20

Toiminnat

20.1

Päämäärät

Kirkon toiminnat tuovat kirkon jäseniä ja muita yhteen ”samaan kansaan kuin pyhät” (Ef. 2:19). Toiminnoilla voi olla seuraavia päämääriä:

• vahvistaa uskoa Jeesukseen Kristukseen

• tarjota hauskanpitoa ja edistää ykseyttä

• tarjota mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun

• vahvistaa yksilöitä ja perheitä

• auttaa jäseniä osallistumaan Jumalan pelastuksen ja korotuksen työhön (ks. 1.2).

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä kirkon toiminnoista:

• palveleminen, joka on siunauksena muille ja rakentaa suhteita yhteiskuntaan

• lähetystyö, temppelityö ja sukututkimustyö

• mahdollisuudet kehittää omavaraisuutta ja johtamistaitoja

• koulutus ja ammatillinen koulutus

• ulkoilmatoiminnat

• mahdollisuudet kehittää kykyjä sekä arvostaa kulttuuria ja taidetta

• urheilu ja kuntoilu

• erityistilaisuuksien, kuten juhlapyhien tai kirkon tai paikallisten historiallisten tapahtumien, juhlistaminen.

Tässä käsikirjassa käytettynä termi kirkon toiminta tarkoittaa kirkon yksikön, koorumin tai järjestön järjestämää toimintaa.

20.2

Toimintojen suunnittelu

Ennen jonkin toiminnan suunnittelua johtohenkilöt pohtivat jäsenten hengellisiä ja ajallisia tarpeita. Johtohenkilöt tavoittelevat Hengen ohjausta päättäessään, millainen toiminta auttaisi täyttämään niitä tarpeita.

20.2.1

Vastuu toimintojen suunnittelusta

Tietoa vaarnan ja usean vaarnan yhteisten toimintojen suunnittelemisesta on kohdassa 20.3.

Seurakunnan toiminnat voidaan suunnitella paikallisten tarpeiden pohjalta seuraavin tavoin:

• Seurakuntaneuvosto voi valvoa suunnittelua.

• Seurakuntaneuvosto voi antaa tietyille järjestöille tehtävän auttaa yhden tai useamman toiminnan suunnittelussa.

• Tarpeen mukaan ja kun jäseniä on riittävästi, piispakunta voi järjestää seurakunnan toimintakomitean. Komitean jäseniksi voidaan kutsua nuoria. Tämä komitea toimii seurakuntaneuvoston johdolla. Seurakuntaneuvosto antaa yhdelle sen jäsenistä tehtävän olla säännöllisesti yhteydessä toimintakomiteaan.

Tietoa seurakunnan nuorten toimintojen suunnittelemisesta on kohdissa 10.2.1.3 ja 11.2.1.3.

20.2.2

Kutsumme kaikkia osallistumaan

Niiden, jotka suunnittelevat toimintoja, tulee pyrkiä tavoittamaan kaikkia, erityisesti uusia jäseniä, vähemmän aktiivisia jäseniä, nuoria, naimattomia aikuisia, henkilöitä, joilla on jokin vamma, sekä muihin uskontokuntiin kuuluvia. Toimintoja suunnittelevien tulee ottaa huomioon osallistujien fyysiset rajoitukset. Heidän tulee myös huomioida kulttuuri- ja kielieroja.

Toimintoja suunnittelevat pyrkivät löytämään tapoja, joilla osallistujat voivat olla mukana. He voivat esimerkiksi pyytää jäseniä ja muita hyödyntämään toiminnassa taitojaan ja kykyjään.

Vaikka toimintoihin kokoontuminen voi olla siunaus, jäsenten ei pidä tuntea olevansa velvoitettuja osallistumaan jokaiseen toimintaan. Toiminnat eivät saa kuormittaa kohtuuttomasti johtohenkilöitä ja jäseniä.

20.2.3

Tasovaatimukset

Kirkon toimintojen tulee olla kohottavia ja tähdentää sitä, mikä on ”hyveellistä, rakastettavaa tai hyvältä kuuluvaa tai kiitettävää” (UK 1:13). Toimintoihin ei saa sisältyä mitään sellaista, mikä on vastoin kirkon opetuksia. Toimintoihin ei saa sisältyä mediasisältöä tai muuta viihdettä, joka saa jonkin sopimattoman tuntumaan hyväksyttävältä.

Viisauden sanan vastaisia aineita ei sallita kirkon toiminnoissa eikä kirkon tiloissa. Henkilöt, jotka ovat alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisia, eivät saa osallistua kirkon toimintoihin. Jos tällainen tilanne syntyy, johtohenkilöt toimivat tilanteessa myötätuntoa osoittaen.

20.2.4

Tasapaino ja monipuolisuus

Johtohenkilöt suunnittelevat tasapainoisesti erilaisia toimintoja, mukaan lukien palveleminen, kulttuuri, taide ja liikunta (ks. 20.1). Jäsenillä tulee olla mahdollisuuksia osallistua toimintoihin, jotka kiinnostavat heitä. Heidän tulee myös tukea muita näiden mielenkiinnon kohteissa.

Seuraavissa kohdissa on esimerkkejä hyvistä toiminnoista.

20.2.4.1

Palveleminen

Palvelutoiminnat tarjoavat tilaisuuksia osoittaa rakkautta muita kohtaan, tuntea iloa heidän auttamisestaan ja kohentaa yhteisöjä.

Näihin toimintoihin voi sisältyä sairaiden tai yksinäisten luona käymistä, kirkon rakennusten ja tonttien kaunistamista sekä osallistumista paikallisiin hankkeisiin. Sivustolla JustServe.org, missä se on käytettävissä, on ehdotuksia yhteiskunnallisista palvelumahdollisuuksista.

Palvelutoiminnoissa tulee noudattaa turvallisuusohjeita (ks. 20.7.6.1).

20.2.4.2

Kulttuuri ja taiteet

Kulttuuriin ja taiteeseen liittyvät toiminnat antavat jäsenille mahdollisuuksia kehittää ja jakaa kykyjään muiden hyväksi. Nämä toiminnat edistävät myös luovuutta, itseluottamusta ja yhteistyötä. Niihin voi sisältyä taide- ja käsityönäyttelyitä, kykyesityksiä tai tanssia, musiikkia ja näytelmiä. Niihin voi sisältyä myös kulttuurin, juhlapyhien tai kirkon paikallisen tai yleisen historian juhlistamista.

