18

Pappeuden toimitusten suorittaminen ja siunausten antaminen

18.0

Johdanto

Toimitukset ja siunaukset ovat pyhiä toimia, jotka suoritetaan pappeuden valtuudella ja Jeesuksen Kristuksen nimessä. Kun pappeudenhaltijat suorittavat toimituksia ja antavat siunauksia, he noudattavat Vapahtajan esimerkkiä muiden siunaamisesta. Pappeuden toimitukset ja siunaukset antavat pääsyn Jumalan voimaan (ks. OL 84:20).

Toimitukset ja siunaukset tulee suorittaa uskossa taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen sekä Pyhän Hengen johdatuksen mukaisesti. Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että toimitukset suoritetaan asianmukaisella luvalla (kun lupa tarvitaan), vaaditulla pappeuden valtuudella ja asianmukaisella tavalla ja että osallistujat ovat kelvollisia (ks. 18.3).

Pappeuden toimituksia ja siunauksia koskevia menettelytapoja esitetään kohdassa 38.2.

18.1

Pelastuksen ja korotuksen toimitukset

Pappeuteen sisältyy valtuus suorittaa evankeliumin toimituksia, jotka ovat välttämättömiä pelastukselle ja korotukselle. Ihmiset solmivat pyhiä liittoja Jumalan kanssa, kun he vastaanottavat näitä toimituksia. Pelastuksen ja korotuksen toimitukset on lueteltu seuraavassa:

• kaste

• konfirmointi ja Pyhän Hengen lahja

• Melkisedekin pappeuden antaminen ja virkaan asettaminen (miehille)

• temppeliendaumentti

• temppelisinetöiminen.

Tietoa näiden toimitusten suorittamisesta kehitysvammaisille on seuraavissa:

• kaste ja konfirmointi (38.2.8.1)

• asettaminen Melkisedekin pappeuden virkaan (38.2.9.7)

• temppeliendaumentti ja sinetöiminen (27.2.1.3 ja 27.3.1.2).

Jos lapsi, joka on syntynyt liitossa, kuolee ennen 8 vuoden ikää, mitään toimituksia ei tarvita eikä niitä suoriteta. Jos lapsi ei ole syntynyt liitossa, ainoa toimitus, jonka hän tarvitsee, on sinetöiminen vanhempiin. Vapahtajan sovituksen ansiosta kaikki lapset, jotka kuolevat ennen 8 vuoden ikää, ”pelastuvat taivaan selestiseen valtakuntaan” (OL 137:10; ks. myös Moroni 8:8–12).

18.2

Muut toimitukset ja siunaukset

Muut toimitukset ja siunaukset mahdollistavat sen, että Jumalan lapset voivat saada Häneltä voimaa, parantumista, lohtua ja johdatusta. Nämä toimitukset ja siunaukset on lueteltu seuraavassa:

• nimen ja siunauksen antaminen lapselle

• sakramentti

• Aaronin pappeuden antaminen ja virkaan asettaminen (nuorille miehille ja miehille)

• jäsenten erottaminen palvelemaan kirkon tehtävissä

• öljyn pyhittäminen

• sairaan voiteleminen ja siunaaminen

• lohdun ja neuvon siunaukset, mukaan lukien isän siunaukset

• kodin pyhittäminen

• haudan pyhittäminen

• patriarkalliset siunaukset asetettujen patriarkkojen antamina.

18.3

Osallistuminen toimituksen suorittamiseen tai siunauksen antamiseen

Niillä, jotka suorittavat toimituksen tai antavat siunauksen tai osallistuvat siihen, täytyy olla tarvittava pappeuden valtuus ja heidän täytyy olla kelvollisia. Yleensä kelvollisuuden taso on sama, joka liittyy temppelisuosituksen saamiseen. Hengen ohjauksesta ja tämän luvun ohjeiden mukaisesti piispa tai vaarnanjohtaja voi kuitenkin antaa isän tai aviomiehen, jolla on tarvittava pappeusvirka, suorittaa jonkin toimituksen tai antaa siunauksen tai osallistua siihen, vaikka hän ei olisikaan täysin temppelikelpoinen. Pappeudenhaltijan, jolla on selvittämättömiä vakavia syntejä, ei pidä osallistua.

Yleensä vain pappeusjohtajat ja muut pappeudenhaltijat, jotka ovat läheisiä sukulaisia ja ystäviä, osallistuvat toimitukseen tai siunaukseen.

Toimituksen saaja, perheenjäsenet ja pappeusjohtajat neuvottelevat yhdessä päättääkseen, ketkä ja kuinka moni osallistuvat siihen. Tämä päätös tulee tehdä hyvissä ajoin ennen kuin toimitus suoritetaan.

Kun mukana on vain yksi tai kaksi pappeudenhaltijaa, kumpikin heistä asettaa molemmat kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Kun osallistujia on useita, he seisovat piirissä sen henkilön ympärillä, joka saa toimituksen tai siunauksen. Jokainen heistä asettaa oikean kätensä kevyesti henkilön pään päälle (tai pienokaisen alle) ja vasemman kätensä vasemmalla puolellaan olevan veljen olkapäälle. Yksi lausuu toimituksen tai siunauksen sanat.

Joidenkin toimitusten suorittamiseen ja siunausten antamiseen vaaditaan lupa johtavalta virkailijalta, jolla on tarvittavat pappeuden avaimet (ks. 3.4.1). Luvan voi tarvittaessa antaa hänen valtuuttamansa neuvonantaja. Katso seuraavia taulukoita. Viittaukset vaarnanjohtajaan koskevat myös lähetysjohtajaa. Viittaukset piispaan koskevat myös seurakunnanjohtajaa.

Keillä johtajilla on avaimet, joilla antaa lupa pelastuksen ja korotuksen toimitusten suorittamiseen tai vastaanottamiseen?

Toimitus	Kenellä on avaimet
Toimitus Kaste	Kenellä on avaimet Piispa (8-vuotiaiden lasten osalta ja niiden jäseniksi kirjattujen yli 9-vuotiaiden henkilöiden osalta, joiden kaste on viivästynyt kehitysvammaisuuden vuoksi) Lähetysjohtaja (käännynnäisten osalta)
Toimitus Konfirmointi ja Pyhän Hengen lahja	Kenellä on avaimet Piispa (8-vuotiaiden lasten osalta ja niiden jäseniksi kirjattujen yli 9-vuotiaiden henkilöiden osalta, joiden kaste on viivästynyt kehitysvammaisuuden vuoksi) Lähetysjohtaja (käännynnäisten osalta)
Toimitus Melkisedekin pappeuden antaminen ja virkaan asettaminen (miehille)	Kenellä on avaimet Vaarnanjohtaja
Toimitus Temppeliendaumentti	Kenellä on avaimet Piispa ja vaarnanjohtaja
Toimitus Temppelisinetöiminen	Kenellä on avaimet Piispa ja vaarnanjohtaja

Keillä johtajilla on avaimet, joilla antaa lupa muiden toimitusten suorittamiseen tai vastaanottamiseen?

Toimitus tai siunaus	Kenellä on avaimet
Toimitus tai siunaus Nimen ja siunauksen antaminen lapselle	Kenellä on avaimet Piispa
Toimitus tai siunaus Sakramentti	Kenellä on avaimet Piispa
Toimitus tai siunaus Aaronin pappeuden antaminen ja virkaan asettaminen (nuorille miehille ja miehille)	Kenellä on avaimet Piispa
Toimitus tai siunaus Jäsenten erottaminen palvelemaan kirkon tehtävissä	Kenellä on avaimet Katso 30.8.
Toimitus tai siunaus Öljyn pyhittäminen	Kenellä on avaimet Lupaa ei tarvita
Toimitus tai siunaus Sairaan voiteleminen ja siunaaminen	Kenellä on avaimet Lupaa ei tarvita
Toimitus tai siunaus Lohdun ja neuvon siunaukset, mukaan lukien isän siunaukset	Kenellä on avaimet Lupaa ei tarvita
Toimitus tai siunaus Kodin pyhittäminen	Kenellä on avaimet Lupaa ei tarvita
Toimitus tai siunaus Haudan pyhittäminen	Kenellä on avaimet Pappeusjohtaja, joka toimii tilaisuuden johtavana virkailijana
Toimitus tai siunaus Patriarkalliset siunaukset	Kenellä on avaimet Piispa

18.4

Toimitukset alaikäisille lapsille

Ohjeita luvan hankkimiseen vanhemmilta tai huoltajilta, jotta alaikäinen lapsi voi saada seuraavat toimitukset ja siunaukset, on seuraavissa kohdissa:

• nimen ja siunauksen saaminen: 38.2.7.2 ja 38.2.7.3

• kaste ja konfirmointi: 38.2.8.2

• asettaminen pappeusvirkaan: 38.2.9.2.

