37

Erityisvaarnat ja -seurakunnat

37.0

Johdanto

Vaarnanjohtaja voi ehdottaa, että erityisvaarnoja ja erityisseurakuntia muodostetaan palvelemaan jäseniä, kuten tässä luvussa esitetään. Tietoa erityisyksiköiden muodostamisesta lähetyskentällä on kohdassa 36.3.

Vaarnanjohtaja panee alulle uuden ehdotuksen kohdassa Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset. Ellei hän voi käyttää verkkojärjestelmää, hän voi ladata paperilomakkeet napsauttamalla linkkiä. Vain ensimmäinen presidenttikunta voi hyväksyä ehdotuksen.

Tukea Yhdysvalloissa ja Kanadassa saa soittamalla numeroon 1 801 240 1007. Muualla kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa soita vyöhyketoimistoon.

37.1

Kielikohtaiset seurakunnat

Vaarnanjohtaja voi ehdottaa, että muodostetaan uusi kielikohtainen seurakunta vaarnan jäsenille, jotka

• puhuvat jotakin muuta kuin oman yksikkönsä kieltä

• käyttävät viittomakieltä.

Kun jossakin näistä tilanteista ei ole riittävästi jäseniä erillisen seurakunnan muodostamiseksi, vaarnanjohtaja voi ehdottaa ryhmän muodostamista (ks. 37.7).

Vaarnanjohtaja voi myös ehdottaa, että muodostetaan kielikohtainen seurakunta, johon kuuluu jäseniä yhdestä tai useammasta naapurivaarnasta. Asianomaiset vaarnanjohtajat suunnittelevat ja koordinoivat suosituksen. Yksi osallistuvista vaarnoista on vastuussa seurakunnasta.

Lähetysjohtaja voi ehdottaa, että vastaavissa oloissa muodostetaan kielikohtainen seurakunta tai ryhmä (ks. 36.3 ja 37.7).

Vähimmäisvaatimukset kielikohtaisen seurakunnan muodostamiseen vaarnassa

	Vaarnaseurakunta	Lähetysseurakunta
Jäsenten lukumäärä (aktiivisten ja vähemmän aktiivisten)	Vaarnaseurakunta 125	Lähetysseurakunta Ei vähimmäismäärää
Niiden aktiivisten, täydet kymmenykset maksavien Melkisedekin pappeuden haltijoiden lukumäärä, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä	Vaarnaseurakunta 15	Lähetysseurakunta 4

Kielikohtaisten yksiköiden rajat noudattavat yleensä maantieteellisten seurakuntien ja vaarnojen rajoja.

Kielikohtaisen yksikön lapset ja nuoret voivat haluttaessa kokoontua luokkiin maantieteellisen yksikön kanssa (ks. 29.2.8).

Katso tietoa kielikohtaisista lähetysseurakunnista lähetyskentällä kohdasta 36.3. Katso seurakuntien nimeämisohjeita kohdasta 36.4.2.

37.1.1

Jäsenet kielikohtaisessa seurakunnassa

• Jäsenten on asuttava kielikohtaisen seurakunnan rajojen sisäpuolella.

• Jäsenet voivat halutessaan kuulua kielikohtaiseen seurakuntaan tai maantieteelliseen seurakuntaan.

• Kunkin henkilön jäsenkortin tulee olla siinä seurakunnassa, jossa hän käy.

37.1.2

Johtohenkilöt kielikohtaisessa seurakunnassa

• Yleensä piispa tai seurakunnanjohtaja ja hänen neuvonantajansa kutsutaan kielikohtaisen seurakunnan rajojen sisäpuolelta. Poikkeuksia voidaan tehdä niiden johtohenkilöiden kohdalla, jotka eivät asu seurakunnan rajojen sisäpuolella, jos he asuvat vaarnassa, joka on vastuussa seurakunnasta.

• Piispan kutsuminen edellyttää ensimmäisen presidenttikunnan hyväksyntää.

• Yleensä muut johtohenkilöt ja opettajat kutsutaan seurakunnan jäsenten keskuudesta.

