”29 Kirkon kokoukset”, Yleiskäsikirja: Palveleminen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, 2024.
”29 Kirkon kokoukset”, Yleiskäsikirja.
29
Kirkon kokoukset
29.0
Johdanto
Myöhempien aikojen pyhät kokoontuvat yhteen palvelemaan Jumalaa, rakentamaan toisiaan sekä opettamaan ja oppimaan evankeliumia (ks. Alma 6:6; Moroni 6:5–6). Vapahtaja on luvannut: ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Matt. 18:20). Yhteen kokoontuminen on yksi tapa, jolla sydämemme voivat olla ”yhteen liittyneinä ykseydessä ja rakkaudessa” (Moosia 18:21).
Johtajiston kokoukset auttavat johtohenkilöitä neuvottelemaan yhdessä ja koordinoimaan pyrkimyksiä palvella muita. Kokouksen pitämisen ei kuitenkaan pidä koskaan korvata palvelemista siten kuin Jeesus Kristus palveli. Tapoja auttaa Jumalaa Hänen pelastuksen ja korotuksen työssään voidaan suunnitella kokouksessa, mutta useimmiten niitä toteutetaan kokouksen ulkopuolella.
29.1
Kokousten suunnitteleminen ja johtaminen
Johtohenkilöt suunnittelevat ja johtavat kokouksia ”siten kuin Pyhä Henki heitä johdattaa, Jumalan käskyjen ja ilmoitusten mukaan” (OL 20:45; ks. myös Moroni 6:9; OL 46:2). He pyrkivät kokouksissaan luomaan Hengelle otollisen ilmapiirin.
Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että kokousten lukumäärä ja kesto eivät kuormita jäseniä tai heidän perheitään. Esimerkiksi kokousten ei pidä vaikeuttaa sitä, että perheillä on yhteistä aikaa lepopäivänä.
Johtohenkilöt huolehtivat myös siitä, että kokouksissa keskitytään siihen, mikä on tärkeintä. Esimerkiksi sakramenttikokousten tulee keskittyä sakramenttiin ja uskon vahvistamiseen Jeesukseen Kristukseen. Johtokuntien kokouksissa ja neuvostojen kokouksissa keskitytään yksilöiden ja perheiden vahvistamiseen.
Johtava virkailija voi johtaa kokouksen. Tai hän voi pyytää jotakuta muuta, kuten neuvonantajaa, johtamaan kokouksen hänen johdollaan.
Silloin tällöin kokouksen aikana tapahtuu jotakin, mitä johtavan virkailijan mielestä pitää selventää. Joku saattaa esimerkiksi opettaa väärää oppia. Jos niin tapahtuu, johtavan virkailijan tulee selventää asia nolaamatta ketään.
29.2
Seurakunnan kokoukset
29.2.1
Sakramenttikokous
29.2.1.1
Sakramenttikokouksen suunnitteleminen
Piispakunta suunnittelee ja johtaa sakramenttikokouksen. Piispakunta huolehtii siitä, että kokouksessa keskitytään sakramenttiin ja uskon vahvistamiseen Jeesukseen Kristukseen.
Sakramenttikokous kestää tunnin. Siihen voi sisältyä seuraavia:
-
Alkumusiikkia (ks. ohjeita kohdassa 19.3.2). Kunnioittava musiikki ennen kokouksen alkua voi luoda jumalanpalveluksen hengen.
-
Tervetulotoivotus.
-
Johtavien virkailijoiden tai vierailevien johtohenkilöiden toivottaminen tervetulleiksi. Johtavat virkailijat ja vierailevat korkean neuvoston jäsenet tulee kutsua istumaan korokkeelle. Myös ylimmät virkailijat kutsutaan istumaan korokkeelle, paitsi jos he osallistuvat kotiseurakunnassaan.
-
Ilmoitukset. Näitä tulee olla mahdollisimman vähän. Useimmat voidaan tulostaa, jakaa sähköisesti tai niistä voidaan kertoa muissa kokouksissa.
-
Seurakunnan ja vaarnan virallisia asioita, kuten seuraavat:
-
Virkailijoiden ja opettajien hyväksyttäminen ja vapauttaminen (ks. 30.3 ja 30.6).
-
Niiden veljien nimien esittäminen, jotka asetetaan johonkin virkaan Aaronin pappeudessa (ks. 18.10.3).
-
Seurakunnan uusien jäsenten, myös uusien käännynnäisten, huomioiminen. Muutaman esittelysanan jälkeen kokousta johtava henkilö pyytää seurakuntalaisia nostamaan kätensä osoittaakseen, että he toivottavat jäsenen tervetulleeksi seurakuntaan.
Kun jäseniksi kirjatut lapset kastetaan ja konfirmoidaan, heidät huomioidaan sakramenttikokouksessa. Heitä ei kuitenkaan tarvitse toivottaa tervetulleiksi seurakuntaan.
-
-
Nimen ja siunauksen antaminen lapsille (ks. 18.6). Tämä tehdään yleensä paasto- ja todistuskokouksessa (ks. 29.2.2).
-
Uusien käännynnäisten konfirmoiminen (ks. 18.8).
-
Sakramenttilaulu ja sakramenttitoimitus. Kokouksen päähuomio keskittyy sakramenttiin. Kokouksen muut osat eivät saa viedä huomiota siitä pois. Tämä toimitus antaa jäsenille tilaisuuden suunnata ajatuksensa kohti Vapahtajaa ja Hänen uhriaan heidän puolestaan. Sen tulee olla pyhää hengellisen uudistumisen aikaa.
Sakramenttipöytä tulee valmistaa ennen kokouksen alkua. Piispa huolehtii siitä, että sakramentti siunataan ja jaetaan kunnioittavasti ja hyvässä järjestyksessä. Ne, jotka toimittavat sakramentin, edustavat Jeesusta Kristusta.
Lisää tietoa sakramentin valmistamisesta, siunaamisesta ja jakamisesta on kohdassa 18.9.
Tietoa sakramentin toimittamisesta epätavallisissa tilanteissa on kohdissa 29.2.1.5 ja 18.9.1.
-
Evankeliumiaiheisia puheita ja yhteislaulua tai muuta musiikkia. Puheiden ja musiikin tulee olla sopusoinnussa sakramentin pyhän luonteen kanssa. Tietoa puhujien valinnasta on kohdassa 29.2.1.4. Tietoa musiikin valinnasta sakramenttikokouksiin on kohdassa 19.3.2.
-
Loppulaulu ja rukous.
-
Loppumusiikkia.
Sakramenttikokouksissa ei pidä käyttää havaintovälineitä eikä audiovisuaalista aineistoa (ks. 38.8.3).
29.2.1.2
Johtavana virkailijana toimiminen sakramenttikokouksessa
Sakramenttikokouksen johtavana virkailijana toimii piispa, ellei paikalla ole vaarnan johtokunnan jäsentä, vyöhykeseitsenkymmentä omalla toimialueellaan tai johtavaa auktoriteettia. Mikäli piispa ja hänen neuvonantajansa eivät voi osallistua sakramenttikokoukseen, vaarnanjohtaja määrää, kuka toimii johtavana virkailijana. Tavallisesti hän nimittää vanhinten koorumin johtajan. Hän voi kuitenkin kutsua jonkun toisen Melkisedekin pappeuden haltijan.
