38

Kirkon menettelytapoja ja ohjeita

38.1

Kirkon toimintaan osallistuminen

Taivaallinen Isämme rakastaa lapsiaan. ”Kaikki ovat Jumalalle yhdenvertaisia”, ja Hän kutsuu kaikkia ”tulemaan luoksensa ja pääsemään osallisiksi hänen hyvyydestään” (2. Nefi 26:33).

38.1.1

Osallistuminen kirkon kokouksiin

Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon sakramenttikokoukseen, muihin sunnuntaikokouksiin ja sosiaalisiin tapahtumiin. Johtavan virkailijan vastuuna on varmistaa, että kaikki osallistujat kunnioittavat tilaisuuden pyhää luonnetta.

Niiden, jotka osallistuvat, tulee välttää keskeytyksiä ja häiriöitä, jotka ovat vastoin jumalanpalvelusta tai kokouksen muita tarkoituksia. Kaikkia kirkon eri kokouksia ja tilaisuuksia koskevia ikään ja käytökseen liittyviä vaatimuksia tulee kunnioittaa. Tämä edellyttää sitä, ettei romanttisia tunteita ilmaista liian avoimesti ja että vältetään sellaista pukeutumista ja ulkoasua, joka voi olla häiriötekijänä. Se myös kieltää poliittisten lausuntojen esittämisen tai puhumisen sukupuolisesta suuntautumisesta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista tavalla, joka vie huomion pois Vapahtajaan keskittyvistä kokouksista.

Mikäli sopimatonta käytöstä esiintyy, piispa tai vaarnanjohtaja antaa kahdenkeskisiä neuvoja rakkauden hengessä. Hän kannustaa niitä, joiden käytös on tilanteeseen sopimatonta, kohdistamaan huomionsa siihen, että pyhä, erityisesti taivaallisen Isän ja Vapahtajan palvelemiseen keskittyvä ilmapiiri säilyisi kaikille läsnä oleville.

Kirkon seurakuntakeskukset ovat yksityiskiinteistöjä, joissa noudatetaan kirkon menettelytapoja. Henkilöitä, jotka eivät halua noudattaa näitä ohjeita, pyydetään kunnioittavasti olemaan osallistumatta kirkon kokouksiin ja tapahtumiin.

38.2

Toimituksia ja siunauksia koskevia menettelytapoja

Yleistä tietoa toimituksista ja siunauksista on luvussa 18. Tietoa temppelitoimituksista on luvuissa 27 ja 28. Jos piispalla on kysymyksiä, hän voi ottaa yhteyttä vaarnanjohtajaan. Jos vaarnanjohtajalla on kysymyksiä, hän voi ottaa yhteyttä vyöhykkeen johtokuntaan.

38.3

Avioliittoon vihkiminen muualla kuin temppelissä

Kirkon johtajat kannustavat jäseniä täyttämään temppeliavioliitolle asetetut vaatimukset sekä saamaan avioliittoon vihkimisen ja sinetöimisen temppelissä. Mikäli paikalliset lait sallivat, kirkon johtohenkilöt voivat kuitenkin toimittaa avioliittoon vihkimisen muualla kuin temppelissä.

Avioliittoon vihkiminen muualla kuin temppelissä tulee toimittaa vihkimispaikan lakien mukaisesti.

38.3.1

Kuka voi toimittaa avioliittoon vihkimisen muualla kuin temppelissä

Paikallisen lain niin salliessa seuraavat tällä hetkellä tehtävässään palvelevat kirkon virkailijat voivat toimittaa avioliittoon vihkimisen muualla kuin temppelissä:

• lähetysjohtaja

• vaarnanjohtaja

• piirinjohtaja

• piispa

• seurakunnanjohtaja.

Nämä virkailijat voivat toimittaa avioliittoon vihkimisen vain miehen ja naisen välillä. Kaikkien seuraavien edellytysten on myös täytyttävä:

• Morsian tai sulhanen on kirkon jäsen tai hänellä on kastepäivä.

• Joko morsiamen tai sulhasen jäsenkortti on tai tulee olemaan kasteen jälkeen siinä kirkon yksikössä, jota virkailija johtaa.

• Kirkon virkailijalla on lainmukainen valtuus toimittaa avioliittoon vihkiminen sillä lainkäyttöalueella, jossa avioliitto solmitaan.

38.3.4

Avioliittoon vihkimiset kirkon rakennuksissa

Hääseremonia voidaan pitää kirkon rakennuksessa, ellei se häiritse tavanomaisten kirkon toimintojen aikataulua. Hääjuhlia ei saa pitää sunnuntaisin eikä maanantai-iltaisin. Hääjuhlan, joka järjestetään kirkon rakennuksessa, tulee olla yksinkertainen ja arvokas. Musiikin tulee olla pyhää, kunnioittavaa ja riemullista.

Avioliittoon vihkiminen voidaan toimittaa kappelissa, juhlasalissa tai jossakin muussa sopivassa huoneessa. Avioliittoon vihkimisessä tulee noudattaa seurakuntakeskuksen asianmukaista käyttöä koskevia ohjeita.

38.3.6

Avioliittoon vihkimisseremonia muualla kuin temppelissä

Toimittaessaan vihkimistä muualla kuin temppelissä kirkon virkailija puhuttelee paria ja sanoo: ”Ottakaa toinen toistanne oikeasta kädestä.” Sitten hän sanoo: ”[Sulhasen koko nimi ja morsiamen koko nimi], olette ottaneet toisianne oikeasta kädestä merkiksi niistä lupauksista, jotka te nyt annatte Jumalan ja näiden todistajien läsnä ollessa.” (Pari voi etukäteen valita tai nimetä nämä todistajat.)

Sitten vihkijä puhuttelee sulhasta ja kysyy: ”[Sulhasen koko nimi], vastaanotatko [morsiamen koko nimi] laillisesti vihityksi aviovaimoksesi ja lupaatko juhlallisesti omasta vapaasta tahdostasi ja valinnastasi hänen kumppaninaan ja laillisesti vihittynä aviomiehenään, että liityt häneen etkä kehenkään muuhun, että noudatat kaikkia niitä lakeja, vastuita ja velvoituksia, jotka kuuluvat pyhään aviosäätyyn, ja että rakastat ja kunnioitat häntä ja huolehdit hänestä hellästi niin kauan kuin te molemmat elätte?”

Sulhanen vastaa: ”Lupaan” tai ”Kyllä”.

Sitten vihkijä puhuttelee morsianta ja kysyy: ”[Morsiamen koko nimi], vastaanotatko [sulhasen koko nimi] laillisesti vihityksi aviomieheksesi ja lupaatko juhlallisesti omasta vapaasta tahdostasi ja valinnastasi hänen kumppaninaan ja laillisesti vihittynä aviovaimonaan, että liityt häneen etkä kehenkään muuhun, että noudatat kaikkia niitä lakeja, vastuita ja velvoituksia, jotka kuuluvat pyhään aviosäätyyn, ja että rakastat ja kunnioitat häntä ja huolehdit hänestä hellästi niin kauan kuin te molemmat elätte?”

Morsian vastaa: ”Lupaan” tai ”Kyllä”.

Sitten vihkijä puhuttelee paria ja sanoo: ”Sen laillisen valtuuden nojalla, joka minulla on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon vanhimpana, minä julistan teidät, [sulhasen nimi] ja [morsiamen nimi], mieheksi ja vaimoksi, laillisesti ja lainmukaisesti vihityiksi kuolevaisen elämänne ajaksi.”