Vanhempien tai huoltajien laillisia oikeuksia koskevissa kysymyksissä piispa tai vaarnanjohtaja pyytää oikeudellisia neuvoja kirkon lakiasiain päätoimistosta tai vyöhyketoimistosta (ks. 38.8.23).

18.5

Toimitusten suorittaminen, kun vastaanottajana tai suorittajana on henkilö, jolla on jokin vamma

Katso 38.2.4 ja 38.2.5.

18.6

Nimen ja siunauksen antaminen lapselle

”Jokaisen Kristuksen kirkon jäsenen, jolla on lapsia, tulee tuoda heidät seurakunnan eteen vanhimmille, joiden tulee panna kätensä heidän päällensä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja siunata heidät hänen nimessään” (OL 20:70).

Yleensä lapselle annetaan nimi ja siunaus sen seurakunnan paasto- ja todistuskokouksessa, jonka alueella vanhemmat asuvat. Tämä pätee riippumatta siitä, ovatko lapsen vanhemmat naimisissa. Mikäli vanhemmat eivät asu yhdessä, toimitus suoritetaan tavallisesti siinä seurakunnassa, jossa lapsi tulee asumaan ensisijaisesti.

Lapsen siunaamisen tavanomaista ajankohtaa ja paikkaa koskeviin poikkeuksiin täytyy saada hyväksyntä piispalta. Mahdollisia poikkeuksia ovat siunauksen antaminen muulloin kuin paastosunnuntaina, varsinkin seurakunnissa, joissa on paljon uusia vauvoja, ja siunauksen antaminen toisessa seurakunnassa, jossa lapsen isovanhemmat tai monet sukulaiset asuvat. Piispa voi myös valtuuttaa Melkisedekin pappeuden haltijat antamaan lapselle siunauksen kotona. Johtavana virkailijana toimii piispakunnan jäsen.

Tietoa nimen ja siunauksen antamisesta lapsille erityisolosuhteissa on kohdassa 38.2.7.

18.6.1

Kuka antaa siunauksen

Toimituksen, jossa lapsi saa nimen ja siunauksen, suorittavat Melkisedekin pappeuden haltijat kohdan OL 20:70 mukaisesti. Pappeusjohtajat kertovat tästä jäsenille, ennen kuin heidän lapselleen annetaan nimi ja siunaus. Johtohenkilöiden tulee pyrkiä kaikin tavoin välttämään yksilöiden tai perheiden hämmentämistä tai loukkaamista.

Henkilö tai perhe, joka haluaa lapsen saavan nimen ja siunauksen, sopii toimituksesta piispan kanssa. Piispalla on pappeuden avaimet lasten nimen ja siunauksen antamiseen seurakunnassa.

Piispa voi sallia, että isä, jolla on Melkisedekin pappeus, antaa nimen ja siunauksen lapselleen, vaikka isä ei olekaan täysin temppelikelpoinen (ks. 18.3). Piispa kannustaa isiä siihen, että nämä valmistautuvat antamaan siunauksen omille lapsilleen.

Henkilön, joka lausuu siunauksen lapselle ja kuuluu johonkin muuhun seurakuntaan, täytyy näyttää voimassa oleva temppelisuositus johtavalle virkailijalle. Tai hän voi näyttää piispakuntansa jäsenen allekirjoittaman lomakkeen Todistus valtuudesta suorittaa pyhä toimitus.

18.6.2

Ohjeet

Piispakunnan johdolla Melkisedekin pappeuden haltijat kokoontuvat piiriin antamaan lapselle nimen ja siunauksen. He asettavat kätensä vauvan alle tai laskevat kätensä kevyesti vanhemman lapsen pään päälle. Sitten se, joka lausuu siunauksen,

1. puhuttelee taivaallista Isää niin kuin rukouksessa

2. lausuu, että siunaus annetaan Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. antaa lapselle nimen

4. puhuttelee lasta

5. antaa lapselle siunauksen Hengen ohjauksen mukaan

6. päättää siunauksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.6.3

Lapsen jäsenkorttilomake ja siunaamistodistus

Ennen kuin lapsi siunataan, kirjuri valmistelee johtohenkilön ja kirjurin työvälineissä (LCR) lapsen jäsenkorttilomakkeen. Siunaamisen jälkeen hän luo samassa järjestelmässä jäsenkortin ja valmistelee siunaamistodistuksen. Piispa allekirjoittaa tämän todistuksen, ja se annetaan lapsen vanhemmille tai huoltajille.

Jäsenkortissa ja todistuksessa olevan nimen tulee olla sama kuin se, joka on henkilön syntymätodistuksessa, syntyneiden luettelossa tai joka on henkilön nykyinen laillinen nimi.

18.7

Kaste

Upotuskaste vedessä sellaisen toimittamana, jolla on valtuus, on välttämätön, jotta henkilöstä voi tulla kirkon jäsen ja hän voi saada Pyhän Hengen. Kaikkien, jotka pyrkivät korotukseen, täytyy noudattaa Vapahtajan esimerkkiä ottamalla vastaan nämä toimitukset. (Ks. Matt. 3:13–17; Joh. 3:3–7; Ap. t. 2:37–38; 2. Nefi 31:5–21.)

Tietoa kasteesta erityisolosuhteissa on kohdassa 38.2.8.

18.7.1

Lupa henkilön kastamiseen ja konfirmoimiseen

18.7.1.1

Jäseniksi kirjatut lapset

Piispalla on pappeuden avaimet seurakunnan jäseniksi kirjattujen 8-vuotiaiden lasten kastamiseen. Nämä lapset tulee kastaa ja konfirmoida heidän 8. syntymäpäivänään tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen (ks. OL 68:27). Näistä lapsista on jo olemassa kirkon jäsenkortti (ks. 33.6.2). Kun he täyttävät 8 vuotta, piispa varmistaa, että heillä on täysi mahdollisuus ottaa vastaan evankeliumi ja tulla kastetuiksi ja konfirmoiduiksi.

Tietoa kehitysvammaisen henkilön kastamisesta ja konfirmoimisesta on kohdissa 38.2.4 ja 38.2.8.1.

Piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja puhuttelee jäsenlapset kastetta ja konfirmointia varten. Ohjeita on kohdassa 31.2.3.1.

Tietoa Kaste- ja konfirmointikortin täyttämisestä on kohdassa 18.8.3.

Piispat kiinnittävät erityistä huomiota seurakunnan 7-vuotiaisiin lapsiin huolehtien siitä, että näiden lasten vanhemmat, Alkeisyhdistyksen johtohenkilöt ja opettajat sekä lasten perheiden palvelutyöveljet ja -sisaret auttavat heitä valmistautumaan kasteeseen ja konfirmointiin. Myös vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtohenkilöt kannustavat vanhempia valmistamaan lapsiaan näihin toimituksiin.

18.7.1.2

Käännynnäiset

Lähetysjohtajalla on pappeuden avaimet käännynnäisten kastamiseen lähetyskentällä. Tästä syystä kokoaikaiset lähetyssaarnaajat pitävät kaste- ja konfirmointipuhuttelun käännynnäisille. Ohjeita on kohdassa 31.2.3.2.

Tietoa Kaste- ja konfirmointikortin täyttämisestä on kohdassa 18.8.3.

18.7.1.3

Lapset, joiden vanhemmat eivät ole naimisissa (tai ovat eronneet)

Alaikäisten lasten kastamista ja konfirmoimista koskevia ohjeita on kohdassa 38.2.8.2.

18.7.2

Kastetilaisuudet

Kastetilaisuuksien tulee olla yksinkertaisia, lyhyitä ja hengellisesti kohottavia. Niihin voi sisältyä seuraavia:

1. alkumusiikkia

2. lyhyt tilaisuutta johtavan veljen lausuma tervetulotoivotus

3. alkulaulu ja rukous

4. yksi tai kaksi lyhyttä puhetta evankeliumin aiheista kuten kasteesta ja Pyhän Hengen lahjasta

5. musiikkiesitys

6. kaste

7. kunnioittava hetki, kun kasteeseen osallistuneet vaihtavat kuiviin vaatteisiin (tänä aikana voidaan soittaa tai laulaa kirkon lauluja tai Alkeisyhdistyksen lauluja)

8. jäseniksi kirjattujen 8-vuotiaiden konfirmointi; käännynnäisten konfirmointi (ks. 18.8)

9. uusien käännynnäisten lausumia todistuksia haluttaessa

10. loppulaulu ja rukous

11. loppumusiikkia.

