34

Talousasiat ja tilintarkastukset

34.0

Johdanto

Kymmenysten ja muiden lahjoitusten ansiosta kirkko voi toteuttaa Jumalan pelastuksen ja korotuksen työtä (ks. 1.2). Nämä varat ovat pyhiä. Ne edustavat kirkon jäsenten uhrausta ja uskoa (ks. Mark. 12:41–44).

Kymmenyksiä ja muita lahjoituksia käytetään Herran työn tukemiseksi muun muassa seuraaviin:

• temppelien, seurakuntakeskusten ja kirkon muiden rakennusten rakentaminen ja ylläpito

• kirkon ja sen paikallisten seurakuntien toiminnan tukeminen

• evankeliumista kertominen kaikkialla maailmassa

• kirkon ohjelmien tukeminen, kuten koulutus ja sukututkimus

• ruoan, suojan ja muiden välttämättömyystarvikkeiden toimittaminen apua tarvitseville.

Vaarnanjohtajilla ja piispoilla on pyhä velvoite valvoa kirkon varoja (ks. OL 72:9–10). Näitä varoja saavat käyttää vain valtuutetut jäsenet valtuutettuihin kirkon tarkoituksiin. Niistä on tehtävä tarkoin tili ja niitä on suojeltava.

34.1

Vaarnan talousjohtajisto

34.1.1

Vaarnan johtokunta

Vaarnanjohtajalla on seuraavat vastuut vaarnan talousasioissa. Hän delegoi osan tästä työstä neuvonantajilleen ja kirjureille.

Vaarnanjohtaja

• opettaa ja innoittaa jäseniä maksamaan täydet kymmenykset ja antamaan runsaita lahjoituksia (ks. 34.3)

• varmistaa, että vaarnan varoja käsitellään ja ne tilitetään asianmukaisesti (ks. 34.5)

• tarkastaa talousraportin joka kuukausi ja varmistaa, että kaikki ongelmat selvitetään viipymättä

• varmistaa, että piispakunnat, järjestöjen johtohenkilöt ja kirjurit oppivat kirkon pyhiä varoja koskevat vastuunsa

• valmistelee vaarnan vuosittaisen talousarvion ja hallinnoi sitä (ks. 34.6)

• varmistaa, että vaarnan talousarviomäärärahaa koskevia ohjeita noudatetaan (ks. 34.6.2)

• keskustelee säännöllisesti kunkin piispan kanssa ja neuvoo seurakunnan talousasioissa

• varmistaa, että kukin seurakunta vastaanottaa jäsenten kymmenysilmoitukset vuosittain

• varmistaa, ettei kirkon talousjärjestelmään pääsemiseen tarvittavia salasanoja koskaan jaeta

• varmistaa, että vaarnan tilintarkastuskomitea on järjestetty ja että se toimii asianmukaisesti (ks. 34.7.1)

• on paikalla vastaamassa kysymyksiin vaarnan talouskirjanpidon tilintarkastuksissa (ks. 34.7)

• tarkastaa vaarnan ja seurakuntien talouskirjanpidon tilintarkastukset ja varmistaa, että kaikki ongelmat selvitetään viipymättä (ks. 34.7)

• varmistaa, että vaarna ja seurakunnat noudattavat kaikkia soveltuvia verolakeja (ks. 34.8).

34.1.2

Vaarnan kirjurit

Vaarnanjohtaja antaa vaarnan kirjurille tai vaarnan apulaiskirjurille tehtävän auttaa vaarnan talouskirjanpidossa. Kirjurit noudattavat huolellisesti nykyisiä menettelytapoja kirkon varojen varjelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että kirkon aikakirjat ovat paikkansapitäviä.

Kirjurilla on seuraavat vastuut:

• kirjata kaikki vastaanotetut varat ja tallettaa ne vaarnan johtokunnan jäsenen kanssa

• tarkastaa talousraportti joka kuukausi ja varmistaa, että kaikki ongelmat selvitetään viipymättä

• auttaa vaarnan johtokuntaa laatimaan vaarnan vuosittaisen talousarvion (ks. 34.6.1 ja 34.6.2)

• varmistaa, että kukin seurakunta on toimittanut vuosittaisen kymmenysilmoitusraportin

• osallistua vaarnan tilintarkastajien pitämiin tilintarkastuksiin ja ryhtyä tarvittaessa oikaisutoimiin (ks. 34.7)

• auttaa piispakuntia seurakuntien kirjurien kouluttamisessa.

Kirjureilla tulee olla Melkisedekin pappeus sekä voimassa oleva temppelisuositus. Lisää tietoa vaarnan kirjurien kutsumisesta on kohdissa 33.3.2 ja 33.3.3.

34.2

Seurakunnan talousjohtajisto

34.2.1

Piispakunta

Piispalla on seuraavat vastuut seurakunnan talousasioissa. Hän delegoi osan tästä työstä neuvonantajilleen ja kirjureille.

Piispa

• opettaa ja innoittaa jäseniä maksamaan täydet kymmenykset ja antamaan runsaita lahjoituksia (ks. 14.4)

• varmistaa, että seurakunnan varoja käsitellään ja ne tilitetään asianmukaisesti (ks. 34.5)

• tarkastaa talousraportin joka kuukausi ja varmistaa, että kaikki ongelmat selvitetään viipymättä

• varmistaa, että järjestöjen johtohenkilöt ja kirjurit oppivat kirkon pyhiä varoja koskevat vastuunsa

• valmistelee seurakunnan vuosittaisen talousarvion ja hallinnoi sitä (ks. 34.6)

• varmistaa, että seurakunnan talousarviomäärärahaa koskevia ohjeita noudatetaan (ks. 34.6.2)

• tapaa seurakunnan jäsenet vuosittain vastaanottaakseen heidän kymmenysilmoituksensa.

