Oppiaihe 23, opettajan aineisto

Kun iankaikkisen avioliiton tai lasten siunaukset viivästyvät

Monilla kirkon jäsenillä on vanhurskaita toiveita iankaikkisen avioliiton tai lasten siunauksista, joiden toteutuminen viivästyy tai ei tapahdu lainkaan. Tässä oppiaiheessa oppilaat keskustelevat siitä, kuinka he voivat toimia uskossa Jeesukseen Kristukseen, jos he kohtaavat tällaisia haasteita. Oppilaat pohtivat myös, mitä he voivat tehdä ottaakseen muut mukaan seurakunnassaan näiden perheolosuhteista riippumatta.

Opetusehdotuksia

Me voimme päättää osoittaa uskoa Jeesukseen Kristukseen, kun toivotut siunaukset viivästyvät.

Laita näkyville vanhin Neil L. Andersenin lausunto valmistautumisaineiston osassa 1, ja lukekaa se yhdessä. Voisit korostaa tai kirjoittaa taululle hänen mainitsemiaan olosuhteita, jotka eivät aina vastaa täydellisesti perhejulistuksessa opetettuja ihanteita.

• Mistähän syystä kirkon johtohenkilöt opettavat edelleen perhe-elämän ihanteita, ellei suurin osa kirkon jäsenistä tällä hetkellä koe näitä ihanteita? (Voisit viitata sisar Sharon Eubankin lausuntoon valmistautumisaineiston osassa 1.)

Laita näkyviin kuva Abrahamista ja Saarasta valmistautumisaineiston osassa 2 ja pyydä oppilaita esittämään lyhyesti siunaukset, jotka Abrahamin ja Saaran elämässä joko viivästyivät tai jäivät toteutumatta.

Kehota oppilaita tarkastelemaan itsekseen jakeita Hepr. 11:8, 11–13 ja panemaan merkille lauseita, jotka korostavat Abrahamin ja Saaran uskoa. Pyydä muutamaa oppilasta kertomaan, mitä he löytävät.

• Kuinka Abrahamin ja Saaran esimerkki voisi auttaa nykypäivän kirkon jäseniä, joiden usko kohtaa haasteita, kun luvatut siunaukset viivästyvät tai eivät toteudu tässä elämässä? (Kun oppilaat ovat kertoneet ajatuksiaan, kirjoita taululle seuraava periaate: Kun olemme uskollisia Herralle ja luotamme Hänen aikatauluunsa, me saamme Hänen lupaamansa siunaukset kuolevaisuudessa tai iankaikkisuudessa.)

Voisit muistuttaa oppilaille, että luvattujen siunausten saamisessa ei useinkaan ole kyse vanhurskaudesta vaan Herran aikataulusta. Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat:

Jotkin siunaukset tulevat pian, jotkin tulevat myöhemmin, jotkin tulevat vasta taivaassa – mutta niille, jotka omaksuvat Jeesuksen Kristuksen evankeliumin, ne tulevat. Tästä todistan henkilökohtaisesti. (”Meitä odottavan hyvän ylipappi”, Liahona, tammikuu 2000, s. 45)

Voisitte keskustella seuraavista kysymyksistä auttaaksesi oppilaita syventämään ymmärrystään taululla olevasta periaatteesta:

• Kuinka kirkon jäsenet jossakin vanhin Andersenin mainitsemassa tilanteessa (ks. lausunto, joka on valmistautumisaineiston osassa 1 ja johon viitattiin aiemmin tässä osassa) voisivat edelleen osoittaa uskoa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen opetuksiinsa perheestä?

• Mitkä kokemukset tai opetukset ovat muovanneet luottamustanne siihen, että Herra täyttää lupauksensa, vaikka toivotut siunaukset viivästyisivätkin? (Kehota oppilaita katsomaan, mitä he kirjoittivat vastauksena ”Kirjoita ajatuksiasi” -tehtävään valmistautumisaineiston osassa 2.)

• Milloin sinä tai joku tuntemasi henkilö olette kulkeneet eteenpäin uskossa Herraan, kun avioliiton solmimiseen tai lasten saamiseen liittyvä siunaus on viivästynyt? Mitä olet oppinut Herrasta tämän kokemuksen perusteella?

Voisit keskustelun kuluessa kertoa seuraavan kertomuksen nuoresta naimattomasta aikuisesta, jonka on kertonut ensimmäisen presidenttikunnan jäsen, presidentti Dallin H. Oaks:

Sain kirjeen eräältä naiselta, joka opiskeli Harvardin yliopistossa. Kirjeen sisältö teki minuun vaikutuksen.

Nainen kertoi: ”Olen vasta 26-vuotias ja olen tuntenut naimattomuuden koettelemuksen valtaavan minut.”

