19

Musiikki

19.1

Musiikin tarkoitus kirkossa

Ilmoituksessa profeetta Joseph Smithille Herra sanoi: ”Sillä minun sieluni on mieltynyt sydämen lauluun; niin, vanhurskaiden laulu on minulle rukous, ja siihen vastataan siunauksella heidän päällensä” (OL 25:12). Hän on myös sanonut: ”Vanhurskaat – – tulevat Siioniin laulaen ikuisen ilon lauluja” (OL 45:71).

Hengellinen musiikki vahvistaa uskoa Jeesukseen Kristukseen. Se luo Hengelle otollisen ilmapiirin ja opettaa oppia. Se luo myös kunnioituksen tunteen, yhdistää jäseniä ja tarjoaa keinon palvella taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta.

19.2

Musiikki kotona

Profeettojensa välityksellä Herra on kannustanut yksilöitä ja perheitä hyödyntämään kohottavaa musiikkia päivittäisessä elämässään. Hengellisen musiikin laulaminen ja kuunteleminen voi luoda kauneuden ja rauhan hengen. Se voi myös lisätä rakkautta ja ykseyttä perheenjäsenten keskuudessa. Kirkon laulut voivat auttaa yksilöitä saamaan rohkeutta ja vastustamaan kiusauksia.

Kirkon laulujen äänitteitä saa seuraavista lähteistä:

• Hengellinen musiikki -sovellus

• Evankeliumiaiheinen kirjasto -sovellus

• music.churchofjesuschrist.org

• CD-levyt sivustolla store.churchofjesuschrist.org

Kirkko tarjoaa aineistoa auttaakseen yksilöitä ja perheitä oppimaan musiikin perustaitoja. Tätä aineistoa on sivustolla music.churchofjesuschrist.org (ks. myös 19.6). Musiikkitaitojen kehittäminen laajentaa jäsenten mahdollisuuksia palvella kotona ja kirkossa.

19.3

Musiikki kirkon kokouksissa

Hengellinen musiikki on keskeinen osa sakramenttikokousta ja muita kirkon kokouksia. Sillä on voima luoda Hengelle otollinen ilmapiiri ja tuoda ihmisiä lähemmäksi Jumalaa. ”Jotkin suurimmista saarnoista on esitetty laulamalla kirkon lauluja” (ks. MAP-lauluja, s. ix.)

19.3.1

Musiikin suunnitteleminen kirkon kokouksiin

Seurakuntien ja vaarnojen musiikkikoordinaattorit suunnittelevat yhdessä pappeusjohtajien kanssa musiikin jumalanpalveluksiin. He valitsevat kokouksiin musiikkia, joka edistää jumalanpalveluksen henkeä.

Kirkon lauluja käytetään kaikkiin yhteislauluihin jumalanpalveluksissa. Kirkon lauluja ja muita hengellisiä kappaleita voidaan käyttää alku- ja loppumusiikkina, kuoroesityksissä sekä soolo- tai pienryhmäesityksissä. Kaikki musiikki kirkon kokouksissa tulee esittää taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen palvelemisen hengessä eikä esityksenä, jossa esitellään musiikillisia kykyjä.

Valitun musiikin tulee olla sopusoinnussa kirkon laulujen jumalanpalvelushengen kanssa. Sen tulee opettaa evankeliumia voimallisesti ja selkeästi.

Hengellinen musiikki, joka on sävelletty tai jota lauletaan kulttuurisesti monimuotoisin musiikkityylein, voi osaltaan yhdistää seurakuntaa. Musiikkikoordinaattorit ja pappeusjohtajat voivat sisällyttää kokouksiin erilaisia sopivia musiikkityylejä, jotka vetoavat eri taustoista tuleviin jäseniin.

19.3.2

Musiikki sakramenttikokouksessa

Jäsenet kokoontuvat sakramenttikokoukseen muistamaan Jeesusta Kristusta nauttimalla sakramentin. He kokoontuvat vahvistamaan uskoa ja todistusta sekä palvelemaan taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta. Musiikki tulee valita edistämään näiden tarkoitusten saavuttamista.