37.2

Nuorten naimattomien aikuisten seurakunnat maantieteellisessä vaarnassa

Vaarnanjohtaja voi ehdottaa nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan muodostamista (18–35-vuotiaille jäsenille), jos vaarnassa on riittävästi aktiivisia nuoria aikuisia, jotka haluavat osallistua. Seuraavat seikat tulee ottaa huomioon:

• Vaikutus nuorten naimattomien aikuisten henkilökohtaiseen edistymiseen ja hengelliseen kehittymiseen. Tähän sisältyy heidän mahdollisuutensa osallistua kaikkiin osa-alueisiin Jumalan pelastuksen ja korotuksen työssä (ks. 1.2).

• Vaikutus maantieteellisiin yksiköihin, joista nuorten naimattomien aikuisten yksikkö saa jäseniä.

• Matka-aika ja -kulut, joita nuorilta naimattomilta aikuisilta ja johtohenkilöiltä edellytetään.

Alueilla, joilla sitä voidaan tukea, vaarnanjohtajat voivat pyytää kahden nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan muodostamista seuraavan ikäisille jäsenille:

• 18–25

• 26–35.

Yleensä kaksi nuorten naimattomien aikuisten yksikköä palvelee näihin ikäryhmiin kuuluvia jäseniä samalla maantieteellisellä alueella. Yksiköt ovat kartalla päällekkäin.

Vaarnanjohtajat voivat myös ehdottaa, että muodostetaan seurakunta, johon kuuluu jäseniä yhdestä tai useammasta naapurivaarnasta. Vaarnanjohtajien tulee pohtia, täyttäisivätkö usean vaarnan yhteiset toiminnat nuorten naimattomien aikuisten tarpeita paremmin kuin seurakunnan muodostaminen. Yksi osallistuvista vaarnoista on vastuussa seurakunnasta.

Maantieteellisessä vaarnassa, jonka rajat ovat osin päällekkäin nuorten naimattomien aikuisten vaarnan rajojen kanssa, ei pidä olla omaa nuorten naimattomien aikuisten seurakuntaa.

Vähimmäisvaatimukset nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan muodostamiseen vaarnassa

	Vaarnaseurakunta	Lähetysseurakunta
Aktiivisten jäsenten lukumäärä	Vaarnaseurakunta 125	Lähetysseurakunta 50
Niiden aktiivisten, täydet kymmenykset maksavien Melkisedekin pappeuden haltijoiden lukumäärä, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä	Vaarnaseurakunta 15	Lähetysseurakunta 4

Nuorten naimattomien aikuisten vaarnaseurakunnissa ei tavallisesti pidä olla enempää kuin 225 aktiivista jäsentä.

Katso seurakuntien nimeämisohjeita kohdasta 36.4.2.

37.2.1

Jäsenet nuorten naimattomien aikuisten seurakunnassa maantieteellisessä vaarnassa

• Jäsenten täytyy olla nuoria naimattomia aikuisia (18–35-vuotiaita), jotka asuvat nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan rajojen sisäpuolella.

• Nuoret naimattomat aikuiset voivat valita, kuuluvatko he nuorten naimattomien aikuisten seurakuntaan vai maantieteelliseen seurakuntaan.

• Kunkin henkilön jäsenkortin tulee olla siinä seurakunnassa, jossa hän käy.

• Vaarnanjohtaja voi hyväksyä, että vähemmän aktiivisen nuoren naimattoman aikuisen jäsenkortti hänen vaarnassaan siirretään maantieteellisestä seurakunnasta nuorten naimattomien aikuisten seurakuntaan, jos hänen mielestään siitä olisi apua tälle henkilölle. Kun vähemmän aktiivinen jäsen tulee aktiiviseksi, hän voi valita, osallistuuko hän kokouksiin nuorten naimattomien aikuisten seurakunnassa vai maantieteellisessä seurakunnassa.

• Nuoret naimattomat aikuiset (18–35-vuotiaat), joilla on lapsia kotona, pysyvät maantieteellisessä seurakunnassaan. Nämä vanhemmat voivat osallistua nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan toimintoihin.

• Jäsenet eivät enää osallistu nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan kokouksiin, kun he solmivat avioliiton tai täyttävät 36 vuotta. Katso naimattomia 36–45-vuotiaita aikuisia koskevia ohjeita kohdasta 37.5.