29.2.1.3
Aika ennen kokousta
Ennen kokouksen alkua seurakunnan jäsenet valmistautuvat hengellisesti sakramenttiin. He voivat tehdä sitä äänettömän rukouksen ja pohdiskelemisen avulla. Johtohenkilöt näyttävät esimerkkiä kunnioituksesta.
Piispakunnan jäsen kutsuu Nuorten Naisten luokkien johtokuntia järjestämään nuoria palvelemaan toivottamalla vierailijat ja jäsenet tervetulleiksi, kun he tulevat seurakuntakeskukseen. Nuoret pyrkivät tervehtimään jäseniä nimeltä. He edistävät myös kunnioitusta vastaamalla kysymyksiin ja auttamalla ihmisiä löytämään istumapaikkoja tarpeen mukaan.
29.2.1.4
Puhujien valitseminen
Piispakunta valitsee puhujat sakramenttikokoukseen. Useimmiten he pyytävät seurakuntalaisia, myös nuoria ja lapsia (ks. 38.8.18). Vaarnanjohtaja voi antaa korkean neuvoston jäsenille tai vaarnan järjestöjen johtokuntien jäsenille tehtävän puhua. Vaarnanjohtaja päättää, kuinka usein näitä puhetehtäviä on.
Piispakunta esittää puhekutsut hyvissä ajoin ennen kokousta. Puhujat todistavat Jeesuksesta Kristuksesta ja opettavat Hänen evankeliumiaan käyttäen pyhiä kirjoituksia (ks. OL 42:12; 52:9). Puheiden tulee vahvistaa uskoa ja olla sopusoinnussa sakramentin pyhän luonteen kanssa.
Tietoa siitä, kun vastakutsutut tai äskettäin kotiin palanneet lähetyssaarnaajat puhuvat sakramenttikokouksessa, on kohdissa 24.5.2 ja 24.8.3.
Piispakunta varaa joka vuosi yhden sakramenttikokouksen Alkeisyhdistyksen lasten esitystä varten. Tietoa tästä esityksestä on kohdassa 12.1.6.
29.2.1.5
Sakramenttikokous epätavallisissa tilanteissa
Jokainen jäsen tarvitsee hengellisiä siunauksia, joita koituu sakramentin nauttimisesta. Jotkut jäsenet eivät kuitenkaan voi osallistua sakramenttikokoukseen, koska liikkuminen kodin ulkopuolella on vaikeaa tai he ovat sairaalassa tai hoitolaitoksessa. Piispa voi antaa pappeudenhaltijoille tehtävän toimittaa sakramentin näille jäsenille (ks. 18.9.1).
Joissakin tapauksissa piispa voi valtuuttaa sakramenttikokouksen suoratoiston niille, jotka eivät voi osallistua. Tietoa on kohdassa 29.7.
Kun jäsenet matkustavat tai asuvat tilapäisesti poissa kotoa, heidän tulee osallistua sakramenttikokoukseen läheisessä seurakunnassa, mikäli mahdollista. Sakramenttikokouksia ei pidä järjestää sukukokousten, lomamatkojen tai muiden toimintojen yhteydessä, joita kirkko ei järjestä.
29.2.2
Paasto- ja todistuskokous
Paasto- ja todistuskokouksessa ei ole nimettyjä puhujia tai erityisiä musiikkiesityksiä. Sen sijaan kokousta johtava henkilö lausuu lyhyen todistuksen. Sitten hän kutsuu seurakunnan jäseniä lausumaan todistuksensa. Todistuksen lausuminen tarkoittaa evankeliumin totuuksien julistamista Pyhän Hengen innoittamana. Todistusten tulee olla lyhyitä, jotta monet ihmiset voivat osallistua.
Pienet lapset ovat tervetulleita lausumaan todistuksensa paasto- ja todistuskokouksessa. Heidän voi olla parasta opetella tekemään niin kotona, kunnes he osaavat lausua todistuksensa ilman muiden apua.
Piispan johdolla lapset saavat nimen ja siunauksen yleensä paasto- ja todistuskokouksessa (ks. 29.2.1.1).
29.2.3
Seurakuntakonferenssi
Seurakuntakonferenssi on suunniteltu vastaamaan paikallisia tarpeita. Siihen sisältyy vaarnanjohtajan suunnittelema sakramenttikokous. Yleensä kokouksen johtavana virkailijana toimii vaarnanjohtaja, ja yleensä kokouksen johtaa piispakunnan jäsen.
Tässä kokouksessa vaarnan johtokunnan tai korkean neuvoston jäsen esittää hyväksyttäviksi ylimpien johtohenkilöiden sekä vaarnan ja seurakunnan johtohenkilöiden nimet. Hän käyttää seurakunnan kirjurin valmistelemaa Esitetyt ja hyväksytyt virkailijat -lomaketta. Yleensä kokouksessa puhuvat piispa ja vaarnanjohtaja.
Seurakunta pitää tavanomaiset pappeuden ja järjestöjen kokoukset osana seurakuntakonferenssia. Vaarnan johtohenkilöt voivat antaa ohjeita ja apua. He palvelevat seurakunnan johtohenkilöitä ja jäseniä.
Seurakuntakonferenssin yhteydessä vaarnan johtokunta kokoontuu piispakunnan kanssa. Yhdessä he tarkastelevat sitä, kuinka Jumalan pelastuksen ja korotuksen työ etenee seurakunnassa. Tämä kokous voidaan pitää seurakuntakonferenssisunnuntaina tai jonakin muuna ajankohtana.
29.2.4
Piispakunnan kokous
Piispa suunnittelee ja johtaa piispakunnan kokoukset. Käsiteltäviä asioita voivat olla seuraavat:
-
Koordinoida Jumalan pelastuksen ja korotuksen työtä seurakunnassa.
-
Vahvistaa yksilöitä ja perheitä seurakunnassa – etenkin nuoria ja lapsia.
-
Nimetä jäseniä, jotka voivat valmistautua saamaan toimituksia, mukaan lukien pappeuteen asettamiset.
-
Miettiä, keitä jäseniä kutsua seurakunnan tehtäviin.
-
Miettiä, keitä jäseniä voi suosittaa vaarnanjohtajalle palvelemaan lähetyssaarnaajina.
-
Käydä läpi ohjeita pyhistä kirjoituksista, kirkon johtajilta ja tästä käsikirjasta.
Muita asioita voivat olla seurakunnan järjestöt ja ohjelmat, seurakunnan talousarvio, raportit toimeksiannoista sekä tulevien kokousten ja toimintojen suunnitelmat.
29.2.5
Seurakuntaneuvoston kokous
Piispa suunnittelee seurakuntaneuvoston kokoukset, toimii niiden johtavana virkailijana ja johtaa ne. Jos hän on poissa, hän voi antaa jommallekummalle neuvonantajalle tehtävän toimia johtavana virkailijana ja johtaa kokous. Neuvosto ei kuitenkaan tee isoja päätöksiä ilman piispaa.
