 8:8–12).

18.3

Osallistuminen toimituksen suorittamiseen tai siunauksen antamiseen

Niillä, jotka suorittavat toimituksen tai antavat siunauksen tai osallistuvat siihen, täytyy olla tarvittava pappeuden valtuus ja heidän täytyy olla kelvollisia. Yleensä kelvollisuuden taso on sama, joka liittyy temppelisuosituksen saamiseen. Hengen ohjauksesta ja tämän luvun ohjeiden mukaisesti piispa tai vaarnanjohtaja voi kuitenkin antaa isän tai aviomiehen, jolla on tarvittava pappeusvirka, suorittaa jonkin toimituksen tai antaa siunauksen tai osallistua siihen, vaikka hän ei olisikaan täysin temppelikelpoinen. Pappeudenhaltijan, jolla on selvittämättömiä vakavia syntejä, ei pidä osallistua.

Joidenkin toimitusten suorittamiseen ja siunausten antamiseen vaaditaan lupa johtavalta virkailijalta, jolla on tarvittavat pappeuden avaimet (ks. 3.4.1). Luvan voi tarvittaessa antaa hänen valtuuttamansa neuvonantaja. Katso seuraavia taulukoita. Viittaukset vaarnanjohtajaan koskevat myös lähetysjohtajaa. Viittaukset piispaan koskevat myös seurakunnanjohtajaa.

Keillä johtajilla on avaimet, joilla antaa lupa pelastuksen ja korotuksen toimitusten suorittamiseen tai vastaanottamiseen?

Toimitus	Kenellä on avaimet
Toimitus Kaste	Kenellä on avaimet Piispa (8-vuotiaiden lasten osalta ja niiden jäseniksi kirjattujen yli 9-vuotiaiden henkilöiden osalta, joiden kaste on viivästynyt kehitysvammaisuuden vuoksi) Lähetysjohtaja (käännynnäisten osalta)
Toimitus Konfirmointi ja Pyhän Hengen lahja	Kenellä on avaimet Piispa (8-vuotiaiden lasten osalta ja niiden jäseniksi kirjattujen yli 9-vuotiaiden henkilöiden osalta, joiden kaste on viivästynyt kehitysvammaisuuden vuoksi) Lähetysjohtaja (käännynnäisten osalta)
Toimitus Melkisedekin pappeuden antaminen ja virkaan asettaminen (miehille)	Kenellä on avaimet Vaarnanjohtaja
Toimitus Temppeliendaumentti	Kenellä on avaimet Piispa ja vaarnanjohtaja
Toimitus Temppelisinetöiminen	Kenellä on avaimet Piispa ja vaarnanjohtaja

Keillä johtajilla on avaimet, joilla antaa lupa muiden toimitusten suorittamiseen tai vastaanottamiseen?

Toimitus tai siunaus	Kenellä on avaimet
Toimitus tai siunaus Nimen ja siunauksen antaminen lapselle	Kenellä on avaimet Piispa
Toimitus tai siunaus Sakramentti	Kenellä on avaimet Piispa
Toimitus tai siunaus Aaronin pappeuden antaminen ja virkaan asettaminen (nuorille miehille ja miehille)	Kenellä on avaimet Piispa
Toimitus tai siunaus Jäsenten erottaminen palvelemaan kirkon tehtävissä	Kenellä on avaimet Katso 30.8.
Toimitus tai siunaus Öljyn pyhittäminen	Kenellä on avaimet Lupaa ei tarvita
Toimitus tai siunaus Sairaan voiteleminen ja siunaaminen	Kenellä on avaimet Lupaa ei tarvita
Toimitus tai siunaus Lohdun ja neuvon siunaukset, mukaan lukien isän siunaukset	Kenellä on avaimet Lupaa ei tarvita
Toimitus tai siunaus Kodin pyhittäminen	Kenellä on avaimet Lupaa ei tarvita
Toimitus tai siunaus Haudan pyhittäminen	Kenellä on avaimet Pappeusjohtaja, joka toimii tilaisuuden johtavana virkailijana
Toimitus tai siunaus Patriarkalliset siunaukset	Kenellä on avaimet Piispa

18.4

Toimitukset alaikäisille lapsille

Alaikäinen lapsi voi saada toimituksia ja siunauksia vain, kun vanhemmat tai lailliset huoltajat antavat siihen luvan. Lupaa ei vaadita vanhemmalta tai huoltajalta, jolla ei ole laillista perustetta toimen vastustamiseen.

18.6

Nimen ja siunauksen antaminen lapselle

Yleensä lapselle annetaan nimi ja siunaus sen seurakunnan paasto- ja todistuskokouksessa, jonka alueella vanhemmat asuvat.

18.6.1

Kuka antaa siunauksen

Toimituksen, jossa lapsi saa nimen ja siunauksen, suorittavat Melkisedekin pappeuden haltijat kohdan OL 20:70 mukaisesti.

Henkilö tai perhe, joka haluaa lapsen saavan nimen ja siunauksen, sopii toimituksesta piispan kanssa. Piispalla on pappeuden avaimet lasten nimen ja siunauksen antamiseen seurakunnassa.

