Ngaahi Tohi Tuʻutuʻuní mo e Ngaahi Uiuiʻí
14. Kāingalotu Tāutahá


“14. Kāingalotu Tāutahá,” Tohi Tuʻutuʻuni Fakakātoá: Ko e Ngāue ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní (2024).

“14. Kāingalotu Tāutahá,” Tohi Tuʻutuʻuni Fakakātoa.

ʻĪmisi
kakai ʻoku talanoa

14.

Kāingalotu Tāutahá

14.0

Talateú

ʻOku fakaafeʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e taha kotoa ke haʻu kiate Ia pea kau ki Hono Siasí (vakai, 2 Nīfai 26:24). Ko e konga lahi ʻo e kāingalotu ʻo e Siasí ko ha kakai tangata mo fafine ʻoku teʻeki mali pe mali vete pe mate honau malí. ʻOku mahuʻinga ke maʻu ʻe he taha kotoa ha ʻamanaki lelei ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí (vakai, ʻEta 12:4). ʻE lava ke tokoni ʻa e ngaahi moʻoni taʻengata ko ʻení ke fakatupulaki ʻa e faʻahinga ʻamanaki lelei peheé.

  • ʻOku fakapapauʻi mai ʻe he folofolá mo e kau palōfita ʻo e ngaahi ʻaho kimui ní ʻe maʻu ʻe he tokotaha kotoa ʻoku faivelenga ʻi he tauhi e ngaahi fuakava ʻo e ongoongoleleí ʻa e faingamālie ki he hakeakiʻí.

  • Ko e taimi mo e founga totonu ʻoku foaki ai ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo e hakeakiʻí kuo teʻeki ai fakahā kakato mai. Neongo ia kuo ʻosi fakapapauʻi mai kinautolu (vakai, Mōsaia 2:41).

  • ʻOku ʻuhinga e tatali ki he ʻEikí ke hokohoko atu e talangofua mo e fakalakalaka fakalaumālié kiate Ia (vakai, ʻĪsaia 64:4).

  • ʻOku fakaʻatā ʻe he ʻOtuá ʻa e moʻui taʻengatá ki Heʻene fānaú kotoa. ʻE maʻu ʻe he taha kotoa ʻe taau mo e meʻaʻofa ʻaloʻofa ʻo e fakamolemole ʻa e Fakamoʻuí pea mo moʻui ʻaki ʻEne ngaahi fekaú ʻa e moʻui taʻengatá. (Vakai, Mōsaia 26:30; Molonai 6:8.)

  • Ko e loto falala ki he ngaahi fakapapau ko ʻení ʻoku fakatefito ia ʻi he tui kia Sīsū Kalaisí. ʻI Heʻene ʻaloʻofá, ʻoku tonu ai ʻa e meʻa kotoa pē fekauʻaki mo e moʻui fakamatelié (vakai, ʻAlamā 7:11–13).

ʻOku fiemaʻu ʻe he ʻEikí ʻa e kāingalotu kotoa pē ke nau tokoni ʻi Heʻene ngāue ʻo e fakamoʻuí ʻi honau uōtí mo e siteikí (vakai, 1 Kolinitō 12:12–27). ʻOku ui ʻa e kāingalotu tāutahá ki ha ngaahi tuʻunga fakatakimuʻa mo ha ngaahi tuʻunga fakafaiako, ʻo fakatatau mo e fakahinohino ʻa e Laumālié. ʻE lava ke kau ʻi he ngaahi uiuiʻi fakatakimuʻá ʻa e ngāue ʻi he ngaahi fatongia ko ʻení:

  • Kau palesitenisī fakauooti mo fakasiteiki ʻo e houalotú

  • Kau palesitenisī ʻo e kōlomu ʻo e kaumātuʻá

  • Ongo tokoni ʻi he kau pīsopelikí

  • Kau aleaʻanga māʻolungá

  • Ongo tokoni ʻi he kau palesitenisī fakasiteikí

ʻI he vahe ko ʻení:

  • ʻOku ʻuhinga ai ʻa e “kāingalotu tāutahá” ki he kāingalotu lalahi kotoa pē ʻo e Siasí ʻoku ʻikai ke nau lolotonga mali.

  • ʻOku ʻuhinga ʻa e “kau taautaha kei talavoú” kiate kinautolu ʻoku taʻu 18–30.

  • ʻOku ʻuhinga ʻa e “kau taautaha lalahí” kiate kinautolu ʻoku taʻu 31 mo motuʻa angé.

14.1

Kāingalotu Taautaha ʻi he Ngaahi ʻIuniti Fakasiokālafí

Ko e tokolahi taha ʻo e kāingalotu tāutahá ʻoku nau maʻu lotu ʻi ha ʻiuniti fakasiokālafi fakataha mo e kāingalotu ʻo e toʻu kotoa. ʻOku nau maʻu ai ha ngaahi faingamālie ke tokoni, faiako, taki, pea feohi mo e kakaí ʻi ha ngaahi tūkunga kehekehe.

