6

Vaarnan johtohenkilöt

6.1

Vaarnan tarkoitukset

Jesaja kuvaili myöhempien aikojen Siionia teltaksi tai telttamajaksi, joka on vahvistettu vaarnoilla (ks. Jes. 33:20; 54:2). Nykyään kirkko on järjestetty vaarnoiksi. Jokainen vaarna koostuu useasta seurakunnasta, ja sitä johtaa vaarnanjohtaja.

Herra perustaa vaarnoja kootakseen yhteen kansansa ja tarjotakseen puolustuksen ja suojan maailmalta (ks. OL 115:6). Jäsenet ja johtohenkilöt vaarnassa osallistuvat yhdessä Jumalan pelastuksen ja korotuksen työhön (ks. 1.2).

6.2

Vaarnan johtokunta

Vaarnanjohtajalla on pappeuden avaimet johtaa kirkon työtä vaarnassa (ks. 3.4.1). Hän ja hänen neuvonantajansa muodostavat vaarnan johtokunnan. He pitävät rakastavasti huolta vaarnan jäsenistä auttaen jäseniä tulemaan Jeesuksen Kristuksen tosi seuraajiksi.

Vaarnanjohtajalla on neljä päävastuuta:

• Hän on johtava ylipappi vaarnassa.

• Hän ohjaa Jumalan pelastuksen ja korotuksen työtä vaarnassaan.

• Hän on yleinen tuomari.

• Hän valvoo aikakirjoja, talousasioita ja kiinteistöjä.

Koska vaarnanjohtajalla on pappeuden avaimet, hän ei voi jakaa joitakin tehtäviä muille. Mikäli hän on estynyt täyttämästä velvollisuuksiaan, neuvonantaja voi toimia hänen sijastaan, ellei tässä käsikirjassa ole toisin mainittu. Vaarnanjohtaja tai hänen neuvonantajansa neuvottelee vyöhykkeen johtokunnan kanssa, jos hänellä on kysymyksiä neuvonantajan toimimisesta vaarnanjohtajan sijaisena.

Vaarnanjohtaja delegoi monia tehtäviä muille. Näitä ovat hänen neuvonantajansa, korkean neuvoston jäsenet, vaarnan järjestöjen johtohenkilöt, vaarnan toimisihteeri sekä vaarnan kirjuri ja vaarnan apulaiskirjurit.

6.2.1

Johtava ylipappi

Vaarnanjohtaja on vaarnan ensisijainen hengellinen johtaja. Hän on esimerkkinä vaarnalle tekemällä Herran työtä ”sydämen pyhyydessä” (Moosia 18:12). Hän opettaa ja kohottaa.

Vaarnanjohtaja on uskollinen Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi. Hän pitää liittonsa. Hän on uskollinen vaimolleen ja perheelleen. Hän on esimerkkinä vanhurskaudesta perheelleen, vaarnalle ja yhteiskunnalle. Hänen neuvonantajillaan on samanlaiset ominaisuudet.

Vaarnanjohtaja opastaa piispoja ja muita johtohenkilöitä vaarnassa.

6.2.1.1

Melkisedekin pappeus

Vaarnan johtokunta johtaa kaikkia Melkisedekin pappeuden haltijoita vaarnassa.

Vaarnan ylipappien koorumi. Vaarnanjohtaja on vaarnan ylipappien koorumin johtaja. Hän ja hänen neuvonantajansa toimivat tämän koorumin johtokuntana. Vaarnan ylipappien koorumiin kuuluvat myös seuraavat ylipapit:

• piispat ja heidän neuvonantajansa

• korkean neuvoston jäsenet

• toimivat patriarkat.

Ylipappien koorumin jäsenet osallistuvat seurakuntansa vanhinten koorumin kokouksiin, elleivät he ole saaneet tehtävää toimia muualla.

Vanhinten koorumit. Vaarnan johtokunnalla on vastuu vanhinten koorumeista (ks. 8.3.3.1).

Asettamiset Melkisedekin pappeudessa. Vaarnanjohtaja valvoo Melkisedekin pappeuden antamista. Hän valvoo myös asettamisia vanhimman ja ylipapin virkoihin (ks. 18.10.4).

6.2.1.2

Piispakunnat

Vaarnanjohtaja kokoontuu uuden piispakunnan kanssa opettamaan piispakunnan jäseniä pian sen jälkeen kun heidät on kutsuttu. Hän opettaa ja kannustaa edelleen piispoja säännöllisissä puhutteluissa, kokouksissa ja muissa tapaamisissa.

Vaarnan johtokunnan jäsenet antavat piispakunnille ohjeita näiden tehtävistä, jotka liittyvät Aaronin pappeuden haltijoihin ja nuoriin naisiin.

6.2.1.3

Vaarnan patriarkka

Vaarnanjohtaja valvoo vaarnan patriarkan työtä. Hän luo läheisen suhteen patriarkkaan. Tietoa vaarnan patriarkan kutsumisesta ja ohjaamisesta on kohdassa 6.6.

6.2.1.4

Neuvostot, komiteat ja kokoukset

Vaarnanjohtaja johtaa korkeaa neuvostoa ja vaarnaneuvostoa. Hän johtaa myös vaarnan aikuisten johtajistokomiteaa (ks. 29.3.8). Hän antaa neuvonantajilleen tehtävän valvoa seuraavia:

• vaarnan nuorten johtajistokomitea (ks. 29.3.9)

• vaarnan nuorten naimattomien aikuisten komitea

• vaarnan naimattomien aikuisten komitea (mikäli on järjestetty).

Jokainen vaarnanjohtaja on koordinointineuvoston jäsen (ks. 29.4).

Vaarnan johtokunta suunnittelee vaarnan kokoukset, jotka on lueteltu kohdassa 29.3. Vaarnanjohtaja toimii vaarnan kokousten johtavana virkailijana, ellei paikalla ole johtavaa auktoriteettia tai vyöhykeseitsenkymmentä. Hänen neuvonantajansa voivat johtaa näitä kokouksia. He voivat myös toimia kokousten johtavana virkailijana, jos vaarnanjohtaja on poissa.