• varmistaa, ettei kirkon talousjärjestelmään pääsemiseen tarvittavia salasanoja koskaan jaeta

• on paikalla vastaamassa kysymyksiin seurakunnan talouskirjanpidon tilintarkastuksissa ja varmistaa, että kaikki ongelmat selvitetään viipymättä (ks. 34.7).

34.2.2

Seurakunnan kirjurit

Piispa antaa seurakunnan kirjurille tai seurakunnan apulaiskirjurille tehtävän auttaa seurakunnan talouskirjanpidossa. Kirjurit noudattavat huolellisesti nykyisiä menettelytapoja kirkon varojen varjelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että kirkon aikakirjat ovat paikkansapitäviä.

Kirjurilla on seuraavat vastuut:

• kirjata kaikki vastaanotetut varat ja tallettaa ne piispakunnan jäsenen kanssa

• tarkastaa talousraportti joka kuukausi ja varmistaa, että kaikki ongelmat selvitetään viipymättä

• auttaa piispakuntaa laatimaan seurakunnan vuosittaisen talousarvion (ks. 34.6.1 ja 34.6.2)

• varmistaa, että jäsenillä on pääsy lahjoituskoosteisiinsa, ja auttaa tarpeen mukaan

• auttaa piispaa valmistelemaan ja kirjaamaan kymmenysilmoituksia.

• osallistua vaarnan tilintarkastajien pitämiin tilintarkastuksiin ja ryhtyä tarvittaessa oikaisutoimiin (ks. 34.7)

Kirjureilla tulee olla Melkisedekin pappeus sekä voimassa oleva temppelisuositus. Lisää tietoa seurakunnan kirjurien kutsumisesta on kohdissa 33.4.2 ja 33.4.3.

34.3

Lahjoitukset

Kirkon johtajat opettavat jäsenille kymmenysten ja muiden lahjoitusten periaatteita sekä kannustavat jäseniä elämään näiden periaatteiden mukaisesti. Myös ne, jotka eivät ole kirkon jäseniä, voivat tehdä lahjoituksia. Kuitenkin vain kirkon jäsenet voivat maksaa kymmenyksiä.

Jäseniä kannustetaan tekemään lahjoituksensa verkossa, mikäli mahdollista (ks. donations.churchofjesuschrist.org). Jäsenet voivat myös antaa lahjoituksensa ja täytetyn Kymmenykset ja muut lahjoitukset -lomakkeen piispalle tai hänen neuvonantajalleen (ks. 34.5.2). Jos jäsenet käyttävät sekkiä, se tulee osoittaa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkolle.

34.3.1

Kymmenykset

Kymmenykset ovat lahjoitus, jossa ihminen antaa kymmenesosan tuloistaan Jumalan kirkolle (ks. OL 119:3–4). Kaikkien jäsenten, joilla on tuloja, tulee maksaa kymmenykset.

Herran liittokansa on elänyt kymmenysten lain mukaan muinaisista ajoista lähtien (ks. 1. Moos. 14:18–20; 3. Moos. 27:30–32). Herra on sanonut: ”Kansani [kymmenykset olkoot] pysyvä laki heille ikuisesti” (OL 119:3–4).

Kymmenykset ovat Herralle pyhiä, ja jäsenet kunnioittavat Häntä maksamalla kymmenykset. Tämä on osoitus uskosta Jumalaan ja Hänen lupauksiinsa. Ne, jotka maksavat kymmenykset, saavat Herralta tämän lupauksen: ”Koetelkaa minua tällä tavalla, sanoo Herra Sebaot. Silloin saatte nähdä, että minä avaan taivaan ikkunat ja vuodatan teille sateen runsaan siunauksen.” (Mal. 3:10.)

34.3.1.1

Kymmenysvarojen käyttö

Kymmenyslahjoituksia käytetään aina Herran tarkoituksiin, kuten kymmenystenkäyttöneuvosto päättää (ks. OL 120). Joitakin näistä tarkoituksista esitetään kohdassa 34.0.

34.3.1.2

Kymmenysilmoitus

Piispa tapaa jokaisen jäsenen kunkin vuoden viimeisinä kuukausina vastaanottaakseen tämän kymmenysilmoituksen. Harvinaisissa olosuhteissa, kun piispa on poissa, vaarnanjohtaja voi valtuuttaa jommankumman piispan neuvonantajista täyttämään tämän vastuun.

Kaikkia jäseniä kutsutaan tapaamaan piispa ja

• ilmoittamaan piispalle oman tilanteensa kymmenysten maksajina.

• varmistamaan, että heidän lahjoitusasiakirjansa pitävät paikkansa

Milloin vain mahdollista, kaikkien perheenjäsenten, myös lasten, tulee osallistua yhdessä.

Kymmenysilmoituksen aikana piispa ilmaisee jäsenille kiitollisuutta heidän uskollisuudestaan. Hän myös opettaa kymmenysten periaatetta, kannustaa jäseniä antamaan runsaan paastouhrin ja keskustelee muista aiheeseen liittyvistä asioista.

Ohjeita kymmenysilmoituksesta antaa kirkon keskustoimisto tai yksikölle osoitettu vyöhyketoimisto.

34.3.2

Paastouhrit

Kirkon johtajat kannustavat jäseniä elämään paaston lain mukaan. Tähän sisältyy runsaan paastouhrin antaminen (ks. 22.2.2).