Piispa voi sallia, että isä, jolla on Melkisedekin pappeus, antaa nimen ja siunauksen lapselleen, vaikka isä ei olekaan täysin temppelikelpoinen (ks. 18.3). Piispa kannustaa isiä siihen, että nämä valmistautuvat antamaan siunauksen omille lapsilleen.

18.6.2

Ohjeet

Melkisedekin pappeuden haltijat kokoontuvat piiriin antamaan lapselle nimen ja siunauksen piispakunnan johdolla. He asettavat kätensä vauvan alle tai laskevat kätensä kevyesti vanhemman lapsen pään päälle. Sitten se, joka lausuu siunauksen,

1. puhuttelee taivaallista Isää niin kuin rukouksessa

2. lausuu, että siunaus annetaan Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. antaa lapselle nimen

4. puhuttelee lasta

5. antaa lapselle siunauksen Hengen ohjauksen mukaan

6. päättää siunauksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.6.3

Lapsen jäsenkorttilomake ja siunaamistodistus

Ennen kuin lapsi siunataan, kirjuri valmistelee johtohenkilön ja kirjurin työvälineissä (LCR) lapsen jäsenkorttilomakkeen. Siunaamisen jälkeen hän luo samassa järjestelmässä jäsenkortin ja valmistelee siunaamistodistuksen. Piispa allekirjoittaa tämän todistuksen, ja se annetaan lapsen vanhemmille tai huoltajille.

Jäsenkortissa ja todistuksessa olevan nimen tulee olla sama kuin se, joka on henkilön syntymätodistuksessa, syntyneiden luettelossa tai joka on henkilön nykyinen laillinen nimi.

18.7

Kaste

Upotuskaste vedessä sellaisen toimittamana, jolla on valtuus, on välttämätön, jotta henkilöstä voi tulla kirkon jäsen ja hän voi saada Pyhän Hengen. Kaikkien, jotka pyrkivät korotukseen, täytyy noudattaa Vapahtajan esimerkkiä ottamalla vastaan nämä toimitukset.

18.7.1

Lupa henkilön kastamiseen ja konfirmoimiseen

18.7.1.1

Jäseniksi kirjatut lapset

Piispalla on pappeuden avaimet seurakunnan jäseniksi kirjattujen 8-vuotiaiden lasten kastamiseen. Nämä lapset tulee kastaa ja konfirmoida heidän 8. syntymäpäivänään tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen (ks. OL 68:27). Näistä lapsista on jo olemassa kirkon jäsenkortti (ks. 33.6.2). Kun he täyttävät 8 vuotta, piispa varmistaa, että heillä on täysi mahdollisuus ottaa vastaan evankeliumi ja tulla kastetuiksi ja konfirmoiduiksi.

Piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja puhuttelee jäseneksi kirjatut lapset kastetta ja konfirmointia varten. Ohjeita on kohdassa 31.2.3.1.

Tietoa Kaste- ja konfirmointikortin täyttämisestä on kohdassa 18.8.3.

18.7.1.2

Käännynnäiset

Lähetysjohtajalla on pappeuden avaimet käännynnäisten kastamiseen lähetyskentällä. Tästä syystä kokoaikaiset lähetyssaarnaajat pitävät kaste- ja konfirmointipuhuttelun käännynnäisille.

18.7.2

Kastetilaisuudet

Kastetilaisuuksien tulee olla yksinkertaisia, lyhyitä ja hengellisesti kohottavia. Niihin voi sisältyä seuraavia:

1. alkumusiikkia

2. lyhyt tilaisuutta johtavan veljen lausuma tervetulotoivotus

3. alkulaulu ja rukous

4. yksi tai kaksi lyhyttä puhetta evankeliumin aiheista kuten kasteesta ja Pyhän Hengen lahjasta

5. musiikkiesitys

6. kaste

7. kunnioittava hetki, kun kasteeseen osallistuneet vaihtavat kuiviin vaatteisiin (tänä aikana voidaan soittaa tai laulaa kirkon lauluja tai Alkeisyhdistyksen lauluja)

8. Jäseniksi kirjattujen 8-vuotiaiden konfirmointi; käännynnäisten konfirmointi, jos piispa niin päättää (ks. 18.8)

9. uusien käännynnäisten lausumia todistuksia haluttaessa

10. loppulaulu ja rukous

11. loppumusiikkia.

Kun jäseneksi kirjattu lapsi valmistautuu menemään kasteelle, piispakunnan ja Alkeisyhdistyksen johtokunnan jäsen neuvottelevat perheen kanssa suunnitellakseen kastetilaisuuden ja sopiakseen ajankohdan. Piispakunnan jäsen johtaa tilaisuuden. Jos samassa kuussa kastetaan enemmän kuin yksi lapsi, heillä voi olla yhteinen kastetilaisuus.

Vaarnoissa, joissa on paljon jäseneksi kirjattuja lapsia, usean seurakunnan lapsilla voi olla yhteinen kastetilaisuus. Vaarnan johtokunnan jäsen tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen johtaa tilaisuuden.

Perheenjäsenen kastetta ei pidä lykätä, kunnes isä voi saada pappeuden ja toimittaa kasteen itse.

Piispakunnan ohjaamana seurakunnan lähetystyönjohtaja (jos sellainen on kutsuttu) tai vanhinten koorumin johtokunnan jäsen, joka johtaa lähetystyötä seurakunnassa, suunnittelee käännynnäisten kastetilaisuuden ja johtaa sen. He koordinoivat tilaisuuden kokoaikaisten lähetyssaarnaajien kanssa.