6.2.1.5

Tehtäviin kutsuminen ja niistä vapauttaminen

Vaarnanjohtajan vastuut tehtäviin kutsumisissa ja vapauttamisissa on esitetty luvussa 30. Hän voi antaa neuvonantajilleen ja korkean neuvoston jäsenille tehtävän esittää kutsuja ja vapauttamisia, kuten esitetään kohdassa 30.8. Vaarnanjohtaja esittää henkilökohtaisesti kutsun seuraaviin tehtäviin. Joidenkin osalta hänen täytyy ensin saada lupa, kuten on mainittu.

• Neuvonantajat vaarnan johtokunnassa. Kun uusi vaarnanjohtaja kutsutaan, johtavana virkailijana toimiva johtava auktoriteetti tai vyöhykeseitsenkymmen kutsuu ja erottaa tehtävään uuden vaarnanjohtajan neuvonantajat, joita tämä suosittaa. Kun neuvonantaja pitää vapauttaa tai hänet kutsutaan olemassa olevaan vaarnan johtokuntaan, vaarnanjohtaja lähettää suosituksen johtohenkilön ja kirjurin työvälineissä (LCR). Saatuaan luvan ensimmäiseltä presidenttikunnalta hän voi puhutella, kutsua ja erottaa neuvonantajan tehtävään – tai vapauttaa neuvonantajan.

• Vaarnan patriarkka. Saatuaan luvan kahdentoista apostolin koorumilta vaarnanjohtaja voi puhutella, kutsua ja asettaa patriarkan. Katso 6.6.1.

• Piispat. Vaarnanjohtaja suosittaa veljiä kutsuttavaksi piispan tehtävään. Hän myös suosittaa heidän vapauttamistaan. Hän lähettää suositukset LCR:n kautta. Saatuaan luvan ensimmäiseltä presidenttikunnalta hän voi kutsua, asettaa ja erottaa piispan tehtävään – tai vapauttaa piispan. Hän myös antaa tähän tehtävään liittyvät pappeuden avaimet. Katso 30.7.

• Vanhinten koorumien johtajat. Vaarnanjohtaja kutsuu vanhinten koorumien johtajat ja erottaa heidät tehtävään. Hän neuvottelee ensin piispojen kanssa. Hän myös antaa tähän tehtävään liittyvät pappeuden avaimet. Katso 8.3.3.1.

• Vaarnan Apuyhdistyksen johtaja. Vaarnanjohtaja kutsuu vaarnan Apuyhdistyksen johtajan ja erottaa hänet tehtävään.

Vaarnanjohtajien, jotka eivät pysty käyttämään LCR:ää, tulee tarpeen mukaan esittää suositukset ottamalla yhteyttä vyöhyketoimistoon.

6.2.1.6

Vaarnan järjestöt ja ohjelmat

Vaarnanjohtajan vastuualueena on vaarnan Apuyhdistys. Hän antaa neuvonantajilleen vastuun vaarnan Nuorten Miesten, Nuorten Naisten, Alkeisyhdistyksen ja pyhäkoulun järjestöistä.

Vaarnan johtokunnan jäsenet kokoontuvat säännöllisesti heille tehtäväksi annettujen järjestöjen johtokuntien kanssa. Näissä kokouksissa he

• varmistavat, että johtokunnat ymmärtävät vastuunsa

• neuvottelevat yhdessä järjestöjen johtohenkilöiden tarpeista.

Kun vaarnan jonkin järjestön uusi johtokunta kutsutaan, vaarnan johtokunta antaa neuvoja ja esittää näkemyksiä perehdyttääkseen heitä heidän palvelemiseensa.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa järjestön uusi johtokunta voi saada perehdytystä myös järjestön johtavalta neuvostolta (ks. 5.1.2). Muilla vyöhykkeillä uusi johtokunta voi saada perehdytystä myös vyöhykkeen järjestöneuvojalta (ks. 5.2.5.1). Tätä perehdytystä annetaan vaarnan johtokunnan johdolla. Vaarnan johtokunnan jäsen tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen osallistuu.

Vaarnanjohtaja antaa tarpeen mukaan neuvonantajilleen lisäksi tehtävän valvoa vaarnan ohjelmia. Näitä saattavat olla seuraavat:

• seminaari ja instituutti (ks. luku 15)

• ohjelmat nuorille naimattomille aikuisille ja naimattomille aikuisille (ks. 14.1.1)

• vaarnan toiminnat (ks. 20.3.2)

• musiikki (ks. 19.5)

• seurakuntakeskusten tilat (ks. 35.2.4).

Vaarnan johtokunnan jäsenet kokoontuvat säännöllisesti niihin ohjelmiin kuuluvien komiteoiden, korkean neuvoston jäsenten ja asiantuntijoiden kanssa, jotka kuuluvat heidän vastuualueeseensa.

6.2.1.7

Viestintä (tiedotus)

Vaarnan johtokunta johtaa viestintäpyrkimyksiä vaarnassa. Vaarnan johtokunnan jäsenillä on ensisijainen vastuu siitä, että kirkolla on paikkakunnalla hyvä maine. He pyrkivät luomaan hyvät suhteet paikallisiin päättäjiin.

Vaarnanjohtaja on ensisijainen kirkon edustaja tiedotusvälineissä vaarnaan liittyvissä kysymyksissä. Hän voi delegoida tämän tehtävän tarpeen mukaan.

Vaarnanjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja voi järjestää vaarnan viestintäneuvoston ja valvoa sen toimintaa. Tämä neuvosto auttaa kirkon johtohenkilöitä luomaan suhteita paikallisiin päättäjiin. Se auttaa näitä johtohenkilöitä myös viestimään tehokkaasti kirkon jäsenten ja suuren yleisön kanssa.

Viestintäneuvostoon voi kuulua vaarnan viestintäjohtaja, apulaisviestintäjohtajia sekä asiantuntijoita tarpeen mukaan. Heidät kutsuu ja erottaa tehtävään vaarnanjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja tai korkean neuvoston jäsen.

Myös koordinointineuvostotasolla on viestintäneuvosto (ks. 29.4). Se toimii vyöhykeseitsenkymmenen johdolla, ja sitä johtaa viestintäjohtaja. Tämä viestintäneuvosto koordinoi vaarnojen rajat ylittäviä suhteita, tapahtumia ja muita asioita. Tämän neuvoston johtaja tarjoaa tukea ja koulutusta vaarnan viestintäneuvostoille.