(Vaihtoehtoinen sanamuoto sotilas- tai laitospapille, joka ei palvele kirkon johtavana virkailijana: ”Sen laillisen valtuuden nojalla, joka minulla on [sotilas- tai siviiliorganisaation haaraosasto] pappina, minä julistan teidät, [sulhasen nimi] ja [morsiamen nimi], mieheksi ja vaimoksi, laillisesti ja lainmukaisesti vihityiksi kuolevaisen elämänne ajaksi.”)

”Jumala siunatkoon teidän avioliittonne, niin että teillä olisi iloa jälkeläisistänne ja että teillä olisi pitkän yhteisen elämän onni. Hän siunatkoon teitä niin että pidätte pyhinä ne lupaukset, jotka te olette antaneet. Näitä siunauksia minä rukoilen teille Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.”

Kehotus suudella toinen toistaan aviomiehenä ja vaimona on valinnainen sen pohjalta, millaisia ovat kulttuurinormit.

38.4

Sinetöimistä koskevia menettelytapoja

Temppelisinetöimistoimitukset liittävät perheitä iankaikkisuudeksi, kun jäsenet pyrkivät kunnioittamaan niitä liittoja, joita he solmivat saadessaan toimituksen. Sinetöimistoimituksia ovat seuraavat:

• aviomiehen ja vaimon sinetöiminen toisiinsa

• lasten sinetöiminen vanhempiin.

Ne, jotka pitävät liittonsa, säilyttävät sinetöimisen suomat yksilölliset siunaukset. Tämä pätee, vaikka henkilön puoliso olisi rikkonut liitot tai vetäytynyt pois avioliitosta.

Uskolliset lapset, jotka on sinetöity vanhempiin tai jotka ovat syntyneet liitossa, säilyttävät iankaikkisten vanhempien siunauksen. Tämä pätee, vaikka vanhemmat peruuttaisivat avioliittoon sinetöimisensä, heidän jäsenyytensä kirkossa peruutettaisiin tai he eroaisivat kirkosta.

Jäsenten tulee neuvotella piispansa kanssa, jos heillä on sinetöimistä koskeviin menettelytapoihin liittyviä kysymyksiä. Jos piispalla on kysymyksiä, hän ottaa yhteyttä vaarnanjohtajaan. Jos vaarnanjohtajalla on kysymyksiä, hän voi ottaa yhteyttä temppelipiirinsä temppelin johtokuntaan, vyöhykkeen johtokuntaan tai ensimmäisen presidenttikunnan toimistoon.

38.5

Temppelivaatteet ja garmentit

38.5.1

Temppelivaatteet

Endaumentti- ja sinetöimistoimitusten aikana temppelissä kirkon jäsenet käyttävät valkoisia vaatteita. Naiset käyttävät seuraavia valkoisia vaatteita: mekko, jossa on pitkät tai 3/4-pituiset hihat (tai hame ja pusero, jossa on pitkät tai 3/4-pituiset hihat), sukat tai sukkahousut sekä kengät tai tossut.

Miehet käyttävät seuraavia valkoisia vaatteita: pitkähihainen paita, solmio tai solmuke, housut, sukat sekä kengät tai tossut.

Endaumentti- ja sinetöimistoimitusten aikana jäsenet pukevat valkoisten vaatteidensa päälle lisäksi seremoniavaatteet.

38.5.2

Temppelivaatteiden ja garmenttien hankkiminen

Seurakuntien ja vaarnan johtohenkilöt kannustavat endaumentin saaneita jäseniä hankkimaan omat temppelivaatteet. Temppelivaatteita ja garmentteja voi ostaa kirkon jakelumyymälästä tai sivustolta store.churchofjesuschrist.org. Vaarnojen ja seurakuntien kirjurit voivat auttaa jäseniä tilaamaan vaatteita.

38.5.5

Garmenttien käyttäminen ja hoitaminen

Jäsenet, jotka saavat endaumentin, solmivat liiton käyttää temppeligarmenttia koko elämänsä ajan.

Temppeligarmentti muistuttaa temppelissä tehdyistä liitoista, ja kun sitä käytetään asianmukaisella tavalla koko elämän ajan, se toimii suojana kiusausta ja pahaa vastaan. Garmenttia tulee pitää vaatteiden alla. Garmenttia ei pidä ottaa pois päältä sellaisten toimintojen ajaksi, joihin voi kohtuudella osallistua garmenttia käyttäen, eikä sitä pidä muokata, jotta se soveltuisi eri vaatetustyyleihin. Endaumentin saaneiden jäsenten tulee tavoitella Pyhän Hengen johdatusta saadakseen vastauksen garmentin käyttöä koskeviin henkilökohtaisiin kysymyksiin.

On pyhä etuoikeus käyttää garmenttia, ja sen käyttäminen on ulkoinen ilmaus sisäisestä sitoumuksesta seurata Vapahtajaa Jeesusta Kristusta.

Se, käytetäänkö muita alusvaatteita temppeligarmentin päällä vai alla, riippuu henkilökohtaisesta mieltymyksestä.

Katso 26.3.3.

38.5.7

Garmenttien ja temppeliseremoniavaatteiden hävittäminen

Hävittäessään kuluneet temppeligarmentit jäsenten tulee leikata merkinnät pois ja tuhota ne. Sitten jäsenet leikkaavat jäljelle jääneen kankaan palasiksi, niin ettei sitä voi tunnistaa garmentiksi. Loppuosan kankaasta voi heittää pois.

Jäsenet voivat antaa hyväkuntoisia garmentteja ja temppelivaatteita muille endaumentin saaneille jäsenille.

38.5.8

Haudattavan temppelivaatteet

Mikäli mahdollista, edesmenneet jäsenet, jotka ovat saaneet endaumentin, tulee haudata tai tuhkata temppelivaatteissa. Jos se on kulttuuriperinteiden tai hautaustapojen takia epäsopivaa tai vaikeaa, vaatteet voidaan taitella ja asettaa vainajan viereen.

Miesvainaja puetaan temppeligarmentteihin ja seuraaviin valkoisiin vaatteisiin: pitkähihainen paita, solmio tai solmuke, housut, sukat ja kengät tai tossut. Naisvainaja puetaan temppeligarmentteihin ja seuraaviin valkoisiin vaatteisiin: mekko, jossa on pitkät tai 3/4-pituiset hihat (tai hame ja pusero, jossa on pitkät tai 3/4-pituiset hihat), sukat tai sukkahousut sekä kengät tai tossut.

Temppeliseremoniavaatteet puetaan vainajan päälle kuten endaumentissa ohjeistetaan. Viitta asetetaan oikealle olkapäälle ja kiinnitysnauhat sidotaan vasemmalle puolelle vyötäröä. Esiliina kiinnitetään vyötärölle. Vyö kiedotaan vyötärölle ja rusetti solmitaan vyötärön vasemmalle puolelle. Miehen päähine asetetaan tavallisesti miesvainajan viereen, kunnes on aika sulkea arkku tai laatikko. Silloin päähine asetetaan päähän siten, että rusetti on vasemman korvan yllä. Naisvainajan huntu voidaan levittää tyynylle pään alle. Naisen kasvojen peittäminen hunnulla ennen hautaamista tai tuhkaamista on valinnaista, ja siitä päättää perhe.

38.6

Moraalikysymyksiin liittyviä menettelytapoja

38.6.1

Abortti

Herra on antanut käskyn: ”Älä tapa, äläkä tee mitään sen kaltaista” (OL 59:6). Kirkko vastustaa henkilökohtaisista tai sosiaalisista syistä tehtyä aborttia. Jäsenet eivät saa suostua aborttiin, suorittaa tai teettää sitä, kehottaa siihen, maksaa siitä tai antaa suostumusta siihen. Ainoita mahdollisia poikkeuksia ovat seuraavat tapaukset:

• Raskaus on aiheutunut raiskauksesta tai insestistä.