18.7.3

Kuka toimituksen suorittaa

Kastetoimituksen suorittaa pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija. Henkilön, joka suorittaa kasteen, täytyy saada hyväksyntä piispalta (tai lähetysjohtajalta, jos kasteen suorittaa kokoaikainen lähetyssaarnaaja).

Piispa voi sallia, että isä, joka on pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija, voi kastaa lapsensa, vaikka isä ei olekaan täysin temppelikelpoinen (ks. 18.3). Piispa kannustaa isiä siihen, että nämä valmistautuvat kastamaan omat lapsensa.

18.7.4

Missä toimitus suoritetaan

Kaste tulee suorittaa kastealtaassa, jos sellainen on käytettävissä. Mikäli kasteallasta ei ole, voidaan käyttää mitä tahansa turvallista vesialuetta.

Turvallisuussyistä vastuuntuntoisen aikuisen täytyy olla läsnä, kun allasta täytetään, ja pysyä paikalla, kun allasta tyhjennetään ja puhdistetaan sekä kunnes ovet lukitaan. Allas tulee tyhjentää heti kunkin kastetilaisuuden jälkeen. Kastealtaan ovet pitää lukita, kun allas ei ole käytössä.

18.7.5

Vaatteet

Kasteen suorittaja ja kastettava käyttävät valkoisia vaatteita, jotka eivät ole märkinä läpinäkyviä. Endaumentin saanut henkilö käyttää kastaessaan tämän vaatetuksen alla garmenttia. Paikallisyksiköt ostavat kastevaatteita talousarviomäärärahoilla eivätkä veloita niiden käytöstä.

Kastevaatteita voi tilata sivustolla store.churchofjesuschrist.org.

18.7.6

Todistajat

Kaksi todistajaa, jotka johtava virkailija on hyväksynyt, havainnoivat kutakin kastetta varmistaakseen, että se suoritetaan asianmukaisesti. Todistajina voivat toimia kastetut kirkon jäsenet, mukaan lukien lapset ja nuoret.

Kaste tulee toistaa, mikäli sanoja ei lausuta täsmälleen siten kuin ne on annettu jakeessa OL 20:73. Se täytyy toistaa myös, jos osa henkilön kehosta, hiuksista tai vaatteista ei painu kokonaan vedenpinnan alapuolelle.

18.7.7

Ohjeet

Kun pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija suorittaa kastetoimituksen, hän tekee seuraavaa:

1. Seisoo vedessä kastettavan henkilön kanssa.

2. Pitää vasemmalla kädellään henkilön oikeasta ranteesta (mukavuus- ja turvallisuussyistä). Kastettava pitää vasemmalla kädellään pappeudenhaltijan vasemmasta ranteesta.

3. Kohottaa oikean kätensä suoraan kulmaan.

4. Lausuu henkilön täydellisen nimen ja sanoo: ”Jeesuksen Kristuksen antamalla valtuudella kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.” (OL 20:73.)

5. Antaa henkilön pitää oikealla kädellä kiinni nenästä (mukavuussyistä); sitten asettaa oikean kätensä henkilön yläselkään ja upottaa henkilön kokonaan – myös hänen vaatteensa – veden alle.

6. Auttaa henkilöä nousemaan ylös vedestä.

18.8

Konfirmointi ja Pyhän Hengen lahja

Kun henkilö on kastettu, hänet konfirmoidaan kirkon jäseneksi ja hän saa Pyhän Hengen kätten päällepanemisella (ks. OL 20:41; Ap. t. 19:1–6). Henkilöstä tulee kirkon jäsen, kun kumpikin näistä toimituksista on suoritettu ja kirjattu asianmukaisesti (ks. Joh. 3:5; OL 33:11; 3. Nefi 27:20).

Piispa valvoo konfirmointien suorittamista. Tavallisesti 8-vuotiaat lapset konfirmoidaan kastepäivänään. Käännynnäiset konfirmoidaan tavallisesti missä tahansa sakramenttikokouksessa siinä seurakunnassa, jossa he asuvat, mieluiten kasteensa jälkeisenä sunnuntaina.

Piispakunnan jäsen noudattaa kohdan 29.2.1.1 ohjeita, kun hän esittelee uudet jäsenet.

18.8.1

Kuka toimituksen suorittaa

Vain Melkisedekin pappeuden haltija, joka on temppelikelpoinen, voi lausua konfirmoinnin. Piispa voi kuitenkin sallia, että isä, jolla on Melkisedekin pappeus, seisoo lapsensa konfirmointipiirissä, vaikka isä ei olekaan täysin temppelikelpoinen (ks. 18.3).

Ainakin yksi piispakunnan jäsen osallistuu tähän toimitukseen. Kun lähetyssaarnaajavanhimmat ovat opettaneet käännynnäistä, piispa kutsuu heidät osallistumaan konfirmointiin.