Seurakuntaneuvostossa pyritään auttamaan kaikkia seurakunnan jäseniä vahvistamaan hengellistä voimaa, saamaan pelastavat toimitukset, pitämään liitot ja tulemaan Jeesuksen Kristuksen omistautuneiksi seuraajiksi (ks. Moroni 6:4–5). Seurakuntaneuvoston kokouksissa neuvoston jäsenet suunnittelevat ja koordinoivat tätä työtä. He määrittävät yhdessä, kuinka seurakunnan jäsenten vahvuudet ja kyvyt voivat siunata apua tarvitsevia. He tavoittelevat Hengen johdatusta, kun he yhdistävät voimansa rakkaudessa ja huolenpidossa seurakunnan jäsenten hyväksi.
Seurakunnan järjestöjen johtohenkilöt osallistuvat seurakuntaneuvoston kokouksiin kahdessa ominaisuudessa:
-
seurakuntaneuvoston jäseninä, jotka osaltaan siunaavat kaikkia seurakunnan jäseniä
-
oman järjestönsä edustajina.
Kun seurakuntaneuvoston jäsenet kokoontuvat yhdessä, he keskustelevat asioista, jotka hyötyisivät koko neuvoston yhtenäisestä toiminnasta. Jokaista neuvoston jäsentä kannustetaan kertomaan ajatuksiaan ja saamaansa innoitusta näistä asioista.
Seurakuntaneuvoston kokous ei yleensä kestä tuntia pidempään. Kokous alkaa rukouksella ja lyhyillä selonteoilla aiemmissa kokouksissa annetuista toimeksiannoista. Seuraavassa on lueteltu asioita, joista voidaan keskustella. Aikaa ei ole riittävästi, jotta kaikista niistä voitaisiin keskustella jokaisessa kokouksessa. Piispa asettaa etusijalle asiat, joita tarvitaan eniten yksilöiden ja perheiden siunaamiseksi.
-
Elämme Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan. Kaikkia jäseniä autetaan vahvistamaan uskoa, saamaan pelastavat toimitukset ja pitämään solmitut liitot.
-
Huolehdimme avun tarpeessa olevista. Voimavaroja ja taitoja jaetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisön siunaamiseksi. Seurakunnan jäseniä autetaan tulemaan omavaraisiksi. (Ks. luku 22.)
-
Kutsumme kaikkia ottamaan vastaan evankeliumin. Tarkastellaan niiden edistymistä, jotka oppivat evankeliumia, sekä uusien ja palaavien jäsenten edistymistä. Keskustellaan tavoista, joilla jäsenet voivat kertoa evankeliumista muille. (Ks. luku 23.)
-
Yhdistämme perheitä iankaikkisuudeksi. Tarkastellaan niiden jäsenten edistymistä, jotka valmistautuvat saamaan temppelitoimitukset. Suunnitellaan keinoja auttaa useampia jäseniä tulemaan kelvollisiksi saamaan temppelisuositus. Keskustellaan tavoista, joilla jäsenet voivat osallistua temppeli- ja sukututkimustyöhön. (Ks. luku 25.)
Kun seurakuntaneuvoston jäsenet keskustelevat näistä asioista, he pohtivat palvelemiensa jäsenten tarpeita ja vahvuuksia. He saavat tietoa näistä tarpeista ja vahvuuksista johtokunnan kokouksissa, keskusteluissa oman järjestönsä jäsenten kanssa (mukaan lukien palvelutyökeskustelut) ja omien palvelutyöpyrkimystensä kautta. Lisäksi johtohenkilön ja kirjurin työvälineissä on työkaluja ja raportteja, jotka voivat auttaa johtohenkilöitä olemaan tietoisia jäsenten edistymisestä. Neuvoston jäsenten täytyy pitää luottamuksellisina kaikki yksityiset tai arkaluonteiset tiedot (ks. 4.4.6).
Seurakuntaneuvoston tulee tuntea seurakunnan lapset ja nuoret sekä heidän kotiolosuhteensa. He kiinnittävät erityistä huomiota niihin, joilla ei ole evankeliumin tukea kotona.
Keskustelun jälkeen piispa voi joko päättää jostakin toimintatavasta tai lykätä päätöstä pyytäessään lisätietoja ja -ohjausta. Tai hän voi siirtää asian toisen neuvoston, kuten piispakunnan, käsiteltäväksi. Katso 4.4.3.
Toisinaan seurakuntaneuvosto voi päättää, että jokin seurakunnan toiminta voi osaltaan täyttää jäsenten tarpeita. Seurakuntaneuvosto voi valvoa seurakunnan toimintojen suunnittelua. Suurin osa suunnittelusta tehdään kuitenkin ennen neuvoston kokouksia ja sen jälkeen. Lisää tietoa toiminnoista on luvussa 20.
Kun kokoaikaiset lähetyssaarnaajat ovat palanneet kotiin, heitä voidaan pyytää raportoimaan lähetystyöstään seurakuntaneuvostolle (ks. 24.8.3).
Jotta kaikki neuvoston jäsenet ymmärtävät periaatteita, jotka ohjaavat neuvostojen kokouksia kirkossa, heidän tulee tutkia kohtia 4.3 ja 4.4.
29.2.6
Seurakunnan nuorisoneuvoston kokous
Piispa voi johtaa seurakunnan nuorisoneuvoston kokoukset. Tai hän voi antaa jonkun muun tehtäväksi tehdä niin, kuten yhden pappien kooruminsa apulaisista tai Nuorten Naisten vanhimman luokan johtajan. Seurakunnan nuorisoneuvoston kokoukset tarjoavat nuorille tilaisuuksia johtaa. Piispakunta tai muut johtohenkilöt voivat auttaa heitä valmistautumaan näihin kokouksiin koorumin tai luokan johtokunnan kokouksissa.
Ennen jokaista kokousta piispa ja kokouksen johtaja käyvät läpi käsiteltävät asiat. Käsiteltäviä asioita voivat olla muun muassa seuraavat:
-
Jumalan pelastuksen ja korotuksen työ
-
Seurakunnan nuorten tarpeet ja kuinka vastata niihin.
-
Pyrkimykset auttaa nuoria, jotka ovat vähemmän aktiivisia tai uusia jäseniä.
-
Toiminnat, mukaan lukien mahdollisuudet palvella apua tarvitsevia. Suurin osa suunnittelusta tehdään koorumin tai luokan johtokunnan kokouksissa (ks. luku 20).
-
Palvelutyö (ks. luku 21).
-
Vastakutsuttujen koorumien ja luokkien johtokuntien perehdyttäminen.
Jotta kaikki neuvoston jäsenet ymmärtävät periaatteita, jotka ohjaavat neuvostojen kokouksia kirkossa, heidän tulee tutkia kohtia 4.3 ja 4.4.
29.2.7
Seurakunnan muut kokoukset ja luokat
Pappeuskoorumien ja niiden johtokuntien kokouksia kuvaillaan luvuissa 8 ja 10.
Apuyhdistyksen sisarten ja heidän johtohenkilöidensä kokouksia kuvaillaan luvussa 9.