• Pätevä lääkäri on todennut, että äidin henki tai terveys on vakavasti uhattuna.

• Pätevä lääkäri on todennut, että sikiöllä on vakavia vammoja, joiden takia lapsi ei jäisi henkiin syntymän jälkeen.

Nämäkään poikkeukset eivät automaattisesti oikeuta aborttiin. Abortti on mitä vakavin asia. Siihen ryhtymistä tulee harkita vasta kun asianosaiset ovat saaneet vahvistuksen rukouksessa. Jäsenet voivat neuvotella piispojensa kanssa osana tätä prosessia.

38.6.2

Väkivalta

Väkivalta on sitä, että kohtelee muita väärin tai laiminlyö heitä tavalla, joka aiheuttaa fyysistä, seksuaalista, emotionaalista tai taloudellista vahinkoa. Kirkon kanta on, ettei väkivaltaa voi suvaita missään muodossa. Ne, jotka tekevät väkivaltaa puolisolleen, lapsilleen, muille perheenjäsenille tai keille tahansa muille, rikkovat sekä Jumalan että ihmisten lakeja.

Kaikkia jäseniä, etenkin vanhempia ja johtohenkilöitä, kannustetaan olemaan valppaita ja tekemään uutterasti kaikkensa lasten ja muiden suojelemiseksi väkivallalta. Mikäli jäsenet saavat tietää väkivallankäyttötapauksista, he ilmoittavat asiasta viranomaisille ja neuvottelevat piispan kanssa. Kirkon johtohenkilöiden tulee suhtautua vakavasti ilmoituksiin väkivallasta ja hyväksikäytöstä, eivätkä he saa koskaan sivuuttaa niitä.

Kaikkien aikuisten, jotka toimivat lasten tai nuorten parissa, tulee suorittaa lasten ja nuorten suojelemiseen liittyvä koulutus yhden kuukauden kuluessa siitä, kun heidät on hyväksytty tehtävään (ks. protectingchildren.churchofjesuschrist.org). Heidän tulee suorittaa koulutus uudelleen joka kolmas vuosi.

Kun väkivaltaa tapahtuu, kirkon johtohenkilöiden ensimmäisenä ja välittömänä velvollisuutena on auttaa väkivallan uhreja ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä altistumasta väkivallalle tulevaisuudessa. Johtohenkilöiden ei pidä kannustaa henkilöä jäämään kotiin tai tilanteeseen, jossa käytetään väkivaltaa tai joka on turvaton.

38.6.2.1

Väkivaltatapausten palvelupuhelin

Joissakin maissa kirkko on perustanut luottamuksellisen väkivaltatapausten palvelupuhelimen avuksi vaarnanjohtajille ja piispoille. Näiden johtohenkilöiden tulee viipymättä soittaa palvelupuhelimeen ja kertoa jokaisesta tilanteesta, jossa joku henkilö on saattanut joutua – tai on vaarassa joutua – väkivallan uhriksi. Heidän tulee soittaa myös, jos heidän tietoonsa tulee, että joku jäsen katselee, ostaa tai jakaa lapsipornografiaa.

Maissa, joissa palvelupuhelinta ei ole, piispan, joka saa tietää väkivallan käytöstä, tulee ottaa yhteyttä vaarnanjohtajaansa. Vaarnanjohtajan tulee pyytää ohjeita vyöhykkeen lakimiehiltä vyöhyketoimistosta.

38.6.2.2

Neuvonta väkivaltatapauksissa

Väkivallan uhrit kärsivät usein vakavista traumoista. Vaarnanjohtajat ja piispat suhtautuvat heihin vilpittömän myötätuntoisesti ja empaattisesti. He antavat hengellistä neuvontaa ja tukea auttaakseen uhreja voittamaan väkivallan tuhoisat vaikutukset.

Joskus uhrit tuntevat häpeää tai syyllisyyttä. Uhrit eivät ole syyllistyneet syntiin. Johtohenkilöt auttavat heitä ja heidän perheitään ymmärtämään Jumalan rakkautta ja parantumista, joka tulee Jeesuksen Kristuksen ja Hänen sovituksensa kautta (ks. Alma 15:8; 3. Nefi 17:9).

Vaarnanjohtajien ja piispojen tulee auttaa väkivaltaan syyllistyneitä tekemään parannus ja lopettamaan väkivaltainen käyttäytymisensä. Jos aikuinen on syyllistynyt sukupuolisyntiin, joka kohdistuu lapseen, käytöstä voi olla hyvin vaikea muuttaa. Parannuksen tekeminen saattaa kestää hyvin pitkään. Katso 38.6.2.3.

Kirkon johtohenkilöiltä saadun innoitetun avun lisäksi uhrit, rikkojat sekä heidän perheensä saattavat tarvita ammattiapua. Tietoa on kohdassa 31.3.6.

38.6.2.3

Lapseen tai nuoreen kohdistuva väkivalta

Lapseen tai nuoreen kohdistuva väkivalta on erityisen vakava synti (ks. Luuk. 17:2). Lapseen tai nuoreen kohdistuvalla väkivallalla tarkoitetaan tässä seuraavaa:

• Fyysinen väkivalta: Vakavan ruumiillisen vamman aiheuttaminen voimakeinoja käyttämällä. Jotkin vammat eivät kenties ole näkyviä.

• Seksuaalinen hyväksikäyttö: Kaikenlainen seksuaalinen kanssakäyminen lapsen tai nuoren kanssa tai sellaisen kanssakäymisen tarkoituksellinen salliminen tai avustaminen muiden osalta. Seksuaalisella hyväksikäytöllä ei tässä tarkoiteta kahden suunnilleen samanikäisen alaikäisen molemminpuoliseen halukkuuteen perustuvaa seksuaalista kanssakäymistä.

• Emotionaalinen väkivalta: Sellaisten tekojen ja sanojen käyttäminen, jotka vahingoittavat vakavasti lapsen tai nuoren itsetuntoa tai omanarvontuntoa. Tämä tarkoittaa tavallisesti toistuvia ja jatkuvia loukkauksia, manipulointia ja arvostelua, joka nöyryyttää ja väheksyy. Se voi tarkoittaa myös törkeää laiminlyöntiä.

• Lapsipornografia: Katso 38.6.6.

Jos piispa tai vaarnanjohtaja saa tietää lapseen tai nuoreen kohdistuvasta väkivallasta tai hyväksikäytöstä tai hän epäilee sellaista, hän noudattaa viipymättä kohdan 38.6.2.1 ohjeita. Hän ryhtyy myös toimiin suojellakseen uhria väkivallalta jatkossa.

Kirkon jäsenyysneuvosto ja lisämerkintä jäsenkorttiin tarvitaan, jos aikuinen jäsen hyväksikäyttää lasta tai nuorta tai pahoinpitelee häntä, kuten kuvataan tässä luvussa. Katso myös 38.6.2.5.

38.6.2.4

Puolisoon tai muuhun aikuiseen kohdistuva väkivalta

Usein ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa väkivallan määritelmää, joka soveltuisi kaikkiin tilanteisiin. Sen sijaan väkivaltaisen käyttäytymisen vakavuus vaihtelee. Väkivaltaa voi tapahtua ajoittaisista purevista sanoista vakavien vaurioiden aiheuttamiseen.