Viestintäneuvoston rakenne on erilainen Utahin vyöhykkeellä. Vyöhykeseitsenkymmenet Utahin vyöhykkeellä voivat antaa tietoa tästä rakenteesta vaarnanjohtajille.

Tietoa viestintään liittyvistä tehtävistä on sivustolla gcn.churchofjesuschrist.org.

6.2.2

Jumalan pelastuksen ja korotuksen työn ohjaaminen vaarnassa

Vaarnanjohtaja johtaa Jumalan pelastuksen ja korotuksen työtä vaarnassaan (ks. luku 1). Hän opettaa ja kannustaa vaarnan ja seurakuntien johtohenkilöitä ja jäseniä tässä työssä. Hänen neuvonantajansa ja muut johtohenkilöt auttavat häntä.

Hän auttaa jäseniä elämään evankeliumin mukaan ja lisäämään hengellistä voimaansa. Hän opettaa heitä rukoilemaan ja tutkimaan pyhiä kirjoituksia. Lisäksi hän opettaa heille liitoista, joita he tekevät saadessaan pelastuksen ja korotuksen toimitukset. Hän kannustaa heitä kunnioittamaan liittojaan.

Vaarnanjohtaja vahvistaa perheitä. Hän kannustaa heitä rukoilemaan ja oppimaan evankeliumia yhdessä, myös koti-illoissa. Hän opettaa sanoillaan ja esimerkillään, että kirkon tehtävät voi täyttää ilman että se haittaa perhevelvollisuuksia. Hän huolehtii myös siitä, että kirkon toiminnat tukevat vanhempien pyrkimyksiä kasvattaa lapsiaan vanhurskaudessa.

Sen lisäksi, että vaarnanjohtaja auttaa jäseniä elämään evankeliumin mukaan, hän valvoo muita osa-alueita Jumalan pelastuksen ja korotuksen työssä vaarnassaan. Hän esimerkiksi

• auttaa veljiä valmistautumaan Melkisedekin pappeuden saamiseen (ks. 18.10.1)

• johtaa pyrkimyksiä huolehtia apua tarvitsevista vaarnassa (ks. 22.9.1)

• valvoo lähetystyötä vaarnassa ja kannustaa jäseniä kertomaan evankeliumista (ks. 23.5)

• valvoo pyrkimyksiä vahvistaa uusia jäseniä vaarnassa (ks. 23.5)

• puhuttelee lähetystyöpalveluun pyrkivät (ks. 24.4.2)

• valvoo temppeli- ja sukututkimustyötä vaarnassa (ks. 25.3.1)

• auttaa jäseniä valmistautumaan temppelitoimitusten vastaanottamiseen (ks. 27.1)

• opettaa ja tukee vaarnan Apuyhdistyksen johtokunnan kanssa vanhinten koorumien ja seurakuntien Apuyhdistysten johtokuntia näiden vastuissa, jotka liittyvät lähetystyöhön (ks. 23.6.2) sekä temppeli- ja sukututkimustyöhön (ks. 25.2.2).

6.2.3

Yleinen tuomari

Vaarnanjohtaja on yleinen tuomari vaarnassa (ks. OL 107:71–74). Hänellä on pappeuden avaimet saada innoitusta ja tehdä päätöksiä, jotka koskevat vaarnan jäsenten hengellistä ja ajallista hyvinvointia. Tässä tehtävässä hänellä on seuraavat vastuut:

• Pitää puhutteluja, kuten esitetään kohdassa 31.2. Hän voi myös antaa neuvonantajilleen valtuuden pitää tiettyjä puhutteluja (ks. 31.2.2).

• Tavata vaarnan jäseniä, jotka tavoittelevat hengellistä ohjausta, joilla on vaikeita henkilökohtaisia ongelmia tai jotka ovat tehneet vakavia syntejä. Ohjeita on kohdassa 31.1.

• Pitää jäsenyysneuvostoja, kun jäsenet ovat syyllistyneet vakaviin synteihin (ks. luku 32).

Asioissa, jotka edellyttävät ensimmäisen presidenttikunnan hyväksyntää, vaarnanjohtaja harkitsee pyyntöä huolellisesti. Hän puhuttelee henkilöä selvittääkseen tämän kelvollisuuden.

Puhuttelun jälkeen vaarnanjohtaja lähettää hakemuksen ensimmäiselle presidenttikunnalle vain, jos hän voi suosittaa sitä hyväksyttäväksi. Hän kuvailee syitä puoltamiselleen.

Vaarnanjohtaja lähettää hakemuksen johtohenkilön ja kirjurin työvälineissä.

6.2.4

Aikakirjat, talousasiat ja kiinteistöt

Vaarnanjohtaja valvoo aikakirjoja, talousasioita ja kiinteistöjä vaarnassa. Hän voi antaa suuren osan aikakirjoihin ja talousasioihin kuuluvasta työstä neuvonantajiensa ja kirjurien tehtäväksi. Hän antaa yhdelle korkean neuvoston jäsenelle tehtävän toimia vaarnan kiinteistöedustajana ja auttaa kiinteistöjen valvonnassa.

Lisää tietoa on seuraavissa luvuissa:

• Luku 33 (aikakirjat)

• Luku 34 (talousasiat)

• Luku 35 (seurakuntakeskukset)

6.3

Piirinjohtajien valtuuksien ja vaarnanjohtajien valtuuksien väliset erot

Jokaisessa jäsenpiirissä piirinjohtajaksi kutsutaan Melkisedekin pappeuden haltija. Hänellä on johtamiseen tarvittavat pappeuden avaimet (ks. 3.4.1.1). Hän palvelee paljolti samoin kuin vaarnanjohtaja, mutta seuraavin eroin:

• Hänet kutsuu ja erottaa tehtävään lähetysjohtaja saatuaan luvan vyöhykkeen johtokunnalta (ks. 30.8.4). Vaarnanjohtajan kutsuu ja erottaa tehtävään tehtävän saanut johtava auktoriteetti tai vyöhykeseitsenkymmen (ks. 30.8.3).

• Hän voi olla vanhin tai ylipappi. Vaarnanjohtajan täytyy olla ylipappi.

• Hän ei ole ylipappien koorumin johtaja. Näitä koorumeja järjestetään vain vaarnoissa.

• Piirinjohtaja johtaa kaikkia piirin pappeudenhaltijoita. Lähetysjohtaja on kuitenkin johtava ylipappi.

