Mies pitämässä puhetta sakramenttikokouksessa

36

Kirkon uusien yksiköiden muodostaminen, rajojen muuttaminen ja uusien yksiköiden nimeäminen

36.0

Johdanto

Kirkon jäsenet kuuluvat kirkon yksiköihin sen perusteella, missä he asuvat (ks. Moosia 25:17–24). Nämä kirkon yksiköt ovat tarpeen kirkon työn järjestämiseen ja tekemiseen asianmukaisen pappeuden valtuuden alaisuudessa. Kirkon yksiköiden johtohenkilöille annetaan pappeuden avaimia valtuuttamaan pappeuden toimitusten suorittaminen. Lisäksi kirkon yksiköt auttavat jäseniä vahvistamaan toinen toisensa uskoa, kun he palvelevat Jumalaa, oppivat Jeesuksen Kristuksen opetuksia ja palvelevat.

Kirkon yksiköitä ovat vaarnat, piirit, vaarnaseurakunnat ja lähetysseurakunnat. Niitä muodostetaan tai lakkautetaan tai niiden rajoja muutetaan vain tarpeen mukaan.

Johtohenkilöt pyrkivät lisäämään jäsenten hengellistä vahvuutta, ennen kuin he ehdottavat uuden yksikön muodostamista tai yksikön rajojen muuttamista. Uusia yksiköitä tulee perustaa vain silloin, kun olemassa olevat yksiköt ovat riittävän vahvoja.

Tukea Yhdysvalloissa ja Kanadassa saa soittamalla numeroon 1 801 240 1007. Muualla kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa soita vyöhyketoimistoon.

36.1

Vaarnojen ja piirien muodostaminen tai niiden rajojen muuttaminen

Vaarnoja muodostetaan lähetyskentän piireistä tai jakamalla olemassa olevia vaarnoja. Vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja voi ehdottaa uuden vaarnan muodostamista. Ensin hän varmistaa, että vaarna täyttää seuraavan taulukon vähimmäisvaatimukset.

Vähimmäisvaatimukset vaarnan muodostamiseen

Jäsenten lukumäärä (aktiivisten ja vähemmän aktiivisten)	2 000
Niiden aktiivisten, täydet kymmenykset maksavien Melkisedekin pappeuden haltijoiden lukumäärä, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä	150
Osallistuvien aikuisten lukumäärä	500
Osallistuvien nuorten lukumäärä (suositeltu, ei pakollinen)	100
Seurakuntien lukumäärä	5

• Lisää tietoa on kohdassa ”Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset”.

Piirit muodostetaan lähetyskentän tai olemassa olevan vaarnan lähetysseurakunnista. Piirien muodostamiseen ei ole mitään jäsenten tai seurakuntien vähimmäismäärää.

Piirillä täytyy olla vaarnaan tarvittava vahvuustaso vähintään puolen vuoden ajan ennen kuin lähetysjohtaja voi ehdottaa sen muuttamista vaarnaksi.

Vaarnan tai piirin rajat noudattavat siihen kuuluvien seurakuntien rajoja. Kun ehdotetaan vaarnan tai piirin rajojen muuttamista tai jonkin seurakunnan siirtämistä naapurivaarnaan tai -piiriin, asianomaiset vaarnanjohtajat tai lähetysjohtajat suunnittelevat ja koordinoivat suosituksen.

Vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja panee alulle uuden ehdotuksen kohdassa ”Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset”. Ellei hän voi käyttää verkkojärjestelmää, hän voi ladata paperilomakkeet napsauttamalla linkkiä.

Vaarnaa koskevien muutosehdotusten hyväksyntä tulee ensimmäiseltä presidenttikunnalta ja kahdentoista koorumilta. Yleensä päätöksen tekeminen voi kestää jopa kahdeksan viikkoa täytetyn ehdotuksen vastaanottamisesta.

36.2

Vaarna- ja lähetysseurakuntien muodostaminen tai rajojen muuttaminen vaarnoissa

Vaarnan seurakunnat muodostetaan olemassa olevista yksiköistä. Vaarnanjohtaja voi ehdottaa, että vaarnassa muodostetaan uusi vaarnaseurakunta tai lähetysseurakunta. Ensin hän varmistaa, että uusi seurakunta täyttää seuraavan taulukon vähimmäisvaatimukset.