14.1.1

Tuʻunga Fakatakimuʻa ʻi he Siteikí

14.1.1.1

Kau Palesitenisī Fakasiteikí

ʻOku mātuʻaki mahuʻinga ʻa e kau mai ʻa e kau palesitenisī fakasiteikí ʻi he fakakau ʻo e kāingalotu tāutahá ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá ki he fakamoʻuí mo e hakeakiʻí.

ʻE lava ke vahe ʻe he palesiteni fakasiteikí ha taha ʻo hono ongo tokoní mo ha aleaʻanga māʻolunga ke na tokoni ki he kau taautaha lalahí. Te ne toe lava foki ke vahe hano tokoni mo ha aleaʻanga māʻolunga ke poupouʻi e kau taautaha lalahi kei talavoú. Te ne toe lava foki ʻo kole ki he palesiteni Fineʻofa fakasiteikí ke ne vahe ki ha mēmipa ʻo e kau palesitenisií ke ne tokoni ki he kau taautaha lalahí mo e kau taautaha lalahi kei talavoú. ʻE lava ke vahe ʻa e kau taki tatau pē ki he ongo kulupú fakatouʻosi.

ʻE tokanga makehe ʻa e kau palesitenisī fakasiteikí ki he kau taautaha kei talavoú—ʻi heʻenau fai e meʻá ni ki he kau mēmipa kotoa ʻo e toʻu tangata kei tupu haké.

Ko e kau palesitenisī fakasiteikí te nau fakapapauʻi pe ʻe fakahoko fakauooti, fakasiteiki pe fakatahaʻi ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻa e kau taautaha kei talavoú. ʻE fakahoko ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻa e kau taautaha lalahí ʻi he lēvolo fakasiteikí mo fakavahaʻasiteikí. (Vakai, vahe 20.)

Ko e taimi ʻe tokolahi feʻunga ai ʻa e kāingalotu tāutahá ʻi ha feituʻú, ʻe lava ke fokotuʻu ʻe he kau palesiteni fakasiteikí ke fokotuʻu ha uooti moʻó e kau taautaha kei talavoú pe ha uooti taautaha lalahi (vakai, 14.3).

Mahalo he ʻikai tokolahi feʻunga ha kāingalotu taautaha kei talavou ʻi ha siteiki (pe ʻi ha ngaahi siteiki vāofi) ke fokotuʻu ha uooti moʻó e kau taautaha kei talavoú pe kau taautaha lalahí. ʻI he tūkunga ko ʻení, ʻe lava ke fakamafaiʻi ʻe he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá ha palesiteni fakasiteiki ke ne fakaafeʻi kotoa ʻa e kāingalotu ko ʻení ke nau hoko ko ha kau mēmipa ʻo ha uooti fakasiokālafi pau. ʻE lava heni ke ngāue mo lotu fakataha ʻa e kau taautaha lalahí pe kau taautaha kei talavoú. ʻE feongoongoi ʻa e Kau Palesitenisī Fakaʻēliá mo e mēmipa ne vahe kinautolu mei he Kau Palesitenisī ʻo e Kau Fitungofulú pea mo e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá.

14.1.1.2

Ongo Kōmiti Fakasiteiki ki he Kau Taautaha Lalahi Kei Talavoú mo e Kau Taautaha Lalahí

ʻOku tokoni ʻa e kāingalotu tāutahá ki he fānau ʻa e ʻOtuá ʻaki ʻenau kau ʻi Heʻene ngāue ʻo e fakamoʻuí mo e hakeakiʻí (vakai, 1.2 mo e 14.2). Ke tokoniʻi kinautolu ke nau fai ia, ʻe fokotuʻu ʻe he kau palesitenisī fakasiteikí ha kōmiti ʻo ha kau taautaha lalahi kei talavou. Ko e kōmiti ko ʻení ʻoku kau ki ai ʻa e kau taki ʻo e kau taautaha lalahi kei talavoúmei he ngaahi uōtítakitaha.

ʻE uiuiʻi ha tangata mo ha fefine taautaha lahi kei talavou ke na taki ʻa e kōmití. Te na kau ʻi he fakataha alēlea ʻa e siteikí.

Kapau ʻoku ʻikai tokolahi feʻunga ʻa e kau taautaha lalahi kei talavoú ke fokotuʻu ha kōmiti ʻi ha siteiki, ʻe lava ke fokotuʻu ʻe ha ngaahi siteiki ʻoku tuʻu vāofiha kōmiti, ʻo ka fakangofua ʻe he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá.

ʻE lava foki ke fokotuʻu ʻe he kau palesitenisī fakasiteikí ha kōmiti maʻá e kau taautaha lalahí. ʻE kau ki ai ha niʻihi tokosiʻi ʻo e kau taautaha lalahi mei he uōtí takitaha. ʻE uiuiʻi ha tangata mo ha fefine taautaha lalahi ke na taki ʻa e kōmití. Te na kau ʻi he fakataha alēlea ʻa e siteikí.

Kapau ʻoku ʻikai tokolahi feʻunga ʻa e kau taautaha lalahí ke fokotuʻu ha kōmiti ʻi ha siteiki, ʻe lava ke fokotuʻu ʻe ha ngaahi siteiki ʻoku tuʻu vāofi ha kōmiti, ʻo ka fakangofua ʻe he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá.