Kerrottuaan lisää kirjeessään hän sanoi lopuksi: ”Yhtenä iltapäivänä vuosi sitten olin kävelemässä töistä kotiin vuodattaen sydämeni Jumalalle ja kertoen Hänelle, että syvin toiveeni oli olla vaimo ja äiti. Pysähdyin niille sijoilleni, kun sydämeeni ja mieleeni tuli voimallinen ajatus ja tunne. Ajatus oli, että olin väärässä. Sydämeni syvimpänä haluna tulee olla Jeesuksen Kristuksen opetuslapseus, ja sitten toisena voi olla vaimona ja äitinä oleminen. Siitä lähtien suhtautumiseni elämään muuttui. Vaihdoin niiden paikkaa. Tiedän, että kaikki luvatut siunaukset tulevat olemaan minun, mutta tämä tapahtuu Herran hyväksi näkemänä aikana eikä minun.” Miten voimallinen ajatus! (Facebook, 11. heinäkuuta 2016, facebook.com/dallin.h.oaks)

Kehota oppilaita kirjoittamaan, mitä he voisivat tehdä osoittaakseen edelleen uskoa Jeesukseen Kristukseen, kun he odottavat toivomiensa perhettä koskevien siunausten saamista.

Voisit kannustaa oppilaita tavoittelemaan Herran johdatusta ja tukea, kun he oppivat, kuinka voi kokea iloa, täyttymystä ja kasvua nyt, olipa heidän perhetilanteensa millainen tahansa.

Jokainen kirkon jäsen on tärkeä osa Kristuksen ruumista.

Kehota oppilaita kertaamaan 1. Kor. 12:12–27 ja panemaan merkille, mitä apostoli Paavalin vertaus opettaa meille kirkosta ja sen jäsenistä.

• Mitä totuuksia voimme oppia tästä vertauksesta? (Muista tähdentää oppilaiden mahdollisesti huomaamien totuuksien joukossa seuraavaa totuutta: Jokainen kirkon jäsen on välttämätön ja voi antaa tärkeän panoksen kirkossa.)

Voisit havainnollistaa sitä, että kaikilla kirkon jäsenillä on arvokasta annettavaa, näyttämällä videon ”Songs Sung and Unsung” [Laulettuja ja laulamatta jääneitä lauluja] (2.56), joka on valmistautumisaineiston osassa ”Haluatko oppia lisää?”

Voisit auttaa oppilaita miettimään, kuinka ottaa muut mukaan ja kuinka päättää itse mennä mukaan kirkon tilaisuuksiin, kertomalla seuraavan esimerkkitilanteen (tai muokkaamalla esimerkkitilannetta tarpeen mukaan, jotta se olisi merkityksellisempi oppilaillesi):

Vilma kävi hiljattain läpi avioeron. Hän tunnustaa sinulle, ettei hän enää tunne sopivansa kirkkoon. Hän istuu yksin kirkon kokouksissa ja tuntee itsensä ulkopuoliseksi avioliittoa ja perhettä koskevissa Apuyhdistyksen keskusteluissa. Hän epäilee, ettei hänellä ole mitään annettavaa seurakunnalleen nykyisessä tilanteessaan.

Voisit järjestää oppilaat pareiksi ja laittaa näkyville seuraavat kysymykset. Kehota yhtä oppilasta kustakin parista pohtimaan, kuinka hän vastaisi Vilman kysymyksiin Vilman näkökulmasta. Kehota toista oppilasta pohtimaan toista kysymyssarjaa jonkun Vilman seurakunnan jäsenen näkökulmasta. Kehota heitä muutaman minuutin kuluttua keskustelemaan vastauksistaan keskenään.

Vilma	Seurakunnan jäsen
En tunne kuuluvani joukkoon. Mitä voin tehdä tunteakseni paremmin kuuluvani joukkoon?	Kuinka voin tukea Vilmaa hänen tämänhetkisessä tilanteessaan?
Millaista ainutlaatuista näkökulmaa ja vaikutusta voisin antaa seurakunnassamme?	Mitä voin tehdä ymmärtääkseni paremmin Vilmaa ja auttaakseni häntä tuntemaan, että häntä arvostetaan ja hänet otetaan mukaan seurakunnassamme?
Mitä voin tehdä antaakseni Vapahtajan auttaa minua ymmärtämään ja tuntemaan arvoni ja paikkani Hänen kirkossaan?	Kuinka voin paremmin huomioida seurakunnan jäseniä, jotka ovat esimerkiksi naimattomia aikuisia, yksinhuoltajia tai naimisissa mutta lapsettomia?

Pyydä riittävän ajan kuluttua muutamia oppilaita kertomaan luokalle, mitä he ovat oppineet tästä tehtävästä.

Anna oppilaille aikaa kirjoittaa ja suunnitella, kuinka he aikovat toimia vaikutelmiensa pohjalta tukeakseen muita kirkon jäseniä riippumatta heidän perheolosuhteistaan. Voisit kehottaa oppilaita miettimään, keitä oman seurakunnan jäseniä he voisivat tukea.

Voisit päättää oppiaiheen todistamalla taivaallisen Isän varmasta rakkaudesta ja tuesta niille, joiden perhetilanne on haasteellinen. Todista myös, että jokaista Herran kirkon jäsentä tarvitaan ja että jokainen voi antaa merkityksellisen panoksen.

Ensi kerraksi

Kehota oppilaita ajattelemaan ihmisiä, joita he tuntevat ja jotka kokevat mielenterveyteen tai emotionaaliseen terveyteen liittyviä haasteita. Kannusta oppilaita lukemaan seuraavan oppiaiheen valmistautumisaineisto pitäen mielessään nämä henkilöt. Voit myös kannustaa oppilaita löytämään omaa aikaa ja arvioimaan omaa mielenterveyttään.