Joissakin seurakunnissa piispa voi valtuuttaa Aaronin pappeuden haltijoita keräämään paastouhreja. Tätä päätöstä tehdessään piispa ottaa huomioon käytettävissä olevien Aaronin pappeuden haltijoiden lukumäärän ja heidän turvallisuutensa sekä sen, miten tämä voi siunata jäseniä, jotka eivät kenties muutoin tekisi lahjoituksia.

Paastouhreja kerätessään pappeudenhaltijoiden tulee kulkea pareittain. He toimittavat paastouhrit viipymättä piispakunnan jäsenelle.

Jäsenten ei pidä antaa paastouhreja kerääville muita lahjoituksia, kuten kymmenyksiä.

Ohjeita paastouhrivarojen käyttämisestä on kohdassa 22.5.2.

34.3.3

Lähetyssaarnaajarahastot

Seurakunnan lähetyssaarnaajarahastoon tehtyjä lahjoituksia käytetään pääasiassa seurakunnasta lähteneiden kokoaikaisten lähetyssaarnaajien lahjoitussitoumusten täyttämiseen. Seurakunnassa yli jääviä varoja voidaan käyttää vaarnan muiden lähetyssaarnaajien sitoumusten täyttämiseen. Vaarnassa yli jääviä varoja voidaan käyttää koordinointineuvoston alueen muiden vaarnojen hyväksi neuvostoa johtavan vyöhykeseitsenkymmenen johdolla.

Seurakunnan lähetyssaarnaajarahastosta ei pidä lähettää rahaa suoraan yksittäisille lähetyssaarnaajille. Näitä varoja ei pidä käyttää seurakunnan tai vaarnan minkäänlaisten lähetystyötoimintojen rahoittamiseen.

Kirkko käyttää yleiseen lähetyssaarnaajarahastoon tehtyjä lahjoituksia yleisiin lähetystyöpyrkimyksiinsä.

Vaarnanjohtajien ja piispojen tulee lähettää lähetyssaarnaajarahaston varat, jotka ylittävät kohtuulliset vaarnan ja seurakunnan tarpeet, yleiseen lähetyssaarnaajarahastoon kirkon keskustoimistossa tai vyöhyketoimistoon.

Lisää tietoa lähetyssaarnaajarahastoista ja lähetystyöpalvelun rahoittamisesta on kohdassa 24.3.4.

34.3.4

Muut lahjoitukset

Jäsenet voivat lahjoittaa rahaa muihin hyväksyttyihin luokkiin. Jos lahjoittajat käyttävät Kymmenykset ja muut lahjoitukset -lomaketta, he kirjoittavat luokan nimen lomakkeen ”Muut” -kohtaan.

Vaarnat ja seurakunnat eivät saa perustaa ”Muut”-osioon luokkia, joiden kautta pyydetään, kerätään tai käytetään varoja hankkeisiin, joita vyöhykkeen johtokunta ei ole hyväksynyt. Jäsenet saavat luettelon hyväksytyistä luokista ottamalla yhteyttä seurakunnan kirjuriin.

34.3.5

Hyväntekeväisyys

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon Philanthropies on johtavan piispakunnan toimiston osasto. Tämä osasto koordinoi ja edistää vapaaehtoisia hyväntekeväisyyslahjoituksia kirkolle sekä sen yhteydessä toimiville hyväntekeväisyysjärjestöille ja toimintamuodoille, lukuun ottamatta kymmenyksiä ja muita lahjoituksia. Apua lahjoitusten tekemiseen saa ottamalla yhteyttä Philanthropies-toimistoon:

Philanthropies

1450 North University Avenue

Provo, UT 84604-6080, USA

Puhelin: [phone] tai [phone]

Sähköposti: [e-mail]

34.3.6

Luontoissuorituksena annetut lahjoitukset, mukaan lukien kymmenykset

Kirkko kehottaa yleensä välttämään kymmenyksien tai muiden lahjoituksien antamista luontoissuorituksina (ei-rahallisina). On suotavaa, että jäsenet myyvät omaisuuden itse ja maksavat sitten kymmenykset ja muut lahjoitukset rahana. Tietyissä tapauksissa lahjoitusten maksaminen luontoissuorituksena voidaan kuitenkin hyväksyä. Sellaiset lahjoitukset voivat olla yleinen käytäntö joillakin alueilla maailmassa.

Kirkko ottaa vastaan 1) osakkeita, obligaatioita ja muita arvopapereita, jotka voidaan myydä viipymättä, sekä 2) jossakin määrin kiinteää omaisuutta, joka voidaan myydä. Jäsenten tulee lähettää sähköpostia osoitteeseen [e-mail] saadakseen ohjeita siitä, kuinka näitä luontoissuorituksia voi alkaa tehdä. Jos jäsenet haluavat lahjoittaa muuta omaisuutta, vaarnanjohtaja ottaa yhteyttä kirkon keskustoimistoon tai vyöhyketoimistoon luvan saamiseksi, ennen kuin hän valtuuttaa piispan ottamaan niitä vastaan.

Kuitteja jäsenille, jotka tekevät lahjoituksia luontoissuorituksena, antaa vain kirkon keskustoimisto tai vyöhyketoimisto.

34.3.7

Lahjoituksia ei voi maksaa takaisin

Kun kirkolle annetaan kymmenyksiä ja muita lahjoituksia, ne kuuluvat Herralle. Ne pyhitetään Hänelle. Kaikki tällaiset lahjoitukset ovat vapaaehtoisia lahjoituksia. Ne annetaan ilman käyttötarkoitusta koskevia rajoituksia, valvontaoikeuden pidättämistä, minkäänlaista omistusoikeutta tai lahjoittajan puolelta muuta hyötymisodotusta kuin Herran siunaukset.