20.2.4.3

Virkistys, terveys, kuntoilu ja urheilu

Kirkon jäseniä kannustetaan osallistumaan niin yksilöinä, perheinä kuin kirkon ryhminäkin toimintoihin, jotka edistävät heidän terveyttään ja fyysistä kuntoaan. Joitakin kirkon virkistystoimintoja voidaan suunnitella niin, että perheenjäsenet voivat osallistua niihin yhdessä.

Tietoa urheilutoiminnoista on kohdassa 20.5.9.

20.2.5

Toimintojen aikataulu

Kirkon toiminnat tulee suunnitella mahdollisimman hyvissä ajoin etukäteen. Johtohenkilöt tiedottavat lasten ja nuorten toiminnoista vanhemmille.

Toiminnat tulee järjestää kohtuulliseen aikaan. Niiden tulee päättyä kyllin aikaisin, jotta osallistujat voivat matkustaa turvallisesti kotiin.

Jos toiminta pidetään seurakuntakeskuksessa tai muissa kirkon tiloissa, tilat tulee varata etukäteen päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Maanantai-illat on varattu perheen toimintoja varten (ks. 20.5.3).

20.2.6

Toimintojen rahoittaminen

Useimpien toimintojen tulee olla yksinkertaisia ja maksaa vähän tai ei lainkaan. Piispakunnan tai vaarnan johtokunnan täytyy hyväksyä mahdolliset kulut etukäteen.

Jäsenten ei yleensä pidä maksaa osallistumisesta toimintoihin. Menettelytapoja ja ohjeita toimintojen rahoittamisesta on kohdassa 20.6.

20.3

Toiminnat vaarnan, usean vaarnan ja vyöhykkeen tasoilla

20.3.1

Yleisiä ohjeita

Useimmat kirkon toiminnat pidetään seurakuntatasolla. Johtohenkilöitä kannustetaan myös järjestämään aika ajoin yhden tai usean vaarnan yhteisiä toimintoja, kun nämä toiminnat toteuttavat kohdassa 20.1 esitettyjä päämääriä.

Vaarnan ja usean vaarnan yhteiset toiminnat ovat erityisen hyödyllisiä nuorille, naimattomille jäsenille ja naisille, varsinkin alueilla, joilla on vain vähän jäseniä. Hyvin suunnitellut yhden tai usean vaarnan yhteiset toiminnat voivat antaa jäsenille laajemman ystäväpiirin. Johtohenkilöt selvittävät niiden tarpeet, joita he palvelevat, ja miettivät, voisivatko tällaiset toiminnat täyttää niitä tarpeita. Sitten nämä johtohenkilöt suosittavat toimintoja vaarnan johtokunnalle.

20.3.2

Vaarnatason toiminnat

Vaarnan Nuorten Miesten, Nuorten Naisten, Apuyhdistyksen ja Alkeisyhdistyksen johtokunnat aloittavat omalle järjestölleen suunnattujen vaarnan toimintojen suunnittelemisen.

Vaarnan nuorten naimattomien aikuisten komitea aloittaa nuorille naimattomille aikuisille suunnattujen vaarnan toimintojen suunnittelemisen.

Mikäli vaarnan naimattomien aikuisten komitea on järjestetty, komitean jäsenet aloittavat naimattomille aikuisille suunnattujen toimintojen suunnittelemisen.

Mikäli vaarnan toimintakomitea on järjestetty, he voivat suunnitella vaarnan toimintoja ja toimia apuna vaarnan järjestöille niiden suunnitellessa toimintoja, kuten esitetään kohdassa 20.3.2.1.

Kaikkiin vaarnan toimintoihin tarvitaan vaarnan johtokunnan hyväksyntä. Ne koordinoidaan vaarnaneuvoston kokouksissa.

Vaarnan johtohenkilöt tiedottavat vaarnan toiminnoista seurakuntien johtohenkilöille hyvissä ajoin. He myös huolehtivat siitä, että vaarnan toiminnat täydentävät seurakuntien toimintoja eivätkä kilpaile niiden kanssa.

20.3.2.1

Vaarnan toimintakomitea

Vaarnan johtokunta voi perustaa vaarnan toimintakomitean auttamaan vaarnaneuvostoa vaarnan toimintojen suunnittelussa. Vaarnan toimintakomitea koostuu puheenjohtajasta (korkean neuvoston jäsen) ja komitean jäsenistä (ks. 20.3.2.2 ja 20.3.2.3). Vaarnan johtokunta voi myös pyytää muita jäseniä auttamaan yhden tai useamman toiminnan suunnittelussa.

20.3.2.2

Vaarnan toimintakomitean puheenjohtaja

Mikäli vaarnan johtokunta perustaa vaarnan toimintakomitean, se antaa yhdelle korkean neuvoston jäsenelle tehtävän toimia komitean puheenjohtajana. Hänen vastuualueisiinsa voi sisältyä seuraavia:

• Ylläpitää kalenteria vaarnan toiminnoista.

• Valvoa komitean jäsenten työtä vaarnan toimintojen suunnittelemisessa.

• Ennen kunkin vuoden alkua suosittaa vaarnan johtokunnalle vaarnan toimintojen yksityiskohtaista talousarviota. Tämä talousarvio ei sisällä vaarnan yksittäisille järjestöille suunnattuja toimintoja.

• Auttaa vaarnan järjestöjen johtohenkilöitä, kun nämä suunnittelevat toimintoja.

20.3.2.3

Vaarnan toimintakomitean jäsenet

Vaarnan johtokunnan jäsen tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen voi kutsua jäseniä palvelemaan vaarnan toimintakomiteassa. He palvelevat komitean puheenjohtajan johdolla. Komitean jäsenet auttavat vaarnan toimintojen suunnittelemisessa ja järjestämisessä.

20.3.3

Toiminnat usean vaarnan ja vyöhykkeen tasoilla

Alueilla, joilla on vain vähän nuoria, johtohenkilöiden tulee aika ajoin järjestää usean vaarnan yhteisiä nuorten toimintoja, jotta nuoret voivat hyötyä siitä, että voivat olla kanssakäymisissä suuremmissa ryhmissä. Silloin tällöin nuorille voidaan järjestää myös vyöhyketason toimintoja.

Nuorille naimattomille aikuisille tulee järjestää usein usean vaarnan yhteisiä toimintoja, kun kokoontuminen ei vaadi liikaa aikaa tai kuluja. Silloin tällöin nuorille naimattomille aikuisille voidaan järjestää myös vyöhyketason toimintoja.

