Mormonin sanat

1 Ja nyt minä, Mormon, aion luovuttaa tekemäni aikakirjan poikani Moronin käsiin; katso, minä olen nähnyt melkein kaiken kansani nefiläisten tuhon.

2 Ja monta sataa vuotta Kristuksen tulemisen jälkeen minä luovutan nämä aikakirjat poikani käsiin; ja minä luulen, että hän tulee näkemään koko kansani tuhoutumisen. Mutta suokoon Jumala, että hän jäisi eloon kansan jälkeen, jotta hän voisi kirjoittaa jonkin verran siitä ja jonkin verran Kristuksesta, jotta se kenties jonakin päivänä olisi sille hyödyksi.

3 Ja nyt, minä puhun jonkin verran siitä, mitä olen kirjoittanut; sillä tehtyäni lyhennelmän Nefin levyistä aina tämän kuningas Benjaminin, josta Amaleki puhui, hallituskauteen asti, tutkin aikakirjoja, jotka oli luovutettu käsiini, ja löysin nämä levyt, jotka sisälsivät tämän lyhyen kertomuksen profeetoista, Jaakobista aina tämän kuningas Benjaminin hallituskauteen asti, ja myös paljon Nefin sanoja.

4 Ja se, mitä näissä levyissä on, on minulle mieluisaa Kristuksen tulemista koskevien profetioiden tähden; ja isäni tiesivät, että monet niistä ovat toteutuneet; niin, ja minäkin tiedän, että kaikki, mitä meistä on profetoitu aina tähän päivään asti, on toteutunut, ja kaiken, mikä ulottuu tätä päivää pitemmälle, täytyy varmasti tapahtua –

5 niinpä minä valitsin nämä asiat päättääkseni aikakirjani niihin, minkä loppuosan aikakirjastani otan Nefin levyistä; enkä voi kirjoittaa sadattakaan osaa kansani asioista.

6 Mutta katso, minä otan nämä levyt, jotka sisältävät nämä profetiat ja ilmoitukset, ja liitän ne aikakirjani loppuosaan, sillä ne ovat minusta oivalliset; ja minä tiedän, että ne tulevat olemaan oivalliset veljilleni.

7 Ja minä teen tämän viisasta tarkoitusta varten, sillä näin kuulen kuiskauksen, minussa olevan Herran Hengen vaikutuksen mukaisesti. Ja nyt, minä en tiedä kaikkea, mutta Herra tietää kaiken, mikä on tuleva; sen vuoksi hän vaikuttaa minussa niin, että teen hänen tahtonsa mukaisesti.

8 Ja rukoukseni Jumalalle koskee veljiäni, että he vielä kerran tulisivat tuntemaan Jumalan, niin, Kristuksen lunastuksen, jotta he vielä kerran olisivat ihastuttava kansa.

9 Ja nyt minä, Mormon, ryhdyn päättämään aikakirjaani, jonka otan Nefin levyistä; ja minä teen sitä sen tiedon ja ymmärryksen mukaisesti, jonka Jumala on minulle antanut.

10 Ja nyt, tapahtui, että kun Amaleki oli luovuttanut nämä levyt kuningas Benjaminin käsiin, hän otti ne ja pani muiden levyjen joukkoon, jotka sisälsivät kuninkaiden polvesta polveen perintönä jättämät aikakirjat aina kuningas Benjaminin aikaan asti.

11 Ja kuningas Benjaminin jälkeen ne periytyivät polvesta polveen, kunnes ne ovat joutuneet minun käsiini. Ja minä, Mormon, rukoilen Jumalaa, että ne varjeltuisivat tämän jälkeenkin. Ja minä tiedän, että ne varjeltuvat, sillä niihin on kirjoitettu suuria asioita, joiden perusteella kansani ja sen veljet tullaan tuomitsemaan suurena ja viimeisenä päivänä sen Jumalan sanan mukaisesti, joka on kirjoitettu.

12 Ja nyt, tästä kuningas Benjaminista – hänellä oli jonkin verran kiistoja oman kansansa keskuudessa.

13 Ja tapahtui myös, että lamanilaisten sotajoukot tulivat alas Nefin maasta taistelemaan hänen kansaansa vastaan. Mutta katso, kuningas Benjamin kokosi yhteen sotajoukkonsa ja piti puolensa heitä vastaan, ja hän taisteli oman käsivartensa voimalla Labanin miekalla.

14 Ja Herran voimalla he taistelivat vihollisiaan vastaan, kunnes he olivat surmanneet monta tuhatta lamanilaista. Ja tapahtui, että he taistelivat lamanilaisia vastaan, kunnes olivat ajaneet heidät pois kaikilta perintömailtaan.

15 Ja tapahtui, että kun oli ollut vääriä kristuksia, ja heidän suunsa oli suljettu ja heitä rangaistu rikostensa mukaisesti,

16 ja kun oli ollut vääriä profeettoja ja vääriä saarnaajia ja opettajia kansan keskuudessa, ja kaikkia näitä oli rangaistu rikostensa mukaisesti, ja kun oli ollut paljon kiistaa ja monia loikkauksia lamanilaisten puolelle, katso, tapahtui, että kuningas Benjamin niiden pyhien profeettojen avulla, joita oli hänen kansansa keskuudessa –

17 sillä katso, kuningas Benjamin oli pyhä mies, ja hän hallitsi kansaansa vanhurskaasti; ja maassa oli monia pyhiä miehiä, ja he puhuivat Jumalan sanaa voimalla ja valtuudella; ja he olivat hyvin ankaria kansan uppiniskaisuuden tähden –

18 näiden avulla siis kuningas Benjamin, tehden työtä ruumiinsa kaikin voimin ja koko sielunsa kyvyin, ja myös profeetat, vakiinnutti vielä kerran rauhan maassa.