Sakramenttikokouksen musiikkiin sisältyy kirkon laulujen yhteislaulua kokouksen alussa ja lopussa sekä ennen sakramentin toimittamista. Yhteislaulut tarjoavat jäsenille mahdollisuuden olla yhtä, kun he osallistuvat aktiivisesti yhteiseen jumalanpalvelukseen. Sakramenttilaulun tulee viitata itse sakramenttiin tai Vapahtajan uhriin. Lisää tietoa on kohdassa ”Yhteislaulut”, MAP-lauluja, s. 254–255.

Alkumusiikkia soitetaan, kun jäsenet kokoontuvat ennen kokousta. Sen tarkoituksena on luoda jumalanpalvelukseen Henkeä kutsuva ilmapiiri. Loppurukouksen jälkeen soitetaan loppumusiikkia jäsenten lähtiessä kokouksesta. Alku- ja loppumusiikiksi voidaan valita kirkon lauluja ja muuta hengellistä musiikkia.

Sakramenttikokoukseen voi sisältyä myös muu yhteislaulu, joka lauletaan kokouksen keskellä – esimerkiksi puheiden välissä. Tai siihen voi sisältyä yksi tai useampia muita musiikkiesityksiä. Niitä voivat esittää kuorot (ks. 19.3.7), laulu- tai soitinsolistit tai pienryhmät. Sakramenttikokouksia ei pidä antaa ulkopuolisten musiikkiryhmien järjestettäväksi.

Laulujen säestämiseen sakramenttikokouksessa voidaan käyttää pianoa, urkuja tai muuta piispakunnan hyväksymää soitinta (ks. 19.3.6).

Musiikkikoordinaattorit ja piispakunnat pyrkivät löytämään tasapainon tuttujen ja vähemmän tuttujen kirkon laulujen välillä. Seurakunnan kuoron tai muiden esittämät musiikkiesitykset voivat auttaa jäseniä tutustumaan paremmin kirkon lauluihin, joita ei tunneta kovin hyvin.

19.3.3

Musiikki luokissa ja seurakunnan muissa kokouksissa

Kirkon laulujen laulaminen voi olla tehokas tapa esitellä evankeliumin periaatteita tai vahvistaa niitä. Johtohenkilöt kannustavat opettajia käyttämään kirkon lauluja ja muuta hengellistä musiikkia opetuksensa edistämiseen.

Koorumien sunnuntaikokoukset ja -luokat eivät tavallisesti ala alkulaululla.

19.3.4

Musiikki vaarnakonferenssissa

Vaarnakonferenssiin tulee suunnitella musiikkia vahvistamaan uskoa ja todistusta. Sen tulee noudattaa kohdan 19.3.1 periaatteita. Johtava virkailija käy läpi kaikki ehdotetut musiikkivalinnat hyvissä ajoin suunnitteluvaiheessa.

Vaarnakonferenssin musiikkiin sisältyy yleensä yhteislauluja sekä musiikkiesityksiä kuorolta, soololaulajilta tai pienryhmiltä. Yleensä yleisö laulaa kokouksen puolivälissä jonkin kirkon laulun. Vaarnojen johtokunnat voivat hyväksyä pianon ja urkujen lisäksi muita solisti- ja säestyssoittimia (ks. 19.3.6).

19.3.5

Muu musiikki kappelissa

Kappelia voidaan aika ajoin käyttää kulttuuri- ja taidetapahtumiin, joissa esitetään maallista musiikkia, kuten konsertteihin ja muihin esityksiin. Vaikka jumalanpalveluksissa aplodeja vältetään, ne saattavat olla sopivia näissä tapahtumissa.

Paikalliset pappeusjohtajat vastaavat kysymyksiin, jotka koskevat kappelissa pidettäviä kulttuuritoimintoja. Kohdassa 35.5 on tietoa seurakuntakeskusten asianmukaisesta käytöstä.