Vähimmäisvaatimukset vaarna- ja lähetysseurakunnan muodostamiseen vaarnassa

	Vaarnaseurakunta	Lähetysseurakunta
Jäsenten lukumäärä (aktiivisten ja vähemmän aktiivisten)	Vaarnaseurakunta 250	Lähetysseurakunta 20
Niiden aktiivisten, täydet kymmenykset maksavien Melkisedekin pappeuden haltijoiden lukumäärä, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä	Vaarnaseurakunta 20	Lähetysseurakunta 4
Osallistuvien aikuisten lukumäärä	Vaarnaseurakunta 100	Lähetysseurakunta Ei vähimmäismäärää
Osallistuvien nuorten lukumäärä (suositeltu, ei pakollinen)	Vaarnaseurakunta 20	Lähetysseurakunta Ei vähimmäismäärää

• Lisää tietoa on kohdassa ”Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset”.

Vaarnanjohtaja voi ehdottaa lähetysseurakunnan muuttamista vaarnaseurakunnaksi, kun seurakunta täyttää vähimmäisvaatimukset ja vaarnanjohtaja on löytänyt ehdokkaan, joka voisi palvella piispana.

Vaarnanjohtaja voi ehdottaa, että rajoja on tarpeen muuttaa tai joitakin seurakuntia on tarpeen lakkauttaa, kun siihen on selkeä tarve.

Vaarnanjohtaja panee alulle uuden ehdotuksen kohdassa ”Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset”. Ellei hän voi käyttää verkkojärjestelmää, hän voi ladata paperilomakkeet napsauttamalla linkkiä.

Seurakuntaa koskevien muutosehdotusten hyväksyminen tulee ensimmäiseltä presidenttikunnalta. Yleensä päätöksen tekeminen voi kestää jopa kuusi viikkoa täytetyn ehdotuksen vastaanottamisesta.

36.3

Lähetysseurakuntien muodostaminen tai rajojen muuttaminen lähetyskentillä

Lähetysjohtaja voi ehdottaa, että lähetyskentällä muodostetaan uusia lähetysseurakuntia. Lähetyskentän lähetysseurakunnan muodostamiseen ei ole mitään vähimmäisjäsenmäärää. Uusissa lähetysseurakunnissa tulee kuitenkin yleensä olla vähintään neljä aktiivista pappeudenhaltijaa. Ainakin yhden tulee olla aktiivinen, täydet kymmenykset maksava Melkisedekin pappeuden haltija.

Lähetysjohtaja panee alulle uuden ehdotuksen kohdassa ”Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset”. Ellei hän voi käyttää verkkojärjestelmää, hän voi ladata paperilomakkeet napsauttamalla linkkiä.

Vyöhykkeen johtokunta voi antaa lopullisen hyväksynnän tai hylkäyspäätöksen lähetysjohtajan ehdotukselle

• muodostaa ja nimetä uusi lähetysseurakunta lähetyskentällä

• lakkauttaa jokin lähetysseurakunta lähetyskentällä

• muuttaa lähetysseurakunnan rajoja lähetyskentällä, mikäli muutos ei vaikuta vaarnaan, piiriin tai toiseen lähetyskenttään.

Vyöhykkeen johtokunnan täytyy lähettää hyväksytty ehdotus kirkon keskustoimistoon käsittelyä varten, ennen kuin lähetysseurakunnan voi muodostaa tai sen rajoja voi muuttaa kirkon järjestelmässä.

Vyöhykkeen johtokunta voi antaa tukensa mutta ei lopullista hyväksyntää lähetysjohtajan ehdotukselle

• siirtää lähetysseurakunta toiseen vaarnaan, piiriin tai toiselle lähetyskentälle

• muuttaa olemassa olevan lähetysseurakunnan nimi lähetyskentällä

• muuttaa lähetysseurakunnan rajoja lähetyskentällä, mikäli muutos vaikuttaa vaarnaan, piiriin tai toiseen lähetyskenttään

• muodostaa lähetysseurakunta nuorille naimattomille aikuisille tai naimattomille aikuisille, jäsenille, jotka puhuvat jotakin muuta kieltä kuin yksikön käyttämää kieltä, jäsenille, jotka käyttävät viittomakieltä, asuvat palvelutalossa, ovat hoito-ohjelmissa tai vankilassa tai asepalveluksessa, tai tehdä muutoksia tällaiseen seurakuntaan.

Näissä tilanteissa vyöhykkeen johtokunta tarkastelee ehdotusta, ja jos johtokunta puoltaa sitä, se lähetetään hyväksyttäväksi. Seurakuntaa koskevien muutosehdotusten hyväksyminen tulee ensimmäiseltä presidenttikunnalta. Yleensä päätöksen tekeminen voi kestää jopa kuusi viikkoa täytetyn ehdotuksen vastaanottamisesta.