ʻE feinga ʻa e ngaahi kōmití ke poupouʻi ʻa e kāingalotú ʻo fakafou ʻi he anga fakakaumeʻa mo ha ngaahi faingamālie ke kau ʻi he ngāue ʻo e fakamoʻuí mo e hakeakiʻí (vakai, 14.2). Te nau palani ha ngaahi faingamālie ki hono ako ʻo e ongoongoleleí pea mo ha ngaahi ngāue tokoni mo ha ngaahi ʻekitivitī.

ʻE fakataha ʻa e kōmití ʻo fakatatau mo hano fiemaʻu. ʻE lava ke kau atu ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī fakasiteikí mo ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī fakasiteiki ʻo e Fineʻofánaʻe vahe ki ai, pea mo haaleaʻanga māʻolunga kuo vahe ki ai, ki he ngaahi fakataha ko ʻení ke fai ha tokoni.

ʻE fakafekauʻaki ʻe he ngaahi kōmiti ʻo e kau taautaha kei talavoú ʻa e ngaahi polokalama ʻinisititiuti ʻi he ʻapiakó, ʻi he ngaahi feituʻu ʻoku tuʻu aí.

Ko e angamahení, ʻoku ngāue mavahevahe pē ʻa e ngaahi kōmiti ʻa e kau taautaha lalahí mo e kau taautaha kei talavoú.

14.1.2

Tuʻunga Fakatakimuʻa ʻi he Uōtí

14.1.2.1

Kau Pīsopelikí

ʻOku hoko ʻa e kau pīsopelikí ko e kī ki hono fakakau ʻo e kāingalotu tāutahá ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá ki he fakamoʻuí mo e hakeakiʻí. Te nau ngāue mo e fakataha alēlea fakauōtí ke ʻiloʻi ha ngaahi uiuiʻi mo ha ngaahi ngāue mahuʻinga ki he kāingalotu tāutahá. Te nau ʻiloʻi mo feinga ke tokoni ke feau e ngaahi fiemaʻu ʻa e mātuʻa tāutahá.

Ko e angamahení, ʻoku poupouʻi ʻe he kau pīsopelikí ʻa e kāingalotu tāutahá ʻi heʻenau poupouʻi ʻa e kau mēmipa kotoa ʻo e kōlomu ʻo e kaumātuʻá mo e Fineʻofá. Ka neongo ia, koeʻuhí ko honau tefitoʻi fatongia mahuʻinga taha ki he toʻutangata tutupu haké, ʻoku toe fakahoko leva ʻe he kau pīsopelikí ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení:

  • ʻE talanoa ha mēmipa ʻo e kau pīsopelikí mo e taautaha kei talavou takitaha, ʻo ʻikai toe siʻi hifo he tuʻo taha ʻi he taʻú.

  • ʻE maʻu maʻu pē ʻe he kau pīsopelikí ʻa e ʻū fakamatala fakamuimuitaha ki he tuʻunga ʻo e kau taautaha kei talavoú. ʻE aleaʻi ʻe he palesiteni e kōlomu ʻo e kaumātuʻá mo e palesiteni ʻo e Fineʻofá ʻa e ngaahi fiemaʻu ʻa e kau taautaha kei talavoú ʻi he fakataha alēlea fakauōtí. ʻE lava ke fakaafeʻi ki ai ʻa e kau taki ʻo e kōmiti taautaha kei talavoú.

  • ʻE lava ke fokotuʻu ʻe he kau pīsopelikí ha kōmiti fakauooti ʻo e kau taautaha kei talavoú (vakai, 14.1.2.4). (Ko e ngaahi kōmiti taautaha ki he kau taʻu 31 mo motuʻa angé, ʻoku fokotuʻu ia ʻi he lēvolo ʻo e siteikí.)

14.1.2.2

Ko e Kau Palesitenisī e Kōlomu ʻo e Kaumātuʻá mo e Fineʻofā ʻOku Vahe ki he Kau Taautaha kei Talavoú

ʻE lava ke takitaha vahe ʻe he palesiteni ʻo e kōlomu e kaumātuʻá mo e Fineʻofá ha mēmipa ʻo ʻenau kau palesitenisií ke tokoni ki he kau taautaha lalahi kei talavoú. ʻE ʻilo ʻe he kau mēmipa ʻo e kau palesitenisī ko ʻení ʻa e ivi ʻo e kau taautaha kei talavoú pea tokoni ke feau ʻenau ngaahi fiemaʻú.

ʻE lava ke lipooti ʻe he palesiteni ʻo e kōlomu ʻo e kaumātuʻá mo e palesiteni ʻo e Fineʻofá ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení ʻi he fakataha alēlea ʻa e uōtí. Kapau ʻoku ʻi ai ha kōmiti fakauooti ʻo e kau taautaha lalahi kei talavoú, ʻe fakaafeʻi leva ʻa e kau taki ʻo e kōmiti ko ʻení ke nau kau mai mo lipooti ʻenau ngaahi ngāué.

ʻE tokoniʻi ʻe he kau mēmipa ko ʻeni ʻo e kau palesitenisī ʻo e kōmiti fakauooti ʻo e kau taautaha lalahi kei talavoú kapau kuo ʻosi fokotuʻu ha kōmiti (vakai ki he 14.1.2.4).