• Lähetysjohtajan luvalla piirinjohtaja voi puhutella veljen, jotta tämä voidaan asettaa vanhimmaksi. Tämä lupa täytyy antaa kuhunkin tilanteeseen erikseen. Piirinjohtaja tai joku hänen johdollaan voi myös 1) esittää veljen hyväksyttäväksi ja 2) suorittaa asettamisen (ks. 18.10.1.3, 18.10.3 ja 18.10.4). Piirinjohtaja ei kuitenkaan voi asettaa patriarkkoja, ylipappeja eikä piispoja.

• Lähetysjohtajan luvalla piirinjohtaja voi erottaa tehtävään seurakunnanjohtajan (ks. 18.11). Tämä lupa täytyy antaa kuhunkin tilanteeseen erikseen.

• Hän ei vapauta kokoaikaisia lähetyssaarnaajia. Hän voi kuitenkin osallistua vapautettavan puhutteluun lähetyskentän johtokunnan jäsenen kanssa. Jos pitkän matkan tai aikarajoitteiden vuoksi jonkun tietyn lähetyssaarnaajan vapauttaminen on lähetyskentän johtokunnan jäsenille hyvin vaikeaa, lähetysjohtaja voi valtuuttaa piirinjohtajan vapauttamaan hänet (ks. 24.8.2).

• Hän ei pidä temppelisuosituspuhutteluja eikä allekirjoita temppelisuosituksia (ks. 26.3.1).

• Hän ei kutsu koolle jäsenyysneuvostoa, ellei lähetysjohtaja anna siihen lupaa (ks. 32.9.5).

• Hän ei yleensä toimi suoraan vyöhykkeen johtokunnan kanssa. Sen sijaan hän toimii lähetyskentän johtokunnan välityksellä.

Erityisolosuhteissa piirinjohtaja voidaan valtuuttaa suosittamaan lähetyssaarnaajia, erottamaan heidät tehtäviin ja vapauttamaan heidät. Hänet voidaan myös valtuuttaa pitämään temppelisuosituspuhutteluja ja allekirjoittamaan suosituksia. Hänet voidaan myös valtuuttaa erottamaan neuvonantajansa tehtävään.

Jos vyöhykkeen johtokunta katsoo, että jollakulla piirinjohtajalla tulee olla nämä laajennetut valtuudet, he suosittavat häntä ensimmäiselle presidenttikunnalle. Mikäli lupa annetaan, se annetaan kyseiselle henkilölle, ei kyseiseen tehtävään. Kun uusi piirinjohtaja kutsutaan, nämä laajennetut valtuudet eivät siirry hänelle.

6.4

Vaarnan toimisihteeri, vaarnan apulaistoimisihteerit, vaarnan kirjuri ja vaarnan apulaiskirjurit

6.4.1

Vaarnan toimisihteeri ja vaarnan apulaistoimisihteerit

Vaarnanjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja kutsuu ja erottaa tehtävään vaarnan toimisihteerin. Hänellä tulee olla Melkisedekin pappeus ja voimassa oleva temppelisuositus.

Toimisihteerillä on seuraavat vastuut:

• Osallistua vaarnan johtokunnan kokouksiin ja valmistella esityslistat ohjeiden mukaisesti.

• Palvella vaarnaneuvoston jäsenenä ja osallistua korkean neuvoston kokouksiin. Vaarnan johtokunnan ohjeiden mukaan hän hoitaa näissä kokouksissa annettujen toimeksiantojen seurannan.

• Koordinoida vaarnan asioita vaarnan johtokunnan, korkean neuvoston ja vaarnan muiden johtohenkilöiden välillä.

• Laatia aikataulu vaarnan johtokunnan tapaamisille.

• Kertoa vaarnan johtokunnalle jäsenistä, jotka ovat menossa asepalvelukseen tai ovat jo suorittamassa asepalvelusta. Vaarnan johtokunnan johdolla auttaa kirkon järjestämän valmennuksen koordinoinnissa asepalvelukseen astuville vaarnan jäsenille (ks. 38.9.3).

• Perehdyttää seurakuntien uudet toimisihteerit tehtävään pian näiden kutsumisen jälkeen. Antaa jatkuvaa opastusta tarpeen mukaan.

• Toimittaa kirkon työntekijöiltä ja vapaaehtoisilta saatuja viestejä asiaankuuluville vaarnan ja seurakuntien johtohenkilöille vaarnanjohtajan ohjeiden mukaisesti (ks. 38.8.9).

Yksi tai kaksi vaarnan apulaistoimisihteeriä voidaan kutsua tarpeen mukaan. Heidät kutsuu ja erottaa tehtävään vaarnan johtokunnan jäsen. Näillä veljillä tulee olla voimassa oleva temppelisuositus.

6.4.2

Vaarnan kirjuri ja vaarnan apulaiskirjurit

Vaarnan kirjurin kutsuu ja erottaa tehtävään vaarnanjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja. Hän on vaarnaneuvoston jäsen. Lisäksi voidaan kutsua vaarnan apulaiskirjureita. Vaarnanjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja kutsuu ja erottaa heidät tehtävään. Vaarnan kirjurin ja vaarnan apulaiskirjurien vastuita kuvataan kohdissa 33.3.2 ja 33.3.3.

6.5

Korkea neuvosto

Vaarnan johtokunta kutsuu 12 ylipappia muodostamaan vaarnan korkean neuvoston (ks. OL 102:1; 124:131). Mikäli vanhin kutsutaan palvelemaan korkeassa neuvostossa, hänet asetetaan ylipapiksi, ennen kuin hänet erotetaan tehtävään.

Vaarnan johtokunnan johdolla korkean neuvoston jäsenet auttavat Jumalan pelastuksen ja korotuksen työssä vaarnassa. Heidän vastuitaan kuvaillaan seuraavissa kohdissa.

Korkea neuvosto ei kokoonnu ryhmänä, ellei joku vaarnan johtokunnan jäsen toimi paikalla johtavana virkailijana.

6.5.1

Edustaa vaarnan johtokuntaa

Vaarnan johtokunta nimittää yhden korkean neuvoston jäsenen vaarnan kullekin seurakunnalle.

Vaarnan johtokunta nimittää myös yhden korkean neuvoston jäsenen vaarnan kullekin vanhinten koorumille. Tässä tehtävässä korkean neuvoston jäsenet opettavat vasta kutsuttuja vanhinten koorumien johtokuntia. Tähän sisältyy opetusta tämän käsikirjan lukujen 1–4 ja 8 pohjalta.

Korkean neuvoston jäsenet, jotka on nimitetty vanhinten koorumeille, tapaavat säännöllisesti koorumien johtohenkilöitä ja tekevät seuraavaa:

• Saavat tietoa heidän tarpeistaan.

• Antavat tukea.

• Opettavat heille heidän vastuitaan, kuten niitä, jotka liittyvät lähetystyöhön (ks. 23.6.2) sekä temppeli- ja sukututkimustyöhön (ks. 25.2.2).

• Välittävät tietoa vaarnan johtokunnalta.

• Keskustelevat siitä, kuinka auttaa koorumin jäseniä, jotka tarvitsevat seuraavan toimituksensa. Nämä tiedot näkyvät vanhinten koorumien johtohenkilöille LCR:ssä.

Tarpeen mukaan tai kutsun saatuaan he osallistuvat vanhinten koorumien kokouksiin ja koorumien johtokuntien kokouksiin. Toisinaan koorumin johtokunta voi kutsua korkean neuvoston jäsenen mukaansa, kun he palvelevat seurakunnan jäseniä.

Kutsun tai tehtävän saatuaan korkean neuvoston jäsenet osallistuvat piispakuntien ja seurakuntaneuvostojen kokouksiin.

Vaarnan johtokunta voi antaa korkean neuvoston jäsenille tehtävän opettaa seuraavia henkilöitä heidän vastuissaan, jotka liittyvät temppeli- ja sukututkimustyöhön sekä lähetystyöhön:

• vanhinten koorumien johtokunnat

• seurakuntien lähetystyönjohtajat

• seurakuntien temppeli- ja sukututkimustyön johtohenkilöt

Yksi tai useampi korkean neuvoston jäsen voi saada tehtävän johtaa näitä toimia vaarnassa. Kaikilla korkean neuvoston jäsenillä on kuitenkin nämä vastuut niiden seurakuntien ja vanhinten koorumien osalta, jotka kuuluvat heidän vastuualueeseensa.

Korkean neuvoston jäsenet neuvottelevat vaarnan johtokunnan kanssa sen päätöksistä asettaa veljiä vanhimman tai ylipapin virkaan ja antavat hyväksyntänsä päätöksille. Vaarnanjohtaja voi valtuuttaa korkean neuvoston jäseniä edustamaan häntä, kun miehiä asetetaan näihin virkoihin. Nämä korkean neuvoston jäsenet varmistavat, että toimitus suoritetaan asianmukaisesti.

Korkean neuvoston jäsenet neuvottelevat vaarnan johtokunnan kanssa myös sen päätöksistä esittää jäsenille kutsuja tehtäviin ja antavat hyväksyntänsä päätöksille. Vaarnan johtokunta voi valtuuttaa korkean neuvoston jäseniä esittämään tehtäväkutsuja, esittämään jäseniä hyväksyttäviksi ja erottamaan jäseniä tehtäviin. (Ks. 30.8.)

Vaarnan johtokunta antaa korkean neuvoston jäsenille tehtävän työskennellä vaarnan Nuorten Naisten ja Alkeisyhdistyksen järjestöjen kanssa. Kun vaarnan johtokunnan jäsen kokoontuu näistä jommankumman johtokunnan kanssa, kokoukseen osallistuu myös kyseinen korkean neuvoston jäsen. Tehtävän saaneet korkean neuvoston jäsenet osallistuvat myös vaarnan johtajiston kokouksiin näiden järjestöjen osalta.

Vaarnan johtokunta voi antaa korkean neuvoston jäsenille tehtävän auttaa kohdassa 6.2.1.6 mainituissa ohjelmissa. He voivat myös antaa jollekulle korkean neuvoston jäsenelle tehtävän auttaa vammaisten jäsenten tarpeissa (ks. 38.8.27).

Vaarnan johtokunta voi antaa korkean neuvoston jäsenille tehtävän edustaa sitä puhumalla sakramenttikokouksissa ja muissa tilaisuuksissa. Vaarnan johtokunta päättää, kuinka usein näitä puhujatehtäviä annetaan. Ei ole välttämätöntä, että korkean neuvoston jäsenet puhuvat sakramenttikokouksessa joka kuukausi. Vaarnan johtokunta voi myös antaa vaarnan järjestöjen johtokuntien jäsenille tehtävän puhua näissä tilaisuuksissa (ks. 6.7.1 ja 6.7.2).

6.5.2

Palvelee vaarnan neuvostoissa ja komiteoissa

Kaikki korkean neuvoston jäsenet palvelevat vaarnaneuvostossa.

Tietyissä tilanteissa korkean neuvoston jäsenet osallistuvat vaarnan jäsenyysneuvostoihin (ks. 32.9.2).

Vaarnan johtokunta antaa korkean neuvoston jäsenille tehtävän palvella muissa komiteoissa. Esimerkiksi korkean neuvoston jäsenet, joille on annettu tehtävä työskennellä vanhinten koorumien kanssa, palvelevat vaarnan aikuisten johtajistokomiteassa (ks. 29.3.8).

6.5.3

Palvelee vaarnan järjestön johtohenkilönä

Vaarnan johtokunta kutsuu ja erottaa yhden korkean neuvoston jäsenen toimimaan vaarnan Nuorten Miesten johtajana (ks. 6.7.2). Se myös kutsuu ja erottaa yhden korkean neuvoston jäsenen toimimaan vaarnan pyhäkoulun johtajana (ks. 6.7.1).

6.6

Vaarnan patriarkka

Patriarkka on Melkisedekin pappeuden virka. Patriarkat kutsutaan ja asetetaan antamaan patriarkallisia siunauksia kelvollisille kirkon jäsenille. Tässä luvussa selitetään vaarnanjohtajan vastuita, jotka koskevat vaarnan patriarkkaa. Tietoja patriarkallisista siunauksista on seuraavissa lähteissä:

• Kohdat 18.17 ja 38.2.10 tässä käsikirjassa

• Tietoja ja ehdotuksia patriarkoille

• Maailmanlaajuinen johtajien koulutuskokous: Patriarkka.

