Viikko 29, päivä 1: Jaakobin kirje 2–3

Viikko 29: Päivä 1

Jaakobin kirje 2–3

Johdanto

Apostoli Jaakob kannusti pyhiä auttamaan sorrettuja ja opetti, etteivät Jeesuksen Kristuksen todelliset seuraajat pidä rikkaita parempina kuin köyhiä. Hän puhui myös uskon ja tekojen välisestä suhteesta, ja hän opetti pyhille, että on tärkeää hallita puheensa. Sitten hän vertasi maailman viisautta siihen viisauteen, joka tulee Jumalalta.

Jaakobin kirje 2:1–13

Jaakob opettaa Kristuksen seuraajia olemaan suosimatta rikkaita

Ajattele tilannetta, jolloin olet nähnyt jotakuta kohdeltavan paremmin kuin muita, koska hän on ollut suosittu, käyttänyt muodikkaita vaatteita, ollut varakkaasta tai vaikutusvaltaisesta perheestä tai jonkin muun mielivaltaisen syyn vuoksi.

Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi hieman kokemuksestasi ja kuvaile, miltä se sinusta tuntui. Kirjoita myös vastaus seuraavaan kysymykseen: Miksi ihmiset toisinaan suosivat jotakuta?

Lue Joseph Smithin raamatunkäännös jakeesta Jaak. 2:1 (PKO, JSR Jaak. 2:1, scriptures.lds.org/fi) ja katso, mitä Jaakob kirjoitti ihmisten erottelemisesta. Tuo esiin, että ihmisten erotteleminen tarkoittaa sitä, että suosii tai kohtelee yksittäistä ihmistä tai ihmisryhmää toisin kuin muita heidän olosuhteidensa tai ominaisuuksiensa vuoksi.

Lue Jaak. 2:2–4 ja katso, minkä esimerkin Jaakob antoi tilanteesta, jolloin pyhien ei pitäisi suosia yhtä ihmistä toista enemmän.

Ajattele meidän aikamme tilanteita, jolloin ihmiset kohtelevat muita huonosti heidän olosuhteidensa tai ominaisuuksiensa vuoksi.

Jakeiden Jaak. 2:5–7 mukaan Jaakob nuhteli pyhiä, jotka halveksivat köyhiä. Hän muistutti heille, että Jumala oli valinnut köyhät, jotka olivat rikkaita uskossa, ja että juuri rikkaat olivat sortaneet köyhiä ja herjanneet Herraa.

Lue Jaak. 2:8 ja pane merkille, mitä sellaista Jaakob muistutti pyhiä tekemään, mikä auttaisi heitä olemaan suosimatta ketään.

Mistähän syystä tästä käskystä käytettiin nimitystä ”kuningaskäsky” (ks. Jaak. 2:8)?

Presidentti Marion G. Romney ensimmäisestä presidenttikunnasta on puhunut tästä Jaakobin opetuksesta ja soveltanut sitä paastouhreihin:

”Meidän täytyy rakastaa lähimmäisiämme niin kuin itseämme. Vapahtaja asetti tämän lain toiseksi tärkeimmälle sijalle, jota tärkeämpi oli ainoastaan rakkaus Jumalaa kohtaan [ks. Matt. 22:37, 39]. – –

Maksaessamme paastouhrejamme meidän täytyy tehdä se tämä kuninkaallinen laki mielessämme. – –

Köyhistä ja vammaisista ja apuamme tarvitsevista huolehtiminen on päätarkoitus ja ehdoton vaatimus sen kuninkaallisen lain täyttämisessä, että rakastamme lähimmäisiämme niin kuin itseämme.” (Ks. ”Kuninkaallinen rakkauden laki”, Valkeus, lokakuu 1978, s. 175–176.)

Täydennä seuraava periaate sen pohjalta, mitä Jaakob opetti näissä jakeissa: Jeesuksen Kristuksen uskolliset opetuslapset .

Kirjoita tämä periaate pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi. Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin:
1. Kuinka Vapahtaja oli esimerkkinä muiden rakastamisesta heidän olosuhteistaan riippumatta?
2. Kuka on sellainen henkilö, jonka tunnet ja joka pyrkii rakastamaan kaikkia ihmisiä näiden olosuhteista riippumatta? Mitä tämä henkilö tekee osoittaakseen, että hän rakastaa kaikkia ihmisiä näiden olosuhteista riippumatta?