Nuorten naisten ja heidän johtohenkilöidensä kokouksia kuvaillaan luvussa 11.
Alkeisyhdistyksen lasten ja heidän johtohenkilöidensä kokouksia kuvaillaan luvussa 12.
Pyhäkoululuokkia kuvaillaan kohdassa 13.3.
Opettajaneuvoston kokouksia kuvaillaan kohdassa 17.4.
Koordinointikokouksia evankeliumista kertomiseksi sekä uusien ja palaavien jäsenten vahvistamiseksi kuvaillaan kohdassa 23.4.
Temppeli- ja sukututkimustyön koordinointikokouksia kuvaillaan kohdassa 25.2.7.
29.2.8
Sunnuntaikokousten aikataulut
Seurakunnat käyttävät jompaakumpaa seuraavista sunnuntaikokousten kaksituntisista aikatauluista.
Suunnitelma 1
|
60 minuuttia |
Sakramenttikokous |
|---|---|
|
10 minuuttia |
Siirtyminen luokkiin ja kokouksiin |
|
50 minuuttia |
Kaikki sunnuntait: Alkeisyhdistys, myös lastenhuone (ks. 12.2.1.2) Kuukauden ensimmäinen ja kolmas sunnuntai: pyhäkoulu (ks. 13.3) Toinen ja neljäs sunnuntai: pappeuskoorumien kokoukset (ks. 8.2.1.2 ja 10.2.1.2), Apuyhdistyksen kokoukset (ks. 9.2.1.2) ja Nuorten Naisten kokoukset (ks. 11.2.1.2) Viides sunnuntai: kokoukset nuorille ja aikuisille. Piispakunta päättää aiheesta ja antaa tehtävän opettajille (tavallisesti seurakunnan tai vaarnan jäseniä). He päättävät myös, kokoontuvatko nuoret ja aikuiset, miehet ja naiset erikseen vai yhdessä. |
Suunnitelma 2
|
50 minuuttia |
Kaikki sunnuntait: Alkeisyhdistys, myös lastenhuone (ks. 12.2.1.2) Kuukauden ensimmäinen ja kolmas sunnuntai: pyhäkoulu (ks. 13.3) Toinen ja neljäs sunnuntai: pappeuskoorumien kokoukset (ks. 8.2.1.2 ja 10.2.1.2), Apuyhdistyksen kokoukset (ks. 9.2.1.2) ja Nuorten Naisten kokoukset (ks. 11.2.1.2) Viides sunnuntai: kokoukset nuorille ja aikuisille. Piispakunta päättää aiheesta ja antaa tehtävän opettajille (tavallisesti seurakunnan tai vaarnan jäseniä). He päättävät myös, kokoontuvatko nuoret ja aikuiset, miehet ja naiset erikseen vai yhdessä. |
|---|---|
|
10 minuuttia |
Siirtyminen sakramenttikokoukseen |
|
60 minuuttia |
Sakramenttikokous |
Kun kaksi seurakuntaa kokoontuu samassa rakennuksessa ja toisessa tai kummassakin on hyvin vähän lapsia tai nuoria, voi olla suotavaa, että lapset tai nuoret osallistuvat sunnuntailuokkiin yhdessä. Seurakuntien sunnuntaikokousten aikataulut voivat olla päällekkäisiä alla olevan mukaisesti.
Tätä suunnitelmaa voidaan harkita myös, jos nämä kaksi seurakuntaa käyttävät eri kieliä mutta lapset ja nuoret puhuvat samaa kieltä.
Tämän suunnitelman käyttäminen edellyttää vaarnanjohtajan hyväksyntää. Jos hän hyväksyy sen, kunkin seurakunnan piispa kokoontuu järjestöjen johtohenkilöiden kanssa pyytämään neuvoa järjestelyn toteuttamisesta.
Kaksi piispakuntaa kokoontuvat yhdessä päättämään, ketkä jäsenet kummastakin seurakunnasta tulee kutsua palvelemaan koorumeissa ja järjestöissä. Kumpikin piispa pysyy pappien kooruminsa johtajana, mutta kaksi piispaa voivat vuorotellen toimia johtavana virkailijana koorumien sunnuntaikokouksissa. Kummankin seurakunnan piispa osallistuu seurakuntien nuorisoneuvoston yhteisiin kokouksiin. Kun suunnitelma on otettu käyttöön, johtohenkilöt kokoontuvat edelleen säännöllisesti koordinoidakseen pyrkimyksiään.
29.2.9
Pääsiäinen ja joulu
Pääsiäissunnuntaina pidetään ainoastaan sakramenttikokous. Sama pätee silloin, kun joulupäivä osuu sunnuntaille. Kun joulu osuu jollekin muulle viikonpäivälle, sakramenttikokous on ainoa kokous, joka pidetään joulua lähinnä olevana sunnuntaina – yleensä joulua edeltävänä sunnuntaina – vaarnan johtokunnan päätöksen mukaan.
Joillakin alueilla jokin suuri ei-kristillinen juhla on kulttuurisesti merkittävä. Kun tällainen juhlapäivä osuu sunnuntaille, vyöhykkeen johtokunta voi valtuuttaa piispat pitämään tuona päivänä vain sakramenttikokouksen.
Vaarnojen johtokunnat voivat neuvotella piispojen kanssa päättääkseen, mukautetaanko näiden sunnuntaiden sakramenttikokousten alkamisaikoja.
29.3
Vaarnan kokoukset
29.3.1
Vaarnakonferenssi
Vaarnakonferenssien aikataulusta päättää kahdentoista apostolin koorumin presidentti. Yleensä vaarnanjohtaja toimii kunakin vuonna johtavana virkailijana toisessa konferenssissa ja tehtävän saanut vyöhykeseitsenkymmen tai johtava auktoriteetti toisessa.
Johtava virkailija johtaa kaikkea konferenssin suunnittelua. Hän hyväksyy osallistujat ja musiikkiesitykset etukäteen. Tietoa vaarnakonferenssin musiikista on kohdassa 19.3.4.
Kun johtavana virkailijana toimii vyöhykeseitsenkymmen tai johtava auktoriteetti, hän voi pyytää vaarnanjohtajaa ehdottamaan opetuksen aiheita konferenssiin. Kun johtavana virkailijana toimii vaarnanjohtaja, hän ja hänen neuvonantajansa valitsevat käsiteltävät aiheet. Vaarnan johtokunta voi keskustella mahdollisista aiheista vaarnaneuvoston kanssa. Niitä valitessaan vaarnan johtokunta pohtii aiheita, joita ensimmäinen presidenttikunta on tähdentänyt viime aikoina.
Kun vaarnanjohtaja tekee järjestelyjä vaarnakonferenssia varten, hän voi pyytää apua pappeuskoorumeilta ja muilta järjestöiltä, yksittäisiltä henkilöiltä ja perheiltä. Heille voidaan esimerkiksi antaa tehtäväksi järjestellä tuoleja, järjestää ovimiehet ja siivota rakennus.