• Nuoret naimattomat aikuiset, jotka osallistuvat 18–25-vuotiaiden seurakuntaan, siirtyvät 26–35-vuotiaiden seurakuntaan täytettyään 26 vuotta.

37.2.2

Johtohenkilöt nuorten naimattomien aikuisten seurakunnassa maantieteellisessä vaarnassa

• Piispan tai seurakunnanjohtajan tulee olla naimisissa oleva mies, jolla on kypsää arvostelukykyä ja kokemusta. Piispan kutsuminen edellyttää ensimmäisen presidenttikunnan hyväksyntää. Yleensä piispa tai seurakunnanjohtaja asuu nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan rajojen sisäpuolella. Poikkeuksia voidaan tehdä niiden nuorten naimattomien aikuisten seurakuntien kohdalla, jotka palvelevat yliopistoja ja korkeakouluja.

• Piispan neuvonantajat voivat olla yksikön jäseniä. Tai he voivat olla muita naimattomia tai naimisissa olevia miehiä, jotka asuvat yksikön rajojen sisäpuolella. Heidän täytyy olla ylipappeja. Jos mies, joka kutsutaan neuvonantajaksi piispakunnassa, ei ole ylipappi, vaarnanjohtaja huolehtii siitä, että tämä mies asetetaan ylipapiksi ennen kuin hänet erotetaan tehtävään.

• Seurakunnanjohtaja ja hänen neuvonantajansa voivat olla ylipappeja tai vanhimpia.

• Muut johtohenkilöt ja opettajat kutsutaan niiden nuorten naimattomien aikuisten keskuudesta, jotka kuuluvat siihen seurakuntaan.

37.3

Nuorten naimattomien aikuisten vaarnat ja niiden seurakunnat

Siellä missä jollakin tietyllä alueella, yleensä yliopistojen tai korkeakoulujen lähistöllä, asuu suuri joukko nuoria naimattomia aikuisia, voidaan muodostaa yksi tai useampia nuorten naimattomien aikuisten vaarnoja.

Alueilla, joilla sitä voidaan tukea, vaarnanjohtajat voivat pyytää kahden nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan muodostamista seuraavan ikäisille jäsenille:

• 18–25

• 26–35.

Yleensä kaksi nuorten naimattomien aikuisten yksikköä palvelee näihin ikäryhmiin kuuluvia jäseniä samalla maantieteellisellä alueella. Yksiköt ovat kartalla päällekkäin.

Vähimmäisvaatimukset nuorten naimattomien aikuisten vaarnan tai seurakunnan muodostamiseen

Nuorten naimattomien aikuisten vaarna	1 500 jäsentä (aktiivisia ja vähemmän aktiivisia) 5 vaarnaseurakuntaa
Nuorten naimattomien aikuisten vaarnaseurakunta nuorten naimattomien aikuisten vaarnassa	125 jäsentä (aktiivisia) 15 aktiivista, täydet kymmenykset maksavaa Melkisedekin pappeuden haltijaa, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä
Nuorten naimattomien aikuisten lähetysseurakunta nuorten naimattomien aikuisten vaarnassa	50 jäsentä (aktiivisia) 4 aktiivista, täydet kymmenykset maksavaa Melkisedekin pappeuden haltijaa, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä

Maantieteellisessä vaarnassa, jonka rajat ovat osin päällekkäin nuorten naimattomien aikuisten vaarnan rajojen kanssa, ei pidä olla omaa nuorten naimattomien aikuisten seurakuntaa.

Nuorten naimattomien aikuisten seurakunta, joka on maantieteellisessä vaarnassa, voidaan siirtää nuorten naimattomien aikuisten vaarnaan vain silloin kun

• seurakunta rajoittuu nuorten naimattomien aikuisten vaarnaan

• kummankin vaarnan johtajat suosittavat siirtoa.

Katso vaarnan ja seurakunnan nimeämistä koskevia ohjeita kohdista 36.4.1 ja 36.4.2.

37.3.1

Jäsenet nuorten naimattomien aikuisten vaarnassa ja sen seurakunnissa

• Jäsenten täytyy olla nuoria naimattomia aikuisia (18–35-vuotiaita), jotka asuvat nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan rajojen sisäpuolella.