Vaarnanjohtajat ja piispat tiedottavat kymmenyksiä ja muita lahjoituksia antaneille, ettei näitä lahjoituksia voi maksaa takaisin. Myöskään ennakkoon maksettuja lähetyssaarnaajavaroja ei voi palauttaa.

34.4

Kymmenysten ja muiden lahjoitusten luottamuksellisuus

Lahjoittajan maksamien kymmenysten ja muiden lahjoitusten määrä on luottamuksellinen. Ainoastaan piispalla ja niillä, joilla on valtuus käsitellä tai katsella näitä lahjoituksia, tulee olla pääsy näihin tietoihin. Vaarnojen johtokuntien, piispakuntien ja kirjurien ei pidä koskaan keskustella asiattomasti jäsenen kymmenystenmaksutilanteesta. Heidän ei pidä myöskään keskustella kymmenysten tai muiden lahjoitusten kokonaismäärästä.

34.5

Kirkon varojen käsitteleminen

Vaarnanjohtaja ja piispa varmistavat, että kaikkia kirkon varoja käsitellään asianmukaisesti. Tämä on heidän tehtäväänsä kuuluva pyhä vastuu. Seuraavissa kohdissa esitetään yleisiä ohjeita. Piispakunnat ja kirjurit katsovat videon ”Pyhiä varoja, pyhiä vastuita” ainakin kerran vuodessa.

34.5.1

Toveruusperiaate

Toveruusperiaate edellyttää, että kaksi henkilöä – piispakunnan jäsen ja kirjuri tai kaksi piispakunnan jäsentä – ovat aktiivisesti mukana kirkon varojen kirjaamisessa ja maksamisessa. Tämä periaate on välttämätön pyhien varojen varjelemiseksi ja kirkon johtohenkilöiden suojelemiseksi.

Johtohenkilöiden tulee suojata salasanansa eikä koskaan antaa sitä muille (ks. 33.9.1.1).

34.5.2

Kymmenysten ja muiden lahjoitusten vastaanottaminen

Herra on antanut piispoille pyhän luottamustehtävän ottaa vastaan ja tilittää pyhien maksamat kymmenykset ja muut lahjoitukset (ks. OL 42:30–33; 119). Vain piispa ja hänen neuvonantajansa saavat ottaa vastaan kymmenyksiä ja muita lahjoituksia. Heidän vaimonsa, heidän perheensä muut jäsenet, kirjurit tai muut seurakunnan jäsenet eivät saa missään olosuhteissa ottaa vastaan näitä lahjoituksia. Ainoa poikkeus on se, kun Aaronin pappeuden haltijoille annetaan tehtäväksi kerätä paastouhreja (ks. 34.3.2).

Kirkon johtohenkilöiden ja jäsenten ei pidä jättää lahjoituksia vartioimatta.

34.5.3

Kymmenysten ja muiden lahjoitusten tarkistaminen ja kirjaaminen

Lahjoitukset tulee tarkistaa ja kirjata samana sunnuntaina, jona ne vastaanotetaan. Piispakunnan jäsen ja kirjuri tai kaksi piispakunnan jäsentä avaavat jokaisen kirjekuoren yhdessä. He varmistavat, että kuoren sisällä oleva rahamäärä on sama kuin Kymmenykset ja muut lahjoitukset -lomakkeeseen kirjoitettu summa. He kirjaavat jokaisen lahjoituksen asianmukaisesti. Jos rahamäärä ja kirjoitettu summa poikkeavat toisistaan, he ottavat mahdollisimman pian yhteyttä lahjoittajaan eroavuuden selvittämiseksi.

34.5.4

Kymmenysten ja muiden lahjoitusten tallettaminen

Talletus tulee valmistella sen jälkeen kun on varmistettu, että kirjatut rahamäärät vastaavat saatuja varoja.

Siellä missä on käytettävissä yösäilö, piispakunnan jäsen ja joku toinen Melkisedekin pappeuden haltija tallettavat rahat pankkiin samana päivänä, kun lahjoituskuoret on avattu ja tarkistettu.

Siellä missä ei ole yösäilöä ja pankki on kiinni sunnuntaisin, piispa antaa jollekulle Melkisedekin pappeuden haltijalle tehtäväksi tallettaa varat pankin seuraavana aukiolopäivänä. Yleensä tämän henkilön tulee olla piispakunnan jäsen. Hän on vastuussa näistä varoista. Hänen tulee

• huolehtia siitä, että rahat ovat turvassa, kunnes ne talletetaan

• hankkia talletuskuitti, josta näkyy talletuspäivä ja -summa.

Lisäksi piispakunnan jäsenen ja kirjurin tai piispakunnan kahden jäsenen tulee noudattaa seuraavaa toimintatapaa seuraavana sunnuntaina, ennen kuin he käsittelevät sen päivän lahjoituksia:

• Verratkaa talletuskuittia edellisen viikon talletusasiakirjoihin sen varmentamiseksi, että talletettu määrä oli oikea.

• Allekirjoittakaa talletuskuitti ja arkistoikaa se edellisen viikon lahjoitustietojen mukaan.

34.5.5

Kirkon varojen suojeleminen

Jäsenet, jotka ovat vastuussa kirkon varoista, eivät saa koskaan jättää niitä yön ajaksi seurakuntakeskukseen eivätkä jättää niitä milloinkaan ilman valvontaa esimerkiksi kokousten tai toiminnan ajaksi.