Mieti, kuinka sinä kohtelet muita. Pane merkille tilaisuuksia noudattaa Vapahtajan esimerkkiä muiden rakastamisesta heidän olosuhteistaan riippumatta.

Kuvittele, että kuultuasi Jaakobin opetukset kaikkien ihmisten rakastamisesta kuulet jonkun sanovan, ettei sillä ole väliä, vaikka suosimmekin joitakuita ihmisiä ja samalla kohtelemme muita huonosti. Tämä henkilö sanoo myös, että voisimme tehdä paljon pahempiakin asioita.

Lue Jaak. 2:9–10 ja etsi syy, miksi se, ettei rakasta kaikkia ihmisiä näiden olosuhteista riippumatta, on vakava asia.

On monia käskyjä, ja tottelemattomuus mitä tahansa käskyä kohtaa merkitsee sitä, että olemme rikkoneet Jumalan lain, tulleet epäpuhtaiksi ja kykenemättömiksi asumaan Jumalan luona. On aivan kuin olisimme syypäitä kaikkiin kohtiin (ks. Jaak. 2:10), koska seuraus on sama: ero Jumalasta (ks. 1. Nefi 10:21).

Näiden jakeiden pohjalta me voimme oppia seuraavan opinkohdan: Jos teemme syntiä vaikka vain yhdessä asiassa, meistä tulee syypäitä Jumalan edessä.

Vaikka meidän tottelemattomuutemme tekee meistä epäpuhtaita, meillä voi silti olla toivoa. Presidentti Dieter F. Uchtdorf ensimmäisestä presidenttikunnasta on opettanut, kuinka meidät voidaan jälleen puhdistaa:

”Jumalan armo on meidän suuri ja ikuinen toivomme.

Jeesuksen Kristuksen uhrin kautta armon suunnitelma tyydyttää oikeudenmukaisuuden vaatimukset [ks. Alma 42:15] ’ja saa aikaan keinon, jolla ihmiset voivat saada parannukseen johtavan uskon’ [Alma 34:15].

Meidän syntimme, vaikka ne ovat verenpunaiset, voivat tulla valkeiksi kuin lumi [ks. Jes. 1:18]. Koska meidän rakas Vapahtajamme ’antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta’ [1. Tim. 2:6], meille on tarjolla pääsy Hänen iankaikkiseen valtakuntaansa [ks. 2. Piet. 1:11].

Portti on avoinna!” (”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 108.)

Mitä meidän tulee tehdä puhdistuaksemme Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta, jotta voimme päästä Herran valtakuntaan?

Heikkouksiemme voittaminen sekä puhtaaksi ja tahrattomaksi tuleminen Vapahtajan sovituksen kautta saadaan aikaan siten, että pyrimme olemaan hieman parempia joka päivä. Vapahtajan kaltaiseksi tulemisen tulisi olla tavoite, johon pyrimme läpi koko elämämme.

Jae Jaak. 2:11 sisältää esimerkin Jaakobin opetuksesta jakeessa 10, jossa tähdennetään, että Jumalan minkä tahansa käskyn rikkominen tekee meistä syntisiä. Jakeissa Jaak. 2:12–13 hän kannusti uskovia olemaan armollisia siinä, kuinka he kohtelevat ihmisiä, koska jos he kohtelevat muita ilman armoa, niin heidätkin tuomitaan ilman armoa.

Jaakobin kirje 2:14–26

Jaakob opettaa, mikä on uskon ja tekojen osuus pelastuksessamme

Ihmiset käyttävät sanaa usko tarkoittaen eri asioita. Jotkut saattavat käyttää sitä kuvaamaan uskonkäsitystä jostakin, kun taas toiset saattavat käyttää sitä kuvaamaan toimintaa. Jakeissa Jaak. 2:14–26 kerrotaan, kuinka Jaakob oikaisi erään väärän käsityksen uskosta.

Lue Jaak. 2:14 ja kiinnitä huomiota siihen, mitä Jaakob kysyi pyhiltä uskosta.

