Pyhät kirjoitukset
Saarnaajan kirja 11


Luku 11

Elämän epävarmuus

1 Lähetä leipäsi veden yli,ajan mittaan voit saada sen takaisin.

2 Talleta omaisuutesi seitsemälle, kahdeksallekin taholle –ethän tiedä, mitä onnettomuuksia maassa vielä sattuu.

3 Kun pilvet täyttyvät vedellä,ne valavat sateen maahan,ja kun puu kaatuu,kaatuupa sitten etelässä tai pohjoisessa,niille sijoilleen se jää.

4 Joka tuulta tarkkaa, ei saa kylvetyksi,joka pilviä pälyy, ei ehdi leikata.

5 Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyytai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa,yhtä vähän tiedät Jumalan teoista,hänen, joka kaiken luo.

6 Kylvä siemenesi aamullaäläkä lepuuta kättäsi illan tullen –ethän tiedä, kummalla kerralla onnistut paremminvai onnistutko kenties molemmilla.

Nuoruus ja vanhuus

7 Suloinen on valo,silmät iloitsevat nähdessään auringon.

8 Jos ihminen elää monia vuosia,hän iloitkoon niistä kaikista,mutta hänen on hyvä muistaa,että pimeitäkin päiviä tulee paljon.Kaikki, mikä häntä kohtaa, on turhuutta.

9 Iloitse varhaisista vuosistasi, nuorukainen,nauti nuoruutesi päivistä!Seuraa sydämesi teitä ja silmiesi haluja,mutta muista, että Jumala vaatii sinut kaikesta tuomiolle.

10 Karkota suru sydämestäsija torju kärsimys ruumiistasi –silti myös nuoruus, elämän aamu, on turhuutta.