14.1.2.3

Ongo Fakafofonga ʻo e Kau Taautaha kei Talavoú

Ko ha uooti ʻoku tokolahi ai ʻa e kau taautaha kei talavoú, ʻe lava ke ui ʻe he kau pīsopelikí ha tangata mo ha fefine taautaha kei talavou ke na hoko ko e ongo taki ʻo e kau taautaha kei talavoú. ʻOku kau ʻi hona ngaahi fatongiá ʻa e:

  • Tokoni ke kau ʻa e kau taautaha kei talavoú ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá ki he fakamoʻuí mo e hakeakiʻí (vakai, 14.2).

  • Ko e kau ʻi he kōmiti fakasiteiki ʻo e kau taautaha lalahi kei talavoú.

  • Taki ʻa e kōmiti taautaha kei talavou fakauōtí kapau kuo ʻosi fokotuʻu.

  • Fakataha maʻu pē mo e kau palesitenisī e kōlomu ʻo e kaumātuʻá mo e kau palesitenisī ʻo e Fineʻofá. Te nau aleaʻi ʻi he ngaahi fakataha ko ʻení ʻa e ngaahi mālohinga ʻo e kau taautaha kei talavoú pea mo e founga ʻe tokoni ke feau ai ʻenau ngaahi fiemaʻú. ʻOku toe tukutaha foki ʻenau tokangá ki hono faitokonia ʻo e kau taautaha kei talavoú.

  • Kau ki he fakataha alēlea fakauōtí ʻo ka fakaafeʻi.

14.1.2.4

Kōmiti Fakauooti ʻo e Kau Taautaha Lalahi kei Talavoú

ʻOku ʻi ai ha ngaahi uooti ʻe niʻihi ʻoku tokolahi ai ʻa e kau taautaha kei talavoú. ʻI he ngaahi uooti ko ʻení, ʻe ala ongoʻi ai ʻe he pīsopé ʻe lava ke faitokonia ʻa e kau taki taautaha kei talavoú ʻe ha kōmiti fakauooti ʻa e kau taautaha kei talavoú. (Ko e kōmiti ʻo e kau taautaha lalahí ʻoku fokotuʻu ia ʻi he lēvolo ʻo e siteikí. Vakai, 14.1.1.2.)

ʻOku kau ʻi he kau mēmipa ʻo e kōmití ʻa e:

  • Kau taki fakauooti ʻo e taautaha kei talavoú.

  • Kau taautaha kei talavou kehe ʻoku fakaafeʻi ʻe he kau pīsopelikí.

  • Ko e kau mēmipa ʻo e kau palesitenisī ʻo e kōlomu e kaumātuʻá mo e Fineʻofá kuo vahe ke nau tokoni ki he kau taautaha lalahi kei talavoú.

14.2

Ko e Kau ʻi he Ngāue ʻa e ʻOtuá ki he Fakamoʻuí mo e Hakeakiʻí

ʻOku fakaafeʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e taha kotoa ke nau haʻu kia Kalaisi pea kau ʻi Heʻene ngāue ʻo e fakamoʻuí mo e hakeakiʻí ʻaki ʻenau:

  • Moʻui ʻaki ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

  • Tokangaʻi ʻa kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá.

  • Fakaafeʻi ʻa e taha kotoa ke nau tali e ongoongoleleí.

  • Fakatahaʻi ʻa e ngaahi fāmilí ke taʻengata.

ʻOku kau ʻa e kāingalotu tāutahá ʻi he ngāué ni ʻi ʻapi pea ʻi he lotú. ʻOku nau kau ʻi he ngaahi kōlomu ʻo e kaumātuʻá mo e Fineʻofá. ʻOku nau ngāue ʻi he ngaahi uiuiʻí mo e ngaahi ngāué, kau ai ʻa e ngāue fakaetauhí. ʻE lava ke palani ʻe he ngaahi uōtí mo e ngaahi siteikí ha ngaahi ʻekitivitī fili ʻoku fakatefito pē maʻá e kāingalotu taautaha ʻoku nau fili ke kaú (vakai, 14.2.1.3).

14.2.1

Ko Hono Moʻui ʻaki e Ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí

14.2.1.1

Efiafi Fakafāmili ʻi ʻApí mo Hono Ako ʻo e Ongoongoleleí

ʻE lava ke fokotuʻu ʻe he kau takí pe kāingalotu ʻoku fie kaú ha kulupu efiafi ʻi ʻapi ʻe taha pe lahi ange maʻá e kau taautaha lalahí pea mo ha ngaahi kulupu kehe maʻá e kau taautaha kei talavoú. Ko e angamahení, ko kinautolu ʻoku kau aí ʻoku ʻikai ke ʻi ai haʻanau fānau ʻi ʻapi. ʻI he ngaahi siteiki ʻoku tokosiʻi ai ʻa e kāingalotu tāutahá, ʻe lava ope atu ʻa e ngaahi kulupu efiafi ʻi ʻapí ʻi he ngaahi ngataʻanga fakauōtí.