Tässä yhteydessä apostoli Jaakob käytti sanaa teot eri tavalla kuin apostoli Paavali käytti sitä. Kun Paavali käytti sanaa teot, hän viittasi Mooseksen lain tekoihin. Kun Jaakob käytti sanaa teot, hän viittasi omistautumista ja vanhurskautta osoittaviin tekoihin.

Lue Jaak. 2:17–18 ja katso, mitä Jaakob opetti uskosta. (Jaak. 2:17–18 on pyhien kirjoitusten hallittava kohta. Voisit merkitä sen selvästi erottuvalla tavalla, jotta pystyt tulevaisuudessa löytämään sen helposti.)

Mitä mielestäsi tarkoittaa ilmaus, että usko ilman tekoja on kuollut (ks. jae 17)?

Näiden jakeiden pohjalta me opimme, että todellinen usko Jeesukseen Kristukseen näkyy vanhurskaissa teoissamme.

Muistele tekojasi menneellä viikolla. Näkyikö monista niistä teoista, että sinä todella uskot Jeesukseen Kristukseen? Olisiko jonkun muun helppo tunnistaa, että sinä todella uskot Jeesukseen Kristukseen?

Pyhien kirjoitusten hallinta – Jaak. 2:17–18

Lue Jaak. 2:17 muutaman kerran ja yritä sitten sanoa se ulkoa. Tee samoin jakeen Jaak. 2:18 kanssa. Testaa taitosi kirjoittamalla kumpikin jae ulkomuistista pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi.

Jaakobin kirje 3

Jaakob opettaa pyhille, että on tärkeää hallita puheensa

Kuvittele, että puristat kaiken hammastahnan ulos putkilosta. Kuvittele nyt, että yrität panna kaiken hammastahnan takaisin putkiloon.

Kuinka tämä hammastahna voi muistuttaa niitä sanoja, jotka me sanomme?

Oletko koskaan sanonut jotakin, mitä olet myöhemmin katunut? Kun tutkit jakeita Jaak. 3:1–12, pane merkille totuuksia, jotka ohjaavat sinua valitessasi sanoja, joita sanot.

Lue Jaak. 3:2–4 sekä ensimmäinen virke jakeesta Jaak. 3:5 ja ota selville, kuinka Jaakob kuvasi niitä, jotka eivät loukkaa muita puhumisillaan.

Huomaa jakeesta 2, kuinka Jaakob opetti, että ilmaus ”ei hairahdu puheissaan” tarkoittaa tiettyä kurinalaisuutta. Ilmaus ”kaikkihan me hairahdumme” jakeessa 2 tarkoittaa, että me kaikki kompuroimme eli teemme virheitä. Sana kieli jakeessa 5 viittaa puhumiimme sanoihin.

Suitset (ks. Jaak. 3:3) ovat hevosen päähän kiinnitettävä ohjausväline, johon liitetään ohjakset, niin että ratsastaja voi ohjata hevosta. Peräsin (ks. Jaak. 3:4) on ohjauslaite, jolla laivaa ohjataan.

Mitä yhteistä Jaakobin mukaan on hevosen suitsilla ja laivan peräsimellä?

Kuinka se, että Jaakob vertaa näitä esineitä kieleen eli sanoihin, joita puhumme, auttaa meitä ymmärtämään sanojemme voiman?

Yksi totuus, jonka me voimme oppia näistä jakeista, on se, että sillä, että opimme hallitsemaan sanamme, voi olla suuri vaikutus elämäämme.

Kuinka sellaisella asialla, joka saattaa tuntua hyvin pieneltä, kuten että opimme hallitsemaan sanamme, voi olla suuri vaikutus elämäämme?

Lue jakeen Jaak. 3:5 jälkimmäinen virke ja lisäksi Jaak. 3:6 ja katso, mihin muuhun Jaakob vertasi sanojamme.

Mieti, kuinka ihmisten elämä voisi syttyä tuleen (ks. Jaak. 3:6) eli vaarantua käyttäessämme sanojamme epäviisaasti. Kuinka pienten muutosten tekeminen siinä, mitä sanomme, voi vaikuttaa elämäämme myönteisellä tavalla? Kuinka tällaiset muutokset voivat vaikuttaa muiden elämään?