Kun jäsenlapsi valmistautuu menemään kasteelle, piispakunnan ja Alkeisyhdistyksen johtokunnan jäsen neuvottelevat perheen kanssa suunnitellakseen kastetilaisuuden ja sopiakseen ajankohdan. Piispakunnan jäsen johtaa tilaisuuden. Jos samassa kuussa kastetaan enemmän kuin yksi lapsi, heillä voi olla yhteinen kastetilaisuus.

Vaarnoissa, joissa on paljon jäsenlapsia, usean seurakunnan lapsilla voi olla yhteinen kastetilaisuus. Näissä tapauksissa vaarnan johtokunnan tai vaarnan Alkeisyhdistyksen johtokunnan jäsen tai korkean neuvoston jäsen neuvottelee niiden perheiden kanssa, joissa on kasteelle meneviä lapsia, suunnitellakseen kastetilaisuuden ja sopiakseen ajankohdan. Vaarnan johtokunnan jäsen tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen johtaa tilaisuuden. Seurakunnat tai perheet voivat kokoontua erikseen osaan tilaisuutta, jotta jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti. Tämä voi olla esimerkiksi kastetoimitus, konfirmointi tai jonkun seurakunnan tai perheen jäsenen puhe. Piispakunnan jäsen johtaa tuon osan tilaisuudesta.

Käännynnäisten kastetilaisuus tulee sopia heti, kun he ovat täyttäneet vaatimukset kohdassa 31.2.3.2. Perheenjäsenen kastetta ei pidä lykätä, kunnes isä voi saada pappeuden ja toimittaa kasteen itse.

Piispakunnan ohjaamana seurakunnan lähetystyönjohtaja (jos sellainen on kutsuttu) tai vanhinten koorumin johtokunnan jäsen, joka johtaa lähetystyötä seurakunnassa, suunnittelee käännynnäisten kastetilaisuuden ja johtaa sen. Hän suunnittelee myös käännynnäisten konfirmoinnin, paitsi jos heidät konfirmoidaan sakramenttikokouksessa. Hän koordinoi tilaisuuden kokoaikaisten lähetyssaarnaajien kanssa.

18.7.3

Kuka toimituksen suorittaa

Kastetoimituksen suorittaa pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija. Henkilön, joka suorittaa kasteen, täytyy saada hyväksyntä piispalta (tai lähetysjohtajalta, jos kasteen suorittaa kokoaikainen lähetyssaarnaaja).

Piispa voi sallia, että isä, joka on pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija, voi kastaa lapsensa, vaikka isä ei olekaan täysin temppelikelpoinen (ks. 18.3). Piispa kannustaa isiä siihen, että nämä valmistautuvat kastamaan omat lapsensa.

Henkilön, joka suorittaa kasteen ja kuuluu johonkin muuhun seurakuntaan, täytyy näyttää voimassa oleva temppelisuositus johtavalle virkailijalle. Tai hän voi näyttää piispakuntansa jäsenen allekirjoittaman lomakkeen Todistus valtuudesta suorittaa pyhä toimitus.

18.7.4

Missä toimitus suoritetaan

Kaste tulee suorittaa kastealtaassa, jos sellainen on käytettävissä. Mikäli kasteallasta ei ole, voidaan käyttää mitä tahansa turvallista vesialuetta. Sen tulee olla riittävän suuri, jotta sekä henkilö, joka suorittaa toimituksen, että kastettava henkilö mahtuvat seisomaan siinä. Vettä ei pyhitetä kastetta varten.

Jos käytetään kasteallasta, se varataan isäntäpiispan seurakunnassa tehtävään osoitetun jäsenen kautta.

Turvallisuussyistä vastuuntuntoisen aikuisen täytyy olla läsnä, kun allasta täytetään, ja pysyä paikalla, kun allasta tyhjennetään ja puhdistetaan sekä kunnes ovet lukitaan. Allas tulee tyhjentää heti kunkin kastetilaisuuden jälkeen. Kastealtaan ovet pitää lukita, kun allas ei ole käytössä.

18.7.5

Vaatteet

Kasteen suorittaja ja kastettava käyttävät valkoisia vaatteita, jotka eivät ole märkinä läpinäkyviä. Endaumentin saanut henkilö käyttää kastaessaan tämän vaatetuksen alla garmenttia. Paikallisyksiköt ostavat kastevaatteita talousarviomäärärahoilla eivätkä veloita niiden käytöstä.

Kastevaatteita voi tilata sivustolla store.churchofjesuschrist.org.

18.7.6

Todistajat

Kaksi todistajaa, jotka johtava virkailija on hyväksynyt, havainnoivat kutakin kastetta varmistaakseen, että se suoritetaan asianmukaisesti. Todistajina voivat toimia kastetut kirkon jäsenet, mukaan lukien lapset ja nuoret.

Kaste tulee toistaa, mikäli sanoja ei lausuta täsmälleen siten kuin ne on annettu jakeessa OL 20:73. Se täytyy toistaa myös, jos osa henkilön kehosta, hiuksista tai vaatteista ei painu kokonaan vedenpinnan alapuolelle.

18.7.7

Ohjeet

Kun pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija suorittaa kastetoimituksen, hän tekee seuraavaa:

1. Seisoo vedessä kastettavan henkilön kanssa.

2. Pitää vasemmalla kädellään henkilön oikeasta ranteesta (mukavuus- ja turvallisuussyistä). Kastettava pitää vasemmalla kädellään pappeudenhaltijan vasemmasta ranteesta.

3. Kohottaa oikean kätensä suoraan kulmaan.

4. Lausuu henkilön täydellisen nimen ja sanoo: ”Jeesuksen Kristuksen antamalla valtuudella kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.” (OL 20:73.)

5. Antaa henkilön pitää oikealla kädellä kiinni nenästä (mukavuussyistä); sitten asettaa oikean kätensä henkilön yläselkään ja upottaa henkilön kokonaan – myös hänen vaatteensa – veden alle. Upottaminen on helpompaa, jos henkilö taivuttaa polviaan.

6. Auttaa henkilöä nousemaan ylös vedestä.

18.7.8

Kastekortti

Tietoa kastekortin laatimisesta on kohdassa 18.8.3.

18.8

Konfirmointi ja Pyhän Hengen lahja

Kun henkilö on kastettu, hänet konfirmoidaan kirkon jäseneksi ja hän saa Pyhän Hengen kätten päällepanemisella (ks. OL 20:41; Ap. t. 19:1–6). Henkilöstä tulee kirkon jäsen, kun kumpikin näistä toimituksista on suoritettu ja kirjattu asianmukaisesti (ks. Joh. 3:5; OL 33:11; 3. Nefi 27:20).

Tietoa konfirmoinnista erityisolosuhteissa on kohdassa 38.2.8.

Piispalla on pappeuden avaimet seurakuntansa jäseniksi kirjattujen 8-vuotiaiden konfirmoimiseen. Lähetysjohtajalla on avaimet käännynnäisten konfirmoimiseen (käännynnäiskasteen määritelmä, ks. 31.2.3.2).

Piispa valvoo 8-vuotiaiden jäsenlasten konfirmointien suorittamista. Tavallisesti nämä lapset konfirmoidaan kastepäivänään.

Kokoaikaiset lähetyssaarnaajat koordinoivat seurakunnan johtohenkilöiden kanssa käännynnäisten konfirmoinnin suunnittelun kohdan 18.7.2 mukaisesti. Käännynnäiset voidaan konfirmoida kastetilaisuudessaan tai seurakuntansa sakramenttikokouksessa mahdollisimman pian kasteensa jälkeen.

Uudet jäsenet huomioidaan ja toivotetaan tervetulleiksi uutena seurakuntalaisena sakramenttikokouksessa heidän konfirmointinsa jälkeen (ks. 29.2.1.1).

18.8.1

Kuka toimituksen suorittaa

Konfirmointitoimituksen suorittavat Melkisedekin pappeuden haltijat. Henkilön, joka lausuu toimituksen, täytyy saada hyväksyntä piispalta (tai lähetysjohtajalta, jos konfirmoinnin suorittaa kokoaikainen lähetyssaarnaaja).

Vain Melkisedekin pappeuden haltija, joka on temppelikelpoinen, voi lausua konfirmoinnin. Piispa voi kuitenkin sallia, että isä, jolla on Melkisedekin pappeus, seisoo lapsensa konfirmointipiirissä, vaikka isä ei olekaan täysin temppelikelpoinen (ks. 18.3).