• Kaikki ne aktiiviset ja vähemmän aktiiviset nuoret naimattomat aikuiset vaarnan rajojen sisäpuolella, jotka eivät asu kotona vanhempiensa luona, kuuluvat nuorten naimattomien aikuisten vaarnaan, paitsi jos he päättävät osallistua maantieteellisen vaarnansa toimintaan.

• Nuoret naimattomat aikuiset, jotka asuvat kotona vanhempiensa luona, voivat valita, kuuluvatko he nuorten naimattomien aikuisten seurakuntaan vai maantieteelliseen seurakuntaan.

• Kunkin henkilön jäsenkortin tulee olla siinä seurakunnassa, jossa hän käy.

• Nuoret naimattomat aikuiset (18–35-vuotiaat), joilla on lapsia kotona, pysyvät maantieteellisessä seurakunnassaan. Nämä vanhemmat voivat osallistua nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan toimintoihin.

• Jäsenet eivät enää osallistu nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan kokouksiin, kun he solmivat avioliiton tai täyttävät 36 vuotta. Katso naimattomia (36–45-vuotiaita) aikuisia koskevia ohjeita kohdasta 37.5.

• Nuoret naimattomat aikuiset, jotka osallistuvat 18–25-vuotiaiden seurakuntaan, siirtyvät 26–35-vuotiaiden seurakuntaan täytettyään 26 vuotta.

37.3.2

Johtohenkilöt nuorten naimattomien aikuisten vaarnassa ja sen seurakunnissa

• Vaarnanjohtajan, vaarnan patriarkan, piispojen ja seurakunnanjohtajien tulee olla naimisissa olevia miehiä, joilla on kypsää arvostelukykyä ja kokemusta. Piispan kutsuminen edellyttää ensimmäisen presidenttikunnan hyväksyntää. Heidät voidaan kutsua vaarnan rajojen ulkopuolelta vyöhykkeen johtokunnan päätöksen mukaan. Ne, jotka esittävät nämä kutsut, neuvottelevat ensin henkilön vaarnanjohtajan kanssa saadakseen hyväksynnän. Ohjeita on luvussa 30.

• Vaarnanjohtajan neuvonantajat, korkean neuvoston jäsenet, neuvonantajat piispakunnassa ja neuvonantajat seurakunnan johtokunnassa voivat olla naimattomia tai naimisissa olevia miehiä. Vaarnan Apuyhdistyksen johtaja ja neuvonantajat voivat olla naimattomia tai naimisissa olevia naisia. Vaarnan pyhäkoulun johtaja ja neuvonantajat voivat olla naimattomia tai naimisissa olevia miehiä. Nämä johtohenkilöt voivat olla vaarnan jäseniä. Tai heidät voidaan kutsua vaarnan rajojen ulkopuolelta vyöhykkeen johtokunnan päätöksen mukaan.

• Piispan neuvonantajien täytyy olla ylipappeja. Jos mies, joka kutsutaan neuvonantajaksi piispakunnassa, ei ole ylipappi, vaarnanjohtaja huolehtii siitä, että tämä mies asetetaan ylipapiksi ennen kuin hänet erotetaan tehtävään. Seurakunnanjohtaja ja hänen neuvonantajansa voivat olla ylipappeja tai vanhimpia.

• Kahdentoista koorumin hyväksyntä vaaditaan ennen patriarkan kutsumista.

• Seurakunnissa muut johtohenkilöt ja opettajat kutsutaan niiden nuorten naimattomien aikuisten keskuudesta, jotka kuuluvat siihen seurakuntaan.

37.4

Naimisissa olevien opiskelijoiden vaarnat ja seurakunnat

Naimisissa olevien opiskelijoiden vaarnoja ja seurakuntia voidaan perustaa palvelemaan naimisissa olevia opiskelijajäseniä, jotka asuvat lähellä yliopistoa tai korkeakoulua.