34.5.6

Lahjoituskoosteet

Lahjoittajan kooste lahjoituksista on jokaisen jäsenen nähtävissä sivustolla donations.churchofjesuschrist.org. Johtohenkilöiden tulee kannustaa jäseniä tarkastelemaan säännöllisesti koosteita omista lahjoituksistaan. Tarpeen mukaan myös virallisia laskelmia verotusta varten voi saada sivustolta donations.churchofjesuschrist.org, paikallisyksiköltä tai vyöhyketoimistosta.

34.5.7

Vaarnan ja seurakunnan maksujen hallinta

Vaarnan kaikkia varoja hallinnoidaan kirkon talousjärjestelmässä. Vaarnanjohtaja hallinnoi vaarnan talousasioita. Hänen neuvonantajansa ja kirjurit voivat auttaa häntä. Neuvonantaja, joka palvelee vaarnan tilintarkastuskomitean puheenjohtajana, ei yleensä saa osallistua vaarnan talouskirjanpitoon.

Seurakunnan kaikkia varoja hallinnoidaan kirkon talousjärjestelmässä. Piispa hallinnoi seurakunnan talousasioita. Hänen neuvonantajansa ja kirjurit voivat auttaa häntä.

Maksut suoritetaan yleensä sähköisenä tilisiirtona tai sekillä. Joillakin alueilla yksiköt voivat saada luvan käyttää pankkikortteja.

Mitään vaarnan tai seurakunnan kuluja ei saa aiheuttaa tai maksaa ilman johtavan virkailijan lupaa.

Jokaisen maksun täytyy olla kahden valtuutetun johtohenkilön hyväksymä. Toisen heistä täytyy olla vaarnan johtokunnan tai piispakunnan jäsen. Vaikka neuvonantajilla voi olla valtuus hyväksyä maksuja, vaarnanjohtajan tai piispan täytyy tarkastaa kukin maksu. Johtohenkilöiden ei pidä hyväksyä maksua itselleen.

Vaarnanjohtajan kirjallinen lupa vaaditaan, ennen kuin piispa voi käyttää paastouhrivaroja tai hyväksyä piispan hyödyketilauksen itselleen, perheelleen tai sukulaisilleen. Vyöhykkeen johtokunnan jäseneltä vaaditaan kirjallinen hyväksyntä, ennen kuin piispa voi käyttää paastouhreja tai hyväksyä piispan hyödyketilauksen vaarnanjohtajalle tai tämän perheelle. Ohjeita on kohdassa 22.5.1.2.

Jäsen, joka pyytää kulukorvausta, antaa fyysisen tai sähköisen kopion mahdollisista kuiteista tai laskuista. Hän kirjoittaa myös hankinnan tarkoituksen, määrän ja päivämäärän.

Jos varoja maksetaan ennakkona, jäsen lähettää maksupyyntölomakkeen ja ilmoittaa tarkoituksen, määrän ja päivämäärän. Kun kulu on maksettu, jäsen lähettää sitten 1) käytettyihin varoihin liittyvät kuitit tai laskut ja 2) palauttaa kaikki käyttämättömät varat. Palautetut varat tulee tallettaa uudelleen.

Valtuutettujen johtohenkilöiden ja kirjurien ei pidä hyväksyä maksuja ilman että he tarkastavat huolellisesti kulun sekä kuitit tai laskut.

Vaarnat ja seurakunnat eivät saa avata omia pankkitilejä eivätkä pitää hallussa käteisvaroja.

34.5.7.1

Sähköiset maksut

Jos vaarna tai seurakunta käyttää sähköistä maksamista, jäseniä kannustetaan kirjaamaan henkilökohtaisen pankkitilinsä tiedot verkkolahjoitusten asetuksissa kohtaan Kulukorvaustili sivustolla donations.churchofjesuschrist.org. Seurakunnan tai vaarnan ei pidä koskaan säilyttää fyysisiä tai sähköisiä kopioita jäsenten pankkitilitiedoista.

34.5.7.2

Sekit

Jos vaarna tai seurakunta käyttää sekkejä, sekkiä ei pidä allekirjoittaa, ennen kuin se on täytetty kokonaan. Sekkivihkot ja käyttämättömät sekit tulee säilyttää lukollisessa paikassa. Niitä ei saa jättää ilman valvontaa, elleivät ne ole turvassa lukkojen takana. Jos sekkivihkosta puuttuu käyttämättömiä sekkejä, vaarnanjohtaja tai piispa ilmoittaa viipymättä näiden sekkien numerot kirkon keskustoimistoon tai vyöhyketoimistoon.

34.5.7.3

Maksukortit

Jos vaarna tai seurakunta käyttää maksukortteja paikallisyksikön kuluihin, niitä voidaan käyttää maksupäätetapahtumiin tai käteisvarojen nostamiseen. Korttitapahtumat ja käteisnostot ladataan automaattisesti kirkon talousjärjestelmään. Kaikki kortin käyttö tulee kirjata viipymättä. Mikäli näitä käyttötarkoituksia ei kirjata, kortti saatetaan poistaa käytöstä.

Kaikkien maksukorttien saldot tulee nollata vähintään kerran vuodessa.

34.5.8

Käteiskassat

Vyöhyketoimisto antaa erityisiä ohjeita yksiköille, joilla ei ole pääsyä kirkon tarjoamalle pankkitilille.

34.5.9

Talouskirjanpito

Kunkin vaarnan ja seurakunnan tulee pitää ajan tasalla olevaa ja täsmällistä talouskirjanpitoa. Nämä asiakirjat auttavat vaarnanjohtajia ja piispoja tekemään tiliä kirkon pyhistä varoista ja suojelemaan niitä. Täsmälliset asiakirjat ovat välttämättömiä myös seuraaviin tarkoituksiin:

• talousarvioiden laatiminen

• talousarviomäärärahan hallinnoiminen

• tiedon antaminen jäsenille heidän lahjoituksistaan

• tilintarkastusten edellyttämällä tavalla toimiminen.

