21

Palvelutyö

21.0

Johdanto

Palvelutyö tarkoittaa muiden palvelemista Vapahtajan tavalla (ks. Matt. 20:26–28). Hän rakasti, opetti, lohdutti ja siunasi lähellään olevia sekä rukoili heidän puolestaan (ks. Ap. t. 10:38). Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina me pyrimme palvelemaan Jumalan lapsia.

Herra haluaa kirkkonsa kaikkien jäsenten saavan osakseen sellaista huolenpitoa. Tästä syystä jokaiselle jäsenperhekunnalle osoitetaan pappeudenhaltijat palvelutyöveljiksi. Jokaiselle aikuiselle sisarelle osoitetaan palvelutyösisaret. Näillä toimeksiannoilla varmistetaan, että kirkon jäseniä muistetaan ja että heistä pidetään huolta (ks. Moroni 6:4).

Palvelutyö on tärkeä tapa, jolla pidämme käskyt rakastaa Jumalaa ja rakastaa lähimmäisiämme (ks. Matt. 22:36–40). Se on myös keskeinen tapa auttaa Jumalan pelastuksen ja korotuksen työssä.

Vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnat auttavat palvelutyöveljiä ja -sisaria oppimaan, kuinka palvella muita. He myös innoittavat, ohjaavat ja tukevat. He voivat tehdä sitä palvelutyökeskusteluissa (ks. 21.3), sunnuntaikokouksissa ja henkilökohtaisissa keskusteluissa. He tavoittelevat innoitusta pyhistä kirjoituksista, tästä luvusta ja sivustolta ministering.churchofjesuschrist.org.

21.1

Palvelutyösisarten ja -veljien vastuut

Palvelutyösisaret ja -veljet edustavat Herraa. He myös auttavat jäseniä tuntemaan piispan sekä Apuyhdistyksen tai koorumin johtohenkilöiden rakkautta ja tukea. Heidän on määrä valvoa kirkon jäseniä sekä olla heidän kanssaan ja vahvistaa heitä (ks. OL 20:53).

Palvelutyösisarilla ja -veljillä on seuraavat vastuut heille osoitettujen yksilöiden ja perheiden osalta:

• Auttaa heitä vahvistamaan uskoaan taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen.

• Auttaa heitä valmistautumaan siihen, että he toimituksia saadessaan solmivat pyhiä liittoja Jumalan kanssa ja pitävät ne. Auttaa tarvittaessa vanhempia valmistamaan lapsiaan saamaan toimituksia ja pitämään liitot.

• Havaita tarpeita ja antaa Kristuksen kaltaista rakkautta, huolenpitoa ja palvelua. Tarjota apua ja lohtua hengellisen tai ajallisen tarpeen hetkinä. Keskustella tarpeista palvelutyökeskustelujen aikana ja muina aikoina.

• Auttaa heitä tulemaan hengellisesti ja ajallisesti omavaraisiksi.

Lisää tietoa palvelutyösisarten ja -veljien vastuista on kohdissa Jaak. 1:27, Moosia 23:18 ja OL 20:47, 59.

Palvelutyösisaret ja -veljet tavoittelevat rukoillen Hengen johdatusta. He myös neuvottelevat palvelutyökohteidensa kanssa ymmärtääkseen, kuinka parhaiten auttaa näitä täyttämään tarpeitaan.

Palvelutyösisaret ja -veljet mukauttavat ponnistelunsa niiden tarpeisiin ja olosuhteisiin, joita he palvelevat. Henkilökohtaisiin käynteihin kannustetaan ottaen huomioon tekijät kuten turvallisuus, välimatkat ja kulttuuriin liittyvä sopivaisuus. Palvelutyösisaret ja -veljet voivat tukea muillakin tavoin. Näitä ovat puhelut, videopuhelut, tekstiviestit, sähköpostiviestit, kirjeet, sosiaalinen media, yhteydenotot kirkossa ja palvelukset.

Saattaa olla tarpeita, joita palvelutyöveljet tai -sisaret eivät voi täyttää yksin. Niissä tapauksissa he neuvottelevat Apuyhdistyksen johtokunnan tai vanhinten koorumin johtokunnan jäsenen kanssa.

21.2

Palvelutyön järjestäminen

Vapahtaja antoi opetuslapsilleen merkityksellisiä tehtäviä (ks. Luuk. 10:1–17; ks. myös 4.2.6 tässä käsikirjassa). Tämän mallin mukaan me saamme palvelutyötoimeksiantoja tiettyjen yksilöiden ja perheiden osalta. Järjestäytynyt lähestymistapa palvelutyöhön antaa jokaiselle henkilölle mahdollisuuksia tuntea Vapahtajan rakkautta.

21.2.1

Toimeksiantojen laatiminen

Vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnat harkitsevat rukoillen palvelutyöveljien ja -sisarten toimeksiantoja. He ottavat huomioon jäsenten vahvuudet ja tarpeet. He huomioivat myös perheen lasten tarpeet. Yleensä he nimittävät toveripariksi kaksi veljeä tai kaksi sisarta. He pyytävät piispan hyväksyntää palvelutyötoveripareille ja -toimeksiannoille.