ʻIkai ngata ai, ʻe lava ke fili ʻa e kāingalotu tāutahá ke nau fakataha ʻo fou fakavitiō pe ʻi ai tonu ki hono ako ʻo e ongoongoleleí ʻi ʻapi. ʻE ala hoko ʻa e Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Aú ko ha maʻuʻanga tokoni.

ʻOku poupouʻi kotoa ʻa e kau taautaha kei talavoú ke nau lesisita ke kau ʻi he ʻinisititiutí (vakai, 15.2).

14.2.1.2

Ngaahi Kalasi Lautohi Faka-Sāpaté

Fakatatau mo e fakahinohino ʻa e pīsopé, ʻe lava ke fokotuʻu ʻe he palesiteni ʻo e Lautohi Faka-Sāpate he uōtí ha kalasi Lautohi Faka-Sāpate maʻá e kau taautaha kei talavoú (vakai, 13.3.2).

14.2.1.3

Ngaahi ʻEkitivitií

Fakatatau mo e fakahinohino ʻa e kau taki fakauōtí pe fakasiteikí, ʻe ala palani mo kau ʻa e kau taautaha kei talavoú ʻi he ngaahi ʻekitivitī pē maʻanautolú. ʻE lava ke fakahoko e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻi he lēvolo ʻo e uōtí pe siteikí. ʻE lava ke kau ʻi he ngaahi sīpingá ʻa e:

  • Ō ki he temipalé.

  • Ngāue hisitōlia fakafāmilí.

  • Vahevahe ʻo e ongoongoleleí.

  • Ngāue tokoni ʻi he tukui koló.

  • Mūsiká mo e ngaahi meʻa fakafonuá.

  • Sipotí.

Fakatatau mo e fakahinohino ʻa e kau taki fakasiteikí, ʻe lava ke palani ʻe he kau taautaha lalahí ha ngaahi ʻekitivitī tatau pē ʻi he lēvolo ʻo e siteikí.

ʻE lava ke ngāue ʻa e Kau Fitungofulu Fakaʻēliá mo e kau palesiteni fakasiteikí ke fokotuʻu ha ngaahi kōmiti ke palani ha ngaahi ʻekitivitī fakavahaʻa siteiki maʻá e kāingalotu tāutahá.

Ko e fakapaʻanga ʻo e ngaahi ʻekitivitií ʻoku maʻu ia mei he patiseti ʻa e siteikí pe uōtí. Ko e taimi ʻoku fai ai ha ngaahi ʻekitivitī fakavahaʻa siteiki pe fakaʻēliá, ʻe fakapapauʻi ʻe he takí ʻoku vahevahe tatau ʻa hono fakapaʻangá ʻi he ngaahi siteikí.

Ko hono fakapaʻanga ʻo e ngaahi ʻekitivitií ʻoku totonu ke fenāpasi mo e ngaahi tuʻutuʻuni ʻi he 20.2.6 Ko e fakaʻatā makehé pē, ʻe lava ke totongi ʻe he kāingalotú ha niʻihi ʻo e ngaahi fakamolé ʻi he taimi ʻoku fakahoko ai ha ngaahi meʻa fakavahaʻa siteiki pe fakaʻēlia. ʻE fakapapauʻi ʻe he kau takí ʻe lava ʻa e taha kotoa ʻo kau.

Ke maʻu ha ngaahi fakahinohino lahi ange ki he ʻekitivitií, vakai, 20.2 mo e 20.3.

ʻĪmisi
kakai ʻoku nau vaʻinga soka

14.2.2

Ko hono Tokangaekina Kinautolu ʻoku Faingataʻaʻiá

14.2.2.1

Ngāue Tokoni

ʻOku maʻu maʻu pē ʻe he kāingalotu tāutahá ha ngaahi faingamālie ke tokoniʻi fakafoʻituitui pea mo fakakulupu ʻa e niʻihi kehé, ʻo hangē ko e kau ākonga kotoa ʻa Sīsū Kalaisí. ʻOku kau ʻa e ngāue tokoni fakakoló ʻi he ngaahi founga mahuʻinga taha ʻoku fakamālohia fakalaumālie ai ʻa e kau taautaha kei talavoú.

ʻE lava ke nofotaha ʻa e ngaahi ʻekitivitī ngāue tokoní ʻi he:

  • Uelofeá mo e moʻui fakafalala pē kiate kitá.

  • Hisitōlia fakafāmilí.

  • Tokoni ʻi he tukui koló.

  • Vahevahe ʻo e ongoongoleleí.

  • Fakamālohia ʻo e kāingalotu foʻoú mo kinautolu ʻoku foki maí.

  • Ngaahi fiemaʻu tokoni ʻofa fakaetangata fakalotofonua pe ʻi ha toe feituʻu pē.

ʻOku fokotuʻu mai ʻe he JustServe.org ha ngaahi faingamālie ngāue tokoni maʻá e fakafoʻituituí mo e ngaahi kulupú fakatouʻosi, ʻi he feituʻu ʻoku maʻu aí.