19.3.6

Soittimet

Soittimia käytetään yleensä alku- ja loppumusiikkiin sekä laulujen säestämiseen kirkon kokouksissa. Urut ja piano ovat vakiosoittimia siellä, missä ne ovat käytettävissä ja jäsenet osaavat soittaa niitä. Piispakunnat voivat hyväksyä muiden soittimien käytön yhteislaulujen säestämisessä, alku- ja loppumusiikin soittamisessa sekä musiikkiesityksissä.

Soittimien tulee välittää jumalanpalveluksen tunne, ja niitä tulee soittaa sopusoinnussa kokouksen hengen kanssa.

Ellei pianoa, urkuja tai säestäjää ole käytettävissä, säestyksenä voidaan käyttää äänitteitä (ks. 19.2).

19.3.6.1

Soittimien hankinta

Kirkon rakennuksiin toimitetaan tavallisesti urut, pianoja tai sähköisiä kosketinsoittimia. Johtohenkilöt voivat ottaa yhteyttä paikalliseen kiinteistöjohtajaan saadakseen tietoa uusien soittimien tai entisten tilalle hankittavien soittimien hankinnasta.

19.3.6.2

Soittimien huolto

Pianot viritetään ja urut huolletaan säännöllisesti. Piispa tai vaarnan kiinteistöedustaja voi esittää kysymyksiä kiinteistöjohtajalle. Tarvittaessa hän voi lähettää myös kiinteistöongelmista raportointipyynnön (FIR), joka koskee pianojen ja urkujen ylläpitoa ja korjaamista (ks. 35.4.2).

19.3.7

Kuorot

Vanhan testamentin ajoista lähtien Jumalan lapset ovat laulaneet kuoroissa ylistääkseen Häntä. Kirkon kuorot tuovat kunniaa Jumalalle, yhdistävät ja ylentävät kirkon jäseniä sekä tuovat iloa osallistujille ja kuulijakunnalle.

19.3.7.1

Seurakuntien kuorot

Mikäli jäseniä on riittävästi, seurakunnat voivat järjestää kuoroja, jotka laulavat sakramenttikokouksessa säännöllisesti. Piispakunta voi kutsua kuoronjohtajan ja kuoron säestäjän (ks. 19.4.3.3).

Seurakunnan jäsenet voivat tarjoutua laulamaan kuorossa. Jäseniä ja muita voidaan myös kutsua osallistumaan. Koe-esiintymisiä ei pidetä.

Kuoroja kannustetaan käyttämään kirkon lauluja. Kirkon laulujen laulaminen luo Hengelle otollisen ilmapiirin ja auttaa kuoron osallistujia ja seurakuntia oppimaan evankeliumia (ks. MAP-lauluja, s. 255–257). Jos käytetään muita hengellisiä lauluja, tulee noudattaa kohdan 19.3.1 ohjeita.

Kuoroharjoitukset kestävät tavallisesti korkeintaan tunnin.

Jos seurakunnan kuoro tarvitsee nuotteja, ne voidaan ostaa seurakunnan talousarviomäärärahoilla (ks. 19.7.1). Seurakunnan kuoroja kannustetaan käyttämään ostettuja nuotteja yhdessä vaarnan muiden kuorojen kanssa. Nuottien kopioiminen ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa on vastoin kirkon menettelytapaa (ks. 38.8.11).

Seurakunnan kuoron lisäksi perheitä ja naisten, miesten, nuorten tai lasten ryhmiä voidaan pyytää laulamaan kirkon kokouksissa.

19.3.7.2

Vaarnan sekä usean vaarnan kuorot

Vaarnan tai vyöhykkeen johtohenkilöiden luvalla vaarnan kuoroja ja usean vaarnan yhteisiä kuoroja voidaan järjestää vaarnakonferensseihin ja muihin tilaisuuksiin kuten paikkakunnalla pidettäviin tapahtumiin. Kokouksen tai tapahtuman jälkeen kuoro hajaantuu seuraavaan tilaisuuteen asti.