Näitä päätöksiä tehdessään johtohenkilöt pohtivat seuraavaa:

• Omistautuneet palvelutyöveljet ja -sisaret tulee osoittaa jäsenille, jotka tarvitsevat sitä eniten. Näitä voivat olla uudet jäsenet, yksinhuoltajavanhemmat, lesket ja vähemmän aktiiviset jäsenet.

• Nuoret voivat palvella aikuisten toverina kohdan 21.2.2 ohjeiden mukaan.

• Avioparille voidaan antaa yhteisenä palvelutyötoimeksiantona joku henkilö tai perhe.

• Vaarnojen johtokunnat ja piispakunnat huolehtivat kaikista vaarnan tai seurakunnan jäsenistä. Tämän vuoksi heitä ei yleensä nimitetä palvelutyöveljiksi. Vaarnanjohtaja päättää, annetaanko toimeksiantoja korkean neuvoston jäsenille ja tehtävässä toimivalle patriarkalle.

Kun piispa on antanut hyväksyntänsä, vanhinten koorumin johtokunnan jäsen antaa toimeksiantoja palvelutyöveljille, myös nuorille miehille. Apuyhdistyksen johtokunnan jäsen antaa toimeksiantoja palvelutyösisarille, myös nuorille naisille.

Nämä johtohenkilöt neuvottelevat palvelutyöveljien tai -sisarten kanssa niiden jäsenten vahvuuksista, tarpeista ja haasteista, jotka kuuluvat heidän palvelutyönsä piiriin. Johtohenkilöt kannustavat palvelutyöveljiä tai -sisaria ymmärtämään palvelutyökohteidensa tarpeita ja sitten tavoittelemaan innoitusta siihen, kuinka palvella parhaiten.

Palvelutyöveljiä ja -sisaria ei kutsuta, esitetä hyväksyttäviksi eikä eroteta tehtävään. Heidän palvelunsa on osa liittoa, jonka he tekivät kasteessa (ks. Moosia 18:8–11).

21.2.2

Palvelutyötoimeksiannot nuorille

Jo ennen kuin nuoret saavat palvelutyötoimeksiantoja, he palvelevat muita Kristuksen kaltaisilla tavoilla. Nuorten toimiminen palvelutyösisarina tai -veljinä voi olla merkittävä osa Jumalan pelastuksen ja korotuksen työn toteuttamisessa.

Nuori nainen voi palvella Apuyhdistyksen sisaren palvelutyötoverina, kun nuori nainen on halukas ja kykenevä. Hän voi aloittaa palvelemisen sinä vuonna, kun hän täyttää 14 vuotta. Apuyhdistyksen johtokunta neuvottelee nuoren naisen, hänen vanhempiensa ja Nuorten Naisten johtokunnan kanssa, kun he harkitsevat palvelutyötoimeksiantoja.

Sisarelle on usein siunauksena se, että nuori nainen on hänen palvelutyösisarensa. Se voi olla siunauksena myös nuorelle naiselle.

Nuori mies palvelee Melkisedekin pappeuden haltijan palvelutyötoverina, kun hänet on asetettu opettajan tai papin virkaan. Piispa päättää, onko nuori mies kelvollinen ja valmis asetettavaksi. (Ks. 10.1.3.2.) Vanhinten koorumin johtokunta neuvottelee nuoren miehen, hänen vanhempiensa ja piispakunnan kanssa, kun he harkitsevat palvelutyötoimeksiantoja.

Joissakin tapauksissa nuori voidaan osoittaa palvelutyötoveriparin kolmanneksi jäseneksi. Johtohenkilöt voivat antaa nuorille toimeksiannon palvella joitakin tai kaikkia toveriparille osoitettuja yksilöitä ja perheitä.

Nuorille ei osoiteta palvelutyöveljiä tai -sisaria. He saavat palvelutyön huolenpitoa perheensä palvelutyöveljiltä. Myös heidän luokkansa tai kooruminsa johtokunta ja aikuisjohtajat palvelevat heitä. Mikäli heidän vanhempansa eivät ole kirkon jäseniä mutta suhtautuvat avoimesti palvelutyöhön, vanhinten koorumin johtokunta voi osoittaa perheelle palvelutyöveljet. Samalla tavoin Apuyhdistyksen johtokunta voi osoittaa äidille palvelutyösisaret.

Kirkon ohje, jonka mukaan nuorten kanssa on oltava läsnä kaksi vastuuntuntoista aikuista, ei koske palvelutyötovereita. Johtohenkilöt käyttävät kuitenkin viisautta ja tavoittelevat innoitusta osoittaessaan nuoria aikuisten tovereiksi. He pyytävät neuvoa myös piispalta. Kun nuori osoitetaan sellaisen henkilön toveriksi, joka ei ole hänen isänsä tai äitinsä, johtohenkilöt varmistavat, ettei vanhemmilla ole mitään toimeksiantoa vastaan.

Aikuisten toverien tulee välttää tilanteita, jotka voitaisiin ymmärtää väärin. He noudattavat varovaisuutta kahdenkeskisissä tilanteissa. He auttavat nuoria saamaan turvallisen ja antoisan kokemuksen palvelutyöstä.