14.2.2.2

Ngāue Fakaetauhí

ʻOku vahe ki he tangata teʻeki mali takitaha ha ongo tangata ngāue fakaetauhi. ʻOku vahe ki he fefine teʻeki mali takitaha ha kau fafine mo ha kau tangata ngāue fakaetauhi. ʻOku vahe ʻa e ngāué ki he fakafoʻituituí, kae ʻikai ki ha ngaahi kulupu pe ngaahi fale nofoʻanga. (Vakai, vahe 21

14.2.3

Ko Hono Fakaafeʻi ʻa e Tokotaha Kotoa ke Nau Tali ʻa e Ongoongoleleí

ʻOku maʻu ʻe he kāingalotu tāutahá ha faingamālie ke fakaafeʻi ʻa e taha kotoa ke nau maʻu e ngaahi tāpuaki ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Te nau fakahoko ʻeni ʻaki hono vahevahe ʻo e ongoongoleleí, fakamālohia ʻa e kāingalotu foʻoú mo kinautolu ʻoku foki maí, pea mo tokoniʻi kinautolu ʻoku ʻikai kau maí. (Vakai, vahe 23

ʻOku ʻi ai ha kau taautaha kei talavou ʻe niʻihi ʻoku lahi ʻenau fehikitakí. ʻE lava ke faʻa fokotuʻutuʻu ʻe he kau taautaha kei talavoú ha ngaahi ʻekitivitī ke kumi mo talitali lelei ai ʻa e kau taautaha kei talavou kehe ʻi he siteikí. ʻE lava foki ke fakahoko ʻa e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení mo e ngaahi siteiki kaungāʻapí.

Mahalo naʻa ʻaonga makehe ʻa e kau taautaha kei talavoú ʻi hono akoʻi mo poupouʻi ʻo e kau faifekau taimi kakató.

14.2.4

Ko e Fakatahaʻi ʻo e Ngaahi Fāmilí ke Taʻengatá

ʻE lava ke tokoni ʻa e kāingalotu tāutahá ke fakatahaʻi ʻa e ngaahi fāmilí ʻo taʻengata, ʻi honau tuʻunga fakafoʻituituí mo fakakulupú. Hangē ko ʻení, te nau lava ʻo:

  • Teuteu ke fakahoko ha ngaahi fuakava mo e ʻOtuá ʻaki hono maʻu e ngaahi ouaú, kau ai e ʻenitaumeni ʻi he temipalé (vakai, 27.2.2).

  • Hoko ko ha kau ngāue ouau temipale pe kau ngāue tokoni (vakai, 25.5).

  • Kau ʻi he ngaahi ouau maʻá e kau pekiá.

  • Fekumi ki honau ngaahi kāingá mo e ngaahi kuí (vakai, Ko Hoku Fāmilí: Ngaahi Talanoa ʻOkú ne Fakatahatahaʻi Kitautolú).

  • Kumi e ngaahi kui ʻoku nau fiemaʻu e ngaahi ouau fakatemipalé (vakai, FamilySearch.org).

  • Hoko ko ha kau fai-faleʻi ʻi he ngāue fakatemipalé mo e hisitōlila fakafāmilí (vakai, 25.2.4).

  • Kau ʻi he polokalama fakahokohoko fakamotuʻaleá (vakai, FamilySearch.org/indexing).

14.3

ʻĪmisi
fakaʻilonga, ngaahi fakahinohino ki hono fulifulihí
Ngaahi Uooti mo e Ngaahi Siteiki ‘o e Kau Taautaha kei Talavoú pea mo e Ngaahi Uooti ʻo e Kau Taautaha kei Talavoú

Ko e tokolahi taha ʻo e kāingalotu tāutahá ʻoku nau ʻi ha ngaahi uooti fakasiokālafi. Ko e fakaʻatā makehé pē, ʻa e feituʻu ʻoku nofo vāofi ai ha kāingalotu taautaha tokolahi, ʻe leva ai ke fakaongoongoleleiʻi ʻe he kau taki lakanga fakataulaʻeikí ke fokotuʻu ʻa e ngaahi ʻiuniti ko ʻení. Kuo pau ke aʻusia ʻe he ngaahi ʻiuniti ko ʻení ʻa e ngaahi fiemaʻu ʻi he vahe 37.

  • Ko ha uooti taautaha kei talavou moʻonautolu ʻoku taʻu 18–30 (vakai, 37.2)

  • Ko ha siteiki taautaha kei talavou moʻonautolu ʻoku taʻu 18–30 (vakai, 37.3)

  • Ko ha uooti taautaha moʻonautolu ʻoku taʻu 31–45 (vakai, 37.5)

ʻE fakaʻaongaʻi ʻe he ngaahi ʻiuniti ko ʻení ʻa e polokalama angamaheni ʻo e Siasí, ki he lahi taha ʻe lavá. Te nau muimui ki he ngaahi fakahinohino ʻi he tohi tuʻutuʻuni ko ʻení.

ʻE lava ke fili pē ʻe he kāingalotu ʻoku lava ke kaú pe te nau fie mēmipa ʻi ha uooti taautaha kei talavou pe uooti taautaha lalahi, ʻi he feituʻu ʻoku ʻi aí. Pe te nau lava pē ʻo fili ke hoko ko ha mēmipa ʻo honau uooti fakasiokālafí.

Ko e mēmipa ko ia ʻi ha uooti taautaha kei talavou pe uooti taautaha lalahí ʻoku fakataimi pē:

  • Ko e taimi ʻoku mali ai ha mēmipa taautaha, ʻoku hoko leva ia ko ha mēmipa ʻo ha uooti fakasiokālafi.