19.4

Musiikin johtaminen seurakunnassa

19.4.1

Piispakunta

Piispalla on vastuu seurakunnan musiikista. Hän voi delegoida tämän vastuun yhdelle neuvonantajistaan. Piispakunnilla on seuraavat vastuut:

• Kutsua ja erottaa jäseniä tarpeen mukaan palvelemaan musiikkitehtävissä, joita kuvaillaan kohdissa 19.4.2 ja 19.4.3.

• Suunnitella yhdessä seurakunnan musiikkikoordinaattorin kanssa sakramenttikokousten musiikki (ks. 19.3.1).

• Opettaa, miten tärkeää on palvella Jumalaa musiikin avulla kokouksissa. Kannustaa jäseniä osallistumaan yhteislauluun. Kannustaa jäseniä, etenkin nuoria, hyödyntämään kohottavaa musiikkia päivittäin omassa elämässään (ks. 19.2).

• Päättää, milloin kirkon kokouksissa voidaan käyttää muita soittimia kuin pianoja tai urkuja (ks. 19.3.6).

• Tukea seurakunnan kuoroa kannustamalla jäseniä osallistumaan.

19.4.2

Seurakunnan musiikkikoordinaattori

Seurakunnan musiikkikoordinaattori palvelee piispakunnan johdolla. Hänellä on seuraavat vastuut:

• Olla apuna piispakunnalle ja muille seurakunnan johtohenkilöille musiikkiin liittyvissä asioissa. Osallistua piispan kutsumana seurakuntaneuvoston kokoukseen, jotta hän voi koordinoida musiikkia seurakunnassa.

• Suunnitella piispakunnan kanssa sakramenttikokousten musiikki (ks. 19.3.1 ja 19.3.2).

• Suosittaa ja valvoa tarpeen mukaan seurakunnan musiikkikoulutusta (ks. 19.6). Auttaa jäseniä löytämään tilaisuuksia kehittää ja käyttää musiikillisia kykyjään seurakunnassa.

• Suosittaa piispakunnan pyynnöstä jäseniä palvelemaan seurakunnan musiikkitehtävissä. Ohjata niitä, jotka palvelevat näissä tehtävissä, tarjoten tarpeen mukaan tukea, opetusta ja koulutusta.

• Palvella seurakunnan muissa musiikkitehtävissä, mikäli muita ei ole kutsuttu.

• Neuvotella vaarnan musiikkikoordinaattorin kanssa koulutuksen ja tuen saamiseksi tarpeen mukaan.

19.4.3

Muut tehtävät

Riittävän suurissa seurakunnissa piispakunta voi kutsua jäseniä palvelemaan seuraavissa tehtävissä. Nuoria ja muihin uskontokuntiin kuuluvia voidaan kutsua palvelemaan. Piispakunnat voivat mukauttaa näitä tehtäviä tarpeen mukaan vastaamaan seurakuntansa tarpeita.

19.4.3.1

Seurakunnan musiikinohjaaja

Musiikinohjaaja johtaa pyydettäessä sakramenttikokouksen ja seurakunnan muiden kokousten yhteislaulut.

19.4.3.2

Seurakunnan säestäjä

Seurakunnan säestäjä soittaa alkumusiikkia ja loppumusiikkia sekä säestää lauluja sakramenttikokouksessa ja pyydettäessä myös seurakunnan muissa kokouksissa. Tarvittaessa säestäjä voi säestää myös kuoroa ja toimia Alkeisyhdistyksen säestäjänä.

Kun kukaan seurakunnassa ei osaa soittaa pianoa tai urkuja, käytettävissä ovat seuraavat vaihtoehdot:

• Jäsen voi soittaa piispan hyväksymää vaihtoehtoista soitinta (ks. 19.3.6).

• Joissakin seurakuntakeskuksissa on saatavana digitaalisia pianoja ja urkuja, jotka soittavat esiohjelmoituja kirkon laulujen säestyksiä (ks. 19.3.6.1).