Kirjurien tulee katsoa tietoja asiakirjojen ja raporttien käytöstä ja säilyttämisestä kirkon keskustoimiston tai vyöhyketoimiston ohjeista. Talousasiakirjat tulee säilyttää ainakin kolme seuraavaa vuotta kuluvan vuoden jälkeen. Maan lait saattavat edellyttää pidempiaikaista säilytystä.

34.6

Talousarvio ja menot

Talousarviomäärärahaohjelma antaa kirkon yleisiä varoja käytettäväksi vaarnojen ja seurakuntien toimintojen ja ohjelmien maksamiseen. Tämä ohjelma poistaa tarpeen saada ylläpitolahjoituksia jäseniltä. Talousarviomäärärahaohjelman on tehnyt mahdolliseksi kymmenysten uskollinen maksaminen.

Tarvittaessa johtohenkilöiden tulee supistaa ja yksinkertaistaa toimintoja käytössä olevan määrärahan mukaan. Useimpien toimintojen tulee olla yksinkertaisia ja maksaa vähän tai ei mitään.

34.6.1

Vaarnan ja seurakunnan talousarvio

Jokainen vaarna ja seurakunta laatii vuosittaisen talousarvion ja toimii sen mukaan. Vaarnanjohtaja vastaa vaarnan talousarviosta ja piispa seurakunnan talousarviosta. He voivat antaa neuvonantajalle tehtävän valvoa talousarviota heidän johdollaan. He voivat myös antaa kirjurille tehtävän auttaa talousarvion laatimisessa ja valvomisessa.

Vaarnojen johtokunnat ja piispakunnat aloittavat talousarvion laatimisen hyvissä ajoin ennen kunkin kalenterivuoden alkua. Seuraavassa on ohjeita:

• Tarkastelkaa edellisenä vuonna käytettyjä rahamääriä, jotta voitte olla varmoja, että toistuvat kulut huomioidaan.

• Pyytäkää järjestöjä arvioimaan yksityiskohtaisesti taloudelliset tarpeensa.

• Laatikaa talousarvio noudattaen hyväksyttyjä talousarviokäytäntöjä. Talousarvioiden avulla tulee varmistaa, etteivät suunnitellut kulut ylitä odotettavissa olevia talousarviomäärärahoja.

Kirkon talousjärjestelmään sisältyviä talousarviotyökaluja tulee käyttää, mikäli ne ovat käytettävissä.

34.6.2

Talousarviomääräraha

34.6.2.1

Talousarviomäärärahojen myöntäminen

Talousarviomäärärahoja myönnetään neljännesvuosittain seuraavien luokkien läsnäolojen perusteella:

• sakramenttikokous

• Nuoret Miehet

• Nuoret Naiset

• Alkeisyhdistyksen 7–10-vuotiaat lapset

• nuoret naimattomat aikuiset.

Läsnäoloista on tärkeää raportoida täsmällisesti ja ajallaan (ks. 33.5.1.1).

Ennen kutakin neljännesvuosittaista määrärahojen myöntämistä vaarnanjohtaja saa tiedon jaettavasta määrästä. Sitten hän päättää, kuinka paljon varoja myönnetään seurakunnille. Hän työskentelee piispojen kanssa yhdenmukaisella, yhteistoiminnallisella tavalla varmistaakseen, että vaarna ja seurakunnat saavat varoja oikeudenmukaisesti ja riittävästi. Jos sattuu odottamattomia muutoksia, jotka saattavat edellyttää muutoksia alkuperäisiin talousarviomäärärahoihin, vaarnanjohtaja pitää huolen siitä, että tarkistukset tehdään oikeudenmukaisesti.

Piispa valvoo talousarviomäärärahan jakamista seurakunnassa. Hän huolehtii siitä, että seurakunnan järjestöt saavat varoja oikeudenmukaisesti ja riittävästi.

Pappeusjohtajat varmistavat, että talousarviomääräraha ja toiminnat nuorille miehille ja nuorille naisille ovat tasapuolisia ja että Alkeisyhdistyksen lapsille myönnetyt varat ovat riittäviä.

34.6.2.2

Talousarviomäärärahojen asianmukainen käyttö

Vaarnanjohtajat ja piispat pitävät huolta siitä, että talousarviomäärärahaa käytetään viisaasti. Rahaa tulee käyttää ihmisten siunaukseksi ja evankeliumin päämäärien edistämiseksi. Johtohenkilöt huolehtivat myös siitä, että kaikki menot pysyvät talousarviomäärärahan rajoissa.

Kaikki toiminnat, ohjelmat, oppikirjat ja tarvikkeet tulee rahoittaa vaarnan tai seurakunnan talousarviomäärärahasta. Jäsenten ei yleensä pidä maksaa osallistumisesta toimintoihin. Heidän ei pidä maksaa omista varoistaan myöskään aineistoja, tarvikkeita, välinevuokria, pääsymaksuja tai pitkän matkan kuljetuksia. Jäsenet voivat tuoda ruokaa, ellei se aiheuta kuormitusta (ks. 20.6.1).

Jäsenet, jotka haluavat lahjoittaa ylimääräisiä varoja kirkolle, eivät voi lahjoittaa niitä käytettäviksi tietyn vaarnan tai seurakunnan ylläpitoon. Johtohenkilöiden tulee kannustaa heitä sen sijaan tekemään lahjoituksia paastouhrirahastoon, lähetyssaarnaajarahastoon, humanitaariseen apuun tai muihin hyväksyttyihin lahjoitusrahastoihin.