18.8.2

Ohjeet

Yksi tai useampia Melkisedekin pappeuden haltijoita voi osallistua konfirmointiin piispakunnan johdolla. He asettavat kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Sitten se, joka lausuu toimituksen sanat,

1. kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

2. lausuu, että toimitus suoritetaan Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. konfirmoi henkilön Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseneksi

4. sanoo ”ota vastaan Pyhä Henki” (ei: ”ota vastaan Pyhän Hengen lahja”)

5. lausuu siunauksen sanoja Hengen ohjauksen mukaan

6. päättää siunauksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.8.3

Kaste- ja konfirmointikortti ja -todistus

Ennen kuin jäseneksi kirjattu lapsi puhutellaan kastetta varten, kirjuri valmistelee LCR:ssä kaste- ja konfirmointilomakkeen. Piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää puhuttelun ja allekirjoittaa lomakkeen. Kasteen ja konfirmoinnin jälkeen kirjuri päivittää tämän lomakkeen avulla lapsen jäsenkortin LCR:ssä.

Kun kokoaikainen lähetyssaarnaaja pitää kastepuhuttelun käännynnäiselle, hän täyttää Kaste- ja konfirmointikortin Aluekirjakalenteri-sovelluksessa. Kasteen ja konfirmoinnin jälkeen lähetyssaarnaajat kirjaavat tiedot Aluekirjakalenteriin ja lähettävät ne seurakunnan kirjurille sähköisesti. Seurakunnan kirjuri käy läpi LCR:n tiedot ja luo jäsenkortin.

Kun jäsenkortti on luotu, kirjuri valmistelee kaste- ja konfirmointitodistuksen. Piispa allekirjoittaa tämän todistuksen, ja se annetaan kastetulle.

Jäsenkortissa ja todistuksessa olevan nimen tulee olla sama kuin se, joka on henkilön syntymätodistuksessa, syntyneiden luettelossa tai joka on henkilön nykyinen laillinen nimi.

18.9

Sakramentti

Kirkon jäsenet kokoontuvat lepopäivänä palvelemaan Jumalaa ja nauttimaan sakramentin (ks. OL 20:75; 59:9; Moroni 6:5–6). Tämän toimituksen aikana he nauttivat leivän ja veden muistaakseen Vapahtajan uhriksi antaman lihan ja veren sekä uudistaakseen pyhät liittonsa (ks. Matt. 26:26–28; JSR Mark. 14:20–25; Luuk. 22:15–20; 3. Nefi 18; Moroni 6:6).

18.9.1

Lupa sakramentin toimittamiseen

Piispalla on pappeuden avaimet sakramentin toimittamiseen seurakunnassa. Kaikkien, jotka osallistuvat sakramentin valmistamiseen, siunaamiseen ja jakamiseen, täytyy saada lupa häneltä tai joltakulta hänen johdollaan.

18.9.2

Kuka toimituksen suorittaa

• Opettajat, papit ja Melkisedekin pappeuden haltijat voivat valmistaa sakramentin.

• Papit ja Melkisedekin pappeuden haltijat voivat siunata sakramentin.

• Diakonit, opettajat, papit ja Melkisedekin pappeuden haltijat voivat jakaa sakramentin.

18.9.3

Sakramenttia koskevia ohjeita

Sakramentin pyhän luonteen vuoksi pappeusjohtajien tulee valmistautua huolella, niin että sakramentti toimitetaan järjestyksessä ja kunnioittavasti.

Sakramenttitarvikkeita voi tilata sivustolla store.churchofjesuschrist.org.

Niiden, jotka toimittavat sakramentin, tulee tehdä se arvokkaasti ja ymmärtäen, että he edustavat Herraa.

Sakramentti tulee jakaa luontevasti, ei ylettömän muodollisesti.

Vaikka sakramentti on kirkon jäsenille, muita ei pidä millään tavoin estää nauttimasta sitä.

18.9.4

Ohjeet

1. Ne, jotka valmistavat, siunaavat tai jakavat sakramentin, pesevät ensin kätensä saippualla tai muulla puhdistusaineella.

2. Opettajat, papit tai Melkisedekin pappeuden haltijat huolehtivat siitä, että leipätarjottimet, joilla on murtamatonta leipää, vesitarjottimet, joiden kupeissa on puhdasta vettä, ja puhtaat pöytäliinat ovat paikoillaan ennen kokouksen alkua.

3. Kun seurakunnan jäsenet laulavat sakramenttilaulua, sakramentin siunaajat nousevat kunnioittavasti seisomaan, poistavat leipätarjottimia peittävän liinan ja murtavat leivän suupalan kokoisiksi paloiksi.

4. Laulun jälkeen henkilö, joka siunaa leivän, polvistuu ja lausuu sakramenttirukouksen leivän siunaamiseksi (ks. OL 20:77).

5. Piispa varmistaa, että sakramenttirukoukset lausutaan selvästi, tarkasti ja arvokkaasti. Jos joku tekee virheen sanoja lausuessaan ja korjaa virheen itse, ei muuta korjausta tarvita. Mikäli henkilö ei korjaa tekemäänsä virhettä, piispa pyytää häntä ystävällisesti toistamaan rukouksen.

6. Rukouksen jälkeen pappeudenhaltijat jakavat leivän kunnioittavasti jäsenille. Johtava virkailija saa sen ensimmäisenä, minkä jälkeen ei ole mitään vakiojärjestystä. Kun tarjotin ojennetaan jäsenille, he voivat antaa sen eteenpäin toisilleen.