Jokaisessa vaarnakonferenssissa on yleensä seuraavat kokoukset:
-
Vyöhykeseitsenkymmenen tai johtavan auktoriteetin (jos saanut tehtävän) sekä vaarnan johtokunnan kokous. Läsnä ovat myös vaarnan kirjuri ja toimisihteeri.
-
Vaarnan pappeusjohtajien kokous (ks. 29.3.3). Johtava virkailija päättää, pidetäänkö tämä kokous lauantaina vai sunnuntaina. Kokouksen johtaa vaarnan johtokunnan jäsen.
-
Lauantain iltakokous kaikille 18 vuotta täyttäneille vaarnan jäsenille. Paikallisten olosuhteiden sitä edellyttäessä tämä kokous voidaan johtavan virkailijan luvalla pitää sunnuntaina. Kokouksen johtaa vaarnan johtokunnan jäsen.
-
Sunnuntaina pidettävä yleinen kokous kaikille jäsenille sekä muille, jotka haluavat osallistua. Vaarnanjohtaja johtaa ja puhuu tässä kokouksessa. Voidaan pitää useampia kuin yksi sunnuntain yleinen kokous, mikäli kaikki eivät mahdu yhteen kokoukseen. Lapset osallistuvat perheensä kanssa, eivät erilliseen kokoukseen.
Konferenssikokouksia voidaan tarvittaessa lähettää suoratoistona kokouspaikkoihin tai muihin paikkoihin vaarnassa. Jotkut jäsenet saattavat tarvita sitä, että konferenssi lähetetään heidän kotiinsa. Lisää tietoa kokousten suoratoistosta on kohdassa 29.7.
Yleisessä kokouksessa puhujien ei pidä käyttää havaintovälineitä eikä audiovisuaalista aineistoa (ks. 38.8.3).
Jos paikalla on johtavia virkailijoita, temppelinjohtaja ja temppelinemäntä, lähetysjohtaja ja hänen puolisonsa tai vaarnan patriarkka, heidän tulee istua korokkeella. Sama pätee neuvonantajiin temppelin ja lähetyskentän johtokunnissa (ja heidän puolisoihinsa), jos he osallistuvat temppelinjohtajan tai lähetysjohtajan sijaan.
Vuosittain yhdessä vaarnakonferenssissa vaarnan johtokunnan jäsen esittää hyväksyttäviksi johtavat auktoriteetit sekä vyöhykkeen ja vaarnan virkailijat. Hän käyttää vaarnan kirjurin valmistelemaa Esitetyt ja hyväksytyt virkailijat -lomaketta. Tämä tehdään yleensä vuoden ensimmäisessä vaarnakonferenssissa.
Jos vaarnakonferenssien välillä kutsutaan tai vapautetaan vaarnan virkailijoita, heidät esitetään hyväksyttäviksi tai kiitollisuuden ilmaisemista varten seuraavassa vaarnakonferenssissa. Tai tämän voi tehdä kunkin seurakunnan sakramenttikokouksessa. Katso 30.3 ja 30.6.
Veljet, joita on suositettu asetettaviksi vanhimman tai ylipapin virkaan, esitetään hyväksyttäviksi vaarnakonferenssissa. Jos veli pitää asettaa ennen seuraavaa vaarnakonferenssia, hänet voidaan hyväksyä seurakuntansa sakramenttikokouksessa. Sitten hänen nimensä esitetään vahvistettavaksi vaarnakonferenssissa (ks. 18.10.3).
29.3.2
Vaarnan yleinen pappeuskokous
Vaarnan johtokunta suunnittelee ja johtaa vaarnan yleiset pappeuskokoukset. He valitsevat rukoillen aiheet ja puhujat.
29.3.3
Vaarnan pappeusjohtajien kokous
Vaarnan johtokunta suunnittelee ja johtaa vaarnan pappeusjohtajien kokoukset. Näiden kokousten rakenne on joustava. Kaikki osallistujat voivat olla kokoontuneina yhteen koko kokouksen ajan. Tai yleisen opetusosuuden jälkeen he voivat jakautua pienempiin ryhmiin saamaan täsmällistä opetusta tehtäviensä ja toimeksiantojensa perusteella.
Opetusta antavat tavallisesti vaarnan johtokunta ja muut vaarnan johtohenkilöt. Toisinaan myös seurakuntien johtohenkilöitä, mukaan lukien naisjohtajia, voidaan pyytää antamaan opetusta.
29.3.4
Vaarnan johtajiston kokoukset
Vaarnan järjestöjen johtokunnat suunnittelevat ja johtavat vaarnan johtajiston kokoukset. Näiden kokousten rakenne on joustava. Kaikki johtohenkilöt voivat olla kokoontuneina yhteen koko kokouksen ajan. Tai yleisen opetusosuuden jälkeen he voivat jakautua pienempiin ryhmiin saamaan täsmällistä opetusta tehtäviensä ja toimeksiantojensa perusteella.
Opetusta antavat tavallisesti järjestöjen johtohenkilöt, vaarnan johtokunnan jäsenet ja muut vaarnan johtohenkilöt. Toisinaan myös seurakuntien järjestöjen johtohenkilöitä voidaan pyytää antamaan opetusta.
Vaarnan Nuorten Miesten johtokunta ei pidä vaarnan johtajiston kokousta. Ohjeita niille, jotka palvelevat Aaronin pappeuden koorumien kanssa, annetaan vaarnan pappeusjohtajien kokouksissa (ks. 29.3.3).
29.3.5
Vaarnan johtokunnan kokous
Vaarnanjohtaja suunnittelee ja johtaa vaarnan johtokunnan kokoukset. Käsiteltäviä asioita voivat olla seuraavat:
-
Jumalan pelastuksen ja korotuksen työ vaarnassa
-
yksilöiden ja perheiden vahvistaminen vaarnassa
-
seurakuntien, vanhinten koorumien ja muiden järjestöjen tarpeet ja vahvuudet vaarnassa
-
piispojen suositukset miehistä, jotka tulee asettaa vanhimmaksi
-
jäsenet, joita kutsutaan vaarnan tehtäviin ja joihinkin seurakunnan tehtäviin, kuten esitetään kohdassa 30.8
-
piispojen suositukset jäsenistä lähetystyössä palvelemista varten
-
opetusta pyhistä kirjoituksista, kirkon johtajilta ja tästä käsikirjasta.
Muita asioita voivat olla vaarnan toiminnat ja ohjelmat, vaarnan talousarvio, raportit toimeksiannoista sekä tulevien kokousten suunnitelmat.
29.3.6
Korkean neuvoston kokous
Vaarnan johtokunta suunnittelee ja johtaa korkean neuvoston kokoukset. Näihin kokouksiin voi sisältyä seuraavaa:
-
Saadaan vaarnan johtokunnalta opetusta opista ja ohjeita toimeksiannoista.
-
Neuvotellaan yhdessä yksilöiden ja perheiden vahvistamisesta vaarnassa. Johtohenkilön ja kirjurin työvälineissä (LCR) on työkaluja ja raportteja, jotka voivat auttaa johtohenkilöitä olemaan tietoisia jäsenten edistymisestä.