Tietoa usean vaarnan yhteisistä toiminnoista naimattomille jäsenille on kohdassa 14.2.1.3.

Usean vaarnan yhteisten toimintojen tulee olla yksinkertaisia ja monipuolisia.

Mikäli vaarnanjohtajat ovat sitä mieltä, että heidän vaarnojensa jäsenet hyötyisivät usean vaarnan yhteisestä toiminnasta, he voivat pyytää lupaa vyöhykkeen johtokunnalta. Ennen kuin toimintaa ehdotetaan usean vaarnan yhteiseksi, vaarnanjohtajat päättävät, onko se paras tapa vastata niihin tarpeisiin, joita he ovat havainneet. Vaarnanjohtajat pohtivat, kuinka paljon kustannuksia, aikaa ja matkustamista toiminta edellyttäisi. He pohtivat myös turvallisuutta (ks. 20.7.6).

Usean vaarnan yhteisten toimintojen suunnittelua koordinoivia kokouksia voidaan pitää ennen vyöhykeneuvoston ja koordinointineuvoston kokouksia tai niiden jälkeen (ks. 5.2.3 ja 5.2.4). Tarpeen mukaan kokoukseen voidaan kutsua lisää johtohenkilöitä – kuten vaarnan Apuyhdistyksen, Nuorten Miesten ja Nuorten Naisten johtajat.

Vyöhykkeen johtokunta voi antaa jollekulle vaarnanjohtajalle tai vyöhykeseitsenkymmenelle tehtävän johtaa komiteaa, joka suunnittelee ja toteuttaa toiminnan usean vaarnan tai vyöhykkeen tasolla. Vaarnan johtokunta voi kutsua vaarnansa jäseniä palvelemaan tässä komiteassa.

Usean vaarnan yhteisten toimintojen rahoitus tulee useimmiten osallistuvien vaarnojen talousarviomäärärahoista. Vyöhykkeen toimintojen rahoittaminen voidaan hyväksyä vyöhykkeen tai kirkon keskustoimiston talousarviomäärärahoista.

20.3.4

Kirkon matkustamista koskevien menettelytapojen noudattaminen

Vaarnan, usean vaarnan ja vyöhykkeen toiminnoissa tulee noudattaa kirkon matkustamiseen liittyviä menettelytapoja (ks. 20.7.7). FSY-konferensseihin matkustamisessa tulee noudattaa kirkon matkustamiseen liittyviä menettelytapoja, ellei FSY:n johtaja anna paikallisille johtohenkilöille muita ohjeita.

20.4

Nuorisokonferenssi

Alkaen sen vuoden tammikuusta, jonka aikana nuoret miehet ja nuoret naiset täyttävät 14 vuotta, heidät kutsutaan osallistumaan yhdessä nuorisokonferenssiin. Nuorisokonferensseja pidetään yleensä kerran vuodessa seurakunta- tai vaarnatasolla. Niitä voidaan pitää myös usean vaarnan tai vyöhykkeen tasolla. Sinä vuonna, kun nuoret voivat osallistua FSY-konferenssiin, vaarnojen ja seurakuntien ei pidä järjestää nuorisokonferensseja.

Nuorisokonferenssien tarkoituksena on auttaa nuoria

• kasvattamaan uskoa Jeesukseen Kristukseen

• vahvistamaan todistusta

• kehittämään kykyjä

• tutustumaan uusiin ystäviin

• pitämään hauskaa nuorten kanssa, joilla on samanlaiset uskonkäsitykset ja tasovaatimukset.

Nuoret voivat myös oppia johtamistaitoja, kun he auttavat nuorisokonferenssien suunnittelussa.

Seurakunnan nuorisokonferenssit suunnittelee ja toteuttaa seurakunnan nuorisoneuvosto piispakunnan johdolla (ks. 29.2.6). Piispakunta hyväksyttää seurakunnan nuorisokonferenssia koskevat suunnitelmat vaarnan johtokunnalla.

Vaarnan nuorisokonferenssit suunnittelee ja toteuttaa vaarnan nuorten johtajistokomitea (ks. 29.3.9). Nuoria tulee pyytää auttamaan komiteaa mahdollisimman paljon.

Nuorisokonferenssit rahoitetaan vaarnan tai seurakunnan talousarviomäärärahoista. Jäseniä ei pidä pyytää maksamaan nuorisokonferensseista (ks. 20.6).

Kun johtohenkilöt ja nuoret suunnittelevat nuorisokonferenssia, heidän tulee noudattaa tämän luvun menettelytapoja ja seuraavia ohjeita:

• Valitkaa evankeliumiaiheinen teema, kuten pyhien kirjoitusten kohta, joka innoittaa nuoria ja auttaa heitä ymmärtämään konferenssia koskevat odotukset. Konferenssin teemana voidaan käyttää kirkon vuosittaista nuorten teemaa. Piispakunnan tai vaarnan johtokunnan tulee hyväksyä teema.

• Suunnitelkaa toimintoja, jotka ovat teeman mukaisia.

• Hankkikaa kaikille puhujille ja toiminnoille piispakunnan tai vaarnan johtokunnan hyväksyntä. Puhujina tulee olla kirkon jäseniä, jotka opettavat Hengen avulla. Puhujia koskevia muita ohjeita on kohdassa 38.8.18.

• Jos jokin tapahtuma suunnitellaan sunnuntaiksi, sen tulee olla lepopäivälle sopiva. Todistuskokoukset, keskustelut piispakunnan kanssa tai vastaavat kokoukset ovat sallittuja. Sakramenttikokouksia ei kuitenkaan saa pitää – eikä sakramenttia saa toimittaa – seurakunnan tai vaarnan kokoustilojen ulkopuolella. Kaikkien poikkeusten tulee olla kirkon järjestämiä toimintoja ja niihin täytyy saada hyväksyntä vyöhykkeen johtokunnalta. Ryhmien ei pidä matkustaa nuorisokonferenssiin tai sieltä pois sunnuntaina.

• Huolehtikaa koko ajan riittävästä aikuisvalvonnasta (ks. 20.7.1).

• Noudattakaa kaikkia kohdassa 20.7.6 annettuja turvallisuusohjeita.

Aikuisjohtajia pyydetään osallistumaan konferenssiin niin suurelta osin kuin mahdollista. Näitä ovat piispakunnan tai vaarnan johtokunnan jäsenet, seurakunnan tai vaarnan Nuorten Naisten johtokunta sekä vaarnan Nuorten Miesten johtokunta. Tilaisuuteen voidaan kutsua osallistumaan myös seurakuntien Nuorten Naisten ja Nuorten Miesten neuvojia.