• Jäsenet voivat käyttää seuraavien lähteiden tallenteita:

  • Hengellinen musiikki -sovellus

  • Evankeliumiaiheinen kirjasto -sovellus

  • music.churchofjesuschrist.org

  • CD-levyt sivustolla store.churchofjesuschrist.org

19.4.3.3

Kuoron johtaja ja kuoron säestäjä

Seurakunnan kuoron johtaja suosittaa lauluja kuoron laulettavaksi, johtaa kuoroharjoitukset ja johtaa kuoroa sakramenttikokouksissa (ks. 19.3.7).

Seurakunnan kuoron säestäjä soittaa kuoroharjoituksissa ja kuoron laulaessa sakramenttikokouksissa.

Lisää tietoa kuoron johtamisesta on oppikirjassa Conducting Course [Laulunjohdon kurssi], s. 73–83.

19.4.3.4

Alkeisyhdistyksen musiikinohjaaja ja Alkeisyhdistyksen säestäjä

Katso 12.3.4.

19.4.3.5

Musiikkiasiantuntijat

Piispakunta voi kutsua asiantuntijoita avuksi seurakunnan musiikkikoulutukseen (ks. 19.6).

19.5

Musiikin johtaminen vaarnassa

19.5.1

Vaarnan johtokunta

Vaarnanjohtaja valvoo vaarnan musiikkia. Hän voi antaa seuraavat vastuut toiselle neuvonantajistaan tai korkean neuvoston jäsenelle:

• Kutsua ja erottaa jäseniä tarpeen mukaan palvelemaan musiikkitehtävissä, joita kuvaillaan kohdissa 19.5.2 ja 19.5.3.

• Neuvotella vaarnan musiikkikoordinaattorin kanssa musiikin suunnittelemisesta vaarnakonferenssiin ja muihin vaarnan tapahtumiin (ks. 19.3.1, 19.3.4 ja 19.3.7.2).

• Opettaa, miten tärkeää on palvella Jumalaa musiikin avulla kokouksissa. Kannustaa jäseniä osallistumaan yhteislauluun. Kannustaa jäseniä hyödyntämään kohottavaa musiikkia päivittäin omassa elämässään (ks. 19.2).

• Päättää, milloin vaarnan kokouksissa voidaan käyttää muita soittimia kuin pianoja tai urkuja (ks. 19.3.6).

19.5.2

Vaarnan musiikkikoordinaattori

Vaarnan musiikkikoordinaattorilla on vaarnan johtokunnan johdolla seuraavat vastuut:

• Palvella vaarnan johtokunnan ja vaarnan muiden johtohenkilöiden apuna musiikkiin liittyvissä asioissa.

• Neuvotella vaarnan johtokunnan kanssa musiikin suunnittelemisesta vaarnakonferenssiin ja muihin vaarnan tapahtumiin (ks. 19.3.1, 19.3.4 ja 19.3.7.2).

• Suosittaa ja valvoa vaarnan musiikkikoulutusohjelmia (ks. 19.6).

• Suosittaa vaarnan johtokunnan pyynnöstä jäseniä palvelemaan vaarnan musiikkitehtävissä. Perehdyttää niitä, jotka palvelevat näissä tehtävissä. Tarjota tarpeen mukaan tukea, opetusta ja koulutusta.

• Kouluttaa ja tukea seurakuntien musiikkikoordinaattoreita tarpeen mukaan.

• Palvella musiikinohjaajana ja kuoronjohtajana vaarnan kokouksissa, ellei muita ole kutsuttu.

19.5.3

Vaarnan musiikkiasiantuntijat

Vaarnan musiikkiasiantuntijoita voidaan kutsua tarpeen mukaan. Heitä voivat olla vaarnan kuoronjohtaja, vaarnan musiikinohjaaja ja vaarnan säestäjä. Vaarnan musiikkiasiantuntijoille voidaan myös antaa tehtäväksi järjestää musiikkikoulutusta (ks. 19.6).

19.6

Musiikikoulutus ja aineisto

Musiikin perustaitojen oppiminen valmentaa jäseniä niin että he voivat käyttää taitojaan palvellakseen kirkossa. Seuraava aineisto voi auttaa niitä, joilla on musiikkitehtäviä. Se voi auttaa myös kaikkia niitä jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään musiikillisia kykyjä.