-
Keskustellaan siitä, kuinka Jumalan pelastuksen ja korotuksen työtä toteutetaan vaarnassa.
-
Raportoidaan toimeksiannoista.
-
Neuvotellaan vaarnan johtokunnan kanssa sen päätöksistä asettaa veljiä vanhimmiksi tai ylipapeiksi ja annetaan hyväksyntä päätöksille.
-
Neuvotellaan vaarnan johtokunnan kanssa sen päätöksistä esittää kutsuja tehtäviin ja annetaan hyväksyntä päätöksille.
-
Autetaan vaarnan pappeusjohtajien kokousten suunnittelussa (ks. 29.3.3).
-
Kuullaan raportteja kotiin palaavilta lähetyssaarnaajilta (ks. 24.8.3).
Toisinaan lyhyen korkean neuvoston kokouksen jälkeen voidaan heti pitää vaarnaneuvoston kokous (ks. 29.3.7). Tämä voi vähentää johtohenkilöiden kokousten määrää.
Jotta kaikki neuvoston jäsenet ymmärtävät periaatteita, jotka ohjaavat neuvostojen kokouksia kirkossa, heidän tulee tutkia kohtia 4.3 ja 4.4.
Tietoa siitä, ketkä voivat osallistua kokoukseen etänä, on kohdassa 29.7.
29.3.7
Vaarnaneuvoston kokous
Vaarnanjohtaja suunnittelee ja johtaa vaarnaneuvoston kokoukset. Näissä kokouksissa neuvoston jäsenet voivat tehdä seuraavaa:
-
Saada vaarnan johtokunnalta opetusta opista ja ohjeita toimeksiannoista.
-
Neuvotella yhdessä yksilöiden ja perheiden vahvistamisesta vaarnassa. LCR:ssä on työkaluja ja raportteja, jotka voivat auttaa johtohenkilöitä olemaan tietoisia jäsenten edistymisestä.
-
Keskustella siitä, mikä on kokonaisnäkemys Jumalan pelastuksen ja korotuksen työstä vaarnassa.
-
Keskustella vaarnan jäsenten ajallisista tarpeista ja siitä, kuinka heitä autetaan olemaan omavaraisia. Määrittää, mitä resursseja on käytettävissä paikkakunnalla ja vaarnassa. Esimerkkinä voivat olla paikalliset oppilaitokset ja BYU – Pathway Worldwide. (Ks. 22.12 ja 22.13.)
-
Laatia vaarnalle yksinkertaisen suunnitelman, kuinka toimitaan hätätilanteissa, ja pitää sen ajan tasalla (ks. 22.9.1.3).
-
Suunnitella keinoja, joilla vaarnan jäsenet voivat palvella yhteiskunnassa (ks. 22.9.1). Sivustolla JustServe.org, missä se on käytettävissä, on ehdotuksia palvelemisesta yhteiskunnassa.
-
Raportoida vaarnan järjestöistä, toiminnoista ja ohjelmista.
Toisinaan vaarnaneuvoston kokous pidetään heti lyhyen korkean neuvoston kokouksen jälkeen (ks. 29.3.6). Tämä voi vähentää johtohenkilöiden kokousten määrää.
Jotta kaikki neuvoston jäsenet ymmärtävät periaatteita, jotka ohjaavat neuvostojen kokouksia kirkossa, heidän tulee tutkia kohtia 4.3 ja 4.4.
Tietoa siitä, ketkä voivat osallistua kokoukseen etänä, on kohdassa 29.7.
29.3.8
Vaarnan aikuisten johtajistokomitean kokous
Vaarnan aikuisten johtajistokomitea tukee vanhinten koorumien johtokuntia ja seurakuntien Apuyhdistysten johtokuntia näiden työssä. Komitean jäsenet tähdentävät erityisesti seurakuntien pyrkimyksiä palvelutyön tekemisessä, evankeliumista kertomisessa, uusien ja palaavien jäsenten vahvistamisessa sekä temppeli- ja sukututkimustyöhön osallistumisessa.
Lisäksi tämä komitea koordinoi vaarnan pyrkimyksiä, jotka liittyvät huoltotyöhön ja omavaraisuuteen, mukaan lukien JustServe.org (missä se on käytettävissä) ja BYU – Pathway Worldwide (ks. 22.13).
Vaarnan johtokunta suunnittelee ja johtaa vaarnan aikuisten johtajistokomitean kokoukset. Nämä kokoukset voivat olla jatkona vaarnaneuvoston kokouksille. Esimerkiksi joidenkin vaarnaneuvoston kokousten lopussa aikuisten johtajistokomitea voisi kokoontua jatkamaan keskustelua tietyistä asioista.
29.3.9
Vaarnan nuorten johtajistokomitean kokous
Vaarnan nuorten johtajistokomitea tukee piispakuntia, Nuorten Naisten johtokuntia ja neuvojia sekä Aaronin pappeuden koorumien neuvojia heidän työssään nuorten kanssa. Komitean aikuisjohtajat kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että nuoret osallistuvat Jumalan pelastuksen ja korotuksen työhön.
Vaarnan nuorten johtajistokomitealla on seuraavat lisävastuut:
-
Suunnitella palvelemista ja toimintoja. Näitä voivat olla nuorisokonferenssit, tanssiaiset, hartaustilaisuudet, palveluprojektit ja usean vaarnan yhteiset tapahtumat. (Katso palveluideoita sivustolta JustServe.org, missä se on käytettävissä.) Nuorten tulee johtaa näiden toimintojen suunnittelua ja toteuttamista. Vaarnan toimintoja ei pidä olla niin usein, että ne kuormittavat seurakuntia. Näiden toimintojen tulee täydentää seurakuntien toimintoja, ei kilpailla niiden kanssa. Seurakuntien johtohenkilöille tulee tiedottaa vaarnan toiminnoista hyvissä ajoin.
-
Suunnitella keinoja tukea Nuorten voimaksi -konferensseja.
-
Koordinoida vaarnan pyrkimyksiä, jotka liittyvät Lasten ja nuorten ohjelmaan.
Vaarnan johtokunnan jäsen valvoo vaarnan nuorten johtajistokomitean kokouksia. Hän voi johtaa kokousta, tai hän voi antaa tehtävän jollekulle muulle, myös nuorille. Nämä kokoukset voivat olla jatkona vaarnaneuvoston kokouksille. Esimerkiksi joidenkin vaarnaneuvoston kokousten lopussa nuorten johtajistokomitea voisi kokoontua jatkamaan keskustelua tietyistä asioista.
29.3.10
Vaarnan piispainneuvoston kokous
Käsiteltävänä voi olla seuraavia:
-
Nuoria autetaan edistymään hengellisesti.
-
Paastouhreja käytetään avun tarpeessa olevien huolehtimiseksi. Jäseniä autetaan vahvistamaan omavaraisuutta (ks. luku 22, etenkin 22.11). Jaetaan tietoa yhteiskunnassa saatavilla olevista resursseista.
-
Jäseniä autetaan tekemään parannus ja kokemaan sydämenmuutos (ks. luku 32).
-
Huolehditaan kirkon talousasioista (ks. luku 34).