20.5

Toimintojen valintaa ja suunnittelua koskevia menettelytapoja ja ohjeita

Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että kirkon toimintojen valitsemisessa ja suunnittelussa noudatetaan seuraavia menettelytapoja ja ohjeita.

20.5.1

Kaupallinen ja poliittinen toiminta

Kaupallisessa tai poliittisessa tarkoituksessa järjestettävät toiminnat eivät ole sallittuja (ks. 35.5.6.1 ja 35.5.6.3).

20.5.2

Tanssiaiset ja musiikki

Kaikissa tanssiaisissa pukeutumisen, ulkoisen olemuksen, valaistuksen, tanssityylien, sanoitusten ja musiikin tulee edistää sellaista ilmapiiriä, jossa Herran Henki voi olla läsnä (ks. Nuorten voimaksi – opas valintojen tekemiseen -kirjanen).

Yhtyettä, orkesteria tai levyjuontajaa palkatessaan johtohenkilöt käyttävät Esiintymissopimus-lomaketta. Tämä sopimus auttaa varmistamaan, että käyttäytyminen ja musiikki ovat kirkon tanssiaisiin soveltuvia. Johtohenkilöt tekevät selkeät kirjalliset sopimukset, jotka sitovat musiikin esittäjät noudattamaan kirkon tasovaatimuksia kirkon toiminnoissa.

20.5.3

Maanantai-illat

Jäseniä kannustetaan järjestämään perheen toimintoja maanantaisin tai muina aikoina. Mitään kirkon toimintoja, kokouksia tai kastetilaisuuksia ei saa pitää maanantai-iltaisin kello 18.00 jälkeen.

Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että kirkon rakennukset ja muut tilat ovat kiinni maanantai-iltaisin. Häävastaanottoja ja samankaltaisia tilaisuuksia ei saa järjestää kirkon tiloissa maanantai-iltaisin.

Poikkeuksena nuorten naimattomien aikuisten seurakunnat ja naimattomien aikuisten seurakunnat voivat järjestää toimintoja maanantai-iltaisin, myös kirkon rakennuksissa. Poikkeus voidaan tehdä myös, kun uudenvuodenaatto on maanantaina (ks. 20.5.4).

20.5.4

Uudenvuodenaaton toiminnat

Jos seurakunta tai vaarna suunnittelee uudenvuodenaaton toimintaa ja jos uudenvuodenaatto osuu lauantaille, sunnuntaille tai maanantaille, johtohenkilöiden tulee noudattaa seuraavia ohjeita.

Lauantai. Vaarnanjohtaja voi nimetä paastopäiväksi jonkin muun sunnuntain. Toiminta voi jatkua yli puolenyön. Sen tulee kuitenkin päättyä pian sen jälkeen, jotta osallistujat voivat osallistua sunnuntaikokouksiin.

Sunnuntai. Kirkon toimintoja voidaan suunnitella lauantaiksi 30. joulukuuta. Edellisen kappaleen ohjeet pätevät. Perheitä voidaan kannustaa viettämään uudenvuodenaattoa kotonaan. Toimintojen tulee olla lepopäivään sopivia.

Maanantai. Vaarnanjohtaja tai piispa voi antaa luvan kirkon rakennusten käyttöön maanantai-iltana.

20.5.5

Toiminnat, joissa yövytään

Kaikkiin kirkon toimintoihin, joissa yövytään ja joissa on mukana nuoria, vaaditaan vanhempien tai huoltajien lupa (ks. 20.7.4).

Kirkon nuorten miesten ja nuorten naisten yhteisryhmien toimintoihin, joissa yövytään, täytyy saada piispan ja vaarnanjohtajan lupa. Sama pätee mies- ja naispuolisten naimattomien jäsenten toimintoihin. Tällaisten toimintojen tulee olla harvinaisia. Esimerkkejä ovat nuorisokonferenssit, FSY-konferenssit tai temppelikäynnit, jotka edellyttävät pitkien matkojen kulkemista.

Mies- ja naispuolisilla osallistujilla ja johtohenkilöillä tulee olla erilliset nukkumistilat. Avioparilla voi kuitenkin olla sama huone tai teltta. Jokaisella nuorella tulee olla oma vuode tai makuupussi.

Mikäli aikuisjohtajat ja nuoret nukkuvat samoissa majoitustiloissa, kuten mökissä tai teltassa, kaikissa tiloissa tulee olla ainakin kaksi aikuista ja heidän tulee olla samaa sukupuolta kuin nuoret.

Nuoret eivät saa olla samassa teltassa tai huoneessa aikuisen kanssa, jos paikalla on vain yksi aikuinen. Nuori voi kuitenkin olla teltassa tai huoneessa kahdestaan oman vanhempansa tai huoltajansa kanssa.

Kaikissa kirkon toiminnoissa, joissa yövytään, täytyy olla ainakin kaksi aikuisjohtajaa.

Toiminnoissa, joissa yövytään, tulee koko ajan olla paikalla riittävä määrä aikuisia pappeudenhaltijoita antamassa tukea ja turvaa. Nuorten Naisten toiminnoissa pappeudenhaltijoiden tulee yöpyä erillisissä tiloissa kuin nuoret naiset.

Johtajat täyttävät Tapahtuman ja toiminnan suunnittelu -lomakkeen kaikkien niiden toimintojen osalta, joissa yövytään.

Toiminnat, joissa yövytään kirkon seurakuntakeskuksissa tai niiden piha-alueilla, eivät ole hyväksyttäviä.

Lisää tietoa on kohdassa ”FAQs – What Should I Do?” sivustolla churchofjesuschrist.org.

20.5.6

Jumaluuden jäsenten esittäminen

Isää Jumalaa ja Pyhää Henkeä ei saa esittää kokouksissa, näytelmissä tai musikaaleissa.

Jos Vapahtajaa esitetään, se täytyy tehdä kunnioittavasti ja arvokkaasti. Vain miehiä, jotka ovat luonteeltaan hyveellisiä, tulee harkita tähän osaan. Vapahtajaa esittävän henkilön ei pidä laulaa eikä tanssia. Puhuessaan hänen tulee käyttää vain suoria lainauksia pyhissä kirjoituksissa olevista Vapahtajan sanoista. Esityksen päätyttyä hänen tulee heti vaihtaa tavalliset vaatteet.