7. Jäsenet ottavat sakramentin oikealla kädellään, mikäli mahdollista.

8. Kun leipä on annettu kaikille jäsenille, sakramenttia jakavat veljet palauttavat tarjottimet sakramenttipöydälle. Sakramenttia siunaavat veljet asettavat liinan leipätarjottimien päälle ja poistavat liinan vesitarjottimien päältä.

9. Henkilö, joka siunaa veden, polvistuu ja lausuu sakramenttirukouksen veden siunaamiseksi (ks. OL 20:79). Hän käyttää sanan viinin sijaan sanaa veden.

10. Rukouksen jälkeen pappeudenhaltijat jakavat veden kunnioittavasti jäsenille. Johtava virkailija saa sen ensimmäisenä, minkä jälkeen ei ole mitään vakiojärjestystä.

11. Kun vesi on annettu kaikille jäsenille, sakramenttia jakavat veljet palauttavat tarjottimet sakramenttipöydälle. Ne, jotka siunasivat sakramentin, asettavat liinan tarjottimien päälle, ja ne, jotka siunasivat ja jakoivat sakramentin, palaavat kunnioittavasti omille paikoilleen.

12. Kokouksen jälkeen ne, jotka valmistivat sakramentin, tyhjentävät sakramenttipöydän, taittelevat pöytäliinat ja poistavat käyttämättömän leivän.

18.10

Pappeuden antaminen ja virkaan asettaminen

Pappeus jakautuu kahteen osaan: Aaronin pappeuteen ja Melkisedekin pappeuteen (ks. 3.3; OL 107:1, 6). Kun henkilölle annetaan pappeus, hänet myös asetetaan siinä pappeudessa johonkin virkaan. Kun jompikumpi näistä pappeuksista on annettu, mies täytyy ainoastaan asettaa muihin virkoihin siinä pappeudessa.

18.10.1

Melkisedekin pappeus

Vaarnanjohtajalla on pappeuden avaimet Melkisedekin pappeuden antamiseen sekä vanhimman ja ylipapin virkoihin asettamiseen. Piispa kuitenkin yleensä suosittaa veljiä asetettaviksi näihin virkoihin.

18.10.1.1

Vanhimmat

Kelvolliset veljet voivat saada Melkisedekin pappeuden ja tulla asetetuiksi vanhimmiksi, kun he ovat vähintään 18-vuotiaita. Piispan päätös siitä, tuleeko nuorta miestä suosittaa asetettavaksi vanhimmaksi heti hänen täytettyään 18 vuotta, vai tuleeko hänen pysyä pappien koorumissa pidempään, perustuu yksilöllisiin olosuhteisiin.

Tätä päätöstä tehdessään piispa neuvottelee ensin nuoren miehen ja tämän vanhempien tai huoltajien kanssa. Kelvolliset miehet tulee asettaa vanhimmiksi, ennen kuin he täyttävät 19 vuotta tai ennen kuin he lähtevät kotoa opiskelemaan, lähetystyöhön, asepalvelukseen tai kokopäivätyöhön.

Äskettäin kastetut 18 vuotta täyttäneet miehet asetetaan vanhimmiksi, kun he ovat

• saaneet Aaronin pappeuden ja palvelleet pappeina

• saaneet riittävästi ymmärrystä evankeliumista

• osoittaneet kelvollisuutensa.

Mitään tiettyä aikaa kirkon jäsenenä ei vaadita.

18.10.1.2

Ylipapit

Miehet asetetaan ylipapeiksi, kun heidät kutsutaan vaarnan johtokuntaan, korkeaan neuvostoon tai piispakuntaan.

18.10.1.3

Puhuttelut ja tehtävään hyväksyminen

Vaarnan johtokunnan luvalla piispa pitää veljelle puhuttelun Melkisedekin pappeuden asettamiskortissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Sitten myös vaarnan johtokunnan jäsen pitää hänelle puhuttelun. Lähetysjohtajan luvalla piirinjohtaja voi puhutella veljen, jotta tämä voidaan asettaa vanhimmaksi (ks. 6.3).

18.10.2

Aaronin pappeus

Piispalla on pappeuden avaimet Aaronin pappeuden antamiseen sekä diakonin, opettajan ja papin virkoihin asettamiseen. Kelvolliset veljet asetetaan näihin virkoihin tavallisesti seuraavan ikäisinä mutta ei aiemmin:

• diakoniksi sen vuoden alussa, jolloin hän täyttää 12 vuotta

• opettajaksi sen vuoden alussa, jolloin hän täyttää 14 vuotta

• papiksi sen vuoden alussa, jolloin hän täyttää 16 vuotta.

Piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää puhuttelun niille, jotka asetetaan diakoneiksi tai opettajiksi, selvittääkseen heidän hengellisen valmiutensa. Piispa pitää puhuttelun niille veljille, jotka asetetaan papeiksi.

Ennen kuin piispa puhuttelee nuoren miehen pappeudessa asettamista varten, hän hankkii suullisen suostumuksen vanhemmilta tai huoltajilta. Lupaa ei vaadita vanhemmalta tai huoltajalta, jolla ei ole laillista perustetta toimen vastustamiseen.