Ainakin yksi piispakunnan jäsen osallistuu tähän toimitukseen. Kun lähetyssaarnaajavanhimmat ovat opettaneet käännynnäistä, piispa kutsuu heidät osallistumaan konfirmointiin.

Henkilön, joka lausuu tämän toimituksen ja kuuluu johonkin muuhun seurakuntaan, täytyy näyttää voimassa oleva temppelisuositus johtavalle virkailijalle. Tai hän voi näyttää piispakuntansa jäsenen allekirjoittaman lomakkeen Todistus valtuudesta suorittaa pyhä toimitus.

18.8.2

Ohjeet

Yksi tai useampia Melkisedekin pappeuden haltijoita voi osallistua konfirmointiin piispakunnan johdolla. He asettavat kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Sitten se, joka lausuu toimituksen sanat,

1. kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

2. lausuu, että toimitus suoritetaan Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. konfirmoi henkilön Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseneksi

4. sanoo ”ota vastaan Pyhä Henki” (ei: ”ota vastaan Pyhän Hengen lahja”)

5. lausuu siunauksen sanoja Hengen ohjauksen mukaan

6. päättää siunauksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.8.3

Kaste- ja konfirmointikortti ja -todistus

Ennen kuin jäseneksi kirjattu lapsi puhutellaan kastetta varten, kirjuri valmistelee LCR:ssä kaste- ja konfirmointilomakkeen. Piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää puhuttelun ja allekirjoittaa lomakkeen. Kasteen ja konfirmoinnin jälkeen kirjuri päivittää tämän lomakkeen avulla lapsen jäsenkortin LCR:ssä.

Kun kokoaikainen lähetyssaarnaaja pitää kastepuhuttelun käännynnäiselle, hän täyttää Kaste- ja konfirmointikortin Preach My Gospel -sovelluksessa. Kasteen ja konfirmoinnin jälkeen lähetyssaarnaajat kirjaavat tiedot sovellukseen ja lähettävät ne seurakunnan kirjurille sähköisesti. Seurakunnan kirjuri käy läpi LCR:n tiedot ja luo jäsenkortin.

Kun jäsenkortti on luotu, kirjuri valmistelee kaste- ja konfirmointitodistuksen. Piispa allekirjoittaa tämän todistuksen, ja se annetaan kastetulle.

Jäsenkortissa ja todistuksessa olevan nimen tulee olla sama kuin se, joka on henkilön syntymätodistuksessa, syntyneiden luettelossa tai joka on henkilön nykyinen laillinen nimi.

18.9

Sakramentti

Kirkon jäsenet kokoontuvat lepopäivänä palvelemaan Jumalaa ja nauttimaan sakramentin (ks. OL 20:75; 59:9; Moroni 6:5–6). Tämän toimituksen aikana he nauttivat leivän ja veden muistaakseen Vapahtajan uhriksi antaman lihan ja veren sekä uudistaakseen pyhät liittonsa (ks. Matt. 26:26–28; JSR Mark. 14:20–25; Luuk. 22:15–20; 3. Nefi 18; Moroni 6:6). Jokaisen tulee olla kunnioittava sakramentin siunaamisen ja jakamisen aikana.

18.9.1

Lupa sakramentin toimittamiseen

Piispalla on pappeuden avaimet sakramentin toimittamiseen seurakunnassa. Kaikkien, jotka osallistuvat sakramentin valmistamiseen, siunaamiseen ja jakamiseen, täytyy saada lupa häneltä tai joltakulta hänen johdollaan.

Mikäli seurakunnan jäsenet eivät voi nauttia sakramenttia, koska liikkuminen kodin ulkopuolella on vaikeaa tai he ovat sairaalassa tai palvelutalossa, piispa voi valtuuttaa pappeudenhaltijat toimittamaan heille sakramentin. Hän voi valtuuttaa tämän, vaikka he olisivat tilapäisesti hänen seurakuntansa rajojen ulkopuolella. Muissa tilanteissa hän ei kuitenkaan saa valtuuttaa sakramentin toimittamista jäsenille oman seurakuntansa rajojen ulkopuolella.

Harvinaisissa olosuhteissa sakramenttikokousta ei ehkä voi pitää pitkään aikaan. Näissä tilanteissa piispa voi valtuuttaa kelvolliset pappeudenhaltijat seurakunnassaan valmistamaan ja toimittamaan sakramentin kotona joka lepopäivä. Piispa voi myös valtuuttaa heidät valmistamaan ja toimittamaan sakramentin seurakunnan jäsenille, joilla ei ole kodissaan pappeudenhaltijaa.

Kun piispa valtuuttaa sakramentin valmistettavaksi ja toimitettavaksi kirkon tavanomaisten kokousten ulkopuolella, kohdan 18.9.2 ohjeet siitä, kuka toimituksen suorittaa, ovat yhä voimassa.

18.9.2

Kuka toimituksen suorittaa

• Opettajat, papit ja Melkisedekin pappeuden haltijat voivat valmistaa sakramentin.

• Papit ja Melkisedekin pappeuden haltijat voivat siunata sakramentin.

• Diakonit, opettajat, papit ja Melkisedekin pappeuden haltijat voivat jakaa sakramentin.

Kun Aaronin pappeuden haltijoita on riittävästi, he suorittavat tavallisesti nämä velvollisuudet. Kun sakramentin jakamiseen ei ole riittävää määrää diakoneja, diakonien koorumin johtaja neuvottelee piispan kanssa siitä, keitä voidaan pyytää auttamaan. Yleensä hän pyytää avuksi opettajia ja pappeja ennen kuin pyytää vanhimpia ja ylipappeja.

18.9.3

Sakramenttia koskevia ohjeita

Sakramentin pyhän luonteen vuoksi pappeusjohtajien tulee valmistautua huolella, niin että sakramentti toimitetaan järjestyksessä ja kunnioittavasti. Sakramenttipöydän liinojen tulee olla valkoisia, puhtaita ja silitettyjä. Sakramenttitarjottimien tulee olla puhtaita. Sakramenttitarjottimia ja -kuppeja tulee tilata hyvissä ajoin etukäteen.

Sakramenttitarvikkeita voi tilata sivustolla store.churchofjesuschrist.org.

Niiden, jotka toimittavat sakramentin, tulee tehdä se arvokkaasti ja ymmärtäen, että he edustavat Herraa. Piispakunta kannustaa heitä pohtimaan Vapahtajan sovitusta, kun he valmistavat, siunaavat ja jakavat sakramentin.

Niiden, jotka toimittavat sakramentin, tulee olla huoliteltuja ja siistejä. Heidän ei pidä käyttää vaatteita tai koruja, jotka saattaisivat viedä huomiota jumalanpalveluksesta ja liittojen uudistamisesta, jotka ovat sakramentin tarkoitus. Jos piispan on neuvottava pappeudenhaltijaa tällaisista asioista, hän tekee sen rakkaudella. Hän ottaa myös huomioon henkilön kypsyyden kirkossa.

Sakramentti tulee jakaa luontevasti, ei ylettömän muodollisesti. Esimerkiksi tiettyjä toimia (kuten vasemman käden pitämistä selän takana) tai tietynlaista ulkoasua (kuten yhtenäistä pukeutumista) ei pidä vaatia.

Seurakunta laulaa sakramenttilaulun samalla kun leipä murretaan. Sakramenttilaulua ei pidä korvata yksinlaululla tai soitinmusiikilla. Sakramentin jakamisen aikana tai heti sen jälkeen ei pidä soittaa musiikkia.

Jos jäsenillä on ruoka-aineallergia tai keliakia, he keskustelevat piispakunnan jäsenen kanssa siitä, mitä mukautuksia sakramenttia varten tehdään. Piispakunta voi tarpeen mukaan muuttaa sakramenttitoimituksen toimintatapaa heidän kohdallaan.

Yleensä leipä täytyy murtaa osana sakramenttitoimitusta. Jotta kuitenkin varmistutaan yksittäisten jäsenten terveydestä ja turvallisuudesta, nämä jäsenet voivat tuoda allergeenitonta leipää tai muuta murrettavaa leivän kaltaista tuotetta suljetussa muovipussissa tai astiassa. He antavat sen jollekulle pappeudenhaltijalle asetettavaksi erilliselle tarjottimelle. Piispakunta auttaa sakramentin jakajia tietämään, keille jäsenille allergeenitonta leipää tulee jakaa.

Katso ohjeita ruoka-aineallergioista sivustolta disability.churchofjesuschrist.org.

Vaikka sakramentti on kirkon jäsenille, muita ei pidä millään tavoin estää nauttimasta sitä.

18.9.4

Ohjeet

1. Ne, jotka valmistavat, siunaavat tai jakavat sakramentin, pesevät ensin kätensä saippualla tai muulla puhdistusaineella.