Jos piispa tai vaarnanjohtaja saa tietää puolisoon tai muuhun aikuiseen kohdistuvasta väkivallasta tai hyväksikäytöstä, hän noudattaa viipymättä kohdan 38.6.2.1 ohjeita. Hän ryhtyy myös toimiin suojellakseen uhria väkivallalta jatkossa.

Johtohenkilö tavoittelee Hengen johdatusta määrittäessään, onko henkilökohtainen neuvonta vai jäsenyysneuvosto sopivin tapa käsitellä väkivaltatapausta. Hän voi myös neuvotella käytettävästä tavasta oman pappeusjohtajansa kanssa. Kaikenlainen puolisoon tai muuhun aikuiseen kohdistuva väkivalta, joka yltää seuraavassa kuvatulle tasolle, edellyttää kuitenkin jäsenyysneuvoston pitämistä.

• Fyysinen väkivalta: Vakavan ruumiillisen vamman aiheuttaminen voimakeinoja käyttämällä. Jotkin vammat eivät kenties ole näkyviä.

• Seksuaalinen hyväksikäyttö: Katso kohdassa 38.6.18.3 eritellyt tilanteet.

• Emotionaalinen väkivalta: Sellaisten tekojen ja sanojen käyttäminen, jotka vahingoittavat vakavasti henkilön itsetuntoa tai omanarvontuntoa. Tämä tarkoittaa tavallisesti toistuvia ja jatkuvia loukkauksia, manipulointia ja arvostelua, joka nöyryyttää ja väheksyy.

• Taloudellinen väkivalta: Jonkun hyväksi käyttäminen taloudellisesti. Tällä voidaan tarkoittaa henkilön omaisuuden, rahojen tai muiden arvoesineiden laitonta tai luvatonta käyttöä. Sillä voidaan tarkoittaa myös sitä, että hankkii vilpillisesti taloudellista valtaa johonkuhun nähden. Se voi tarkoittaa taloudellisen vallan käyttöä johonkin käyttäytymiseen pakottamiseksi.

38.6.2.5

Kirkon tehtävät, temppelisuositukset ja lisämerkinnät jäsenkorteissa

Jäsenille, jotka ovat kohdelleet muita väkivaltaisesti, ei pidä antaa kirkon tehtäviä eivätkä he voi saada temppelisuositusta ennen kuin he ovat tehneet parannuksen ja kirkon jäsenyysrajoitukset on poistettu.

Jos henkilö on seksuaalisesti hyväksikäyttänyt lasta tai nuorta tai tehnyt lapselle tai nuorelle vakavaa fyysistä tai emotionaalista väkivaltaa, hänen jäsenkorttiinsa tehdään lisämerkintä. Hänelle ei saa antaa mitään tehtävää tai toimeksiantoa lasten tai nuorten parissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei hänelle anneta palvelutyötoimeksiantoa perheeseen, jossa on nuoria tai lapsia kotona. Se tarkoittaa myös sitä, ettei hänen palvelutyötoverinaan ole nuorta. Näiden rajoitusten tulee pysyä voimassa, ellei ensimmäinen presidenttikunta anna lupaa lisämerkinnän poistamiseen.

38.6.2.6

Vaarna- ja seurakuntaneuvostot

Vaarna- ja seurakuntaneuvostojen kokouksissa vaarnan johtokunnat ja piispakunnat käyvät säännöllisesti läpi kirkon menettelytapoja ja ohjeita, jotka koskevat väkivallan ehkäisemistä ja siihen puuttumista. Johtohenkilöt ja neuvoston jäsenet tavoittelevat Hengen johdatusta, kun he opettavat tätä arkaluonteista aihetta ja keskustelevat siitä.

Neuvoston jäsenten tulee myös suorittaa lasten ja nuorten suojelemiseen liittyvä koulutus (ks. 38.6.2).

38.6.2.7

Väkivaltaan liittyvät oikeudelliset kysymykset

Jos jäsen on väkivaltaisilla teoillaan rikkonut sovellettavaa lakia, piispan tai vaarnanjohtajan tulee kehottaa häntä ilmoittautumaan poliisille tai muille asianomaisille viranomaisille.

Kirkon johtohenkilöiden ja jäsenten tulee täyttää kaikki lain vaatimat velvoitteet tehdä väkivallasta ilmoitus viranomaisille.

38.6.4

Syntyvyyden säännöstely

Aviopareilla, jotka voivat saada lapsia, on etuoikeus tarjota kuolevainen ruumis Jumalan henkilapsille, joiden hoivaamisesta ja kasvattamisesta he sitten ovat vastuussa (ks. 2.1.3). Päätös siitä, kuinka monta lasta perheeseen tulee ja milloin he tulevat, on erittäin yksityinen ja henkilökohtainen. Se tulee jättää avioparin ja Herran väliseksi asiaksi.

38.6.5

Siveys ja uskollisuus

Herran antama siveyden laki tarkoittaa

• pidättymistä sukupuolisuhteista miehen ja naisen välisen laillisen avioliiton ulkopuolella

• uskollisuutta avioliitossa.

Fyysisen intiimisuhteen aviomiehen ja vaimon välillä on tarkoitus olla kaunista ja pyhää. Se on Jumalan säätämää lasten luomiseksi ja rakkauden ilmaisemiseksi aviomiehen ja vaimon välillä.

38.6.6

Lapsipornografia

Kirkko tuomitsee lapsipornografian sen kaikissa muodoissa. Jos piispa tai vaarnanjohtaja saa tietää, että jäsen on tekemisissä lapsipornografian kanssa, hän noudattaa viipymättä kohdan 38.6.2.1 ohjeita.

38.6.8

Naisten sukuelinten silpominen

Kirkko tuomitsee naisten sukuelinten silpomisen.

38.6.10

Insesti

Kirkko tuomitsee kaikenlaisen insestin. Insestillä tarkoitetaan tässä sukupuolisuhteita seuraavien välillä:

• vanhempi ja lapsi

• isovanhempi ja lapsenlapsi

• sisarukset

• setä, eno tai täti ja veljen tai siskon lapsi.

Lapsella, lapsenlapsella, sisaruksilla, veljen tai siskon lapsella tarkoitetaan tässä biologisia suhteita tai adoption, avioliiton tai kasvattivanhemmuuden mukanaan tuomia suhteita.

Kun insestin uhrina on alaikäinen, piispa tai vaarnanjohtaja soittaa kirkon väkivaltatapausten palvelupuhelimeen, jos se on hänen maassaan käytettävissä (ks. 38.6.2.1). Muissa maissa vaarnanjohtajan tulee pyytää ohjeita vyöhykkeen lakimiehiltä vyöhyketoimistosta. Häntä kannustetaan neuvottelemaan myös perhepalvelujen henkilöstön tai vyöhyketoimiston huoltotyö- ja omavaraisuuspäällikön kanssa.

Kirkon jäsenyysneuvosto ja lisämerkintä jäsenkorttiin vaaditaan, jos jäsen syyllistyy insestiin. Insesti vaatii miltei aina sitä, että kirkko peruuttaa henkilön jäsenyyden.

Jos insestiin syyllistyvä on alaikäinen, vaarnanjohtaja pyytää ohjeita ensimmäisen presidenttikunnan toimistosta.

Insestin uhrit kärsivät usein vakavista traumoista. Johtohenkilöt suhtautuvat heihin vilpittömän myötätuntoisesti ja empaattisesti. He antavat hengellistä tukea ja neuvontaa auttaakseen uhreja voittamaan insestin tuhoisat vaikutukset.