Vaarnanjohtaja johtaa tämän kokouksen. Hän auttaa piispoja oppimaan ja täyttämään ensisijaiset vastuunsa (ks. 7.1). Hän myös kutsuu piispoja neuvottelemaan koskien kirkon johtohenkilöiden antamia ohjeita.
Tämä kokous ei korvaa vaarnanjohtajan säännöllisiä puhutteluja kunkin piispan kanssa (ks. 6.2.1.2).
Jotta kaikki neuvoston jäsenet ymmärtävät periaatteita, jotka ohjaavat neuvostojen kokouksia kirkossa, heidän tulee tutkia kohtia 4.3 ja 4.4.
29.3.11
Vaarnan muut kokoukset
Vaarnan naimattomien aikuisten komitean ja vaarnan nuorten naimattomien aikuisten komitean kokouksia kuvaillaan kohdassa 14.1.1.2.
29.4
Koordinointineuvoston kokoukset
Vyöhykeseitsenkymmen johtaa kokouksia ja edistää keskustelua. Kaikki, jotka osallistuvat, neuvottelevat yhdessä tasavertaisina osallistujina (ks. OL 88:122).
Näissä kokouksissa osallistujat
-
tavoittelevat ilmoitusta siihen, kuinka parhaiten toteuttaa ensimmäisen presidenttikunnan, kahdentoista apostolin koorumin ja vyöhykkeen johtokunnan opetuksia ja ohjausta
-
koordinoivat Jumalan pelastuksen ja korotuksen työtä neuvostossaan
-
neuvottelevat yhdessä jäsenten ajallisesta ja hengellisestä hyvinvoinnista sekä siitä, kuinka auttaa heitä tulemaan Jeesuksen Kristuksen todellisiksi seuraajiksi
-
opettavat ja rakentavat toinen toistaan
-
koordinoivat useaa vaarnaa koskevia asioita.
29.5
Hautajaiset ja vainajien muistotilaisuudet
Kun kirkon jäsen kuolee, piispa voi tarjoutua järjestämään hautajaiset, joiden tarkoituksena on lohduttaa eläviä ja osoittaa kunnioitusta edesmennyttä kohtaan. Vainajien muistoksi järjestetyt tilaisuudet vaihtelevat uskonnon, kulttuurin, perinteiden ja paikallisten lakien mukaan. Seuraavat ohjeet voivat auttaa piispoja suunnittelemaan evankeliumikeskeisiä muistotilaisuuksia paikallisia piirteitä kunnioittaen.
29.5.1
Yleisiä periaatteita
Kuolema on olennainen osa taivaallisen Isän pelastussuunnitelmaa (ks. Alma 12:24–27). Jeesuksen Kristuksen ansiosta kaikki nousevat kuolleista. Vainajien muistoksi järjestettävissä kirkon tilaisuuksissa yhtenä tärkeänä tarkoituksena on todistaa pelastussuunnitelmasta, varsinkin Vapahtajan sovituksesta ja ylösnousemuksesta. Näiden tilaisuuksien tulee olla arvokkaita, hengellisiä kokemuksia.
Kirkon jäsenten tulee kuoleman yhteydessä osoittaa kunnioitusta muiden uskontojen käytäntöjä kohtaan. Heidän ei kuitenkaan pidä osallistua rituaaleihin tai perinteisiin, jotka ovat vastoin käskyjä tai kirkon tasovaatimuksia. Kirkon johtohenkilöiden ei pidä sisällyttää vainajien muistoksi järjestettäviin kirkon tilaisuuksiin muiden uskontojen tai ryhmien rituaaleja.
Jäseniä neuvotaan olemaan noudattamatta käytäntöjä tai perinteitä, jotka kuormittavat eläviä. Näitä käytäntöjä voivat olla kohtuuton matkustaminen, työläiden kuolinilmoitusten laatiminen, maksut omaisille, pitkälliset kestitsemiset ja vuosipäivien kohtuuton juhlistaminen.
Kirkon jäsenten, jotka osallistuvat vainajan muistoksi järjestettäviin tilaisuuksiin, ei pidä ottaa vastaan maksua.
Kirkon johtohenkilöt ja jäsenet noudattavat paikallisia lakeja sen suhteen, mitä tehdä, kun joku kuolee.
29.5.2
Avun tarjoaminen perheelle
Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina kirkon johtohenkilöt ja jäsenet surevat surevien kanssa ja lohduttavat niitä, jotka ovat lohdutuksen tarpeessa (ks. Moosia 18:9). Kun jäsen kuolee, piispa käy perheen luona lohduttamassa. Hän voi pyytää neuvonantajiaan mukaansa. Hän ilmoittaa asiasta myös vanhinten koorumin johtajalle ja Apuyhdistyksen johtajalle.
Piispa tarjoaa apua seurakunnan jäseniltä, mukaan lukien vanhinten koorumilta ja Apuyhdistykseltä. Seurakunnan jäsenet voivat esimerkiksi
-
ilmoittaa asiasta ystäville ja sukulaisille
-
auttaa muistokirjoituksen laatimisessa
-
auttaa hautajaisten tai muistotilaisuuden suunnittelussa
-
auttaa tilanteen mukaan hautaustoimisto- ja hautapaikkajärjestelyissä
-
pukea vainajan hautaamista varten (ks. 38.5.10)
-
valmistaa aterioita.
29.5.3
Jäähyväiset avoimen arkun äärellä (mikäli tapana)
Joskus ennen hautajaistilaisuutta kirkon seurakuntakeskuksessa pidetään jäähyväiset avoimen arkun äärellä. Johtohenkilöiden tulee avata seurakuntakeskus hautaustoimiston edustajia varten vähintään tunti ennen kuin tilaisuuden avoimen arkun äärellä on määrä alkaa.
Jäähyväistilaisuuden jälkeen voidaan pitää perherukous, jos omaiset niin haluavat. Arkku tulee sulkea ennen hautajaisia.
29.5.4
Hautajaistilaisuus (mikäli tapana)
Jos jäsenen hautajaistilaisuus pidetään kirkon rakennuksessa, piispa johtaa tilaisuuden. Jos se pidetään vainajan kodissa, siunauskappelissa tai haudan äärellä, perhe voi pyytää piispaa johtamaan tilaisuuden. Piispan neuvonantaja voi johtaa tilaisuuden, mikäli piispa on estynyt. Tietoa kirkkoon kuulumattoman vainajan hautajaisten järjestämisestä kirkon rakennuksessa on kohdassa 29.5.6.
Piispan johtama hautajaistilaisuus niin seurakuntakeskuksessa kuin muuallakin on kirkon kokous ja uskonnollinen tilaisuus. Sen tulee olla hengellinen tilaisuus. Piispa kehottaa osallistujia säilyttämään kunnioituksen ja arvokkuuden hengen.
Kun piispa johtaa hautajaistilaisuuden, hän tai hänen neuvonantajansa valvoo tilaisuuden suunnittelua. Hän huomioi omaisten toiveet ja varmistaa, että hautajaiset ovat yksinkertaiset ja arvokkaat ja että musiikki ja lyhyet puheet keskittyvät evankeliumiin. Jeesuksen Kristuksen sovituksen ja ylösnousemuksen tuomaa lohtua tulee tähdentää. Omaisia ei vaadita puhumaan tai muutoin osallistumaan hautajaistilaisuuden ohjelmaan.