  • Ko e taimi ʻoku aʻu ai ha mēmipa ʻo ha uooti taautaha kei talavou ki he taʻu 31, ʻe hoko leva ia ko ha mēmipa ʻo ha uooti taataha lalahi (kapau ʻoku ʻi ai ha uooti pehē ʻi he feituʻu ʻoku nofo aí) pe ko ha uooti fakasiokālafi.

  • Ko e taimi ʻoku hoko e taʻu 46 ʻo ha mēmipa ʻo ha uooti taautaha lalahi, ʻe hoko leva ia ko ha mēmipa ʻo ha uooti fakasiokālafi.

Ko e taimi ʻoku fai ai ha fehikitaki ʻi he ngaahi uōtí, ʻe fetuʻutaki ʻa e mēmipá mo hono kau takí ki he kau taki ʻo e uooti fakasiokālafí. ʻE vahe ʻe he kau taki ʻo e uooti foʻoú ha houʻeiki tangata mo fafine ngāue fakaetauhi. Te nau palani ha uiuiʻi pe fatongia koē ʻe tokoni ke ongoʻi ʻe he mēmipá ʻoku talitali lelei ia pea mo kau ʻi he ngāue ʻo e uōtí.

14.4

Ngaahi Fakahinohino mo ha Ngaahi Tuʻutuʻuni Lahi Ange

14.4.1

Ngaahi Feituʻu Fakatahaʻangá

Ko e feituʻu fakatahaʻangá ko ha feituʻu pau ia ʻe lava ke fakataha ki ai ʻa e kau taautaha kei talavoú mo honau ngaahi kaungāmeʻá ke fakafeohi pea mo kau ʻi ha taha ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení:

  • Ako ʻo e ongoongoleleí, kau ai ʻa e ʻinisititiutí

  • Ngaahi kalasi moʻui fakafalala pē kiate kitá, ngaahi faingamālie fakaako, mo e ngaahi kulupu tokoní

  • Ngāue tokoní mo e ngaahi ʻekitivitií

  • Vahevahe ʻo e ongoongoleleí mo e tokoni ʻi he tukui koló

  • Ngāue fakatemipalé mo e hisitōlia fakafāmilí

  • Ngaahi polokalama kehe ʻa e Siasí

Ko e ngaahi feituʻu fakatahaʻanga paú kuo pau ke toki fakangofua ʻe he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá. Ko e ngaahi feituʻu fakatahaʻangá ʻoku tokangaʻi ia ʻe he kau palesiteni fakasiteikí mo e kau pīsopé. ʻOku fokotuʻu kinautolu ʻi he ngaahi fale ʻo e Siasí kuo ʻosi langá, hangē ko ha ʻapisiasi pe fale ʻinisititiuti. Ko e kau palesiteni fakasiteiki ko ia ʻoku nau loto ke fokotuʻu ha feituʻu fakatahaʻanga moʻó e kau taautaha kei talavoú ʻoku totonu ke nau fetuʻutaki ki he Kau Palesiteni Fakaʻēliá.

14.4.2

Ngaahi Pō Mōnité

Ko e fakaʻatā makehé pē, ʻe lava ke fakahoko ʻe he ngaahi uooti taautaha kei talavoú mo e ngaahi uooti taautaha lalahí ha ngaahi ʻekitivitī ʻi he pō Mōnité, pea ʻi he ngaahi fale ʻo e Siasí (vakai, 20.5.3).

14.4.3

Ngaahi Kōlomu Kehe ʻo e Kaumātuʻá mo e Fineʻofá

Ka fakangofua mei he palesiteni fakasiteikí, ʻe lava leva ʻe ha pīsope ʻo ha uooti kāingalotu taautaha ʻo fokotuʻu ha Fineʻofa mo ha kōlomu kaumātuʻa lahi ange ʻi he tahá. (Vakai, 8.1.3 mo e 9.1.3.)

14.4.4

Kāingalotu ne Uiuiʻi ke Ngāue ʻi he Ngaahi ʻIuniti Kāingalotu Tāutahá

Ko e pīsope mo e palesiteni fakasiteiki pē ʻi he ngaahi ʻiuniti kāingalotu tāutahá ʻe fiemaʻu ke ui mei ha uooti fakasiokālafi. Fakatatau mo e fakahinohino ʻa e Laumālié, ʻe lava ke fakafonu ha ngaahi fatongia lahi kehe ʻaki kinautolu ʻi he ʻiuniti kāingalotu tāutahá.

Ko kinautolu ʻoku ui mei honau uooti fakasiokālafí ke ngāue ʻi ha ʻiuniti kāingalotu tāutahá, ʻoku meimei ke ʻikai ke nau ngāue ʻo toe lōloa ange ʻi he taʻu ʻe tolu ki he nima ʻi he ngaahi ʻiuniti ko ʻení. ʻOku kau ʻi he vahaʻataimi ko ʻení ʻa e lau fakakātoa ʻo ʻenau ngāue ʻi ha ngaahi uiuiʻi kehekehe.