18.10.3

Jäsenen esittäminen hyväksyttäväksi ennen kuin hänet asetetaan

Kun veli on puhuteltu ja todettu kelvolliseksi siihen, että hänet asetetaan pappeuden virkaan, hänet esitetään hyväksyttäväksi (ks. OL 20:65, 67). Vaarnan johtokunnan jäsen esittää vaarnakonferenssin yleisessä kokouksessa veljet, jotka aiotaan asettaa vanhimmaksi tai ylipapiksi (ohjeita piirinjohtajille on kohdassa 6.3). Piispakunnan jäsen esittää sakramenttikokouksessa veljet, jotka aiotaan asettaa diakoniksi, opettajaksi tai papiksi.

Henkilö, joka johtaa hyväksyttämisen, pyytää veljeä nousemaan seisomaan. Hän ilmoittaa ehdotuksesta antaa Aaronin pappeus tai Melkisedekin pappeus (tarvittaessa) ja asettaa veli pappeusvirkaan. Sitten hän pyytää jäseniä antamaan tukensa ehdotukselle. Esimerkiksi esittäessään, että veli asetetaan vanhimmaksi, hän voi käyttää tällaisia sanoja:

”Ehdotamme, että [nimi] saa Melkisedekin pappeuden ja hänet asetetaan vanhimmaksi. Ne, jotka hyväksyvät tehdyn ehdotuksen, osoittakoot sen nostamalla kätensä. [Pysähdy hetkeksi.] Jos joku vastustaa ehdotusta, hän voi myös osoittaa sen. [Pysähdy hetkeksi.]”

Jos hyvämaineinen jäsen vastustaa asettamista, johtava virkailija tai muu tehtävän saanut pappeusjohtaja tapaa hänet kahden kesken kokouksen jälkeen. Johtaja pyrkii ymmärtämään, miksi jäsen vastustaa. Hän selvittää, tietääkö jäsen sellaisesta käytöksestä, joka voi olla esteenä henkilön asettamiselle pappeusvirkaan.

Joissakin tapauksissa veli pitää ehkä asettaa vanhimman tai ylipapin virkaan ennen kuin hänet voidaan esittää vaarnakonferenssissa. Kun näin tapahtuu, hänet esitetään hyväksyttäväksi seurakuntansa sakramenttikokouksessa. Sitten hänet esitetään seuraavassa vaarnakonferenssissa asettamisen vahvistamiseksi (soveltaen yllä kuvattua hyväksymisprosessia).

18.10.4

Kuka toimituksen suorittaa

Vaarnanjohtaja tai joku Melkisedekin pappeuden haltija häneltä tehtävän saaneena voi asettaa miehen vanhimman virkaan. Lähetysjohtajan luvalla piirinjohtaja tai joku häneltä tehtävän saaneena voi suorittaa asettamisen (ks. 6.3). Piirissä saa seistä vain Melkisedekin pappeuden haltijoita.

Vaarnanjohtaja tai joku ylipappi häneltä tehtävän saaneena voi asettaa miehen ylipapin virkaan. Piirissä saa seistä vain ylipappeja.

Henkilön, joka asettaa miehen Melkisedekin pappeuden virkaan, tulee olla temppelikelpoinen. Vaarnanjohtajan tai jonkun, jonka hän nimeää, täytyy olla paikalla.

Pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija voi asettaa veljen diakonin, opettajan tai papin virkaan. Hänen täytyy saada valtuutus piispalta. Piispan tai jonkun, jonka hän nimeää, täytyy olla paikalla.

Osallistuakseen Aaronin pappeuden virkaan asettamiseen henkilön täytyy olla pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija.

Piispa voi sallia, että isä, joka on pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija, voi asettaa poikansa diakonin, opettajan tai papin virkaan, vaikka isä ei olekaan täysin temppelikelpoinen (ks. 18.3). Piispa kannustaa isiä siihen, että nämä valmistautuvat asettamaan omat poikansa.

18.10.5

Ohjeet

Kun henkilölle annetaan pappeus ja hänet asetetaan johonkin pappeusvirkaan, yksi tai useampi valtuutettu pappeudenhaltija asettaa kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Sitten se, joka lausuu toimituksen sanat,

1. kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

2. mainitsee valtuuden, joka hänellä henkilökohtaisesti on toimituksen suorittamiseen (joko Aaronin tai Melkisedekin pappeus)

3. antaa Aaronin tai Melkisedekin pappeuden, ellei sitä ole vielä annettu

4. asettaa henkilön virkaan Aaronin tai Melkisedekin pappeudessa ja antaa tuon viran oikeudet, voimat ja valtuuden

5. lausuu siunauksen sanoja Hengen ohjauksen mukaan

6. päättää siunauksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Kun henkilö asetetaan johonkin pappeusvirkaan ja hänelle on jo annettu siihen kuuluva pappeus, niin henkilö, joka suorittaa asettamisen, jättää väliin kohdan 3.

18.10.6

Asettamiskortti ja -todistus

Ennen kuin veli puhutellaan, jotta hänet voidaan asettaa johonkin virkaan Aaronin pappeudessa, kirjuri valmistelee LCR:ssä Aaronin pappeuden asettamiskortin. Piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää puhuttelun ja allekirjoittaa lomakkeen, jos kaikki kelvollisuusvaatimukset täyttyvät.