Lasten ei pidä näytellä eikä esittää Vapahtajaa lukuun ottamatta joulukertomusta.

20.5.7

Rukoukset ja hengelliset tuokiot toiminnoissa

Kaikki toiminnat tulee aloittaa ja, mikäli tarkoituksenmukaista, päättää rukouksella. Ohjelmaan voi sisältyä kirkon laulu, hengellinen ajatus tai jonkun johtohenkilön tai osallistujan puhe.

20.5.8

Lepopäivän pyhittäminen

Sunnuntaille ei pidä suunnitella mitään kirkon leirejä, urheilutapahtumia tai virkistystapahtumia. Nuorten ryhmien tai muiden ei myöskään pidä matkustaa sunnuntaina leireille tai nuorisokonferensseihin tai niistä pois.

Poikkeuksena, kun turvallisuus tai matkakustannukset ovat vakavia huolenaiheita, jotkin nuorten toiminnat voidaan suunnitella heti sunnuntain jumalanpalveluskokousten jälkeen. Näiden toimintojen tulee olla erillään sunnuntaikokousten aikataulusta. Niiden tulee olla sopusoinnussa lepopäivän hengen kanssa. Piispalta ja vaarnanjohtajalta vaaditaan lupa.

20.5.9

Urheilu

Kirkon urheilutoiminnat tarjoavat tilaisuuksia liikuntaan ja ystävystymiseen. Niissä tähdennetään osallistumista, urheiluhenkeä ja taitojen kehittämistä. Kun toimintaan liittyy kilpailua, tulee pyrkiä kaikin tavoin välttämään kiistelyä. Kaikkien joukkueen jäsenten tulee saada säännöllisesti tilaisuuksia pelata riippumatta taitotasosta.

Vaarnan johtokunta valvoo vaarnansa alueella järjestettäviä urheilutoimintoja. He laativat myös ohjeet, joissa 1) määritetään, minkä ikäiset pelaajat voivat osallistua kirkon urheiluun, ja 2) määritetään pelaajien kelpoisuus. Nämä päätökset tulee tehdä ennen kauden alkua.

Jos urheilutoimintoja järjestetään usean vaarnan tasolla, niitä valvovat vyöhykkeen johtokunta tai tehtävän saaneet vyöhykeseitsenkymmenet. Näitä toimintoja johtavat urheiluasiantuntijat, jotka kutsuu vyöhykkeen johtokunnan nimittämä isäntävaarnanjohtaja. Vyöhykkeen urheiluturnaukset eivät ole hyväksyttäviä.

Kirkon urheilutoimintoihin osallistuvien ei tarvitse olla kirkon jäseniä. Heidän tulee kuitenkin asua yksikön rajojen sisäpuolella ja olla halukkaita noudattamaan toimintojen aikana kirkon tasovaatimuksia ja menettelytapoja.

Jos käytetään joukkueasuja, niiden tulee olla yksinkertaisia, edullisia ja toimintaan sopivia. Värilliset T-paidat tai puserot yleensä riittävät. Joukkueasut tulee maksaa vaarnan tai seurakunnan talousarviomäärärahoista.

Joukkue- tai yksilöpalkintojen tai -pokaalien jakamista ei suositella.

20.5.10

Temppelimatkat

Temppelimatkoja järjestetään seurakunta- tai vaarnatasolla paikallisen temppelipiirin sisällä.

Seurakuntien tai vaarnojen ryhmämatkoja oman temppelipiirin ulkopuolella sijaitseviin temppeleihin ei suositella. Sellaisiin matkoihin tarvitaan vaarnan johtokunnan lupa. Myös temppelimatkat, joilla yövytään, edellyttävät lupaa vaarnan johtokunnalta.

Temppelimatkoilla tulee noudattaa kohdassa 20.7.7 mainittuja matkustamista koskevia menettelytapoja. Temppelimatkoilla, joilla yövytään, täytyy noudattaa lisäksi kohdan 20.5.5 menettelytapoja.

20.5.11

Toiminnat, jotka eivät ole hyväksyttäviä

Kirkon yksiköt eivät saa järjestää toimintoja, jotka eivät ole sopusoinnussa tämän luvun ohjeiden kanssa. Näitä ovat seuraavat:

• toiminnat, joihin liittyy suuri loukkaantumisen tai sairastumisen riski (ks. 20.7.6)

• toiminnat, jotka edellyttävät epätavallisia kuluja tai matkustamista (ks. 20.7.7)

• liikuntaohjelmat, joihin liittyy musiikkia, sanoituksia, pukeutumista tai muita tekijöitä, jotka eivät ole kirkon tasovaatimusten mukaisia.

Mikäli piispalla on kysyttävää toiminnan hyväksyttävyydestä, hän kysyy vaarnanjohtajalta. Vaarnanjohtajat voivat lähettää kysymyksiä vyöhykkeen johtokunnalle.

20.6

Toimintojen rahoittamista koskevia menettelytapoja ja ohjeita

Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että kaikkien kirkon toimintojen rahoittamisessa noudatetaan seuraavia menettelytapoja ja ohjeita.

20.6.1

Seurakunnan tai vaarnan talousarviomäärärahoista maksetut toiminnat

Seurakunnan tai vaarnan talousarviomäärärahoja tulee käyttää kaikkien toimintojen rahoittamiseen – lukuun ottamatta mahdollisia poikkeuksia, jotka mainitaan kohdassa 20.6.2.

Jäsenten ei pidä maksaa omista varoistaan aineistoja, tarvikkeita, välinevuokria, pääsymaksuja tai pitkän matkan kuljetuksia. Jäsenet voivat tuoda ruokaa, ellei se aiheuta kuormitusta.

20.6.2

Nuorten leirien rahoittaminen

Mikäli seurakunnan tai vaarnan talousarviomäärärahat eivät riitä kattamaan seuraavassa mainittujen toimintojen kuluja, johtohenkilöt voivat pyytää osallistujia maksamaan kulut osittain tai kokonaan:

• yksi vuosittainen pitkä Aaronin pappeuden leiri tai vastaava toiminta

• yksi vuosittainen pitkä Nuorten Naisten leiri tai vastaava toiminta

Vuosittaisesta leiristä sekä leirille matkustamisesta koituvat kulut eivät saa olla kohtuuttomia. Henkilökohtaisten varojen puute ei saa olla esteenä kenenkään jäsenen osallistumiselle.