21.2.3

Kokoaikaiset lähetyssaarnaajat

Lähetysjohtajan luvalla kokoaikaiset lähetyssaarnaajat voivat auttaa palvelutyössä. Seurakunnan johtohenkilöt voivat pyytää hänen hyväksyntäänsä vaarnanjohtajan kautta. Kokoaikaisille lähetyssaarnaajille annetaan tavallisesti tehtävä palvella uusia jäseniä, osajäsenperheitä ja vähemmän aktiivisia jäseniä.

21.3

Palvelutyökeskustelut

Vapahtaja kävi Pietarin kanssa yksinkertaisen mutta syvällisen keskustelun Hänen lampaidensa ruokkimisesta (ks. Joh. 21:15–17). Palvelutyökeskustelut voivat olla samanlaisia tilaisuuksia. Niiden avulla johtohenkilöt voivat myös antaa esimerkin palvelemisesta.

Vanhinten koorumin johtaja ja hänen neuvonantajansa keskustelevat palvelutyöveljien kanssa. Apuyhdistyksen johtaja ja hänen neuvonantajansa keskustelevat palvelutyösisarten kanssa. Aviopari, jolle on annettu toimeksianto tehdä palvelutyötä yhdessä, voi keskustella vanhinten koorumin johtohenkilön tai Apuyhdistyksen johtohenkilön tai kummankin kanssa.

Näitä keskusteluja käydään ainakin kerran vuosineljänneksen aikana. Niitä voidaan käydä milloin tahansa vuosineljänneksen aikana. Keskustelut käydään mielellään kasvotusten ja toveriparin kummankin jäsenen kanssa. Nuoret, joille on annettu toimeksianto, tulee ottaa mukaan, mikäli mahdollista.

Palvelutyökeskustelujen ei tarvitse olla pitkiä ollakseen tehokkaita. Niiden tarkoituksena on seuraavaa:

• Neuvotella toimeksiantoon kuuluvien henkilöiden ja perheiden voimavaroista, tarpeista ja haasteista.

• Keskustella tarvittaessa tavoista auttaa henkilöitä valmistautumaan toimitusten saamiseen.

• Pohtia, kuinka vanhinten koorumi, Apuyhdistys, seurakuntaneuvosto ja muut voisivat auttaa.

• Huolehtia palvelutyöveljistä ja -sisarista, osoittaa rakkautta ja arvonantoa, opettaa ja kannustaa heitä sekä auttaa heitä kasvamaan kyvyssään vastaanottaa ilmoitusta ja toimia sen mukaan palvelemisessaan.

Keskustelujen välillä palvelutyöveljet ja -sisaret ovat yhteydessä johtohenkilöihin tarpeen mukaan. He voivat kertoa luottamuksellisista tiedoista suoraan piispalle.

Johtohenkilöt raportoivat palvelutyökeskusteluista käyttämällä johtohenkilön ja kirjurin työvälineitä.

21.4

Palvelutyöponnistelujen koordinointi

Apuyhdistys ja vanhinten koorumi tekevät palvelutyötä yhdessä. He tekevät tätä työtä ykseydessä.

Apuyhdistyksen johtokunta ja vanhinten koorumin johtokunta kokoontuvat yhdessä vähintään neljännesvuosittain. He tarkastelevat sitä, mitä he ovat saaneet tietää palvelutyökeskusteluissa (ks. 21.3). He myös koordinoivat palvelutyötoimeksiantoja. Apuyhdistyksen johtaja ja vanhinten koorumin johtaja vastaavat yhdessä kokouksen järjestämisestä ja johtamisesta.

Seurakunnissa, joissa on vain vähän aktiivisia jäseniä, Apuyhdistyksen ja vanhinten koorumin johtokunnan jäsenet voivat päättää olla osoittamatta joillekin jäsenille sekä palvelutyösisaria että palvelutyöveljiä. Johtohenkilöt tekevät tämän päätöksen yhdessä ja pyytävät piispalta hyväksyntää. Jos sisarelle osoitetaan palvelutyösisaret mutta ei palvelutyöveljiä, johtohenkilöt varmistavat, että sisarella on joku, jolta hän voi pyytää pappeuden siunausta.

Apuyhdistyksen johtaja ja vanhinten koorumin johtaja kokoontuvat piispan kanssa ainakin neljännesvuosittain. He keskustelevat seurakunnan jäsenten tarpeista. He puhuvat myös mahdollisista muutoksista palvelutyötoimeksiannoissa.

Tarvittaessa Apuyhdistyksen johtaja ja vanhinten koorumin johtaja keskustelevat palvelutyösisarilta ja -veljiltä saamistaan tiedoista seurakuntaneuvoston kanssa. Niin tehdessään he kunnioittavat jäsenten pyyntöjä luottamuksellisuudesta. Piispan koordinoimana seurakuntaneuvosto laatii suunnitelmia seurakunnan jäsenten palvelemiseksi ja siunaamiseksi. Myös seurakunnan nuorisoneuvosto keskustelee palvelutyöstä (ks. 29.2.6).