Kulut, jotka aiheutuvat rakennusten rakentamisesta, kunnossapidosta, puhelimista, sähkö- ja vesimaksuista, tietokoneista ja pappeusjohtajien matkoista, maksetaan kirkon yleisistä varoista voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

34.6.2.3

Talousarvion yli jäävät varat

Yli jääviä talousarviomäärärahoja ei pidä kuluttaa. Seurakunnan yli jäävät varat palautetaan vaarnalle. Vaarnan yli jäävät varat palautetaan kirkolle.

Poikkeuksena vaarnat ja seurakunnat voivat pitää osan käyttämättömistä varoista, jos niitä tarvitaan erityisiin toimintoihin, jotka on suunniteltu seuraavalle vuodelle, kuten nuorisokonferenssiin. Merkittävää osaa vaarnan tai seurakunnan talousarviomäärärahasta ei kuitenkaan pidä varata yhdeltä vuodelta toiselle.

34.6.3

Erityistoimintojen ja varusteiden rahoittaminen

34.6.3.1

Vaarnan ja usean vaarnan yhteiset toiminnat

Paikallisia johtohenkilöitä kannustetaan järjestämään vaarnan ja usean vaarnan yhteisiä toimintoja ykseyden ja ystävyyden rakentamiseksi etenkin nuorten ja nuorten naimattomien aikuisten keskuudessa. Johtohenkilöt huolehtivat riittävien varojen varaamisesta tarkoituksenmukaiseen määrään vaarnan ja usean vaarnan yhteisiä toimintoja.

Usean vaarnan yhteisten toimintojen rahoitus tulee useimmiten osallistuvien vaarnojen talousarviomäärärahoista. Vyöhykkeen toimintojen rahoittaminen voidaan hyväksyä vyöhykkeen tai kirkon keskustoimiston talousarviomäärärahoista.

34.6.3.2

Erityistoiminnat ja varusteet

Tietoa erityistoiminnoista ja varusteista on luvussa 20.

34.7

Tilintarkastukset

34.7.1

Vaarnan tilintarkastuskomitea

Vaarnan tilintarkastuskomitean nimittää vaarnanjohtaja. Tämä komitea huolehtii siitä, että vaarnan ja seurakunnan talousasioita käsitellään kirkon menettelytapojen mukaisesti. Tähän komiteaan kuuluu puheenjohtajana jompikumpi vaarnanjohtajan neuvonantajista sekä kaksi muuta vaarnan jäsentä, jotka ovat perillä talousasioista tai jotka voidaan kouluttaa siihen. Näillä veljillä tai sisarilla tulee olla voimassa oleva temppelisuositus.

Puheenjohtajana palveleva neuvonantaja ei yleensä saa hyväksyä maksuja eikä osallistua vaarnan talouskirjanpitoon.

Komitean jäsenten ei pidä olla vaarnan tilintarkastajia. Heidän ei myöskään pidä huolehtia vaarnan tai seurakunnan talouskirjanpidosta.

34.7.2

Vaarnan tilintarkastajat

Vaarnanjohtaja tai hänen neuvonantajansa, joka toimii vaarnan tilintarkastuskomitean puheenjohtajana, kutsuu ainakin kaksi vaarnan tilintarkastajaa. Näillä veljillä ja sisarilla tulee olla voimassa oleva temppelisuositus. Jos mahdollista, heillä tulee olla kokemusta kirjanpidosta tai tilintarkastuksesta. Heillä tulee olla vaarnan johtokunnan ja korkean neuvoston hyväksyntä. Heitä ei kuitenkaan esitetä hyväksyttäviksi. Vaarnanjohtaja päättää, erotetaanko heidät tehtävään.

Korkean neuvoston jäsenet voivat palvella myös vaarnan tilintarkastajina. Vaarnan kirjuria ja apulaiskirjureita ei voi kuitenkaan kutsua tilintarkastajiksi. Tilintarkastajina palvelevilla voi olla myös muita kirkon tehtäviä.

34.7.3

Tilintarkastus

Vaarnan tilintarkastajat tarkastavat vaarnan, seurakuntien ja FamilySearch-keskusten talouskirjanpidon kaksi kertaa vuodessa. He tarkastavat myös virkistyskäyttöön tarkoitettujen kiinteistöjen talouskirjanpidon kerran vuodessa. Nämä ovat tilaisuuksia kannustaa, tukea ja ystävällisesti kouluttaa niitä, jotka on kutsuttu käsittelemään Herran kirkon varoja.

Tilintarkastajat varmistavat, että

• kymmenykset ja muut lahjoitukset kirjataan asianmukaisesti

• kirkon varoja käytetään, tilitetään ja suojellaan asianmukaisesti

• talousasiakirjat ovat täydellisiä ja paikkansapitäviä.

Yksikön johtavan virkailijan ja talousasioita hoitavan kirjurin tulee olla paikalla tilintarkastuksessa vastaamassa kysymyksiin.

Vaarnanjohtaja ja vaarnan tilintarkastuskomitea käyvät läpi kaikki tilintarkastukset. Läpikäynnin jälkeen vaarnan tilintarkastuskomitean puheenjohtaja ja vaarnanjohtaja allekirjoittavat tilintarkastukset. Tilintarkastukset voidaan allekirjoittaa ja lähettää, ennen kuin kaikki poikkeamat on oikaistu. Vaarnanjohtaja ja vaarnan tilintarkastuskomitea varmistavat, että kaikki tilintarkastuspoikkeamat oikaistaan viipymättä.