Hautajaiset ovat tilaisuus osoittaa kunnioitusta vainajalle. Tällaiset kunnianosoitukset eivät kuitenkaan saa hallita tilaisuutta. Erityinen omaisten muistotilaisuus, joka pidetään erillään hautajaistilaisuudesta, on yleensä parempi ympäristö, jos omaiset haluavat enemmän aikaa kunnianosoitusten tai muistojen jakamiseen.
Kappelissa pidettävään hautajaistilaisuuteen ei pidä sisältyä videoesityksiä.
Hautajaistilaisuuden tulee alkaa ajallaan. Yleensä sen ei pidä kestää puoltatoista tuntia kauemmin kunnioituksesta osallistujia kohtaan.
Jos hautajaistilaisuuteen osallistuu vaarnan johtokunnan jäsen, vyöhykeseitsenkymmen omalla toimialueellaan tai johtava auktoriteetti, hän toimii tilaisuuden johtavana virkailijana. Tilaisuutta johtava henkilö neuvottelee hänen kanssaan ennalta ja huomioi hänet tilaisuuden aikana. Johtavaa virkailijaa tulee pyytää lausumaan päätössanat, jos hän haluaa.
Hautajaistilaisuuksia ei yleensä pidetä sunnuntaina.
Joissakin tapauksissa, kun kulut maksetaan paastouhrivaroista, piispa voi antaa hautaustoimiston järjestettäväksi vaatimattomat, kunnialliset hautajaiset omakustannushintaan.
Tietoa siitä, kun lähetyssaarnaajat palaavat kotiin osallistuakseen hautajaisiin, on kohdassa 24.6.2.7. Tietoa hautajaisten suoratoistosta ja tallentamisesta on kohdassa 29.7.
29.5.5
Arkkuhautaus vai polttohautaus
Mikäli mahdollista, endaumentin saaneet jäsenet tulee kuoltuaan haudata tai tuhkata temppelivaatteissa. Tietoa haudattavan temppelivaatteista ja vainajien pukemisesta on kohdassa 38.5.10.
Mikäli mahdollista, piispakunnan jäsen menee hautajaissaattueen mukana hautausmaalle. Jos hauta pyhitetään, piispakunnan jäsen neuvottelee omaisten kanssa ja pyytää jotakuta Melkisedekin pappeuden haltijaa pyhittämään haudan. Ohjeita on kohdassa 18.16. Jos omaiset haluavat, sen sijaan voidaan pitää rukous haudan äärellä.
Tietoa tuhkatun jäsenen tuhkan säilytyspaikan pyhittämisestä on kohdassa 18.16.2. Muita tuhkausta koskevia ohjeita on kohdassa 38.7.2.
29.5.6
Kirkkoon kuulumattomien hautajaiset ja muistotilaisuudet
Piispa voi tarjota kirkon seurakuntakeskusta kirkkoon kuulumattoman vainajan hautajaistilaisuuden järjestämiseen. Jos vainaja kuului johonkin toiseen kirkkoon, hautajaistilaisuus voidaan yleensä pitää kyseisen kirkon mukaisella tavalla. Jos omaiset haluavat, kyseisen kirkkokunnan pappi voi johtaa tilaisuuden, mikäli se on arvokas ja sovelias. Muiden kirkkokuntien tai järjestöjen rituaaleja ei kuitenkaan saa suorittaa kirkon seurakuntakeskuksessa.
29.6
Rukoukset kirkon kokouksissa
Kirkon kokouksissa rukousten tulee olla lyhyitä, yksinkertaisia ja Hengen ohjauksen mukaan lausuttuja. Kuka tahansa kastettu kirkon jäsen voi pitää alku- tai loppurukouksen. Lapset, joita ei ole kastettu, voivat pitää rukouksia Alkeisyhdistyksessä. Johtohenkilöiden tulee välttää sitä, että he aina pyytävät aviomiehen ja vaimon pitämään saman kokouksen rukoukset.
Jäsenten tulee rukoilla käyttäen sanoja, jotka ilmaisevat rakkautta ja kunnioitusta taivaallista Isää kohtaan. Englannin kielessä tähän sisältyy pronominien Thee, Thy, Thine ja Thou käyttäminen, kun he puhuttelevat taivaallista Isää.
29.7
Kokousten suoratoisto ja virtuaalikokousten pitäminen
Kirkon jäsenten tulee pyrkiä osallistumaan kokouksiin paikan päällä. On hyödyllistä kokoontua tavalla, joka edistää jumalanpalvelusta ja yhdistää jäseniä (ks. 29.0).
Kun tämä ei terveydellisistä tai muista syistä ole mahdollista, suoratoistaminen ja virtuaalikokousten pitäminen mahdollistavat niiden mukana olemisen, jotka eivät voi osallistua paikan päällä. Näiden jäsenten ja muiden hyödyksi piispa voi valtuuttaa sakramenttikokousten (ks. 29.2.1.5), kastetilaisuuksien, hautajaisten ja seurakunnan muiden kokousten suoratoiston. Vaarnanjohtaja voi sallia vaarnakonferenssin (ks. 29.3.1) ja vaarnan muiden kokousten suoratoiston. Ohjeita sakramentin ja muiden toimitusten suoratoistoon on kohdassa 38.2.3.
Kun jäsenet eivät voi osallistua sunnuntailuokkiin tai johtajiston kokouksiin paikan päällä, piispa tai vaarnanjohtaja voi samaan tapaan valtuuttaa nämä jäsenet osallistumaan virtuaalisesti.
Seurakuntien ja vaarnojen tekniikka-asiantuntijat voivat auttaa johtohenkilöitä suoratoistolähetysten ja virtuaalikokousten järjestämisessä (ks. 33.10). Nämä henkilöt voivat myös auttaa jäseniä, jotta jäsenet pääsevät seuraamaan näitä kokouksia.
Seurakunnan ja vaarnan kokousten suoratoistotallenteet tulee poistaa yhden päivän kuluessa kokouksesta.
29.8
Valokuvat ja videotallenteet kokouksista
Kirkon kokousten pyhyyden säilyttämiseksi kenenkään ei pidä ottaa valokuvia tai tehdä videotallenteita sakramenttikokouksista tai vaarnakonferensseista.
Tietoa kokousten suoratoistotallenteista on kohdassa 29.7.
29.9
Kokousten tulkkaus
Herra haluaa jokaisen ymmärtävän evankeliumia omalla kielellään (ks. OL 90:11). Vaarnoissa, joissa jäsenet puhuvat useampaa kuin yhtä äidinkieltä, vaarnan johtokunnan jäsen voi kutsua vaarnan tulkkauskoordinaattorin. Piispa voi kutsua seurakunnan tulkkeja.
Lisää tietoa on julkaisussa Church Interpretation Training and Best Practices [Kirkon tulkkauskoulutus ja parhaat käytännöt] sivustolla churchofjesuschrist.org.