Musiikin perusopetusaineistoa on julkaisun MAP-lauluja kohdassa ”Laulukirjan käyttäjälle” ja julkaisun Lasten laulukirja kohdassa ”Laulukirjan käyttäjälle”.

Myös seuraava aineisto voi olla avuksi:

• Hengellinen musiikki -sovelluksessa ja sivustolla music.churchofjesuschrist.org on nuotti- ja musiikkitallennekirjasto, jota voi hyödyntää kotona ja kirkossa. Äänitteiden kuunteleminen voi auttaa jäseniä tutustumaan paremmin kirkon lauluihin.

• Interaktiivinen musiikkisoitin sivustolla ChurchofJesusChrist.org voi auttaa niitä, jotka pyrkivät oppimaan uusia lauluja tai kehittämään musiikkitaitoja.

• Basic Music Course [Perusmusiikkikurssi] voi auttaa jäseniä oppimaan, kuinka lukea nuotteja ja soittaa. Siihen sisältyvät Conducting Course Kit [Laulunjohtamiskurssi] ja Keyboard Course Kit [Kosketinsoitinkurssi]. Näitä aineistoja voi ostaa sivustolla store.churchofjesuschrist.org.

• Kirkon keskustoimistossa on perustettu musiikin koulutusrahasto, joka tarjoaa kosketinsoittimia, koulutusaineistoa ja opetusta jäsenille, jotka pyrkivät kehittämään musiikkitaitoja. Tietoa tästä rahastosta on sivustolla musicfund.churchofjesuschrist.org.

Vaarnojen ja seurakuntien musiikkikoordinaattorit voivat järjestää musiikin peruskursseja musiikinjohtajille, kuoronjohtajille ja säestäjille. Kursseille voivat osallistua tällä hetkellä musiikkitehtävissä palvelevat henkilöt sekä muut kiinnostuneet aikuiset, nuoret ja lapset. Näiden kurssien opettajina voivat toimia musiikkikoordinaattorit tai asiantuntijat. Musiikkikoordinaattorit voivat myös suosittaa päteviä kouluttajia antamaan koulutusta.

Mikäli jäseniä on riittävästi, musiikkikoordinaattorit voivat neuvotella pappeusjohtajien kanssa ja suosittaa vaarnan tai usean vaarnan koulutustyöpajojen järjestämistä. Kirkon järjestämästä koulutuksesta ei peritä mitään maksua.

19.7

Muita menettelytapoja ja ohjeita

19.7.1

Musiikkiaineiston hankkiminen ja käyttäminen

Uusiin seurakuntakeskuksiin toimitetaan erä laulukirjoja. Lisää laulukirjoja, kuoromusiikkiaineistoa ja muuta musiikkiaineistoa voidaan hankkia vaarnan tai seurakunnan talousarviomäärärahoilla.

19.7.2

Seurakuntakeskusten soittimien käyttö harjoitteluun, yksityisopetukseen ja konsertteihin

Kohtuullisen vaihtoehdon puuttuessa pappeusjohtajat voivat antaa luvan käyttää seurakuntakeskuksen pianoja ja urkuja harjoitteluun, maksulliseen yksityisopetukseen sekä konsertteihin, joissa on mukana esiintymässä seurakuntakeskusta käyttävien yksiköiden jäseniä. Tämä lupa on poikkeus, kuten kuvaillaan kohdassa 35.5.6.1. Konserteissa ei saa periä pääsymaksuja.

19.7.3

Paikkakunnan kuorot

Kirkko ei tue rahallisesti pitkäaikaisia paikkakunnan kuoroja, joita johtaa kirkon jäsen ja jotka koostuvat pääasiassa kirkon jäsenistä. Näiden kuorojen ei pidä käyttää nimessään viittauksia kirkkoon.

Mikäli vaarnan johtokunta hyväksyy, paikkakunnan kuorot voivat käyttää kirkon rakennuksia harjoituksiin ja esityksiin. Heidän tulee noudattaa seurakuntakeskuksiin liittyviä kirkon tasovaatimuksia ja menettelytapoja (ks. 35.5).