2. Opettajat, papit tai Melkisedekin pappeuden haltijat huolehtivat siitä, että leipätarjottimet, joilla on murtamatonta leipää, vesitarjottimet, joiden kupeissa on puhdasta vettä, ja puhtaat pöytäliinat ovat paikoillaan ennen kokouksen alkua.

3. Kun seurakunnan jäsenet laulavat sakramenttilaulua, sakramentin siunaajat nousevat kunnioittavasti seisomaan, poistavat leipätarjottimia peittävän liinan ja murtavat leivän suupalan kokoisiksi paloiksi.

4. Laulun jälkeen henkilö, joka siunaa leivän, polvistuu ja lausuu sakramenttirukouksen leivän siunaamiseksi (ks. OL 20:77).

5. Piispa varmistaa, että sakramenttirukoukset lausutaan selvästi, tarkasti ja arvokkaasti. Jos joku tekee virheen sanoja lausuessaan ja korjaa virheen itse, ei muuta korjausta tarvita. Mikäli henkilö ei korjaa tekemäänsä virhettä, piispa pyytää häntä ystävällisesti toistamaan rukouksen. Piispa käyttää harkintaa pyytäessään rukouksen toistamista. Hän huolehtii siitä, ettei se aiheuta kohtuutonta hämmennystä tai häiritse toimitusta. Toinen henkilö sakramenttipöydän ääressä voi tarpeen mukaan auttaa.

6. Rukouksen jälkeen pappeudenhaltijat jakavat leivän kunnioittavasti jäsenille. Johtava virkailija saa sen ensimmäisenä, minkä jälkeen ei ole mitään vakiojärjestystä. Kun tarjotin ojennetaan jäsenille, he voivat antaa sen eteenpäin toisilleen.

7. Jäsenet ottavat sakramentin oikealla kädellään, mikäli mahdollista.

8. Kun leipä on annettu kaikille jäsenille, sakramenttia jakavat veljet palauttavat tarjottimet sakramenttipöydälle. Sakramenttia siunaavat veljet asettavat liinan leipätarjottimien päälle ja poistavat liinan vesitarjottimien päältä.

9. Henkilö, joka siunaa veden, polvistuu ja lausuu sakramenttirukouksen veden siunaamiseksi (ks. OL 20:79). Hän käyttää sanan viinin sijaan sanaa veden.

10. Rukouksen jälkeen pappeudenhaltijat jakavat veden kunnioittavasti jäsenille. Johtava virkailija saa sen ensimmäisenä, minkä jälkeen ei ole mitään vakiojärjestystä.

11. Kun vesi on annettu kaikille jäsenille, sakramenttia jakavat veljet palauttavat tarjottimet sakramenttipöydälle. Ne, jotka siunasivat sakramentin, asettavat liinan tarjottimien päälle, ja ne, jotka siunasivat ja jakoivat sakramentin, palaavat kunnioittavasti omille paikoilleen.

12. Kokouksen jälkeen ne, jotka valmistivat sakramentin, tyhjentävät sakramenttipöydän, taittelevat pöytäliinat ja poistavat käyttämättömän leivän.

18.10

Pappeuden antaminen ja virkaan asettaminen

Pappeus jakautuu kahteen osaan: Aaronin pappeuteen ja Melkisedekin pappeuteen (ks. 3.3; OL 107:1, 6). Kun henkilölle annetaan pappeus, hänet myös asetetaan siinä pappeudessa johonkin virkaan. Kun jompikumpi näistä pappeuksista on annettu, mies täytyy ainoastaan asettaa muihin virkoihin siinä pappeudessa.

Tietoa pappeuteen asettamisesta erityisolosuhteissa on kohdassa 38.2.9.

18.10.1

Melkisedekin pappeus

Vaarnanjohtajalla on pappeuden avaimet Melkisedekin pappeuden antamiseen sekä vanhimman ja ylipapin virkoihin asettamiseen. Piispa kuitenkin yleensä suosittaa veljiä asetettaviksi näihin virkoihin.

18.10.1.1

Vanhimmat

Kelvolliset veljet voivat saada Melkisedekin pappeuden ja tulla asetetuiksi vanhimmiksi, kun he ovat vähintään 18-vuotiaita. Piispan päätös siitä, tuleeko nuorta miestä suosittaa asetettavaksi vanhimmaksi heti hänen täytettyään 18 vuotta, vai tuleeko hänen pysyä pappien koorumissa pidempään, perustuu yksilöllisiin olosuhteisiin. Näitä olosuhteita ovat muun muassa nuoren miehen

• todistus ja kypsyys

• koulun päättäminen

• halu jatkaa ikätoverien parissa

• opiskelu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Tätä päätöstä tehdessään piispa neuvottelee ensin nuoren miehen ja tämän vanhempien tai huoltajien kanssa. Kelvolliset miehet tulee asettaa vanhimmiksi, ennen kuin he täyttävät 19 vuotta tai ennen kuin he lähtevät kotoa opiskelemaan, lähetystyöhön, asepalvelukseen tai kokopäivätyöhön.

Äskettäin kastetut 18 vuotta täyttäneet miehet asetetaan vanhimmiksi, kun he ovat

• saaneet Aaronin pappeuden ja palvelleet pappeina

• saaneet riittävästi ymmärrystä evankeliumista

• osoittaneet kelvollisuutensa.

Mitään tiettyä aikaa kirkon jäsenenä ei vaadita.

18.10.1.2

Ylipapit

Miehet asetetaan ylipapeiksi, kun heidät kutsutaan vaarnan johtokuntaan, korkeaan neuvostoon tai piispakuntaan. Heidät voidaan asettaa myös muina aikoina sen mukaan kuin vaarnanjohtaja päättää harkittuaan asiaa rukoillen ja innoituksen mukaan.

18.10.1.3

Puhuttelut ja tehtävään hyväksyminen

Vaarnan johtokunnan luvalla piispa pitää veljelle puhuttelun Melkisedekin pappeuden asettamiskortissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Sitten myös vaarnan johtokunnan jäsen pitää hänelle puhuttelun. Lähetysjohtajan luvalla piirinjohtaja voi puhutella veljen, jotta tämä voidaan asettaa vanhimmaksi (ks. 6.3). Ohjeita näihin puhutteluihin on kohdassa 31.2.6.

Puhuttelun jälkeen vaarnan johtokunta pyytää korkeaa neuvostoa hyväksymään päätöksen asettaa veli. Vaarnan johtokunnan jäsen esittää hänet hyväksyttäväksi vaarnakonferenssin yleisessä kokouksessa (ks. 18.10.3). Lähetysjohtajan luvalla piirinjohtaja voi esittää hyväksyttäväksi veljen asettamisen vanhimmaksi (ks. 6.3).

18.10.2

Aaronin pappeus

Piispalla on pappeuden avaimet Aaronin pappeuden antamiseen sekä diakonin, opettajan ja papin virkoihin asettamiseen. Kelvolliset veljet asetetaan näihin virkoihin tavallisesti seuraavan ikäisinä mutta ei aiemmin:

• diakoniksi sen vuoden alussa, jolloin hän täyttää 12 vuotta

• opettajaksi sen vuoden alussa, jolloin hän täyttää 14 vuotta

• papiksi sen vuoden alussa, jolloin hän täyttää 16 vuotta.

Piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää puhuttelun niille, jotka asetetaan diakoneiksi tai opettajiksi, selvittääkseen heidän hengellisen valmiutensa. Piispa pitää puhuttelun niille veljille, jotka asetetaan papeiksi.

Ennen kuin piispa puhuttelee nuoren miehen pappeudessa asettamista varten, hän hankkii suullisen suostumuksen vanhemmilta tai huoltajilta. Lupaa ei vaadita vanhemmalta tai huoltajalta, jolla ei ole laillista perustetta toimen vastustamiseen.

Jos veli havaitaan puhuttelussa kelvolliseksi, piispakunnan jäsen esittää hänet hyväksyttäväksi sakramenttikokouksessa (ks. 18.10.3).

Tietoa äskettäin kastettujen veljien asettamisesta on kohdassa 38.2.9.1.

18.10.3

Jäsenen esittäminen hyväksyttäväksi ennen kuin hänet asetetaan

Kun veli on puhuteltu ja todettu kelvolliseksi siihen, että hänet asetetaan pappeuden virkaan, hänet esitetään hyväksyttäväksi (ks. OL 20:65, 67). Vaarnan johtokunnan jäsen esittää vaarnakonferenssin yleisessä kokouksessa veljet, jotka aiotaan asettaa vanhimmaksi tai ylipapiksi (ohjeita piirinjohtajille on kohdassa 6.3). Piispakunnan jäsen esittää sakramenttikokouksessa veljet, jotka aiotaan asettaa diakoniksi, opettajaksi tai papiksi.