Vähimmäisvaatimukset naimisissa olevien opiskelijoiden vaarnan tai seurakunnan muodostamiseen

Naimisissa olevien opiskelijoiden vaarna	1 500 jäsentä (aktiivisia ja vähemmän aktiivisia) 5 vaarnaseurakuntaa
Naimisissa olevien opiskelijoiden vaarnaseurakunta	125 jäsentä (aktiivisia ja vähemmän aktiivisia) 15 aktiivista, täydet kymmenykset maksavaa Melkisedekin pappeuden haltijaa, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä

Katso vaarnan ja seurakunnan nimeämistä koskevia ohjeita kohdista 36.4.1 ja 36.4.2.

37.4.1

Jäsenet naimisissa olevien opiskelijoiden vaarnoissa ja seurakunnissa

• Jäsenten täytyy olla naimisissa olevia opiskelijoita, jotka asuvat naimisissa olevien opiskelijoiden seurakunnan rajojen sisäpuolella.

• Naimisissa olevat opiskelijat voivat valita, kuuluvatko he naimisissa olevien opiskelijoiden seurakuntaan vai maantieteelliseen seurakuntaan.

• Jäsenkorttien tulee olla siinä seurakunnassa, jossa perhe käy.

37.4.2

Johtohenkilöt naimisissa olevien opiskelijoiden vaarnoissa ja seurakunnissa

Katso kohtaa 37.3.2 ja noudata samoja ohjeita.

37.5

Naimattomien aikuisten seurakunnat

Yleensä naimattomia aikuisia jäseniä (36–45-vuotiaita) palvellaan parhaiten maantieteellisissä seurakunnissa. Vaarnanjohtaja voi poikkeuksellisesti ehdottaa naimattomien aikuisten seurakunnan muodostamista.

Vaarnanjohtaja voi myös ehdottaa, että muodostetaan naimattomien aikuisten seurakunta, johon kuuluu jäseniä yhdestä tai useammasta naapurivaarnasta. Asianomaiset vaarnanjohtajat suunnittelevat ja koordinoivat suosituksen. Yksi osallistuvista vaarnoista on vastuussa seurakunnasta.

Vähimmäisvaatimukset naimattomien aikuisten seurakunnan muodostamiseen vaarnassa

Jäsenten lukumäärä (aktiivisten ja vähemmän aktiivisten)	125
Niiden aktiivisten, täydet kymmenykset maksavien Melkisedekin pappeuden haltijoiden lukumäärä, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä	15

Katso seurakunnan nimeämisohjeita kohdasta 36.4.2.

37.5.1

Jäsenet naimattomien aikuisten seurakunnassa

• Jäsenten täytyy olla naimattomia aikuisia (36–45-vuotiaita), jotka asuvat naimattomien aikuisten seurakunnan rajojen sisäpuolella.

• Naimattomat aikuiset voivat valita, kuuluvatko he naimattomien aikuisten seurakuntaan vai maantieteelliseen seurakuntaan.

• Kunkin henkilön jäsenkortin tulee olla siinä seurakunnassa, jossa hän käy.

• Naimattomat aikuiset (36–45-vuotiaat), joilla on lapsia kotona, pysyvät maantieteellisessä seurakunnassaan. Nämä vanhemmat voivat osallistua naimattomien aikuisten seurakunnan toimintoihin.

• Jäsenet eivät enää osallistu naimattomien aikuisten seurakunnan kokouksiin, kun he solmivat avioliiton tai täyttävät 46 vuotta.

37.5.2

Johtohenkilöt naimattomien aikuisten seurakunnassa

• Piispan tulee olla naimisissa oleva ylipappi, jolla on kypsää arvostelukykyä ja kokemusta. Piispan kutsuminen edellyttää ensimmäisen presidenttikunnan hyväksyntää.

• Piispan neuvonantajat voivat olla yksikön jäseniä. Tai he voivat olla muita naimattomia tai naimisissa olevia miehiä, jotka asuvat yksikön rajojen sisäpuolella. Heidän täytyy olla ylipappeja. Jos mies, joka kutsutaan neuvonantajaksi piispakunnassa, ei ole ylipappi, vaarnanjohtaja huolehtii siitä, että tämä mies asetetaan ylipapiksi ennen kuin hänet erotetaan tehtävään.

• Muut johtohenkilöt ja opettajat kutsutaan seurakuntaan kuuluvien naimattomien aikuisten keskuudesta.