Joskus uhrit tuntevat häpeää tai syyllisyyttä. Uhrit eivät ole syyllistyneet syntiin. Johtohenkilöt auttavat heitä ja heidän perheitään ymmärtämään Jumalan rakkautta ja parantumista, joka tulee Jeesuksen Kristuksen ja Hänen sovituksensa kautta (ks. Alma 15:8; 3. Nefi 17:9).

Kirkon johtohenkilöiltä saadun innoitetun avun lisäksi uhrit sekä heidän perheensä saattavat tarvita ammattiapua. Tietoa asiasta on kohdassa 38.6.18.2.

38.6.12

Okkultismi

Okkultismi keskittyy pimeyteen ja johtaa petokseen. Se tuhoaa uskon Kristukseen.

Okkultismiin sisältyy saatananpalvonta. Siihen sisältyy myös mystisiä toimintoja, jotka eivät ole sopusoinnussa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kanssa. Näitä toimintoja ovat muun muassa ennustaminen, kiroaminen ja parantamiskäytännöt, joissa jäljitellään Jumalan pappeuden voimaa (ks. Moroni 7:11–17).

Kirkon jäsenten ei pidä mennä mukaan mihinkään saatananpalvonnan muotoihin eikä osallistua millään tavoin okkultismiin. Heidän ei pidä keskittyä tällaiseen pimeyteen keskusteluissa tai kirkon kokouksissa.

38.6.13

Pornografia

Kirkko tuomitsee pornografian sen kaikissa muodoissa. Kaikenlainen pornografian käyttö vahingoittaa yksilön elämää, perheitä ja yhteiskuntaa. Se myös karkottaa Herran Hengen. Kirkon jäsenten tulee pysytellä erossa kaikenlaisesta pornografisesta aineistosta ja vastustaa sen tuottamista, levittämistä ja käyttämistä.

Henkilökohtainen neuvonta ja epäviralliset jäsenyysrajoitukset ovat usein riittäviä, kun henkilöä autetaan tekemään parannus pornografian käytöstä. Jäsenyysneuvostoa ei tavallisesti pidetä. Neuvosto voi kuitenkin olla tarpeen, kun pornografian käyttö on ollut tiivistä ja pakonomaista sekä aiheuttanut merkittävää vahinkoa jäsenen avioliitolle tai perheelle (ks. 38.6.5). Neuvosto vaaditaan, jos jäsen tekee, jakaa, pitää hallussaan tai toistuvasti katselee pornografisia kuvia lapsista (ks. 38.6.6).

38.6.14

Ennakkoluulot

Kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia. Kaikki ovat veljiä ja sisaria ja kuuluvat Hänen jumalalliseen perheeseensä (ks. ”Perhe – julistus maailmalle”). ”Yhdestä ihmisestä [Jumala] on luonut koko ihmissuvun” (Ap. t. 17:26). ”Kaikki ovat Jumalalle yhdenvertaisia” (2. Nefi 26:33). Jokainen ihminen ”on hänen silmissään yhtä kallisarvoinen kuin toinenkin” (MK Jaak. 2:21).

Ennakkoluulot eivät ole sopusoinnussa Jumalan ilmoittaman sanan kanssa. Suosio tai epäsuosio Jumalan edessä riippuu omistautumisesta Hänelle ja Hänen käskyilleen, ei ihmisen ihonväristä tai muista ominaisuuksista.

Kirkko kehottaa kaikkia ihmisiä hylkäämään ennakkoluuloiset asenteet ja teot mitä tahansa ihmisryhmää tai yksilöä kohtaan. Kirkon jäsenten tulee olla esimerkkinä kunnioituksen edistämisestä kaikkia Jumalan lapsia kohtaan. Jäsenet noudattavat Vapahtajan käskyä rakastaa muita (ks. Matt. 22:35–39). He pyrkivät olemaan hyväntahtoisia kaikkia kohtaan hyläten kaikenlaiset ennakkoluulot. Tähän sisältyvät ennakkoluulot, jotka perustuvat rotuun, etniseen taustaan, kansallisuuteen, heimoon, sukupuoleen, ikään, vammaan, sosioekonomiseen asemaan, uskonkäsityksiin tai niiden puuttumiseen tai seksuaaliseen suuntautumiseen.

38.6.15

Samaan sukupuoleen kohdistuva viehtymys ja homoseksuaalinen käytös

Kirkko kannustaa perheitä ja jäseniä osoittamaan hienotunteisuutta, rakkautta ja kunnioitusta niitä kohtaan, jotka tuntevat viehtymystä samaan sukupuoleen. Lisäksi kirkko edistää yleisesti yhteiskunnassa ymmärrystä, joka kuvastaa kirkon opetuksia ystävällisyydestä, mukaan ottamisesta, muiden rakastamisesta ja kunnioituksesta kaikkia ihmisiä kohtaan. Kirkko ei ota kantaa siihen, mitkä syyt aiheuttavat viehtymyksen samaan sukupuoleen.

Jumalan käskyt kieltävät kaiken siveettömän käyttäytymisen, olipa se heteroseksuaalista tai homoseksuaalista. Kirkon johtohenkilöt neuvovat jäseniä, jotka ovat rikkoneet siveyden lakia. Johtohenkilöt auttavat heitä ymmärtämään selkeästi uskon Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa, parannuksen prosessin sekä maanpäällisen elämän tarkoituksen.

Samaan sukupuoleen kohdistuvan viehtymyksen tunteminen ei ole synti. Jäsen, jolla on näitä tuntemuksia mutta joka ei tavoittele niitä tai toimi niiden mukaan, elää taivaallisen Isän lapsiaan varten laatiman suunnitelman ja kirkon opin mukaan. Johtohenkilöt tukevat ja kannustavat häntä hänen päätöksessään elää Herran käskyjen mukaan. Jäsen, jolla on näitä tunteita, voi saada kirkon tehtäviä, temppelisuosituksen ja temppelitoimituksia, jos hän on kelvollinen. Miespuolinen kirkon jäsen voi saada pappeuden ja käyttää sitä.

Kaikki jäsenet, jotka pitävät liittonsa, saavat kaikki luvatut siunaukset iankaikkisuuksissa, sallivatpa heidän olosuhteensa heidän saada iankaikkisen avioliiton ja vanhemmuuden siunauksia tässä elämässä tai eivät (ks. Moosia 2:41).

38.6.16

Samaa sukupuolta olevien välinen avioliitto

Kirkko vahvistaa, että pyhiin kirjoituksiin perustuvana opillisena periaatteena avioliitto miehen ja naisen välillä on keskeisellä sijalla Luojan suunnitelmassa Hänen lastensa iankaikkiseksi päämääräksi. Lisäksi kirkko vahvistaa, että Jumalan laki määrittelee avioliiton miehen ja naisen väliseksi lailliseksi ja lainmukaiseksi liitoksi.

38.6.17

Sukupuolikasvatus

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu sukupuolikasvatuksen antamisesta lapsilleen. Vanhemmilla tulee olla rehellisiä, selkeitä ja jatkuvia keskusteluja lastensa kanssa terveestä, vanhurskaasta seksuaalisuudesta.

38.6.18

Seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus ja muunlainen seksuaalinen kajoaminen

Kirkko tuomitsee seksuaalisen hyväksikäytön. Seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan tässä toisen henkilön pakottamista ei-toivottuun seksuaaliseen kanssakäymiseen. Seksuaalista kanssakäymistä henkilön kanssa, joka ei anna tai ei voi antaa laillista suostumusta, pidetään seksuaalisena hyväksikäyttönä. Seksuaalista hyväksikäyttöä voi tapahtua myös puolison tai seurustelukumppanin kanssa. Tietoa lapseen tai nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kohdassa 38.6.2.3.