Asettamisen jälkeen piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja täyttää lomakkeen ja antaa sen kirjurille. Hän kirjaa asettamisen LCR:ssä ja valmistelee asettamistodistuksen.

Asettamiskortissa ja -todistuksessa tulee käyttää henkilön nykyistä laillista nimeä.

18.11

Jäsenten erottaminen palvelemaan kirkon tehtävissä

Useimpien kirkon tehtävien kohdalla jäsenet, jotka on kutsuttu ja hyväksytty johonkin tehtävään, tulee erottaa palvelemaan siinä tehtävässä (ks. Joh. 15:16; OL 42:11; ks. myös 3.4.3.1 tässä käsikirjassa). Tehtävään erottamisen aikana henkilölle 1) annetaan valtuus toimia tehtävässä ja 2) lausutaan siunauksen sanoja Hengen ohjauksen mukaan.

Vaarnanjohtajat, piispat ja kooruminjohtajat saavat johtamisen avaimia, kun heidät erotetaan tehtävään (ks. 3.4.1.1). Sanaa avaimet ei kuitenkaan pidä käyttää, kun jäseniä erotetaan palvelemaan muissa tehtävissä kuten neuvonantajana jossakin johtokunnassa.

18.11.1

Kuka suorittaa tehtävään erottamisen

Tehtävään erottamisen suorittaa Melkisedekin pappeuden haltija. Hänen täytyy saada lupa pappeusjohtajalta, jolla on asianmukaiset pappeuden avaimet. Ne, joilla on valtuus suorittaa tehtävään erottaminen, mainitaan kohdassa 30.8. Vanhimman ei pidä lausua toimitusta eikä seisoa piirissä, kun miestä erotetaan tehtävään, joka edellyttää miehen olevan ylipappi.

Kun henkilö erotetaan johonkin kirkon tehtävään, yksi tai useampia Melkisedekin pappeuden haltijoita voi osallistua toimitukseen johtavan virkailijan johdolla. Johtajat erotetaan tehtävään ennen neuvonantajiaan.

Johtava virkailija voi sallia, että puoliso tai isä, jolla on Melkisedekin pappeus, seisoo piirissä, kun hänen vaimonsa tai lapsensa erotetaan tehtävään, vaikka tämä puoliso tai isä ei olekaan täysin temppelikelpoinen (ks. 18.3).

18.11.2

Ohjeet

Yksi tai useampi valtuutettu Melkisedekin pappeuden haltija asettaa kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Sitten se, joka lausuu toimituksen sanat,

1. kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

2. lausuu toimivansa Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. erottaa henkilön tehtävään vaarnassa, seurakunnassa, koorumissa tai luokassa

4. antaa avaimet, mikäli henkilön tulee saada ne

5. lausuu siunauksen sanoja Hengen ohjauksen mukaan

6. päättää siunauksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.12

Öljyn pyhittäminen

Melkisedekin pappeuden haltijan tulee pyhittää oliiviöljy ennen kuin sitä käytetään sairaiden ja ahdistettujen voitelemiseen (ks. Jaak. 5:14). Mitään muuta öljyä ei saa käyttää.

Öljypulloja voi tilata sivustolla store.churchofjesuschrist.org.

Jäsenten ei pidä juoda pyhitettyä öljyä eikä sivellä sitä sairaisiin ruumiinosiin.

18.12.1

Kuka toimituksen suorittaa

Yksi tai useampi Melkisedekin pappeuden haltija voi pyhittää öljyn. Heidän ei tarvitse pyytää lupaa pappeusjohtajalta.

18.12.2

Ohjeet

Pyhittäessään öljyn Melkisedekin pappeuden haltija

1. pitää kädessään avointa oliiviöljyastiaa

2. puhuttelee taivaallista Isää rukouksessa

3. lausuu toimivansa Melkisedekin pappeuden valtuudella

4. pyhittää öljyn (ei astiaa) ja erottaa sen sairaiden ja ahdistettujen voitelemiseen ja siunaamiseen

5. päättää pyhittämisen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.13

Sairaan voiteleminen ja siunaaminen

Sairaan voitelemisessa ja siunaamisessa kätten päällepanemisella on kaksi osaa: voitelu öljyllä ja voitelun sinetöiminen siunauksella. Mikäli saatavana ei ole pyhitettyä öljyä, voidaan antaa siunaus Melkisedekin pappeuden valtuudella ilman voitelua.

18.13.1

Kuka antaa siunauksen

Vain kelvolliset Melkisedekin pappeuden haltijat voivat voidella ja siunata sairaita tai ahdistettuja. Heidän ei tarvitse pyytää lupaa pappeusjohtajalta. Jos mahdollista, isä, jolla on Melkisedekin pappeus, voitelee ja siunaa perheensä sairaat jäsenet.

Tavallisesti sairaan voitelemisen ja siunaamisen suorittaa kaksi tai useampia Melkisedekin pappeuden haltijoita. Yksi voi kuitenkin suorittaa sekä voitelun että sinetöimisen.