Kuten jakeessa Jaak. 3:8 kerrotaan, Jaakob varoitti, että kesyttämätön kieli eli kesyttämätön puhe on kuin tappavaa myrkkyä. Tiedosta, että tänä digitaalisen viestinnän ja sosiaalisen median aikana myrkylliset eli epäystävälliset sanat voivat levitä nopeasti, tuhota ihmisten elämän ja jäädä pysyvään muistoon digitaalisessa maailmassa.

Lue Jaak. 3:7–12 ja katso, mihin muuhun Jaakob vertasi sanojamme.

Jakeista Jaak. 3:9–10 me opimme, että Jumalan seuraajat pyrkivät käyttämään sanojaan vanhurskaisiin tarkoituksiin eivätkä pahan levittämiseen.

Lainattuaan jakeita Jaak. 3:2–10 vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista puhui siitä, mihin sanojamme pitäisi ja ei pitäisi käyttää:

”Jaakob ei ilmeisestikään tarkoita, että kielemme on aina synnillinen, eikä että kaikki, mitä sanomme, on ’täynnä tappavaa myrkkyä’. Hän tarkoittaa kuitenkin selvästi, että ainakin jotkin asiat, joita sanomme, voivat olla tuhoisia, jopa myrkyllisiä – ja se on hyytävä syytös myöhempien aikojen pyhälle! Ääni, joka esittää hartaan todistuksen, lausuu palavia rukouksia ja laulaa Siionin lauluja, voi olla sama ääni, joka sättii ja arvostelee, nolaa ja halventaa, aiheuttaa tuskaa ja tuhoaa niin tekemällä itsensä ja toisten hengen. – –

Veljet ja sisaret, tässä pitkällisessä iankaikkisessa pyrkimyksessä olla enemmän Vapahtajamme kaltaisia yrittäkäämme olla ’täydellisiä’ [ks. Jaak. 3:2] nyt ainakin yhdellä tavalla – olemalla loukkaamatta sanoilla, tai myönteisemmin sanottuna puhumalla uudella kielellä, enkelien kielellä. Sanojemme, kuten tekojemmekin, tulisi olla täynnä uskoa, toivoa ja rakkautta, kolmea suurta kristillistä periaatetta, joita nykypäivän maailmassa niin kipeästi kaivataan. Sellaisin sanoin, jos ne puhutaan Hengen vaikutuksesta, voidaan kuivata kyyneleitä, parantaa sydämiä, kohottaa ihmisten elämää, toivo voi palata, luottamus säilyä.” (”Enkelien kieli”, Liahona, toukokuu 2007, s. 16–18.)

Ajattele joitakin asioita, joita voit tehdä ollaksesi vähän täydellisempi (ks. Jaak. 3:2) valitessasi, mitä sanot.

”Sen, kuinka kommunikoit, tulisi kuvastaa sitä, että olet Jumalan poika tai tytär. Puhdas ja älykäs kielenkäyttö kertoo valppaasta ja terveestä mielestä. Hyvä kielenkäyttö, joka kohottaa, kannustaa ja antaa tunnustusta muille, saa Hengen olemaan kanssasi.” (Nuorten voimaksi, kirjanen, 2011, s. 20.)

Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1. Milloin jonkun toisen henkilön sanat ovat kohottaneet tai kannustaneet sinua?
2. Kuinka sinua on siunattu, kun olet yrittänyt kohottaa tai kannustaa muita sanoillasi?

Kirjoita erilliselle paperille tavoite siitä, mitä aiot tehdä hallitaksesi paremmin, mitä sanot, ja käyttääksesi kieltäsi vanhurskaisiin tarkoituksiin. Pidä huoli siitä, että toimit sen mukaan, mitä kirjoitit.

Kuten jakeissa Jaak. 3:13–18 kerrotaan, Jaakob vertasi maailman viisautta siihen viisauteen, joka tulee ylhäältä (ks. jae 17), eli viisauteen, joka tulee Jumalalta. Maailman viisaus johtaa kateuteen (ks. jae 16), riidanhaluun (ks. jae 14) ja hillittömyyteen (ks. jae 16), kun taas Jumalalta tuleva viisaus on puhdasta ja ”täynnä armahtavaisuutta” (ks. jae 17).

Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:

Olen opiskellut luvut Jaak. 2–3 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).

Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni: