1 Poikani, kallista korvasi sanoilleni, sillä minä vannon sinulle, että mikäli sinä pidät Jumalan käskyt, sinä menestyt maassa.

2 Minä tahdon sinun tekevän, niin kuin minä olen tehnyt, muistaen meidän isiemme vankeutta, sillä he olivat orjuudessa, eikä kukaan voinut heitä vapauttaa, paitsi Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala; ja hän totisesti vapautti heidät heidän ahdingoistaan.

3 Ja nyt, oi poikani Helaman, katso, sinä olet nuoruudessasi, ja sen tähden minä pyydän sinulta, että kuulisit sanojani ja oppisit minusta, sillä minä tiedän, että jokainen, joka panee turvansa Jumalaan, saa vahvistusta koettelemuksissaan ja vastoinkäymisissään ja ahdingoissaan, ja hänet ylennetään viimeisenä päivänä.

4 Enkä minä tahdo sinun luulevan, että minä itsestäni tiedän – en ajallisesti vaan hengellisesti, en lihalliselta mieleltä vaan Jumalalta.

5 Nyt, katso, minä sanon sinulle: Ellen olisi syntynyt Jumalasta, en olisi tiennyt näitä asioita; mutta Jumala on pyhän enkelinsä suulla ilmaissut nämä asiat minulle, ei kuitenkaan oman arvollisuuteni tähden;

6 sillä minä kuljin ympäriinsä Moosian poikien kanssa pyrkien hävittämään Jumalan kirkkoa; mutta katso, Jumala lähetti pyhän enkelinsä pysäyttämään meidät matkalla.

7 Ja katso, hän puhui meille ikään kuin ukkosen äänellä, ja koko maa vapisi jalkojemme alla; ja me kaikki kaaduimme maahan, sillä Herran pelko valtasi meidät.

8 Mutta katso, ääni sanoi minulle: Nouse. Ja minä nousin seisomaan ja näin enkelin.

9 Ja hän sanoi minulle: Vaikka itse tahdotkin tuhoutua, älä enää pyri tuhoamaan Jumalan kirkkoa.

10 Ja tapahtui, että minä kaaduin maahan; ja kolmeen päivään ja kolmeen yöhön en voinut avata suutani enkä käyttää jäseniäni.

11 Ja enkeli puhui minulle muutakin, minkä veljeni kuulivat, mutta minä en sitä kuullut, sillä kun kuulin sanat: Vaikka itse tahdotkin tuhoutua, älä enää pyri tuhoamaan Jumalan kirkkoa – minä pelästyin ja hämmästyin niin suuresti sitä, että minä kenties tuhoutuisin, että kaaduin maahan enkä kuullut enää mitään.

12 Mutta minua kidutti iankaikkinen piina, sillä kaikki syntini raastoivat ja kiduttivat sieluani mitä suurimmassa määrin.

13 Niin, minä muistin kaikki syntini ja pahat tekoni, joiden takia helvetin tuskat piinasivat minua, niin, minä käsitin, että olin kapinoinut Jumalaani vastaan ja etten ollut pitänyt hänen pyhiä käskyjään.

14 Niin, ja minä olin murhannut monia hänen lapsiaan, tai pikemminkin eksyttänyt heidät turmioon; niin, ja sanalla sanoen pahat tekoni olivat olleet niin suuret, että ajatuskin tulemisesta Jumalani eteen kidutti sieluani sanomattomalla kauhulla.

15 Oi, minä ajattelin, kunpa voisin tulla karkotetuksi ja hävitä olemattomiin, sekä sieluni että ruumiini, ettei minua voitaisi viedä seisomaan Jumalani eteen tuomittavaksi teoistani.

16 Ja nyt, kolmen päivän ja kolmen yön ajan minua kiduttivat, niin, tuomitun sielun tuskat.

17 Ja tapahtui, että ollessani näin piinan kiduttama, ollessani monien syntieni muiston raastama, katso, minä muistin myös kuulleeni isäni profetoivan kansalle erään Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, tulemisesta sovittamaan maailman synnit.