Seksuaalinen hyväksikäyttö kattaa hyvin monenlaisia toimia häirinnästä raiskaukseen ja muunlaiseen seksuaaliseen kajoamiseen. Sitä voi tapahtua fyysisesti, sanallisesti tai muilla tavoin. Ohjausta sellaisten jäsenten neuvomisesta, jotka ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä, raiskauksen tai muunlaista seksuaalista kajoamista, on kohdassa 38.6.18.2.

Jos jäsenet epäilevät seksuaalista hyväksikäyttöä tai saavat tietää sellaisesta, he ryhtyvät mahdollisimman pian toimiin uhrien ja muiden suojelemiseksi. Tähän sisältyy se, että asiasta ilmoitetaan viranomaisille ja varoitetaan piispaa tai vaarnanjohtajaa. Jos lapseen on kohdistettu väkivaltaa, jäsenten tulee noudattaa kohdan 38.6.2 ohjeita.

38.6.18.2

Neuvonta seksuaalisen hyväksikäytön, raiskauksen ja muunlaisen seksuaalisen kajoamisen uhreille

Seksuaalisen hyväksikäytön, raiskauksen tai muun seksuaalisen kajoamisen uhrit kärsivät usein vakavista traumoista. Kun he uskoutuvat piispalle tai vaarnanjohtajalle, hän suhtautuu heihin vilpittömän myötätuntoisesti ja empaattisesti. Hän antaa hengellistä neuvontaa ja tukea auttaakseen uhreja voittamaan väkivallan tuhoisat vaikutukset. Hän myös ohjeita saadakseen soittaa kirkon väkivaltatapausten palvelupuhelimeen, jos se on hänen maassaan käytettävissä.

Joskus uhrit tuntevat häpeää tai syyllisyyttä. Uhrit eivät ole syyllistyneet syntiin. Johtohenkilöt eivät syyttele uhria. He auttavat uhria ja hänen perhettään ymmärtämään Jumalan rakkautta ja parantumista, joka tulee Jeesuksen Kristuksen ja Hänen sovituksensa kautta (ks. Alma 15:8; 3. Nefi 17:9).

Vaikka jäsen saattaa haluta kertoa tietoja hyväksikäytöstä tai kajoamisesta, johtohenkilöiden ei pidä keskittyä liiaksi yksityiskohtiin. Se voi olla uhrille vahingollista.

Kirkon johtohenkilöiltä saadun innoitetun avun lisäksi uhrit sekä heidän perheensä saattavat tarvita ammattiapua. Tietoa on kohdassa 31.3.6.

38.6.18.3

Jäsenyysneuvostot

Jäsenyysneuvosto saattaa olla tarpeen henkilön osalta, joka on syyllistynyt seksuaaliseen kajoamiseen tai hyväksikäyttöön. Jäsenyysneuvosto on pakollinen, jos jäsen on syyllistynyt raiskaukseen tai hänet on tuomittu muunlaisesta seksuaalisesta kajoamisesta.

38.6.20

Itsemurha

Elämä kuolevaisuudessa on kallisarvoinen lahja Jumalalta – lahja, jota tulee arvostaa ja suojella. Kirkko tukee voimakkaasti itsemurhan ehkäisemistä.

Useimmat itsemurhaa harkitsevat henkilöt haluavat saada helpotusta fyysiseen, henkiseen, emotionaaliseen tai hengelliseen tuskaan. Tällaiset ihmiset tarvitsevat rakkautta, apua ja tukea perheeltä, kirkon johtohenkilöiltä ja päteviltä ammattilaisilta.

Piispa antaa kirkollista tukea, jos jäsen harkitsee itsemurhaa tai on yrittänyt sitä. Lisäksi hän auttaa henkilöä saamaan heti ammattiapua.

Omaisten, johtohenkilöiden ja ammattiauttajien parhaista ponnisteluista huolimatta itsemurha ei ole aina ehkäistävissä. Se jättää jälkeensä syvän murheen, emotionaalisen myllerryksen ja vastaamattomia kysymyksiä omaisille ja muille. Johtohenkilöiden tulee neuvoa ja lohduttaa perhettä. He antavat hoivaamista ja tukea.

Ei ole oikein, että ihminen riistää itseltään hengen. Kuitenkin vain Jumala pystyy tuomitsemaan henkilön ajatukset, teot ja vastuullisuuden tason (ks. 1. Sam. 16:7; OL 137:9).

Ne, jotka ovat menettäneet lähiomaisen itsemurhan vuoksi, voivat löytää toivoa ja parantumista Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen sovituksestaan.

38.6.23

Transsukupuoliset henkilöt

Transsukupuoliset henkilöt kohtaavat monimutkaisia haasteita. Jäseniä ja kirkkoon kuulumattomia, jotka identifioituvat transsukupuolisiksi – sekä heidän perhettään ja ystäviään – tulee kohdella osoittaen hienotunteisuutta, ystävällisyyttä, myötätuntoisuutta ja runsasta Kristuksen kaltaista rakkautta. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan kirkon sakramenttikokoukseen, muihin sunnuntaikokouksiin ja sosiaalisiin tapahtumiin (ks. 38.1.1).

Sukupuoli on olennainen ominaisuus taivaallisen Isän onnensuunnitelmassa. Sukupuolella tarkoitetaan perhejulistuksessa lapsen biologista sukupuolta tämän syntyessä. Jotkut ihmiset kokevat ristiriitaisuutta biologisen sukupuolensa ja sukupuoli-identiteettinsä välillä. Sen tuloksena he saattavat identifioitua transsukupuolisiksi. Kirkko ei ota kantaa siihen, mikä saa ihmisen identifioitumaan transsukupuoliseksi.

Suurin osa kirkon toimintaan osallistumisesta ja osa pappeustoimituksista ovat sukupuolineutraaleja. Transsukupuoliset henkilöt voidaan kastaa ja konfirmoida, kuten esitetään kohdassa 38.2.8.10. He voivat myös nauttia sakramentin ja saada pappeuden siunauksia. Pappeuteen asettaminen ja temppelitoimitukset saadaan kuitenkin syntymäsukupuolen mukaisesti.

Kirkon johtohenkilöt neuvovat, ettei henkilöiden pidä hankkiutua omasta pyynnöstä tehtävään lääketieteelliseen hoitoon tai kirurgiseen toimenpiteeseen tavoitteena pyrkiä vaihtamaan oma syntymäsukupuoli vastakkaiseksi (”sukupuolenkorjaus”). Johtohenkilöt varoittavat, että näihin toimenpiteisiin ryhtyminen aiheuttaa kirkon jäsenyysrajoituksia.

Johtohenkilöt neuvovat myös, ettei henkilöiden pidä ryhtyä sosiaaliseen sukupuolen ilmaisun muuttamiseen. Sosiaalisella sukupuolen ilmaisun muuttamisella tarkoitetaan pukeutumisen tai ulkoasun muuttamista tai nimen vaihtamista kuvaamaan itseä muuna kuin syntymäsukupuolen mukaisena. Johtohenkilöt varoittavat, että niille, jotka ryhtyvät sosiaaliseen sukupuolen ilmaisun muuttamiseen, asetetaan kirkon jäsenyysrajoituksia tämän ilmaisun muuttamisen ajaksi.

Rajoitukset koskevat pappeuden saamista ja käyttämistä, temppelisuosituksen saamista ja käyttämistä sekä joidenkin kirkon tehtävien saamista. Vaikka kirkon jäsenyyden joitakin etuoikeuksia rajoitetaan, osallistuminen kirkon muuhun toimintaan on suotavaa.