18.13.2

Ohjeet

Yksi Melkisedekin pappeuden haltija suorittaa voitelun öljyllä. Hän

1. laittaa pisaran pyhitettyä öljyä henkilön päähän

2. asettaa kätensä kevyesti henkilön pään päälle ja kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

3. lausuu toimivansa Melkisedekin pappeuden valtuudella

4. lausuu voitelevansa öljyllä, joka on pyhitetty sairaiden ja ahdistettujen voiteluun ja siunaamiseen

5. päättää toimituksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Voitelun sinetöimisessä yksi tai useampi Melkisedekin pappeuden haltija asettaa kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Sitten voitelun sinetöijä

1. kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

2. lausuu sinetöivänsä voitelun Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. lausuu siunauksen sanoja Hengen ohjauksen mukaan

4. päättää toimituksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.14

Lohdun ja neuvon siunaukset, mukaan lukien isän siunaukset

18.14.1

Kuka antaa siunauksen

Melkisedekin pappeuden haltijat voivat antaa siunauksia lohduksi ja neuvoksi perheenjäsenille sekä muille niitä pyytäville.

Isä, jolla on Melkisedekin pappeus, voi antaa lapsilleen isän siunauksia. Vanhemmat kannustavat lapsiaan pyytämään isän siunauksia tarpeen tullen. Isän siunaukset voidaan tallentaa henkilökohtaiseen käyttöön.

Melkisedekin pappeuden haltijan ei tarvitse pyytää pappeusjohtajalta lupaa antaa lohdun ja neuvon siunaus tai isän siunaus.

18.14.2

Ohjeet

Antaessaan lohdun ja neuvon siunauksen tai isän siunauksen yksi tai useampi Melkisedekin pappeuden haltija asettaa kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Sitten se, joka lausuu toimituksen sanat,

1. kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

2. lausuu, että siunaus annetaan Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. lausuu siunauksen, lohdun ja neuvon sanoja Hengen ohjauksen mukaan

4. päättää siunauksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.15

Kodin pyhittäminen

Kirkon jäsenten koti voidaan pyhittää Melkisedekin pappeuden valtuudella.

18.15.2

Ohjeet

Pyhittäessään kodin Melkisedekin pappeuden haltija

1. puhuttelee taivaallista Isää rukouksessa

2. lausuu toimivansa Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. pyhittää kodin pyhäksi paikaksi, jossa Pyhä Henki voi asua, ja lausuu muita sanoja Hengen ohjauksen mukaan.

4. päättää pyhittämisen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.16

Haudan pyhittäminen

18.16.1

Kuka pyhittää haudan

Henkilöllä, joka pyhittää haudan, tulee olla Melkisedekin pappeus sekä valtuutus tilaisuutta johtavalta pappeusjohtajalta.

18.16.2

Ohjeet

Pyhittäessään haudan Melkisedekin pappeuden haltija

1. puhuttelee taivaallista Isää rukouksessa

2. lausuu toimivansa Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. vihkii ja pyhittää hautapaikan vainajan ruumiin leposijaksi

4. rukoilee, että paikka on oleva pyhitetty ja suojattu ylösnousemukseen asti (mikäli tuntuu sopivalta)

5. pyytää taivaallista Isää lohduttamaan perhettä ja ilmaisee ajatuksia Hengen ohjauksen mukaisesti

6. päättää pyhittämisen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Mikäli kirkon jäsenen ruumis tuhkataan, tilaisuutta johtava virkailija käyttää harkintaansa päättäessään, pyhitetäänkö tuhkan säilytyspaikka.

18.17

Patriarkalliset siunaukset

Jokainen kelvollinen, kastettu jäsen on oikeutettu saamaan patriarkallisen siunauksen, joka antaa innoitettua ohjausta taivaalliselta Isältä (ks. 1. Moos. 48:14–16; 49; 2. Nefi 4:3–11).

Piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää puhuttelun jäsenille, jotka haluavat saada patriarkallisen siunauksen. Jos jäsen on kelvollinen, puhuttelija täyttää ja valmistelee suosituksen patriarkallisen siunauksen saamiseksi. Hän lähettää sen käyttäen Patriarkallisten siunausten järjestelmää sivustolla churchofjesuschrist.org.

Henkilö, joka kirjoittaa suosituksen patriarkallisen siunauksen saamiseksi, varmistaa, että jäsen on riittävän kypsä ymmärtämään siunauksen merkityksen ja pyhän luonteen.

18.17.1

Patriarkallisen siunauksen saaminen

Saatuaan suosituksen jäsen on yhteydessä patriarkkaan ja sopii tapaamisen saadakseen patriarkallisen siunauksen. Sovittuna päivänä jäsenen tulee mennä patriarkan luo rukouksen hengessä ja pukeutuneena pyhävaatteisiin.

Jokainen patriarkallinen siunaus on pyhä, luottamuksellinen ja henkilökohtainen. Siksi se annetaan yksityisesti – vain muutamia perheenjäseniä voi olla läsnä.

Henkilön, joka saa patriarkallisen siunauksen, tulee arvostaa sen sanoja, pohtia niitä ja elää kelvollisena saamaan luvatut siunaukset tässä elämässä ja iankaikkisuudessa.

Kirkon jäsenten ei pidä vertailla siunauksia eikä kertoa niiden sisällöstä muille kuin oman perheensä jäsenille. Patriarkallisia siunauksia ei pidä lukea kirkon kokouksissa tai muissa julkisissa tilaisuuksissa.