18 Nyt, kun mieleni takertui tähän ajatukseen, huusin sydämessäni: Oi Jeesus, sinä Jumalan Poika, armahda minua, joka olen katkeruuden sapessa ja kuoleman ikuisten kahleiden kietomana.

19 Ja nyt, katso, kun tätä ajattelin, en enää voinut muistaa tuskiani; niin, syntieni muisto ei enää raastanut minua.

20 Ja oi, mikä ilo, ja minkä ihmeellisen valon minä näinkään; niin, minun sieluni täyttyi yhtä suuresta ilosta kuin tuskani oli ollut!

21 Niin, minä sanon sinulle, poikani, ettei voinut olla mitään niin suurta ja katkeraa kuin tuskani olivat. Niin, ja sanon sinulle vielä, poikani, ettei toisaalta voi olla mitään niin suurta ja ihanaa kuin iloni oli.

22 Niin, minä käsitin näkeväni, niin kuin isämme Lehi näki, Jumalan istumassa valtaistuimellaan, ympärillään lukemattomia enkelijoukkoja laulamassa ja ylistämässä Jumalaansa; niin, ja minun sieluni ikävöi sinne.

23 Mutta katso, minun jäseneni saivat takaisin voimansa, ja minä nousin jaloilleni ja toin julki kansalle, että olin syntynyt Jumalasta.

24 Niin, ja siitä lähtien aina tähän asti minä olen ponnistellut lakkaamatta johdattaakseni sieluja parannukseen, johdattaakseni heitä maistamaan sitä suurta iloa, jota minä olen maistanut, jotta hekin syntyisivät Jumalasta ja täyttyisivät Pyhällä Hengellä.

25 Niin, ja nyt, katso, oi poikani, Herra antaa minulle tavattoman suurta iloa työni hedelmistä;

26 sillä sen sanan tähden, jonka hän on suonut minulle, katso, monet ovat syntyneet Jumalasta ja maistaneet, niin kuin minä olen maistanut, ja nähneet omin silmin, niin kuin minä olen nähnyt; sen tähden he tietävät nämä asiat, joista olen puhunut, niin kuin minä tiedän; ja se tieto, joka minulla on, on Jumalalta.

27 Ja minä olen saanut tukea kaikenlaisissa koettelemuksissa ja vastoinkäymisissä ja kaikenlaisissa ahdingoissa; niin, Jumala on vapauttanut minut vankilasta ja kahleista ja kuolemasta; niin, ja minä turvaan häneen, ja hän vapauttaa minut vieläkin.

28 Ja minä tiedän, että hän herättää minut viimeisenä päivänä asumaan kanssaan kirkkaudessa; niin, ja minä ylistän häntä ikuisesti, sillä hän on tuonut meidän isämme pois Egyptistä ja hän on hukuttanut egyptiläiset Punaiseenmereen; ja hän johdatti heidät voimallaan luvattuun maahan; niin, ja hän on vapauttanut heidät orjuudesta ja vankeudesta kerran toisensa jälkeen.

29 Niin, ja hän on myös tuonut meidän isämme pois Jerusalemin maasta; ja hän on myös ikuisella voimallaan vapauttanut heidät orjuudesta ja vankeudesta kerran toisensa jälkeen aina tähän päivään asti; ja minä olen aina pitänyt muistissa heidän vankeutensa; niin, ja sinunkin tulisi pitää muistissa heidän vankeutensa, niin kuin minä olen tehnyt.

30 Mutta katso, poikani, tässä ei ole kaikki; sillä sinun tulisi tietää, kuten minä tiedän, että mikäli sinä pidät Jumalan käskyt, sinä menestyt maassa; ja sinun tulee myös tietää, että mikäli sinä et pidä Jumalan käskyjä, sinut erotetaan pois hänen luotaan. Nyt tämä on hänen sanansa mukaan.