Luku 4
1 Mutta Mooses vastasi: ”Entä jos he eivät usko eivätkä kuuntele minua, vaan väittävät, ettei Herra ole ilmestynyt minulle?”
2 Herra kysyi häneltä: ”Mikä sinulla on kädessäsi?” Mooses vastasi: ”Sauva.”
3 Herra sanoi: ”Heitä se maahan.” Mooses heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi. Mooses kavahti sitä,
4 mutta Herra sanoi: ”Ojenna kätesi ja ota sitä hännästä kiinni.” Niin Mooses ojensi kätensä ja tarttui siihen, ja se muuttui jälleen sauvaksi hänen kädessään.
5 ”Tästä he uskovat, että Herra, heidän isiensä Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt sinulle.”
6 Herra sanoi hänelle vielä: ”Työnnä kätesi poveesi.” Mooses työnsi käden poveensa, ja kun hän veti sen takaisin, se oli spitaalista* lumivalkoinen.
7 Sitten Herra sanoi: ”Pane kätesi uudelleen poveesi.” Mooses pani kätensä taas poveensa, ja kun hän veti sen esiin, sen iho oli kuin hänen muu ihonsa.
8 Herra sanoi: ”Elleivät he usko sinua ja ellei ensimmäinen merkki heille riitä, niin toista merkkiä he kyllä uskovat.
9 Mutta elleivät he usko edes näitä kahta merkkiä eivätkä kuuntele sinua, niin ota vettä Niilistä ja kaada se maahan. Silloin vesi, jonka otat Niilistä, muuttuu maassa vereksi.”
10 Mooses sanoi Herralle: ”Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.”
11 Herra sanoi hänelle: ”Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra?
12 Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa.”
13 Mooses sanoi: ”Minä pyydän, Herra, lähetä joku muu.”
14 Silloin Herra vihastui Moosekselle ja sanoi: ”Onhan sinulla veljesi Aaron, leeviläinen! Minä tiedän, että hän osaa puhua. Hän onkin jo tulossa sinua vastaan ja ilahtuu, kun saa tavata sinut.
15 Puhu sinä hänelle ja pane sanat hänen suuhunsa, ja minä olen teidän kummankin kanssa, kun te puhutte, ja neuvon teille, mitä teidän tulee tehdä.
16 Hän puhuu sinun puolestasi kansalle ja on sinun suunasi, ja sinä olet hänelle kuin Jumala.
17 Ota mukaasi tämä sauva, niin että voit sen avulla tehdä nuo ihmeteot.”
Mooses palaa Egyptiin
18 Mooses palasi appensa Jetron luo ja sanoi hänelle: ”Tahtoisin lähteä Egyptiin sukulaisteni luo katsomaan, vieläkö he ovat elossa.” Jetro sanoi Moosekselle: ”Mene, rauha kanssasi!”
19 Midianissa Herra sanoi Moosekselle: ”Palaa Egyptiin. Kaikki, jotka tavoittelivat henkeäsi, ovat jo kuolleet.”
20 Mooses otti mukaan vaimonsa ja poikansa, pani heidät aasin selkään ja palasi Egyptiin. Ja Mooseksella oli kädessään Jumalan sauva.
21 Herra sanoi Moosekselle: ”Kun nyt palaat Egyptiin, tee faraon edessä kaikki ne ihmeteot, joihin minä olen antanut sinulle vallan. Mutta minä kovetan hänen sydämensä, niin ettei hän päästä kansaa lähtemään.
22 Silloin sinun pitää sanoa faraolle: Näin sanoo Herra: ’Israel on minun esikoispoikani.
23 Minä käsken sinua päästämään poikani minua palvelemaan. Jos kieltäydyt päästämästä häntä, minä surmaan sinun esikoispoikasi.’”
24 Matkan varrella Herra tuli Moosesta vastaan paikassa, johon hän oli perheineen yöpynyt, ja aikoi surmata hänet.
25 Silloin Sippora otti terävän piikiven, leikkasi pois poikansa esinahan ja kosketti sillä Moosesta jalkojen väliin sanoen: ”Sinä olet minun veriylkäni.”
26 Niin Herra jätti Mooseksen rauhaan. Sippora oli ensimmäinen, joka sanoi ”veriylkä” puhuessaan ympärileikkauksesta.
27 Herra sanoi Aaronille: ”Mene autiomaahan Moosesta vastaan.” Aaron meni ja tapasi hänet Jumalan vuoren luona ja suuteli häntä.
28 Mooses kertoi Aaronille, mitä Herra oli lähettänyt hänet sanomaan, ja puhui ihmeistä, jotka Herra oli käskenyt hänen tehdä.
29 Tultuaan Egyptiin Mooses ja Aaron kutsuivat koolle israelilaisten vanhimmat,
30 ja Aaron toisti kaiken, mitä Herra oli Moosekselle puhunut, ja hän teki ihmeteot kansan nähden.
31 Israelilaiset uskoivat, ja kun he kuulivat, että Herra oli päättänyt pitää heistä huolta ja oli nähnyt heidän kurjuutensa, he lankesivat kasvoilleen maahan.