Perhe kirkossa

36.4

Kirkon yksiköiden nimeäminen

Yksikön nimen tulee auttaa kuvailemaan sitä alueella asuville ihmisille. Yleensä olemassa olevien yksiköiden nimiä ei pidä muuttaa.

Mikäli yksikön nimi pitää muuttaa rajojen muuttamisen vuoksi, vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja panee alulle uuden ehdotuksen käyttämällä verkkojärjestelmää kohdassa Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset. Ellei hän voi käyttää verkkojärjestelmää, hän voi ladata paperilomakkeet napsauttamalla linkkiä.

Vain ensimmäinen presidenttikunta voi hyväksyä nämä ehdotukset.

Vyöhykkeen johtokunta voi hyväksyä ehdotuksia uusien lähetysseurakuntien muodostamisesta ja nimeämisestä lähetyskentillä (ks. 36.3).

36.4.1

Vaarnojen ja piirien nimeäminen

Vaarnan tai piirin nimen ensimmäisenä sanana on yksi seuraavista:

• kaupunki, jossa vaarnan tai piirin keskuspaikka sijaitsee

• vaarnan tai piirin jokin toinen kaupunki, joka on jäsenten hyvin tuntema

• maantieteellinen erityispiirre vaarnan tai piirin rajojen sisäpuolella.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa [englanninkielisen nimen] toisena sanana on sen osavaltion tai provinssin nimi, jonka alueella vaarna tai piiri sijaitsee. Muissa maissa [englanninkielisen nimen] toinen sana on maan nimi.

Kun samassa kaupungissa on useampia kuin yksi vaarna tai piiri, kolmantena sanana on yksikön rajojen sisäpuolella oleva yksilöivä piirre. Seuraavassa on muutamia yksilöiviä piirteitä, joita sallitaan vaarnojen ja piirien nimiin:

• ilmansuunnat (pohjoinen, eteläinen, itäinen tai läntinen)

• asuinalue tai kaupunginosa

• maantieteellinen erityispiirre.

Seuraavassa on muutamia yksilöiviä piirteitä, joita ei sallita vaarnojen ja piirien nimiin:

• muut suunnanilmaukset (esim. lounainen)

• henkilöiden nimet.

Kun kaupungin nimi on sama kuin osavaltiolla, provinssilla tai maalla, sitä ei toisteta nimessä. Esimerkiksi:

• Idaho Falls Taylor Mountain Stake, ei Idaho Falls Idaho Taylor Mountain Stake

• México City Azteca Stake, ei México City México Azteca Stake

36.4.2

Seurakuntien nimeäminen

Seurakunta nimetään sen rajojen sisäpuolella olevan yksilöivän piirteen mukaan. Seuraavassa on muutamia yksilöiviä piirteitä, joita sallitaan seurakuntien nimiin:

• kaupunki

• asuinalue tai kaupunginosa

• katu

• puisto

• koulu

• maantieteellinen erityispiirre.

Seuraavassa on muutamia yksilöiviä piirteitä, joita ei sallita seurakuntien nimiin:

• ilmansuunnat (esim. itäinen tai luoteinen)

• henkilöiden nimet

• nimet, jotka perustuvat vain näkymään (esim. Temple View, Mountain View tai River View)

• uuden nimen muodostaminen yhdistämällä kaksi nimeä.

Seurakunnan nimessä käytetään vain yhden yksilöivän piirteen nimeä. Jos samannimisiä seurakuntia on useampia kuin yksi, nimen osaksi tulee lisätä numero, esimerkiksi Prestonin 1. seurakunta ja Prestonin 2. seurakunta.

Seurakunnan nimen tulee olla alueen kielellä. Jos kieltä ei kirjoiteta latinalaisin kirjaimin, hakemukseen tulee liittää translitterointi latinalaisin kirjaimin.

36.5

Ehdotettujen muutosten toteuttaminen

36.5.1

Vaarnaa ja piiriä koskevat muutokset

Vaarnan tai piirin muodostamista tai lakkauttamista koskevassa hyväksymiskirjeessä ilmaistaan yleensä päivämäärä, jolloin muutokset tehdään. Tätä päivämäärää ei saa ilmoittaa ennen kuin tehtävän saanut johtava auktoriteetti on keskustellut yksityiskohdista vaarnanjohtajan tai lähetysjohtajan kanssa. Varsinaisista muutoksista ei ilmoiteta ennen vaarna- tai piirikonferenssia.

Vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja ilmoittaa kirkon keskustoimistoon tai vyöhyketoimistoon, kun muutokset on tehty.