Katso julkaisusta Tietoja ja ehdotuksia patriarkoille tietoa seuraavista:

• patriarkat, joille annetaan tehtävässään toimimattoman asema

• patriarkat, jotka muuttavat toiseen vaarnaan.

6.6.1

Vaarnan patriarkan kutsuminen, hyväksyminen ja asettaminen

Patriarkan täytyy olla kelvollinen Melkisedekin pappeuden haltija. Hänellä tulee olla kypsä ymmärrys evankeliumista ja hänen tulee olla herkkä Hengen vaikutukselle. Hänen on pitänyt saada oma patriarkallinen siunauksensa. Yleensä hänen tulee olla vähintään 55-vuotias. Hänen täytyy olla naimisissa, kun hänet kutsutaan.

Kahdentoista apostolin koorumi johtaa vaarnojen patriarkkojen kutsumista (ks. OL 107:39). Vaarnanjohtaja voi suosittaa, kenet tulee kutsua. Hän lähettää suositukset LCR:n kautta. Vaarnanjohtajan tulee suositusta tehdessään paastota ja rukoilla Hengen johdatusta. Hänen neuvonantajiensa tulee olla samaa mieltä suosituksesta.

Jos kahdentoista apostolin koorumi hyväksyy suosituksen, vaarnanjohtaja voidaan valtuuttaa pitämään puhuttelu ja kutsumaan patriarkka. Sitten hän esittää patriarkan nimen hyväksyttäväksi seuraavan vaarnakonferenssin yleisessä kokouksessa.

Vaarnanjohtaja asettaa patriarkan. Hän ei delegoi tätä vastuuta neuvonantajan tehtäväksi. Kenenkään muun ei pidä seisoa hänen kanssaan asettamisen aikana. Uusi patriarkka asetetaan ensin patriarkan virkaan ja sitten erotetaan palvelemaan jossakin tietyssä vaarnassa. Aiemmin asetettua patriarkkaa, joka palautetaan tehtävässään toimivan asemaan, ei aseteta uudelleen. Hänet kuitenkin erotetaan tehtävään.

Asettaminen täytyy kirjata LCR:ssä, ennen kuin patriarkka voi käyttää patriarkalle tarkoitettuja verkkotyökaluja.

Tehtävässään toimiva patriarkka on vaarnan ylipappien koorumin jäsen.

6.6.2

Toisen patriarkan kutsuminen vaarnaan

Kahdentoista koorumi ei yleensä hyväksy toisen patriarkan kutsumista vaarnaan, paitsi jos yksi patriarkka on kykenemätön antamaan pyydettyä määrää siunauksia. Kahdentoista koorumi ei myöskään yleensä hyväksy toista patriarkkaa seuraavista syistä:

• Vaarna on maantieteelliseltä alueeltaan laaja.

• Vaarnassa on jäseniä, jotka eivät puhu enemmistön kieltä.

Jos osa vaarnan jäsenistä on erikielisiä, piispat ja vaarnojen johtokunnat voivat antaa heille luvan mennä lähivaarnaan sellaisen patriarkan luo, joka voi antaa siunauksen jäsenen omalla kielellä.

6.6.3

Ohjeiden antaminen vasta kutsutulle vaarnan patriarkalle

Vaarnanjohtaja antaa ohjeita vasta kutsutulle patriarkalle ennen kuin tämä alkaa antaa siunauksia. Hän opettaa patriarkalle tämän viran pyhää, ilmoitukseen pohjautuvaa luonnetta. Hän tarkastelee huolellisesti patriarkan kanssa seuraavia ohjeita:

• Tietoja ja ehdotuksia patriarkoille

• Maailmanlaajuinen johtajien koulutuskokous: Patriarkka.

6.6.4

Vaarnan patriarkan työn ohjaaminen

Vaarnanjohtaja ohjaa patriarkan työtä, kuten esitetään julkaisussa Tietoja ja ehdotuksia patriarkoille. Hän ei delegoi tätä tehtävää neuvonantajilleen. Patriarkalle on hyväksi, että hänellä on läheiset suhteet vaarnanjohtajaansa.

Vaarnanjohtaja tapaa patriarkan vähintään kahdesti joka vuosi. He keskustelevat patriarkan tunteista työtään kohtaan, tämän perheen terveydestä ja hyvinvoinnista ja kaikista muista asioista, joissa hän tarvitsee neuvoja.

Vähintään kaksi kertaa vuodessa vaarnanjohtaja tarkastelee patriarkan antamia siunauksia. Tarvittaessa hän voi antaa yleisluonteisia ehdotuksia patriarkan antamien siunausten sisällöstä.

Vaarnanjohtaja varmistaa, että puhtaaksikirjoitetut siunaukset annetaan viipymättä siunauksen saajille. Hän huolehtii myös siitä, että kaikki siunaukset lähetetään kirkon keskustoimistoon. Siunaukset lähetetään käyttämällä Patriarkallisten siunausten järjestelmää sivustolla churchofjesuschrist.org. Mikäli tämä järjestelmä ei ole käytettävissä, siunaukset tulee lähettää seuraavaan osoitteeseen ainakin puolivuosittain:

Church History Library

Attn: Patriarchal Blessings

15 East North Temple Street

Salt Lake City, UT 84150-1600, USA

6.6.5

Patriarkallisten siunausten luottamuksellisuus

Vaarnanjohtaja varmistaa, että kun patriarkka on antanut patriarkallisen siunauksen vastaanottajalle ja lähettänyt sen kirkon keskustoimistoon, kaikki muut paperiset ja sähköiset kopiot hävitetään tai poistetaan. Patriarkka varmistaa, ettei hänen tietokoneeltaan poistettuja siunauksia voi palauttaa.

6.6.6

Patriarkat, jotka kutsutaan muuhun kirkon tehtävään

Patriarkkaa ei voi kutsua palvelemaan kirkon hallinnollisessa tehtävässä, ellei kahdentoista apostolin koorumi hyväksy kutsua ennalta. Tällaisia tehtäviä ovat jäsenyys piispakunnassa, korkeassa neuvostossa tai vaarnan, lähetyskentän tai temppelin johtokunnassa. Jos lupa annetaan, patriarkalle annetaan tehtävässään toimimattoman patriarkan asema.