Jos jäsen päättää vaihtaa etunimensä, nimimieltymys voidaan merkitä jäsenkortin kutsumanimikenttään. Jäsenestä voidaan käyttää sitä etunimeä seurakunnassa.

Olosuhteet vaihtelevat suuresti yksiköstä toiseen ja henkilöstä toiseen. Jäsenet ja johtohenkilöt neuvottelevat yhdessä ja Herran kanssa. Vyöhykkeen johtokunta auttaa paikallisia johtohenkilöitä käsittelemään yksilöllisiä tilanteita hienotunteisesti. Piispat neuvottelevat vaarnanjohtajan kanssa. Vaarnanjohtajien ja lähetysjohtajien täytyy pyytää neuvoa vyöhykkeen johtokunnalta (ks. 32.6.3).

38.7

Lääketieteellisiä ja terveydenhoidollisia menettelytapoja

38.7.2

Arkkuhautaus ja polttohautaus

Edesmenneen henkilön perhe päättää, tuleeko vainajan ruumis haudata vai tuhkata. He kunnioittavat henkilön toiveita.

Joissakin maissa laki vaatii tuhkaamisen. Toisissa tapauksissa hautaaminen ei ole käytännöllistä tai taloudellisesti mahdollista perheelle. Kaikissa tapauksissa vainajan ruumista tulee kohdella arvostaen ja kunnioittaen. Jäsenille tulee vakuuttaa, että ylösnousemuksen voima pätee aina (ks. Alma 11:42–45).

Milloin mahdollista, endaumentin saanut jäsenvainaja tulee olla puettuna temppeliseremoniavaatteisiin, kun hänet haudataan tai tuhkataan (ks. 38.5.8).

38.7.3

Lapset, jotka kuolevat ennen syntymäänsä (kuolleina syntyneet ja keskenmenot)

Vanhemmat voivat päättää, pidetäänkö muistotilaisuus tai hautaanlaskemistilaisuus.

Temppelitoimituksia ei tarvita eikä niitä suoriteta lapsille, jotka kuolevat ennen syntymää. Tämä ei kiellä sitä, etteivät nämä lapset voisi olla osa perhettä iankaikkisuuksissa. Vanhempia kannustetaan luottamaan Herraan ja tavoittelemaan Hänen antamaansa lohtua.

38.7.4

Eutanasia

Elämä kuolevaisuudessa on kallisarvoinen lahja Jumalalta. Eutanasia on sellaisen henkilön elämän tietoista lopettamista, joka kärsii parantumattomasta sairaudesta tai muusta terveydellisestä ongelmasta. Henkilö, joka osallistuu eutanasiaan, niin kutsuttu avustettu itsemurha mukaan lukien, rikkoo Jumalan käskyjä ja saattaa rikkoa paikallisia lakeja.

Elämää ylläpitävien äärimmäisten toimien lopettamista tai niistä pidättymistä elämän loppupuolella ei pidetä eutanasiana (ks. 38.7.11).

38.7.5

HIV-tartunta ja AIDS

HI-virustartunnan saaneet tai immuunikatoon (AIDS) sairastuneet jäsenet tulee toivottaa tervetulleiksi kirkon kokouksiin ja toimintoihin. Heidän läsnäolonsa ei ole terveysriski muille.

38.7.8

Sairaanhoito ja terveydenhoito

Pätevään sairaanhoitoon hakeutuminen, uskon osoittaminen ja pappeuden siunausten saaminen toimivat yhdessä parantumisen hyväksi Herran tahdon mukaisesti.

Jäsenten ei pidä käyttää tai edistää lääketieteellisiä eikä terveydenhoidollisia käytäntöjä, jotka ovat eettisesti, hengellisesti tai lain mukaan kyseenalaisia. Niiden, joilla on terveysongelmia, tulee ottaa yhteyttä päteviin lääketieteen ammattilaisiin, joilla on toimilupa sillä alueella, jossa he ammattiaan harjoittavat.

38.7.9

Lääkekannabis

Kirkko vastustaa kannabiksen käyttöä muihin kuin lääketieteellisiin tarkoituksiin. Katso 38.7.14.

38.7.11

Elämän pitkittäminen (mukaan lukien elintoimintojen ylläpitäminen)

Jäsenten ei pidä tuntea velvollisuudekseen pitkittää kuolevaista elämää äärimmäisin menetelmin. Parasta on, jos nämä päätökset tekee henkilö itse, mikäli mahdollista, tai perheenjäsenet. Heidän tulee pyytää pätevää lääketieteellistä neuvoa ja jumalallista johdatusta rukouksen avulla.

38.7.13

Rokotukset

Pätevien lääketieteen ammattilaisten suorittamat rokotukset suojelevat terveyttä ja ihmishenkiä. Kirkon jäseniä kannustetaan suojaamaan itseään, lapsiaan ja yhteisöään rokotuksin.

Viime kädessä yksilön vastuuna on tehdä omat päätökset rokotuksista. Jos jäsenillä on huolenaiheita, heidän tulee neuvotella pätevien lääketieteen ammattilaisten kanssa ja myös tavoitella Pyhän Hengen johdatusta.

38.7.14

Viisauden sana ja terveyskäytännöt

Viisauden sana on Jumalan antama käsky. Profeetat ovat selventäneet, että luvun OL 89 opetuksiin sisältyy pidättyminen tupakasta, väkevistä juomista (alkoholi) ja kuumista juomista (tee ja kahvi).

On muitakin vahingollisia aineita ja käytäntöjä, joita ei ole määritelty viisauden sanassa tai kirkon johtajien opetuksissa. Jäsenten tulee käyttää viisautta ja harkita rukoillen tehdessään valintoja edistääkseen fyysistä, hengellistä ja emotionaalista terveyttään.

38.8

Hallinnollisia menettelytapoja

38.8.1

Adoptio ja sijaisvanhemmuus

Lasten adoptoiminen ja sijaisvanhemmuus voivat siunata lapsia ja perheitä. Rakastavia, iankaikkisia perheitä voidaan luoda adoption kautta. Tulivatpa lapset perheeseen adoptoimalla tai syntymällä siihen, he ovat yhtä kallisarvoinen siunaus.

Jäsenten, jotka haluavat adoptoida lapsia tai ryhtyä sijaisvanhemmiksi, tulee noudattaa kaikkia niiden maiden ja valtioiden soveltuvia lakeja, jotka ovat osallisina näissä toimissa.

38.8.4

Johtavien auktoriteettien, johtavien virkailijoiden ja vyöhykeseitsenkymmenten nimikirjoitukset ja valokuvat

Kirkon jäsenten ei pidä pyytää johtavien auktoriteettien, johtavien virkailijoiden tai vyöhykeseitsenkymmenten nimikirjoituksia. Pyynnöt häiritsevät heidän pyhää kutsumustaan ja kokousten henkeä. Se voi estää heitä myös tervehtimästä muita jäseniä.

Jäsenten ei pidä ottaa kappeleissa valokuvia johtavista auktoriteeteista, johtavista virkailijoista eikä vyöhykeseitsenkymmenistä.

38.8.7

Kirkon lehdet

Kirkon lehtiä ovat seuraavat:

• Ystävä lapsille

• Nuorten voimaksi nuorille

• Liahona aikuisille.

Ensimmäinen presidenttikunta kannustaa kaikkia jäseniä lukemaan kirkon lehtiä. Lehdet voivat auttaa jäseniä oppimaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumia, tutkimaan elävien profeettojen opetuksia, tuntemaan yhteyttä maailmanlaajuiseen kirkon perheeseen, kohtaamaan haasteita uskossa ja pääsemään lähemmäksi Jumalaa.