ʻOku totonu ke poupou ʻa e kau taki ʻo e ngaahi siteiki fakasiokālafí ʻi he taimi ʻoku fakakaukauʻi ai ha kāingalotu ke nau ngāue ʻi ha ngaahi ʻiuniti kāingalotu taautaha. Neongo ia, ka ʻe fealēleaʻaki fakataha ʻa e kau takí ke mahino e ngaahi tūkunga ʻo e kāingalotú.

ʻE lava ke fakahoko ʻa e ngaahi uiuiʻí ki he fakafoʻituituí pe ki ha ngaahi hoa mali. ʻI ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi, ʻe ala fiemaʻu ai ha hoa mali ʻe taha ke nofo pē ʻi ha uooti fakasiokālafi kae ngāue ʻa e hoa ʻe tahá ʻi ha uooti maʻá e kāingalotu tāutahá.

ʻOku meimei ke tuku pē ʻa e ngaahi lekooti mēmipasipi ʻo e kau pīsopé mo honau ngaahi fāmilí ʻi honau uooti fakasiokālafí ʻi he lolotonga ʻo ʻenau ngāue ʻi he ngaahi uooti tāutahá. Ko e meʻa tatau pē ʻoku hoko kiate kinautolu ʻoku ngāue ʻi he kau palesitenisī fakasiteikí pe kau pīsopelikí, ʻi he fakataha alēleaʻanga māʻolungá, pe ʻi he kau palesitenisī fakasiteiki ʻo e Fineʻofá kapau ʻoku ui kinautolu ke ngāue mavahe mei honau uooti fakasiokālafí. ʻE totongi vahehongofulu mo foaki ʻaukai pē ʻa e kāingalotu ko ʻení ʻi honau uooti fakasiokālafí. Te nau toe ō pē foki ki he kau taki honau uooti mo e siteiki fakasiokālafí ʻi he ʻinitaviu lekomeni temipalé.

14.4.5

Tutuku ʻa e Akó

Kapau ʻe lava, ʻe kei lele pē ʻa e ngaahi uooti taautaha kei talavoú ʻi he lolotonga e tutuku ʻa e akó. ʻE lava ke kau fakataha ha ngaahi uooti taautaha kei talavou ʻo ka fiemaʻu. ʻI he faʻahinga tūkunga peheé, ʻe takitaha tauhi pē ʻe he ngaahi uōtí ʻenau takitaha lekooti, ‘ū lipooti maʻulotú, mo e ngaahi meʻa fakapaʻangá.

14.4.6

Ngaahi ʻInitaviu ʻi he ʻŪ Uooti mo e Ngaahi Siteiki Taautaha kei Talavoú

ʻI he ngaahi meʻa lahi, ko e palesiteni fakasiteikí te ne ʻinitaviu ʻa e kāingalotu ʻoku:

  • Maʻu ʻenau ʻenitaumeni pē ʻanautolú.

  • Sila ki ha hoa mali.

  • ʻOsi fakaongoongoleleiʻi ke maʻu ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí.

  • ʻOsi fakaongoongoleleiʻi ke ngāue fakafaifekaú.

Ko e fakaʻatā makehé pē, ʻe lava ʻe ha palesiteni fakasiteiki ʻo ha siteiki taautaha kei talavou ke fakamafaiʻi hano tokoni ke ne fakahoko ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻinitaviu ko ʻení.

ʻI he ngaahi uooti taautaha kei talavou ʻoku tokolahí, ʻe lava ke fakamafaiʻi ai ʻe he kau pīsopé honau ngaahi tokoní ke nau fakahoko ʻa e ngaahi ʻinitaviu ʻo e kāingalotu ʻoku:

  • Maʻu ʻenau ʻenitaumeni pē ʻanautolú.

  • Sila ki ha hoa mali. (Vakai, 26.3.1.)

14.4.7

Kau ʻi he Ngaahi ʻEkitivitī ʻa e Kāingalotu Tāutahá

Ko ha taha ʻoku māvae mo hono malí pe ʻoku feinga ke vete, ʻoku kau ia ʻi ha uooti fakasiokālafi. ʻE lava ke ne maʻulotu ʻi ha uooti pe ngaahi ʻekitivitī ʻa e kāingalotu tāutahá ʻi ha taimi ʻe aofangatuku ai e tuʻutuʻuni ki heʻene veté.

ʻĪmisi
fefine ʻoku laukonga ki ha fānau

14.4.8

Mātuʻa Tāutahá

ʻE ʻiloʻi mo feinga ʻa e kāingalotú mo e kau takí ke tokoni ʻo feau e ngaahi fiemaʻu pau ʻa e mātuʻa tāutahá. ʻOku angamaheni ʻaki ke maʻulotu pē ngaahi mātuʻa taautaha ʻoku kei ʻi ʻenau fānau ʻi ʻapí ʻi honau uooti fakasiokālafí. ʻOku lava ʻi heʻenau fai peheé ke mālohi ai ʻa e fānaú ʻi he houalotu Palaimelí mo e toʻutupú. ʻE lava ke kau ʻa e mātuʻa tāutahá ʻi ha ngaahi ʻekitivitī ʻa e taautaha kei talavoú pe uooti ʻa e taautaha lalahí.

Paaki