Mikäli seurakunnan ja vaarnan talousarvioista ja osallistujilta tulevat varat eivät riitä leireihin, piispa voi antaa luvan yhteen seurakunnan varainhankintatapahtumaan vuosittain. Tämän tapahtuman osalta täytyy noudattaa kohdan 20.6.5 ohjeita.

Tietoa isojen tapahtumien rahoittamisesta nuorille naimattomille aikuisille usean vaarnan tai vyöhykkeen tasolla on kohdassa 14.2.1.3.

20.6.3

FSY-konferenssien rahoittaminen

Nuoria voidaan pyytää maksamaan osallistumismaksu heidän osallistuessaan Nuorten voimaksi (FSY) -konferensseihin. Jos kustannukset olisivat esteenä nuoren osallistumiselle, piispa voi maksaa tämän maksun kokonaan tai osittain seurakunnan talousarviomäärärahoista. Katso fsy.churchofjesuschrist.org.

20.6.4

Varusteiden ja tarvikkeiden rahoittaminen

Varusteet ja tarvikkeet, joita seurakunta tarvitsee vuosittaisilla nuorten leireillä, hankitaan seurakunnan talousarviomäärärahoilla, mikäli mahdollista. Elleivät nämä varat riitä, piispa voi antaa luvan yhteen seurakunnan varainhankintatapahtumaan vuosittain. Tämän toiminnan osalta täytyy noudattaa kohdan 20.6.5 ohjeita.

Varusteet ja tarvikkeet, joita hankitaan seurakunnan talousarviomäärärahoilla tai varainhankintatapahtuman avulla kerätyillä varoilla, on tarkoitettu vain kirkon käyttöön. Ne eivät ole henkilökohtaiseen käyttöön.

20.6.5

Varainhankintatapahtumat

Vaarnan ja seurakunnan toimintojen kulut maksetaan yleensä talousarviomäärärahoista. Vaarnanjohtaja tai piispa voi kuitenkin vuosittain antaa luvan yhteen varainhankintatapahtumaan ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin:

• avuksi kohdassa 20.6.2 ja 20.6.3 mainittujen toimintojen maksamiseen

• avuksi niiden varusteiden hankkimiseen, joita yksikkö tarvitsee vuosittaisilla leireillä, kuten on esitetty kohdassa 20.6.4.

Jos varainhankinta järjestetään, sen tulee olla merkityksellistä tai palveluhenkistä.

Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että kerätyt varat jaetaan oikeudenmukaisesti. Aaronin pappeuden koorumien talousarviossa osoitettu määräraha perustuu nuorten miesten lukumäärään seurakunnassa. Nuorten naisten talousarviossa osoitettu määräraha perustuu nuorten naisten lukumäärään seurakunnassa.

Osallistuminen varainhankintatapahtumiin on vapaaehtoista. Johtohenkilöt huolehtivat siitä, etteivät jäsenet tunne olevansa velvoitettuja osallistumaan.

Yksiköiden, jotka järjestävät varainhankintaa, ei pidä mainostaa tai hankkia varoja omien rajojensa ulkopuolella. Heidän ei pidä myöskään kiertää ovelta ovelle myymässä tuotteita tai palveluja.

Esimerkiksi seuraavat varainhankintatoiminnat eivät ole hyväksyttäviä:

• toiminnat, jotka olisivat verollisia

• toiminnat, jotka toteutetaan palkkatyönä, joko palkansaajien tai sopimustyöntekijöiden työnä

• viihde, jonka osalta vaarna tai seurakunta maksaa esiintyjille heidän palveluistaan

• kaupallisen liikeyrityksen tavaroiden tai palvelujen myynti

• rahapelit, kuten arpajaiset ja bingo

• toiminnat, jotka eivät ole turvallisia.

Kaikkiin poikkeuksiin näistä ohjeista tulee saada hyväksyntä vyöhykkeen johtokunnalta.

20.7

Toimintojen turvallisuutta koskevia menettelytapoja ja ohjeita

Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että kaikissa kirkon toiminnoissa noudatetaan seuraavia turvallisuutta koskevia menettelytapoja ja ohjeita.

20.7.1

Aikuisvalvonta

Ainakin kahden aikuisen on oltava läsnä kaikissa kirkon toiminnoissa, joihin osallistuu lapsia tai nuoria. Lisäaikuisia saatetaan tarvita riippuen ryhmän koosta, toiminnan vaatimista taidoista tai muista tekijöistä. Vanhempia kannustetaan auttamaan.

Kaikkien, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa, täytyy suorittaa lasten ja nuorten suojelemiseen liittyvä koulutus. Katso protectingchildren.churchofjesuschrist.org.

20.7.2

Nuorten toimintoihin osallistumisen ikävaatimukset

Vanhempiensa luvalla nuoret voivat osallistua yön yli kestäville leireille alkaen sen vuoden tammikuusta, jonka aikana he täyttävät 12 vuotta. He voivat osallistua tansseihin, nuorisokonferensseihin ja FSY-konferensseihin alkaen sen vuoden tammikuusta, jonka aikana he täyttävät 14 vuotta.

20.7.3

Vakuutukset

20.7.3.1

Yksityinen autovakuutus

Katso 20.7.7.

20.7.3.2

Henkilökohtainen sairaus- ja tapaturmavakuutus

Monin paikoin maailmaa sairaus- ja tapaturmavakuutussuoja on saatavana työnantajan tai valtion vakuutusohjelman kautta. Jäsenten, joilla on tämä vakuutusturva, tulee käyttää kaikki saatavilla olevat etuudet, jos he loukkaantuvat kirkon toiminnassa, ennen kuin he hakevat apua kirkon toimintaa koskevasta vakuutuksesta (ks. 20.7.3.4).

20.7.3.3

Henkilökohtainen vastuuvakuutus

Kirkko neuvoo jäseniä ja johtohenkilöitä, jotka valvovat kirkon toimintoja, suojelemaan itseään mahdollisuuksien mukaan ottamalla kohtuullisen suuruisen vastuuvakuutuksen. Tällaisen vakuutuksen voi mahdollisesti liittää kotivakuutukseen tai muuhun vakuutukseen. Lisää tietoa on kohdassa ”FAQs – What Should I Do?” sivustolla churchofjesuschrist.org.