Henkilö, joka johtaa hyväksyttämisen, pyytää veljeä nousemaan seisomaan. Hän ilmoittaa ehdotuksesta antaa Aaronin pappeus tai Melkisedekin pappeus (tarvittaessa) ja asettaa veli pappeusvirkaan. Sitten hän pyytää jäseniä antamaan tukensa ehdotukselle. Esimerkiksi esittäessään, että veli asetetaan vanhimmaksi, hän voi käyttää tällaisia sanoja:

”Ehdotamme, että [nimi] saa Melkisedekin pappeuden ja hänet asetetaan vanhimmaksi. Ne, jotka hyväksyvät tehdyn ehdotuksen, osoittakoot sen nostamalla kätensä. [Pysähdy hetkeksi.] Jos joku vastustaa ehdotusta, hän voi myös osoittaa sen. [Pysähdy hetkeksi.]”

Esitettävän henkilön tulee osallistua hyväksymiseen. Jos useampia henkilöitä esitetään, heidät voidaan hyväksyä ryhmänä.

Jos hyvämaineinen jäsen vastustaa asettamista, johtava virkailija tai muu tehtävän saanut pappeusjohtaja tapaa hänet kahden kesken kokouksen jälkeen. Johtaja pyrkii ymmärtämään, miksi jäsen vastustaa. Hän selvittää, tietääkö jäsen sellaisesta käytöksestä, joka voi olla esteenä henkilön asettamiselle pappeusvirkaan.

Vain hyvämaineiset jäsenet voivat osallistua hyväksymiseen. Jos jäsen, joka ei ole hyvämaineinen, tai henkilö, joka ei ole jäsen, vastustaa ehdotusta, piispa tai vaarnanjohtaja voi kuitenkin kuulla hänen huolenaiheensa kahden kesken kokouksen ulkopuolella.

Joissakin tapauksissa veli pitää ehkä asettaa vanhimman tai ylipapin virkaan ennen kuin hänet voidaan esittää vaarnakonferenssissa. Kun näin tapahtuu, hänet esitetään hyväksyttäväksi seurakuntansa sakramenttikokouksessa. Sitten hänet esitetään seuraavassa vaarnakonferenssissa asettamisen vahvistamiseksi (soveltaen yllä kuvattua hyväksymisprosessia). Tähän sisältyy se, että vaarnan jäsenille annetaan mahdollisuus antaa hyväksyntänsä esitykselle tai vastustaa sitä.

18.10.4

Kuka toimituksen suorittaa

Vaarnanjohtaja tai joku Melkisedekin pappeuden haltija häneltä tehtävän saaneena voi asettaa miehen vanhimman virkaan. Lähetysjohtajan luvalla piirinjohtaja tai joku häneltä tehtävän saaneena voi suorittaa asettamisen (ks. 6.3). Piirissä saa seistä vain Melkisedekin pappeuden haltijoita.

Vaarnanjohtaja tai joku ylipappi häneltä tehtävän saaneena voi asettaa miehen ylipapin virkaan. Piirissä saa seistä vain ylipappeja.

Henkilön, joka asettaa miehen Melkisedekin pappeuden virkaan, tulee olla temppelikelpoinen. Vaarnanjohtajan tai jonkun, jonka hän nimeää, täytyy olla paikalla.

Pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija voi asettaa veljen diakonin, opettajan tai papin virkaan. Hänen täytyy saada valtuutus piispalta. Piispan tai jonkun, jonka hän nimeää, täytyy olla paikalla.

Osallistuakseen Aaronin pappeuden virkaan asettamiseen henkilön täytyy olla pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija.

Piispa voi sallia, että isä, joka on pappi tai Melkisedekin pappeuden haltija, voi asettaa poikansa diakonin, opettajan tai papin virkaan, vaikka isä ei olekaan täysin temppelikelpoinen (ks. 18.3). Piispa kannustaa isiä siihen, että nämä valmistautuvat asettamaan omat poikansa.

Henkilön, joka lausuu tämän toimituksen ja kuuluu johonkin muuhun seurakuntaan, täytyy näyttää voimassa oleva temppelisuositus johtavalle virkailijalle. Tai hän voi näyttää piispakuntansa jäsenen allekirjoittaman lomakkeen Todistus valtuudesta suorittaa pyhä toimitus.

18.10.5

Ohjeet

Kun henkilölle annetaan pappeus ja hänet asetetaan johonkin pappeusvirkaan, yksi tai useampi valtuutettu pappeudenhaltija asettaa kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Sitten se, joka lausuu toimituksen sanat,

1. kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

2. mainitsee valtuuden, joka hänellä henkilökohtaisesti on toimituksen suorittamiseen (joko Aaronin tai Melkisedekin pappeus)

3. antaa Aaronin tai Melkisedekin pappeuden, ellei sitä ole vielä annettu

4. asettaa henkilön virkaan Aaronin tai Melkisedekin pappeudessa ja antaa tuon viran oikeudet, voimat ja valtuuden (pappeuden avaimia ei anneta, kun henkilölle annetaan pappeus tai hänet asetetaan johonkin virkaan, paitsi kun hänet asetetaan piispaksi)

5. lausuu siunauksen sanoja Hengen ohjauksen mukaan

6. päättää siunauksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Kun henkilö asetetaan johonkin pappeusvirkaan ja hänelle on jo annettu siihen kuuluva pappeus, niin henkilö, joka suorittaa asettamisen, jättää väliin kohdan 3.

Asettaminen suo mahdollisuuden siunauksen antamiseen. Yksityiskohtaisia neuvoja ja ohjeita henkilön velvollisuuksista annetaan ennen asettamista ja sen jälkeen. Niiden ei pidä olla siunauksen keskipisteenä. Kun joku asetetaan pappeudessa, ei ole tarpeellista pitää rukouksia, lausua todistuksia tai antaa ohjeita.

18.10.6

Asettamiskortti ja -todistus

Ennen kuin mies puhutellaan, jotta hänet voidaan asettaa johonkin virkaan Melkisedekin pappeudessa, kirjuri valmistelee LCR:ssä Melkisedekin pappeuden asettamiskortin. Vaarnanjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää puhuttelun ja allekirjoittaa lomakkeen, jos kaikki kelvollisuusvaatimukset täyttyvät.

Asettamisen jälkeen vaarnanjohtaja tai häneltä tehtävän saanut edustaja täyttää lomakkeen ja antaa sen kirjurille. Hän kirjaa asettamisen LCR:ssä ja valmistelee asettamistodistuksen. Vaarnanjohtaja allekirjoittaa tämän todistuksen, ja se annetaan henkilölle.

Ennen kuin veli puhutellaan, jotta hänet voidaan asettaa johonkin virkaan Aaronin pappeudessa, kirjuri valmistelee LCR:ssä Aaronin pappeuden asettamiskortin. Piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää puhuttelun ja allekirjoittaa lomakkeen, jos kaikki kelvollisuusvaatimukset täyttyvät.

Asettamisen jälkeen piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja täyttää lomakkeen ja antaa sen kirjurille. Hän kirjaa asettamisen LCR:ssä ja valmistelee asettamistodistuksen.

Asettamiskortissa ja -todistuksessa tulee käyttää henkilön nykyistä laillista nimeä.

18.11

Jäsenten erottaminen palvelemaan kirkon tehtävissä

Useimpien kirkon tehtävien kohdalla jäsenet, jotka on kutsuttu ja hyväksytty johonkin tehtävään, tulee erottaa palvelemaan siinä tehtävässä (ks. Joh. 15:16; OL 42:11; ks. myös 3.4.3.1 tässä käsikirjassa). Tehtävään erottamisen aikana henkilölle 1) annetaan valtuus toimia tehtävässä ja 2) lausutaan siunauksen sanoja Hengen ohjauksen mukaan.

Vaarnanjohtajat, piispat ja kooruminjohtajat saavat johtamisen avaimia, kun heidät erotetaan tehtävään (ks. 3.4.1.1). Sanaa avaimet ei kuitenkaan pidä käyttää, kun jäseniä erotetaan palvelemaan muissa tehtävissä kuten neuvonantajana jossakin johtokunnassa.

Tietoa piispan kutsumisesta, asettamisesta ja erottamisesta tehtävään on kohdassa 30.7.

18.11.1

Kuka suorittaa tehtävään erottamisen

Tehtävään erottamisen suorittaa Melkisedekin pappeuden haltija. Hänen täytyy saada lupa pappeusjohtajalta, jolla on asianmukaiset pappeuden avaimet. Ne, joilla on valtuus suorittaa tehtävään erottaminen, mainitaan kohdassa 30.8. Vanhimman ei pidä lausua toimitusta eikä seisoa piirissä, kun miestä erotetaan tehtävään, joka edellyttää miehen olevan ylipappi.

Kun henkilö erotetaan palvelemaan jossakin kirkon tehtävässä, yksi tai useampia Melkisedekin pappeuden haltijoita voi osallistua toimitukseen johtavan virkailijan johdolla. Johtajat erotetaan tehtävään ennen neuvonantajiaan.

Johtava virkailija voi sallia, että puoliso tai isä, jolla on Melkisedekin pappeus, seisoo piirissä, kun hänen vaimonsa tai lapsensa erotetaan tehtävään, vaikka tämä puoliso tai isä ei olekaan täysin temppelikelpoinen (ks. 18.3).

18.11.2

Ohjeet

Yksi tai useampi valtuutettu Melkisedekin pappeuden haltija asettaa kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Sitten se, joka lausuu toimituksen sanat,

1. kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

2. lausuu toimivansa Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. erottaa henkilön tehtävään vaarnassa, seurakunnassa, koorumissa tai luokassa

4. antaa avaimet, mikäli henkilön tulee saada ne

5. lausuu siunauksen sanoja Hengen ohjauksen mukaan

6. päättää tehtävään erottamisen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Tehtävään erottaminen ei ole muodollinen kokous, jossa pidetään rukouksia tai lausutaan todistuksia. Se ei myöskään ole oikea aika antaa yksityiskohtaisia ohjeita. Ne annetaan koulutuksen aikana, ei osana siunausta.

18.12

Öljyn pyhittäminen

Melkisedekin pappeuden haltijan tulee pyhittää oliiviöljy ennen kuin sitä käytetään sairaiden ja ahdistettujen voitelemiseen (ks. Jaak. 5:14). Mitään muuta öljyä ei saa käyttää.

Öljypulloja voi tilata sivustolla store.churchofjesuschrist.org.

Jäsenten ei pidä juoda pyhitettyä öljyä eikä sivellä sitä sairaisiin ruumiinosiin.

18.12.1

Kuka toimituksen suorittaa

Yksi tai useampi Melkisedekin pappeuden haltija voi pyhittää öljyn. Heidän ei tarvitse pyytää lupaa pappeusjohtajalta.

18.12.2

Ohjeet

Pyhittäessään öljyn Melkisedekin pappeuden haltija

1. pitää kädessään avointa oliiviöljyastiaa

2. puhuttelee taivaallista Isää rukouksessa

3. lausuu toimivansa Melkisedekin pappeuden valtuudella

4. pyhittää öljyn (ei astiaa) ja erottaa sen sairaiden ja ahdistettujen voitelemiseen ja siunaamiseen

5. päättää pyhittämisen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.13

Sairaan voiteleminen ja siunaaminen

Tavallisesti sairaan voiteleminen ja siunaaminen tulee tehdä siunauksen saavan henkilön pyynnöstä tai muiden pyynnöstä, jotka kantavat huolta, jotta siunaus olisi heidän uskonsa mukainen (ks. Jaak. 5:14; OL 24:13–14; 42:43–44, 48–52).

Sairaan voitelemisessa ja siunaamisessa kätten päällepanemisella on kaksi osaa: voitelu öljyllä ja voitelun sinetöiminen siunauksella. Mikäli saatavana ei ole pyhitettyä öljyä, voidaan antaa siunaus Melkisedekin pappeuden valtuudella ilman voitelua.

Jos henkilö pyytää useampaa siunausta samaan sairauteen, toinen voitelu ei ole tarpeen. Pappeudenhaltija voi antaa toisen siunauksen kätten päällepanemisella ja Melkisedekin pappeuden valtuudella. Myös toinen voitelu voidaan kuitenkin tehdä.

Pappeudenhaltijoiden, jotka vierailevat sairaaloissa, ei pidä tavoitella tilaisuuksia voidella ja siunata sairaita.

18.13.1

Kuka antaa siunauksen

Vain kelvolliset Melkisedekin pappeuden haltijat voivat voidella ja siunata sairaita tai ahdistettuja. Heidän ei tarvitse pyytää lupaa pappeusjohtajalta. Jos mahdollista, isä, jolla on Melkisedekin pappeus, voitelee ja siunaa perheensä sairaat jäsenet.

Tavallisesti sairaan voitelemisen ja siunaamisen suorittaa kaksi tai useampia Melkisedekin pappeuden haltijoita. Yksi voi kuitenkin suorittaa sekä voitelun että sinetöimisen.

18.13.2

Ohjeet

Sairaan voitelemisessa ja siunaamisessa on kaksi osaa: voitelu öljyllä ja voitelun sinetöiminen.

Yksi Melkisedekin pappeuden haltija suorittaa voitelun öljyllä. Hän

1. laittaa pisaran pyhitettyä öljyä henkilön päähän

2. asettaa kätensä kevyesti henkilön pään päälle ja kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

3. lausuu toimivansa Melkisedekin pappeuden valtuudella

4. lausuu voitelevansa öljyllä, joka on pyhitetty sairaiden ja ahdistettujen voiteluun ja siunaamiseen

5. päättää toimituksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Voitelun sinetöimisessä yksi tai useampi Melkisedekin pappeuden haltija asettaa kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Sitten voitelun sinetöijä

1. kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

2. lausuu sinetöivänsä voitelun Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. lausuu siunauksen sanoja Hengen ohjauksen mukaan

4. päättää toimituksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.14

Lohdun ja neuvon siunaukset, mukaan lukien isän siunaukset

18.14.1

Kuka antaa siunauksen

Melkisedekin pappeuden haltijat voivat antaa siunauksia lohduksi ja neuvoksi perheenjäsenille sekä muille niitä pyytäville. Näitä siunauksia antavat tavallisesti perheenjäsenet, palvelutyöveljet tai pappeusjohtajat.

Isä, jolla on Melkisedekin pappeus, voi antaa lapsilleen isän siunauksia. Nämä voivat olla erityisen suureksi avuksi, kun lapset lähtevät opiskelemaan tai lähetystyöhön, solmivat avioliiton, menevät asepalvelukseen tai kohtaavat erityisiä haasteita. Vanhemmat kannustavat lapsiaan pyytämään isän siunauksia tarpeen tullen. Isän siunaukset voidaan tallentaa henkilökohtaiseen käyttöön.

Melkisedekin pappeuden haltijan ei tarvitse pyytää pappeusjohtajalta lupaa antaa lohdun ja neuvon siunaus tai isän siunaus.

18.14.2

Ohjeet

Antaessaan lohdun ja neuvon siunauksen tai isän siunauksen yksi tai useampi Melkisedekin pappeuden haltija asettaa kätensä kevyesti henkilön pään päälle. Sitten se, joka lausuu toimituksen sanat,

1. kutsuu henkilöä nimeltä käyttäen tämän täydellistä nimeä

2. lausuu, että siunaus annetaan Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. lausuu siunauksen, lohdun ja neuvon sanoja Hengen ohjauksen mukaan

4. päättää siunauksen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.15

Kodin pyhittäminen

Kirkon jäsenten koti voidaan pyhittää Melkisedekin pappeuden valtuudella. Kodin ei tarvitse olla omistusasunto tai velaton, jotta se voidaan pyhittää. Toisin kuin kirkon rakennukset, kotia ei pyhitetä Herralle.

18.15.1

Kuka pyhittämisen suorittaa

Kodin pyhittää Melkisedekin pappeuden haltija. Mikäli kodissa ei ole Melkisedekin pappeuden haltijaa,

• perhe voi kutsua läheisen ystävän, sukulaisen tai palvelutyöveljen, jolla on Melkisedekin pappeus, pyhittämään kodin. Henkilön ei tarvitse pyytää lupaa pappeusjohtajalta.

• perhe voi kokoontua ja pitää rukouksen Hengen ohjauksen mukaan. Rukoukseen voi sisältyä kohdan 18.15.2 alakohdassa 3 mainittuja asioita.

18.15.2

Ohjeet

Pyhittäessään kodin Melkisedekin pappeuden haltija

1. puhuttelee taivaallista Isää rukouksessa

2. lausuu toimivansa Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. pyhittää kodin pyhäksi paikaksi, jossa Pyhä Henki voi asua, ja lausuu muita sanoja Hengen ohjauksen mukaan. Hän voi esimerkiksi siunata kotia paikkana, jossa perheenjäsenet voivat palvella Jumalaa, löytää turvaa maailmalta, kasvaa hengellisesti ja valmistautua iankaikkisiin perhesuhteisiin.

4. päättää pyhittämisen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

18.16

Haudan pyhittäminen

18.16.1

Kuka pyhittää haudan

Henkilöllä, joka pyhittää haudan, tulee olla Melkisedekin pappeus sekä valtuutus pappeusjohtajalta, joka toimii tilaisuuden johtavana virkailijana.

Jos perhe haluaa, pyhittämisrukouksen sijasta voidaan pitää rukous haudan äärellä. Sen voi pitää kuka tahansa, jonka perhe valitsee.

Henkilön, joka pyhittää haudan ja kuuluu johonkin muuhun seurakuntaan, täytyy näyttää voimassa oleva temppelisuositus pappeusjohtajalle, joka toimii tilaisuuden johtavana virkailijana. Tai hän voi näyttää piispakuntansa jäsenen allekirjoittaman lomakkeen Todistus valtuudesta suorittaa pyhä toimitus.

18.16.2

Ohjeet

Pyhittäessään haudan Melkisedekin pappeuden haltija

1. puhuttelee taivaallista Isää rukouksessa

2. lausuu toimivansa Melkisedekin pappeuden valtuudella

3. vihkii ja pyhittää hautapaikan vainajan ruumiin leposijaksi

4. rukoilee, että paikka on oleva pyhitetty ja suojattu ylösnousemukseen asti (mikäli tuntuu sopivalta)

5. pyytää taivaallista Isää lohduttamaan perhettä ja ilmaisee ajatuksia Hengen ohjauksen mukaisesti

6. päättää pyhittämisen Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Mikäli kirkon jäsenen ruumis tuhkataan, tilaisuutta johtava virkailija käyttää harkintaansa päättäessään, pyhitetäänkö tuhkan säilytyspaikka. Hän ottaa huomioon perheen toiveet, paikalliset tavat ja lait. Veli, joka pyhittää tuhkan säilytyspaikan, mukauttaa haudan pyhittämiseen annettuja ohjeita.

18.17

Patriarkalliset siunaukset

Jokainen kelvollinen, kastettu jäsen on oikeutettu saamaan patriarkallisen siunauksen, joka antaa innoitettua ohjausta taivaalliselta Isältä (ks. 1. Moos. 48:14–16; 49; 2. Nefi 4:3–11). Vanhemmat ja kirkon johtohenkilöt kannustavat jäseniä valmistautumaan hengellisesti oman patriarkallisen siunauksen saamiseen.

Piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää puhuttelun jäsenille, jotka haluavat saada patriarkallisen siunauksen. Jos jäsen on kelvollinen, puhuttelija täyttää ja valmistelee suosituksen patriarkallisen siunauksen saamiseksi. Hän lähettää sen käyttäen Patriarkallisten siunausten järjestelmää sivustolla churchofjesuschrist.org.

Henkilö, joka kirjoittaa suosituksen patriarkallisen siunauksen saamiseksi, varmistaa, että jäsen on riittävän kypsä ymmärtämään siunauksen merkityksen ja pyhän luonteen. Ihannetilanteessa jäsenen tulee olla niin nuori, että monet tärkeät päätökset elämässä ovat vielä edessäpäin. Myös vanhempia aikuisia kannustetaan kuitenkin saamaan oma patriarkallinen siunaus. Pappeusjohtajien ei pidä asettaa jäsenille alaikärajaa patriarkallisen siunauksen saamiseen.

Uuden käännynnäisen tulee ymmärtää evankeliumin perusoppi ennen patriarkallisen siunauksen saamista.

Tietoa patriarkallisista siunauksista erityisolosuhteissa on kohdassa 38.2.10.

18.17.1

Patriarkallisen siunauksen saaminen

Saatuaan suosituksen jäsen on yhteydessä patriarkkaan ja sopii tapaamisen saadakseen patriarkallisen siunauksen. Sovittuna päivänä jäsenen tulee mennä patriarkan luo rukouksen hengessä ja pukeutuneena pyhävaatteisiin. Jäsen voi paastota, mutta paastoamista ei vaadita.

Jokainen patriarkallinen siunaus on pyhä, luottamuksellinen ja henkilökohtainen. Siksi se annetaan yksityisesti – vain muutamia perheenjäseniä voi olla läsnä.

Henkilön, joka saa patriarkallisen siunauksen, tulee arvostaa sen sanoja, pohtia niitä ja elää kelvollisena saamaan luvatut siunaukset tässä elämässä ja iankaikkisuudessa.

Kirkon jäsenten ei pidä vertailla siunauksia eikä kertoa niiden sisällöstä muille kuin oman perheensä jäsenille. Patriarkallisia siunauksia ei pidä lukea kirkon kokouksissa tai muissa julkisissa tilaisuuksissa.

Jos patriarkallinen siunaus ei sisällä julistusta heimosta, patriarkka voi antaa jälkikäteen lisäyksenä julistuksen heimosta.

18.17.2

Kopion hankkiminen patriarkallisesta siunauksesta

Patriarkallisen siunauksen saajan tulee pitää hyvää huolta saamastaan tulostetusta kappaleesta. Jos tämä kappale kuitenkin katoaa tai tuhoutuu, henkilö voi pyytää uuden kappaleen. Hän voi esittää tämän pyynnön kohdassa Patriarchal Blessings sivustolla churchofjesuschrist.org. Mikäli se ei ole mahdollista, henkilö ottaa yhteyttä piispaansa saadakseen apua.

18.17.3

Lisätietoja

Lisää tietoa patriarkallisista siunauksista on kohdissa 38.2.10 ja ”Patriarkalliset siunaukset”.

18.18

Temppeliendaumentti ja sinetöiminen

Tietoa temppeliendaumentista ja sinetöimistoimituksista on luvussa 27.

18.19

Asettamistaulukko

Tehtävä	Suosittaa	Hyväksyy	Hyväksyy ja antaa tukensa	Puhuttelun pitää ja jäsenen asettaa
Tehtävä Patriarkka	Suosittaa Vaarnan johtokunta	Hyväksyy Kahdentoista apostolin koorumi	Hyväksyy ja antaa tukensa Jäsenet vaarnakonferenssissa	Puhuttelun pitää ja jäsenen asettaa Vaarnanjohtaja saatuaan hyväksynnän kahdentoista apostolin koorumilta tai ensimmäisen presidenttikunnan tai kahdentoista apostolin koorumin jäseneltä
Tehtävä Ylipappi	Suosittaa Piispa ja vaarnan johtokunta	Hyväksyy Vaarnan johtokunta ja korkea neuvosto	Hyväksyy ja antaa tukensa Jäsenet vaarnakonferenssissa	Puhuttelun pitää ja jäsenen asettaa Puhuttelun pitää piispa sekä vaarnanjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja; asetetaan vaarnanjohtajan johdolla
Tehtävä Vanhin	Suosittaa Piispa	Hyväksyy Vaarnan johtokunta ja korkea neuvosto	Hyväksyy ja antaa tukensa Jäsenet vaarnakonferenssissa tai piirikonferenssissa	Puhuttelun pitää ja jäsenen asettaa Puhuttelun pitää piispa sekä vaarnanjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja (piirissä puhuttelun pitää lähetyskentän johtokunnan jäsenen tai tehtävän saanut piirinjohtaja; ks. 6.3) Asetetaan vaarnanjohtajan johdolla (piirissä asetetaan lähetysjohtajan tai tehtävän saaneen piirinjohtajan johdolla)
Tehtävä Piispa	Suosittaa Vaarnan johtokunta käyttäen LCR:ää	Hyväksyy Ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorumi	Hyväksyy ja antaa tukensa Jäsenet sakramenttikokouksessa	Puhuttelun pitää ja jäsenen asettaa Vaarnanjohtaja saatuaan hyväksynnän ensimmäiseltä presidenttikunnalta (ks. 30.7)
Tehtävä Pappi	Suosittaa Piispa	Hyväksyy Piispakunta	Hyväksyy ja antaa tukensa Jäsenet sakramenttikokouksessa	Puhuttelun pitää ja jäsenen asettaa Puhuttelun pitää piispa; asetetaan piispan johdolla
Tehtävä Opettaja tai diakoni	Suosittaa Piispa	Hyväksyy Piispakunta	Hyväksyy ja antaa tukensa Jäsenet sakramenttikokouksessa	Puhuttelun pitää ja jäsenen asettaa Puhuttelun pitää piispa tai tehtävän saanut neuvonantaja; asetetaan piispan johdolla