34.7.4

Vyöhykkeen tilintarkastajat ja vyöhykkeen apulaistilintarkastajat

Vyöhykkeen johtokunta noudattaa Vyöhykkeen tilintarkastusohjelman oppaan ohjeita kutsuessaan vyöhykkeen tilintarkastajan tai vyöhykkeen apulaistilintarkastajan.

34.7.5

Kirkon varojen katoaminen, varastaminen, kavaltaminen tai väärinkäyttö

Vaarnanjohtajalle tai vaarnan tilintarkastuskomitean puheenjohtajalle tulee ilmoittaa viipymättä, jos

• kirkon varoja on kadonnut tai varastettu

• johtohenkilö on kavaltanut tai väärinkäyttänyt kirkon varoja.

Vaarnanjohtaja tai tilintarkastuskomitean puheenjohtaja ilmoittaa asiasta kirkon tilintarkastusosastolle. Hän ilmoittaa asiasta vyöhykkeen talousjohtajalle, jos yksikkö on Yhdysvaltain ja Kanadan ulkopuolella.

Kirkon tilintarkastusosasto (tai vyöhykkeen talousjohtaja) lähettää menetettyjä varoja koskevan ilmoituslomakkeen vaarnanjohtajalle tai tilintarkastuskomitean puheenjohtajalle. Kirkon tilintarkastusosaston (tai vyöhykkeen talousjohtajan) johdolla vaarnanjohtaja tai tilintarkastuskomitean puheenjohtaja varmistaa, että asia tutkitaan asianmukaisesti. Hän varmistaa myös, että menetettyjä varoja koskeva lomake täytetään oikein ja lähetetään.

Jos tutkinnan jälkeen kirkon tilintarkastusosasto päätyy siihen, että johtohenkilö tai kirkon työntekijä on kavaltanut kirkon varoja tai omaisuutta, jäsenyyttä koskevia toimia tulee harkita. Ohjeita on kohdassa 32.6.3.3.

Jos ilmi tulee suuria varojen väärinkäytöksiä, vaarnanjohtaja tai tilintarkastuskomitean puheenjohtaja ilmoittaa asiasta myös vyöhykkeen johtokunnalle.

34.7.6

Vaarnan kirjuri tai talousasioista vastaava vaarnan apulaiskirjuri

Vaarnan tilintarkastuskomitea voi antaa vaarnan kirjurille tai talousasioista vastaavalle vaarnan apulaiskirjurille tehtävän kouluttaa seurakunnan johtohenkilöitä asianmukaisiin talousasioita koskeviin menettelytapoihin. Hän antaa heille ohjeita myös toimintatavoista, jotka koskevat tilintarkastusten esiin tuomia poikkeamia.

34.7.7

Lisää tietoa

Lisää tietoa tilintarkastuskomiteoista, tilintarkastajista ja tarkastusmenettelyistä on kohdassa Help Center sivustolla churchofjesuschrist.org. Vaarnan tilintarkastuskomiteat voivat osoittaa kysymykset vyöhykkeen apulaistilintarkastajalle.

34.8

Verot

Tämän kohdan tiedot verotuksesta koskevat ainoastaan Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Jos Yhdysvalloissa ja Kanadassa pappeusjohtajat tarvitsevat lisätietoja, heidän tulee ottaa yhteyttä verohallinnon jaostoon (Tax Administration Division):

Tax Administration

50 East North Temple Street, Room 2276

Salt Lake City, UT 84150-0022, USA

Puhelin: 1 801 240 4405 tai 1 800 453 3860, alanumero 2 4405

Yhdysvaltain ja Kanadan ulkopuolella pappeusjohtajat ottavat yhteyttä vyöhyketoimistoon selvittääkseen verotukseen liittyviä kysymyksiä.

34.8.1

Verovapaa asema

Uskonnollisena yhdyskuntana kirkon ei yleensä tarvitse maksaa liikevaihto-, varallisuus-, tulo- eikä muita veroja. Kirkon rakennuksia ja muita tiloja tulee käyttää jumalanpalvelukseen, uskonnollisen opetuksen antamiseen sekä muihin kirkkoon liittyviin toimintoihin. Vaarnan ja seurakuntien johtohenkilöt huolehtivat siitä, ettei kirkon tiloja käytetä poliittisiin, kaupallisiin tai sijoitustoiminnallisiin tarkoituksiin, kuten esitetään kohtien 35.5.6.1 ja 35.5.6.3 esimerkeissä. Se rikkoisi niitä lakeja, joiden mukaan kirkon omaisuutta ei veroteta.

On tärkeää, että vaarnan ja seurakuntien johtohenkilöt noudattavat näitä ohjeita, jotta kirkon verovapaa asema säilyisi. Jos yksi vaarna tai seurakunta käyttää väärin kirkon verovapaata asemaa, sillä voi olla vaikutusta muihin kirkon yksiköihin.

34.8.2

Liikevaihto- ja käyttöverot

Liikevaihto- ja käyttöveroja koskevat lait ja niiden soveltaminen kirkkoon vaihtelevat maittain ja osavaltioittain. Johtohenkilöt ottavat yhteyttä kirkon verojaostoon tai yksikölleen osoitettuun vyöhyketoimistoon saadakseen selville, onko kirkko vapaa näistä veroista vai täytyykö sen maksaa niitä.

34.8.3

Varallisuusvero

Kirkon verojaosto arkistoi kaikki varallisuusverovapauteen liittyvät asiakirjat sekä maksaa kaikki vaaditut varallisuusverot. Paikallisten johtohenkilöiden ei tarvitse ryhtyä toimiin asiassa.