20.7.3.4

Kirkon toimintojen lääkintäapuohjelma

Yhdysvalloissa ja Kanadassa kirkon toimintojen lääkintäapuohjelma (CAMA) tarjoaa toissijaista sairaanhoito- ja hammashoitoapua niille, jotka ovat loukkaantuneet osallistuessaan kirkon toimintaan. Se tarjoaa tarpeen mukaan myös hautausapua. Tämä ohjelma on suunniteltu täydentämään – ei korvaamaan – henkilön omaa sairaus- ja tapaturmavakuutusta. Lisää tietoa on kohdassa ”FAQs – What Should I Do?” sivustolla churchofjesuschrist.org.

Jos loukkaantuminen tapahtuu kirkon järjestämän tapahtuman aikana, johtohenkilöt päättävät, tarvitaanko CAMAn apua. Kuka tahansa johtohenkilö voi raportoida tapauksesta käyttäen järjestelmää Global Incident Reporting sivustolla incidents.churchofjesuschrist.org. Jos johtohenkilö antaa ymmärtää, että tarvitaan muutakin hoitoa kuin ensiapua, asiasta tiedotetaan piispalle ja hän saa ilmoittautumistiedot. Piispa pohtii henkilön kykyä maksaa sairauskuluja muilla keinoin, kuten henkilökohtaisesta vakuutuksesta tai muilla varoilla. Hän voi valtuuttaa CAMA-varojen käytön, jos hän pitää sitä asianmukaisena.

Lisää tietoa on julkaisussa Church Activity Medical Assistance Handbook [Kirkon toimintojen lääkintäavun käsikirja]. Tämän käsikirjan saa seuraavasta osoitteesta:

Deseret Mutual Benefit Administrators

P.O. Box 45530

Salt Lake City, UT 84145-0530, USA

Puhelin: [phone] tai [phone]

Sähköposti: [e-mail]

Verkkosivusto: dmba.com/churchactivity

20.7.3.5

Vakuutustodistukset

Kirkkoa pyydetään usein esittämään todisteita toimintoja koskevista vakuutuksista. Näitä pyyntöjä esitetään toimintoihin liittyvien vuokrasopimusten, muiden sopimusten tai lupien vuoksi.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa johtohenkilöt voivat saada todistuksen vakuutuksista sivustolta insurancecertificates.churchofjesuschrist.org. Yhdysvaltain ja Kanadan ulkopuolella johtohenkilöiden tulee ottaa yhteyttä vyöhyketoimistoon. Pyyntöihin tulee sisältyä seuraavaa:

• sen organisaation nimi ja osoite, joka vaatii todisteita vakuutuksista

• tapahtumapaikan kuvaus ja sijainti, jos tiloja vuokrataan

• vaaditut vastuurajat

• muita asiaankuuluvia tietoja toiminnasta.

Johtohenkilöiden tulee tehdä suunnitelmat hyvissä ajoin, jotta todistusten laatimiseen jää riittävästi aikaa.

20.7.4

Vanhempien lupa

Lapset ja nuoret eivät saa osallistua kirkon toimintoihin ilman vanhempiensa tai huoltajiensa lupaa. Kirkon toimintoihin, joihin sisältyy yöpyminen, matkustamista tai tavallista suurempia riskejä, vaaditaan kirjallinen suostumus. Jotkin toiminnat saattavat vaatia lisäsuunnittelua riskien vähentämiseksi. Turvallisuuden tulee aina olla tärkeä huomioon otettava seikka. Katso 20.7.6.1.

Vanhemmat ja huoltajat antavat tämän luvan allekirjoittamalla lomakkeen Terveydentila ja huoltajan lupa. Toimintaa johtavalla henkilöllä tulee olla allekirjoitettu lomake jokaisesta osallistujasta.

20.7.5

Ilmoitukset väkivallasta ja hyväksikäytöstä

Kaikesta väkivallasta, jota tapahtuu kirkon toiminnan aikana, tulee ilmoittaa viranomaisille. Piispaan tulee ottaa heti yhteys. Ohjeita jäsenille on kohdassa 38.6.2.7. Ohjeita piispoille on kohdassa 38.6.2.1.

Väkivallan määritelmiä on kohdissa 38.6.2.3 ja 38.6.2.4.

20.7.6

Varotoimet, onnettomuuksissa toimiminen ja onnettomuuksista ilmoittaminen

20.7.6.1

Varotoimet

Johtohenkilöt ja osallistujat arvioivat huolellisesti toimintoja varmistaakseen, että loukkaantumisen tai sairastumisen riski on mahdollisimman pieni. Toiminnoissa myös omaisuuden vahingoittumisen riskin tulee olla mahdollisimman pieni. Johtohenkilöt tekevät toimintojen aikana kaikkensa turvallisuuden varmistamiseksi. Suunnittelemalla tehokkaasti ja noudattamalla varotoimia johtohenkilöt voivat minimoida tapaturma- ja vahinkoriskit.

Toiminnoissa tulee olla asianmukainen koulutus ja valvonta. Toimintojen tulee myös soveltua osanottajien ikään, kykyihin ja kypsyyteen.

Johtohenkilöt opastavat kaikkia osallistujia toiminnan turvakäytännöistä. Kun toiminnat edellyttävät erityisiä fyysisiä taitoja tai kokemusta, voi olla tarpeen hankkia erityiskoulutusta tai käyttää ammattiohjaajia.

Johtohenkilöiden tulee varautua hätätilanteisiin. Heidän tulee myös tietää ennalta, kuinka saadaan yhteys poliisiin ja pelastuslaitokseen. Lisää tietoa on kohdassa ”FAQs – What Should I Do?” sivustolla churchofjesuschrist.org.

20.7.6.2

Toimenpiteet tapaturmatilanteessa

Mikäli kirkon kiinteistössä tai kirkon toiminnan aikana tapahtuu tapaturma tai loukkaantuminen, johtohenkilöt noudattavat seuraavia ohjeita soveltuvin osin:

• Anna ensiapua. Jos henkilö tarvitsee lisähoitoa, ota yhteys ensihoitoa antavaan palveluun. Ota myös yhteys isään tai äitiin, huoltajaan tai muuhun lähiomaiseen sekä piispaan tai vaarnanjohtajaan.

• Jos joku katoaa tai kuolee, ilmoita siitä välittömästi paikalliselle poliisille. Tee heidän kanssaan kaikin tavoin yhteistyötä.

• Järjestä henkistä tukea.

• Älä rohkaise tai estä oikeustoimiin ryhtymistä. Älä tee sitoumuksia kirkon puolesta.

• Kerää todistajien nimet, heidän yhteystietonsa, selonteot tapahtuneesta ja valokuvat sekä säilytä ne.

• Ilmoita onnettomuudesta (ks. 20.7.6.3).