Patriarkka voidaan kutsua palvelemaan muissa tehtävissä ilman kahdentoista koorumin lupaa. Hän voi palvella myös sinetöijänä tai temppelitoimitustyöntekijänä.

6.6.7

Kirjurit patriarkallisia siunauksia varten

Vaarnanjohtaja tai toinen hänen neuvonantajistaan voi kutsua kelvollisen ja pätevän vaarnan jäsenen kirjoittamaan patriarkalliset siunaukset puhtaaksi, paitsi jos patriarkka voi tai haluaa tehdä sen itse. Tarvittaessa voidaan kutsua useampikin kirjuri.

Kirjurille tulee muistuttaa, että jokainen siunaus on pyhä ja luottamuksellinen. Kirjuri tai patriarkka ei saa säilyttää yhtään kopiota mistään siunauksesta. (Ks. 6.6.5.)

6.7

Vaarnan järjestöt

Vaarnan Apuyhdistyksen, Nuorten Naisten, Alkeisyhdistyksen, pyhäkoulun ja Nuorten Miesten järjestöä johtaa kutakin johtaja. Nämä johtajat palvelevat vaarnan johtokunnan johdolla.

Isoissa vaarnoissa järjestön johtaja voi suosittaa yhtä tai kahta neuvonantajaa ja sihteeriä palvelemaan kanssaan. Vaarnan johtokunta harkitsee näitä suosituksia.

Näiden johtohenkilöiden ensisijaisena vastuuna on auttaa vaarnan johtokuntaa sekä opettaa ja tukea seurakuntien järjestöjen johtokuntia. He eivät täytä tehtäviä, jotka tulee toteuttaa seurakunta- tai perhetasolla. He eivät myöskään luo lisävastuita seurakuntien järjestöjen johtohenkilöille.

6.7.1

Vaarnan Apuyhdistyksen, Nuorten Naisten, Alkeisyhdistyksen ja pyhäkoulun johtokunnat

Vaarnanjohtaja kutsuu sisaren vaarnan Apuyhdistyksen johtajaksi ja erottaa hänet tehtävään. Hän tai tehtävän saanut neuvonantaja kutsuu ja erottaa sisaret vaarnan Nuorten Naisten ja Alkeisyhdistyksen johtajiksi. Jos neuvonantajat ja sihteerit kutsutaan, vaarnan johtokunnan jäsen tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen kutsuu heidät ja erottaa heidät tehtäviin.

Vaarnan johtokunta kutsuu ja erottaa yhden korkean neuvoston jäsenen toimimaan vaarnan pyhäkoulun johtajana.

Näiden johtokuntien jäsenillä on seuraavat vastuut:

• Palvella vaarnaneuvostossa (vain johtajat). Osallistua pyrkimyksiin lisätä uskoa sekä vahvistaa yksilöitä ja perheitä vaarnassa.

• Perehdyttää vasta kutsuttuja seurakuntien järjestöjen johtokuntia. Tähän sisältyvät tämän käsikirjan ohjeet luvuissa 1–4 sekä heidän järjestöään koskevassa luvussa.

• Antaa jatkuvaa tukea ja opetusta. Olla säännöllisesti yhteydessä seurakuntien järjestöjen johtokuntiin saadakseen tietoa heidän tarpeistaan, keskustellakseen niiden jäsenten tarpeista, joita he palvelevat, sekä välittääkseen tietoa vaarnan johtokunnalta. Sopia aika ajoin seurakuntien johtohenkilöiden kanssa vierailuista näiden kokouksiin ja luokkiin.

• Opettaa seurakuntien järjestöjen johtokuntia vaarnan johtajiston kokouksissa (ks. 29.3.4). Niitä pidetään yleensä kerran vuodessa. Vaarnan johtokunta voi antaa luvan toiseenkin kokoukseen, mikäli se ei kuormita osallistujia. Piispat voivat pyytää lisäopetusta seurakuntien järjestöjen johtokunnille.

• Neuvotella säännöllisesti yhdessä omissa johtokunnan kokouksissaan (jos neuvonantajat kutsutaan). Keskustella säännöllisesti vaarnan johtokunnan sen jäsenen kanssa, joka on vastuussa heidän palvelustaan.

• Osallistua koordinointineuvoston kokouksiin, kun vyöhykeseitsenkymmen kutsuu heidät (ks. 29.4).

• Puhua sakramenttikokouksissa ja muissa tilaisuuksissa vaarnanjohtajan pyynnöstä.

• Isoissa vaarnoissa antaa tarpeen mukaan suosituksia vaarnan johtokunnalle siitä, keitä kutsua palvelemaan heidän järjestössään neuvonantajina tai muissa tehtävissä. Katso ohjeita kohdista 30.1.1 ja 30.1.5.

Vaarnan Apuyhdistyksen, Nuorten Naisten ja Alkeisyhdistyksen johtokunnat voivat aika ajoin suunnitella järjestöilleen yhteisiä toimintoja. Näihin toimintoihin voivat osallistua kaikki naiset, nuoret naiset ja 8 vuotta täyttäneet tytöt vaarnassa. Näitä toimintoja voidaan järjestää myös usean vaarnan yhteisinä. Johtokunnat neuvottelevat yhdessä yhteisten toimintojen suosittamisesta vaarnan johtokunnalle (ks. 20.3.1). Tällainen toiminta korvaa yhden vaarnan Apuyhdistyksen järjestämistä toiminnoista (ks. 6.7.1.1).

6.7.1.1

Vaarnan Apuyhdistyksen johtokunnan lisävastuut

Vaarnan Apuyhdistyksen johtokunnalla on seuraavat lisävastuut:

• Palvella vaarnan aikuisten johtajistokomiteassa (ks. 29.3.8). Jos sihteeri kutsutaan, hänetkin kutsutaan osallistumaan.

• Opettaa seurakuntien Apuyhdistysten johtajille periaatteita, jotka koskevat palvelutyötä ja avun tarpeessa olevista huolehtimista. Auttaa heitä ymmärtämään oman roolinsa piispan auttamisessa ajallisissa kysymyksissä ja omavaraisuusasioissa.

• Opettaa seurakuntien Apuyhdistysten johtokunnille näiden vastuita, jotka liittyvät lähetystyöhön (ks. 23.6.2) sekä temppeli- ja sukututkimustyöhön (ks. 25.2.2).