37.6

Seurakunnat jäsenille, joilla on erityisolosuhteita

Vaarnanjohtaja voi ehdottaa seurakunnan muodostamista jäsenille erityisissä olosuhteissa, kuten niille, jotka asuvat palvelutalossa, ovat hoito-ohjelmissa tai vankilassa.

Yleensä johtohenkilöiden, jotka kutsutaan palvelemaan näissä seurakunnissa, tulee asua seurakunnasta vastuussa olevassa vaarnassa.

Katso kohdasta 36.3 tietoa lähetyskentällä toimivista lähetysseurakunnista nuorille naimattomille aikuisille tai naimattomille aikuisille, jäsenille, jotka eivät puhu paikallista kieltä, jäsenille, jotka asuvat palvelutalossa, ovat hoito-ohjelmissa tai vankilassa tai armeijan palveluksessa.

Katso seurakuntien nimeämisohjeita kohdasta 36.4.2.

37.7

Ryhmät vaarnoissa, lähetyskentillä ja vyöhykkeillä

Ryhmät ovat pieniä, valtuutettuja jäsenten joukkoja, joita valvoo piispa, seurakunnanjohtaja tai lähetysjohtaja. Vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja voi suosittaa ryhmän muodostamista seuraavissa olosuhteissa:

• Sen mahdollisten jäsenten on vaikea matkustaa seurakunnan kokouksiin.

• Pieni joukko jäseniä puhuu jotakin muuta kieltä kuin yksikkönsä kieltä, kuten käyttää viittomakieltä.

• Armeijan palveluksessa olevia jäseniä palvellaan parhaiten ryhmässä (ks. 38.9.4).

Ehdottaessaan ryhmän muodostamista vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja lähettää pyynnön vyöhykkeen johtokunnalle. Ainoastaan vyöhykkeen johtokunta voi hyväksyä pyynnön.

Ryhmässä täytyy olla ainakin kaksi jäsentä. Toisen täytyy olla kelvollinen pappi Aaronin pappeudessa tai kelvollinen Melkisedekin pappeuden haltija.

Vaarnoissa vaarnanjohtaja antaa ryhmän muodostamisen ja valvomisen jonkun piispan tai seurakunnanjohtajan tehtäväksi. Lähetyskentillä lähetysjohtaja antaa ryhmän muodostamisen ja valvomisen jonkun seurakunnanjohtajan tehtäväksi.

Yleensä ryhmä voidaan perustaa palvelemaan jäseniä, jotka asuvat yhden tai useamman seurakunnan alueella vaarnassa tai piirissä. Ryhmän jäsenet rajoittuvat niihin, jotka asuvat osallistuvan yksikön tai yksiköiden rajojen sisäpuolella. Ryhmät eivät ylitä vaarnan tai piirin rajoja.

Vaarnanjohtaja, lähetysjohtaja, piispa tai seurakunnanjohtaja kutsuu ryhmänjohtajan ja erottaa hänet tehtävään. Ryhmänjohtaja järjestää ja johtaa ryhmän kokoukset, joihin sisältyy sakramenttitoimitus.

Ryhmänjohtajalla ei ole pappeuden avaimia, eikä hänellä ole valtuutta

• vastaanottaa kymmenyksiä ja uhrilahjoja

• neuvoa jäseniä vakavasta synnistä

• asettaa epävirallisia tai virallisia jäsenyysrajoituksia

• suorittaa muita velvollisuuksia, jotka edellyttävät pappeuden avaimia.

Yleensä ryhmät noudattavat perusyksikköohjelmaa (ks. 36.6).

Ryhmän jäsenten jäsenkortit pidetään siinä seurakunnassa, joka valvoo ryhmää.

Kirkon keskustoimisto ei anna ryhmille yksikkönumeroa.

Kun ryhmä täyttää vaatimukset, vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja voi ehdottaa, että siitä tulee lähetysseurakunta.

37.8

Kirkon yksiköt sotilastukikohdissa

Ohjeita vaarnaseurakuntien, lähetysseurakuntien ja sotilasryhmien muodostamiseen sotilastukikohdissa on kohdassa 38.9.4.