20.7.6.3

Tapaturmasta ja vahingosta ilmoittaminen

Seuraavista tilanteista tulee ilmoittaa verkossa sivustolla incidents.churchofjesuschrist.org. Piispa, vaarnanjohtaja tai hänen nimittämänsä jäsen, joka tietää tapahtuneesta, laatii raportin viipymättä.

• Tapaturma tai loukkaantuminen tapahtuu kirkon tiloissa tai kirkon toiminnan aikana.

• Kirkon toimintaan osallistunut henkilö katoaa.

• Yksityistä, julkista tai kirkon omaisuutta vahingoittuu kirkon toiminnan aikana.

• Oikeustoimilla uhataan tai niitä on odotettavissa.

Jos jokin tapahtuma johtaa vakavaan loukkaantumiseen, kuolemaan tai henkilön katoamiseen, vaarnanjohtaja, piispa tai hänen nimittämänsä jäsen ryhtyy välittömästi toiseen seuraavista toimista:

• Yhdysvalloissa ja Kanadassa ilmoita asiasta ensin kirkon keskustoimiston riskienhallintajaostolle (1 801 240 4049 tai 1 800 453 3860, alanumero 2 4049; toimistoajan jälkeen tai viikonloppuisin soita numeroon 1 801 240 1000 tai 1 800 453 3860, niin keskus yhdistää viipymättä jollekulle). Ota sitten yhteyttä vyöhykkeen johtokuntaan.

• Muualla kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa ilmoita asiasta vyöhyketoimistoon.

Vaarnanjohtaja tai piispa ilmoittaa kirkon tiloissa tai kiinteistöissä sattuneista loukkaantumisista ja vahingoista myös kirkon kiinteistöjohtajalle.

Lisää tietoa on kohdassa ”FAQs – What Should I Do?” sivustolla churchofjesuschrist.org.

20.7.6.4

Vakuutus ja kysymyksiä

Jos loukkaantuminen tapahtuu kirkon tapahtuman aikana, johtohenkilöt päättävät, soveltuuko tapaukseen kirkon toimintojen lääkintäapuohjelma (ks. 20.7.3.4).

Joissakin tapauksissa vaarnanjohtajalla tai piispalla voi olla kysymyksiä turvallisuuteen liittyvistä ongelmista tai kirkkoon kohdistuvista vaateista. Vaarnanjohtaja (tai piispa hänen johdollaan) osoittaa tällaiset kysymykset riskienhallintajaostolle tai vyöhyketoimistoon.

20.7.7

Matkustaminen

Matkustamisen kirkon toimintoihin tulee olla piispan tai vaarnanjohtajan hyväksymää. Tämän matkustamisen ei pidä kuormittaa jäseniä kohtuuttomasti.

Osallistujien ei tule matkustaa toimintoihin pitkiä matkoja (enempää kuin muutama tunti). Kaikkiin poikkeuksiin vaaditaan vyöhykkeen johtokunnan hyväksyntä. Jos vyöhykkeen johtokunta hyväksyy tällaisen matkustamisen, jäsenten ei pidä järjestää sitä omalla kustannuksellaan (ks. 20.6).

Matkustuskäytäntöjen ja tämän kohdan ohjeiden soveltamisen tulee olla yhtenäiset saman vyöhykkeen tai koordinointineuvoston alueella toimivien yksiköiden kesken. Vaarnanjohtajat voivat koordinointineuvoston kokouksissa keskustella ja sopia matkustuskäytännöistä.

Johtohenkilöt täyttävät Tapahtuman ja toiminnan suunnittelu -lomakkeen niiden toimintojen osalta, joihin liittyy matkustamista.

Kun kirkon toimintaan nuorille liittyy matkustamista tai yöpymisiä, vanhempien tai huoltajien tulee antaa lapsilleen kirjallinen osallistumislupa (ks. 20.7.4). Toimintaan tulee järjestää vastuuntuntoisia aikuisvalvojia (ks. 20.7.1).

Mikäli mahdollista, kirkon ryhmien tulee käyttää pitkän matkan matkustamiseen kaupallisia kulkuvälineitä. Niillä tulee olla liikennelupa ja vastuuvakuutus.

Kun kirkon ryhmät matkustavat yksityisillä kulkuneuvoilla, jokaisen kulkuneuvon täytyy olla turvallisessa ja hyvässä kunnossa. Jokaisen tulee käyttää turvavyötä. Kaikkien kuljettajien tulee olla vastuuntuntoisia aikuisia, ja heillä täytyy olla ajokortti. Kaikilla kulkuneuvoilla ja kuljettajilla tulee olla kohtuullisen kattava vakuutusturva. Sen varmistamiseksi, että kuljettajat pysyvät hereillä ja valppaina, tulee laatia suunnitelmia. Aina kun mahdollista, aikuisen ei pidä olla kulkuneuvossa yksin nuoren kanssa, ellei nuori ole hänen lapsensa.

Kirkon järjestöt eivät saa omistaa tai hankkia omistukseensa autoja tai linja-autoja ryhmämatkoja varten.

Miehen ja naisen ei pidä matkustaa kahdestaan kirkon toimintoihin, kokouksiin tai tehtäviin, elleivät he ole naimisissa keskenään tai elleivät molemmat ole naimattomia.

Lisää tietoa on kohdassa ”FAQs – What Should I Do?” sivustolla churchofjesuschrist.org.

20.8

Toimintoja koskevia hallinnollisia menettelytapoja

Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että kaikkien kirkon toimintojen johtamisessa noudatetaan seuraavia menettelytapoja ja ohjeita.

20.8.1

Tekijänoikeuksin suojattu aineisto

Katso 38.8.11.

20.8.2

Kirkon ulkopuolisten tilojen vuokraaminen toimintoihin

Kun kirkon tilat eivät riitä vaarnan tai usean vaarnan toimintoihin, tiloja voidaan vuokrata vaarnanjohtajan luvalla. Nämä pyynnöt käsittelee kirkon kiinteistöjohtaja.

Paikallisyksiköitä saatetaan pyytää esittämään todistus vastuuvakuutuksesta vuokrattaessa tai käytettäessä tiloja, joita kirkko ei omista. Tietoa vakuutustodistuksen saamisesta on kohdassa 20.7.3.5.

20.8.3

Verolliset toiminnat

Johtohenkilöt huolehtivat siitä, etteivät toiminnat vaaranna kirkon verovapaata asemaa. Ohjeita on kohdassa 34.8.1.