• Vahvistaa naimattomia aikuisia sisaria vaarnassa. Mikäli vaarnassa on nuorten naimattomien aikuisten komitea, yksi johtokunnan jäsen palvelee komiteassa. Sama pätee, jos vaarnassa on naimattomien aikuisten komitea. (Ks. 14.1.1.2.)

• Koordinoida vaarnan Apuyhdistyksen toimia hätätilanteissa.

Vaarnan Apuyhdistyksen johtokunta voi suunnitella ja toteuttaa joka vuosi 1–2 kokousta kaikille Apuyhdistyksen sisarille vaarnassa. Nämä kokoukset järjestetään vaarnan johtokunnan johdolla. Niitä voivat olla palvelutempaukset, luokat, projektit, konferenssit ja työpajat. Vaarnan Apuyhdistyksen johtokunta voi tarpeen mukaan muodostaa komiteoita auttamaan.

6.7.1.2

Vaarnan Nuorten Naisten johtokunnan lisävastuut

Vaarnan Nuorten Naisten johtokunnalla on seuraavat lisävastuut:

• Palvella vaarnan nuorten johtajistokomiteassa (ks. 29.3.9). Jos sihteeri kutsutaan, hänetkin kutsutaan osallistumaan.

• Vaarnan johtokunnan johdolla suunnitella ja koordinoida vaarnan Nuorten Naisten toimintoja ja leirejä.

6.7.1.3

Vaarnan Alkeisyhdistyksen johtokunnan lisävastuut

Vaarnan Alkeisyhdistyksen johtokunta voi aika ajoin suunnitella vaarnan toimintoja 8–11-vuotiaille lapsille. Nämä toiminnat voivat olla tytöille, pojille tai molemmille. Niissä noudatetaan kohdan 12.2.1.3 ohjeita.

6.7.1.4

Vaarnan pyhäkoulun johtokunnan lisävastuut

Vaarnan pyhäkoulun johtokunnalla on seuraavat lisävastuut:

• Palvella asiantuntijoina vaarnan pyrkimyksissä kehittää evankeliumin oppimista ja opettamista.

• Koordinoida tarpeen mukaan vaarnan tarvikekeskuksia (ks. 13.7.2).

6.7.2

Vaarnan Nuorten Miesten johtokunta

Vaarnan johtokunta kutsuu ja erottaa yhden korkean neuvoston jäsenen toimimaan vaarnan Nuorten Miesten johtajana. Korkean neuvoston jäsenet, joiden tehtäväalueena on Nuoret Naiset ja Alkeisyhdistys, voidaan kutsua ja erottaa palvelemaan hänen neuvonantajinaan.

Isossa vaarnassa neuvonantajiksi voidaan kutsua yksi tai kaksi muuta Melkisedekin pappeuden haltijaa vaarnasta. Lisäksi yksi pappeudenhaltija voidaan kutsua sihteeriksi (ks. 6.7.3). Vaarnan Nuorten Miesten johtaja suosittaa, keitä tulee kutsua. Katso ohjeita kohdista 30.1.1 ja 30.1.5. Neuvonantajat ja sihteerin kutsuu ja erottaa tehtävään vaarnan johtokunnan jäsen tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen.

Vaarnan Nuorten Miesten johtokunnalla on seuraavat vastuut:

• Palvella vaarnaneuvostossa (vain johtaja, elleivät hänen neuvonantajansa ole korkean neuvoston jäseniä). Osallistua pyrkimyksiin lisätä uskoa sekä vahvistaa yksilöitä ja perheitä vaarnassa.

• Palvella piispakuntien apuna näiden vastuissa, jotka liittyvät Aaronin pappeuden veljiin. Tähän voi sisältyä sitä, että piispakuntia autetaan ymmärtämään velvollisuutensa Aaronin pappeuden koorumeja kohtaan vaarnanjohtajan ohjeiden mukaan.

• Neuvotella säännöllisesti yhdessä omissa johtokunnan kokouksissaan. Keskustella säännöllisesti vaarnan johtokunnan sen jäsenen kanssa, jolla on vastuu heidän palvelustaan.

• Palvella vaarnan nuorten johtajistokomiteassa (ks. 29.3.9). Jos sihteeri kutsutaan, hänetkin kutsutaan osallistumaan.

• Vaarnan johtokunnan johdolla suunnitella ja koordinoida vaarnan Aaronin pappeuden toimintoja ja leirejä.

• Puhua sakramenttikokouksissa ja muissa tilaisuuksissa vaarnanjohtajan pyynnöstä.

• Osallistua koordinointineuvoston kokouksiin, kun vyöhykeseitsenkymmen kutsuu heidät (ks. 29.4).

Vaarnan Nuorten Miesten johtokunta ei pidä vaarnan johtajiston kokousta. Ohjeita niille, joilla on vastuu Aaronin pappeuden koorumeista, annetaan vaarnan pappeusjohtajien kokouksissa (ks. 29.3.3).

6.7.3

Vaarnan järjestöjen sihteerit

Vaarnan järjestöihin kutsutaan sihteerejä yleensä vain suurissa vaarnoissa. Vaarnan johtokunnan jäsen tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen kutsuu heidät ja erottaa heidät tehtäviin. Vaarnan järjestöjen johtajien johdolla heillä voi olla seuraavia vastuita:

• Laatia esityslista johtokunnan kokouksiin.

• Tehdä muistiinpanoja johtokunnan kokouksissa ja pitää kirjaa toimeksiannoista

• Pitää kirjaa muistakin asioista ja laatia raportteja johtokunnan pyynnöstä.

• Auttaa johtokuntaa laatimaan järjestönsä vuosittaisen talousarvion. Pitää kirjaa kuluista.

• Kouluttaa seurakuntien järjestöjen sihteereitä saamansa tehtävän mukaan. Tähän voi sisältyä ohjeita läsnäolotietojen kirjaamisesta ja raportoinnista.

6.8

Vaarnan asiantuntijat

Vaarnan johtokunta voi tarpeen mukaan kutsua ja erottaa tehtäviin asiantuntijoita esimerkiksi seuraaviin tarkoituksiin:

• musiikki (ks. 19.5.3)

• huoltotyö ja omavaraisuus (ks. 22.9.4).

• tulkkauskoordinaattori (ks. 29.9)