38.8.8

Kirkon nimi, tekstitunnus ja tunnuskuva

Kirkon tekstitunnus ja tunnuskuva

Kirkon nimi, tekstitunnus ja tunnuskuva ovat tärkeitä kirkon tunnuksia.

Tekstitunnus ja tunnuskuva. Kirkon tekstitunnusta ja tunnuskuvaa (ks. yllä oleva kuva) tulee käyttää ainoastaan ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin luvalla. Niitä ei saa käyttää koristeena. Niitä ei saa myöskään käyttää millään henkilökohtaisella, kaupallisella tai myynninedistämiseen pyrkivällä tavalla.

38.8.10

Tietokoneet

Kirkon seurakuntakeskuksissa käytettäviä tietokoneita ja ohjelmistoja hankkii ja hallinnoi kirkon keskustoimisto tai vyöhyketoimisto. Johtohenkilöt ja jäsenet käyttävät näitä resursseja kirkon tarkoitusten, myös sukututkimustyön, tukemiseen.

Näiden tietokoneiden kaikkien ohjelmistojen täytyy olla asianmukaisesti lisensoituja kirkolle.

38.8.12

Opetusaineisto

Kirkko tarjoaa aineistoa auttaakseen jäseniä oppimaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumia ja elämään sen mukaan. Tätä aineistoa ovat pyhät kirjoitukset, yleiskonferenssipuheet, lehdet, oppikirjat, kirjat ja muu aineisto. Johtohenkilöt kannustavat jäseniä käyttämään pyhiä kirjoituksia ja muuta aineistoa tarpeen mukaan evankeliumin tutkimiseen kotona.

38.8.14

Pukeutuminen ja ulkoinen olemus

Kirkon jäseniä kannustetaan osoittamaan kunnioitusta ruumista kohtaan valitessaan sopivia vaatteita ja ulkoasua. Se, mikä on sopivaa, vaihtelee eri kulttuureissa ja eri tilanteissa.

38.8.16

Paastopäivä

Jäsenet voivat paastota milloin tahansa. Yleensä he kuitenkin pitävät paastopäivänä kuukauden ensimmäistä lepopäivää.

Paastopäivään sisältyy tavallisesti rukoilemista, olemista ilman ruokaa ja juomaa 24 tunnin ajan (mikäli fyysisesti kykenee) ja runsaan paastouhrin antamista. Paastouhri on lahjoitus apua tarvitsevien avuksi (ks. 22.2.2).

Toisinaan kuukauden ensimmäisenä lepopäivänä pidetään koko kirkon laajuisia tai alueellisia kokouksia. Kun näin tapahtuu, vaarnan johtokunta määrittää paastopäiväksi vaihtoehtoisen lepopäivän.

38.8.17

Uhka- ja arpapelit

Kirkko vastustaa uhkapelejä kaikissa muodoissaan ja neuvoo olemaan pelaamatta niitä. Näihin uhkapeleihin sisältyvät urheiluun liittyvä vedonlyönti ja valtiovallan järjestämät arpapelit.

38.8.19

Siirtolaisuus

Jäsenillä, jotka pysyvät synnyinmaassaan, on usein tilaisuuksia rakentaa ja vahvistaa kirkkoa siellä. Siirtolaisena toiseen maahan muuttaminen on kuitenkin henkilökohtainen valinta.

Jäsenten, jotka muuttavat toiseen maahan, tulee noudattaa kaikkia soveltuvia lakeja (ks. OL 58:21).

Lähetyssaarnaajien ei pidä tarjoutua tukemaan muiden siirtolaisuutta.

38.8.22

Maan lait

Jäsenten tulee noudattaa, kunnioittaa ja ylläpitää sen maan lakeja, jossa he asuvat tai matkustavat (ks. OL 58:21–22; UK 1:12). Tämä koskee myös lakeja, jotka kieltävät käännytystyön.

38.8.25

Jäsenten yhteydenotot kirkon keskuspaikkaan

Kirkon jäseniä kehotetaan välttämään sitä, että he soittavat, lähettävät sähköpostia tai kirjoittavat kirjeitä johtaville auktoriteeteille opillisista kysymyksistä, henkilökohtaisista haasteista tai pyynnöistä. Jäseniä kannustetaan pyytämään hengellistä opastusta paikallisilta johtohenkilöiltä, mukaan lukien Apuyhdistyksen tai vanhinten koorumin johtajalta (ks. 31.3).

38.8.27

Jäsenet, joilla on jokin vamma

Johtohenkilöitä ja jäseniä kannustetaan huomioimaan kaikkien niiden tarpeet, jotka asuvat heidän yksikössään. Vammaisia jäseniä arvostetaan, ja he voivat osallistua merkityksellisin tavoin. Vammaisuus voi olla kehitysvammaisuutta, tai vammat voivat olla sosiaalisia, emotionaalisia tai fyysisiä.

38.8.29

Muut uskontokunnat

Monissa muissa uskontokunnissa on paljon sellaista, mikä on innoittavaa, ylevää ja mitä suurimman kunnioituksen ansaitsevaa. Lähetyssaarnaajien ja muiden jäsenten pitää olla hienotunteisia ja kunnioittavia muiden uskonkäsityksiä ja perinteitä kohtaan.

38.8.30

Poliittinen ja yhteiskunnallinen toiminta

Kirkon jäseniä kannustetaan osallistumaan poliittisiin ja valtiollisiin asioihin. Monissa maissa näitä voivat olla seuraavat:

• äänestäminen

• liittyminen poliittisiin puolueisiin tai palveleminen niissä

• taloudellisen tuen antaminen

• viestintä puoluevirkailijoiden ja puolueen ehdokkaiden kanssa

• palveleminen vaaleilla valituissa tai nimitetyissä viroissa paikallisessa ja valtakunnallisessa hallinnossa.

Jäseniä kannustetaan myös osallistumaan kelvollisiin hankkeisiin tehdäkseen asuinyhteisöstään tervehenkisen paikan, jossa asua ja kasvattaa perheitä.

Kirkon paikallisten johtohenkilöiden ei pidä organisoida jäseniä osallistumaan poliittisiin asioihin. Johtohenkilöiden ei myöskään pidä yrittää vaikuttaa siihen, kuinka jäsenet osallistuvat.

Johtohenkilöiden ja jäsenten tulee myös välttää sellaisia lausuntoja tai sellaista käyttäytymistä, joka voitaisiin tulkita väärin kirkon tueksi jollekin puolueelle, ohjelmalle, harjoitetulle politiikalle tai ehdokkaalle.

38.8.31

Jäsenten yksityisyys

Kirkon johtohenkilöillä on velvollisuus suojella jäsenten yksityisyyttä. Kirkon asiakirjoja, luetteloja yms. aineistoa ei saa käyttää henkilökohtaisiin, kaupallisiin eikä poliittisiin tarkoituksiin.

38.8.35

Pakolaiset

Osana vastuutaan huolehtia apua tarvitsevista (ks. Moosia 4:26) kirkon jäsenet antavat aikaansa, kykyjään ja ystävyyttään toivottaakseen pakolaisia tervetulleiksi yhteisönsä jäseniksi.

38.8.36

Kirkon taloudellista apua koskevat pyynnöt

Apua tarvitsevia jäseniä kannustetaan puhumaan piispansa kanssa sen sijaan että he ottavat yhteyttä kirkon keskustoimistoon tai pyytävät rahaa muilta kirkon johtohenkilöiltä tai jäseniltä.