36.5.2

Seurakuntaa koskevat muutokset

Kun vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja saa hyväksynnän seurakuntaa koskeville muutoksille, hänellä on yleensä kolme kuukautta aikaa esittää muutokset jäsenille heidän hyväksyttävikseen. Jos hänen pitää lykätä asiaa pidempään kuin kolme kuukautta, hän pyytää luvan ensimmäisen presidenttikunnan toimistosta.

Vaarnanjohtajat tai lähetysjohtajat ottavat ehdotuksen käyttöön LCR:ssä, kun muutokset on tehty. Yhdysvalloissa ja Kanadassa saat apua soittamalla numeroon 1 801 240 6243 tai lähettämällä sähköpostia [e-mail]. Jotta saat apua muualla kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ilmoita asiasta vyöhyketoimistoon. Kartat ja yksiköiden rajat päivitetään vasta, kun ne on kirjattu kirkon keskustoimistossa.

Ihmisiä laulamassa kirkossa

36.6

Perusyksikköohjelma

Kirkko on laatinut perusyksikköohjelman käytettäväksi joissakin pienissä seurakunnissa tai pienissä, valtuutetuissa jäsenten joukoissa, joista käytetään nimitystä ryhmät. (Lisää tietoa ryhmistä on kohdassa 37.7.) Vyöhykkeen johtokunta voi sallia perusyksikköohjelman käyttämisen ryhmissä tai lähetysseurakunnissa, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

• kirkko on vasta aloittamassa toimintaansa

• jäsenet asuvat maantieteellisesti hajallaan

• jäseniä on vähän, ja johtajiston kehitys on vasta alullaan

• jäsenillä on erityisiä kielellisiä tarpeita

• jäsenet ovat asepalveluksessa (ks. kohdasta 38.9.4 syitä siihen, miksi sotilasryhmä saatetaan muodostaa)

• jäseniä on palvelutaloissa, hoito-ohjelmissa tai vankiloissa.

Vyöhykkeiden johtokunnat ja muut johtohenkilöt tähdentävät sitä, että yksiköiden, jotka käyttävät perusyksikköohjelmaa, ei pidä laajentaa organisaatioita, kokouksia ja ohjelmia liian nopeasti. Johtajuus kehittyy parhaiten, kun kirkon voimavarat ovat sopivassa tasapainossa jäsenten olosuhteiden ja tarpeiden kanssa.

Lisäksi johtohenkilöt kertovat perusyksikköohjelmaa käyttäville ryhmille ja lähetysseurakunnille seuraavat periaatteet:

• Tavoitelkaa Hengen innoitusta tietääksenne, mitä tehdä ja miten.

• Opettakaa evankeliumin perusoppia ja -periaatteita.

• Auttakaa jäseniä 1) ymmärtämään ja vastaanottamaan välttämättömät pappeuden toimitukset ja 2) tekemään ja pitämään niihin liittyvät liitot.

Nämä yksiköt voivat pitää kirkon kokouksia kotona, vuokratiloissa tai kirkon omistamassa rakennuksessa (ks. 35.3). Lähetyskentän, vaarnan tai piirin johtokunta voi antaa tietoa kokouspaikan hankkimisesta ja ylläpitämisestä ryhmälle tai seurakunnalle.

Mikäli ryhmässä tai seurakunnassa on hyvin vähän jäseniä, he pitävät vain sakramenttikokouksen ja evankeliumin opetustuokion kaikille jäsenille. Jäsenet käyttävät evankeliumin opetuksessa pyhiä kirjoituksia ja aineistoa Tule ja seuraa minua – koti ja kirkko. Ellei pyhiä kirjoituksia ole vielä käännetty kielelle, jota jäsenet puhuvat, jäsenet käyttävät evankeliumin opettamiseen oppikirjaa Evankeliumin perusperiaatteet. Kirkon kasvaessa saataville tulee lisää pyhiä kirjoituksia, kirkon lauluja ja kirkon lehtiä käännettynä.

Kun seurakunta kasvaa, kirkon johtohenkilöiden tulee järjestää vanhinten koorumi ja Apuyhdistys (ks. 8.3.3 ja 9.3.2). Kun jäsenten ja mahdollisten johtohenkilöiden lukumäärä kasvaa, seurakunnanjohtaja voi järjestää Aaronin pappeuden koorumeita sekä Nuorten Naisten, Alkeisyhdistyksen ja pyhäkoulun järjestöjä (ks. 10.3, 11.3.2, 12.3.2 ja 13.2.2).