Luku 30
1 Kun Raakel näki, ettei hän saanut lapsia, hän alkoi kadehtia sisartaan ja sanoi Jaakobille: ”Auta minua saamaan lapsia, tai muuten minä kuolen!”
2 Jaakob suuttui Raakelille ja sanoi: ”Olenko minä muka Jumala? Minäkö olen estänyt sinua saamasta lapsia?”
3 Raakel sanoi: ”Tuossa on orjattareni Bilha. Tee hänen kanssaan lapsia, jotka tulevat minun omikseni. Näin minustakin voi tulla äiti.”
4 Raakel antoi orjattarensa Bilhan Jaakobille vaimoksi, ja Jaakob yhtyi häneen.
5 Bilha tuli raskaaksi ja synnytti Jaakobille pojan.
6 Silloin Raakel sanoi: ”Jumala on ratkaissut asian minun hyväkseni. Hän on kuullut rukoukseni ja antanut minulle pojan.” Sen vuoksi Raakel antoi pojalle nimeksi Dan*.
7 Sitten Raakelin orjatar Bilha tuli uudelleen raskaaksi ja synnytti Jaakobille toisen pojan.
8 Raakel sanoi: ”Minä olen käynyt sisareni kanssa ankaran kamppailun, ja nyt olen voittanut.” Ja hän antoi pojalle nimeksi Naftali*.
9 Kun Lea näki, ettei hän enää saanut lapsia, hän antoi orjattarensa Silpan Jaakobille vaimoksi,
10 ja Lean orjatar Silpa synnytti Jaakobille pojan.
11 Lea sanoi: ”Tuokoon hän onnea!”, ja antoi pojalle nimeksi Gad*.
12 Sitten Lean orjatar Silpa synnytti Jaakobille vielä toisen pojan,
13 ja Lea sanoi: ”Miten onnellinen minä olenkaan! Nyt naiset ylistävät minua onnelliseksi.” Ja hän antoi pojalle nimeksi Asser*.
14 Kerran vehnänleikkuun aikaan Ruuben lähti ulos kävelemään. Hän löysi vainiolta lemmenmarjoja* ja vei ne äidilleen Lealle. Silloin Raakel sanoi Lealle: ”Anna minullekin poikasi tuomia lemmenmarjoja.”
15 Mutta Lea vastasi hänelle: ”Eikö riitä, että sinä olet jo vienyt minulta mieheni, kun nyt vielä tahdot poikani lemmenmarjat?” Raakel sanoi: ”Olkoon menneeksi, Jaakob saa ensi yönä maata sinun kanssasi, kunhan minä saan poikasi lemmenmarjat.”
16 Ja kun Jaakob illalla palasi laitumelta, Lea meni häntä vastaan ja sanoi: ”Sinun on nyt maattava minun kanssani, sillä minä olen ostanut sinut itselleni poikani löytämillä lemmenmarjoilla.” Jaakob makasi sinä yönä hänen kanssaan.
17 Jumala kuuli Lean rukoukset, ja Lea synnytti Jaakobille viidennen pojan.
18 Lea sanoi: ”Jumala on korvannut minulle sen, että annoin orjattareni miehelleni.” Ja hän antoi pojalle nimeksi Isaskar*.
19 Sitten Lea tuli taas raskaaksi ja synnytti Jaakobille kuudennen pojan.
20 Lea sanoi: ”Jumala on antanut minulle hyvän lahjan. Nyt mieheni vihdoinkin pysyy minun luonani, sillä olen synnyttänyt hänelle kuusi poikaa.” Ja hän antoi pojalle nimeksi Sebulon*.
21 Sen jälkeen Lea synnytti vielä tyttären ja antoi hänelle nimeksi Dina.
22 Mutta Jumala muisti myös Raakelia ja kuuli hänen rukouksensa. Hän antoi Raakelin tulla hedelmälliseksi,
23 ja Raakel tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Hän sanoi: ”Jumala on ottanut pois minun häpeäni.”
24 Hän antoi pojalle nimeksi Joosef ja sanoi: ”Antakoon Herra minulle vielä toisen pojan.”*
Jaakob hankkii itselleen rikkautta
25 Kun Raakel oli synnyttänyt Joosefin, Jaakob sanoi Labanille: ”Salli minun lähteä kotiin, omaan maahani.
26 Anna minulle vaimoni ja lapseni, joiden takia olen palvellut sinua, sitten minä lähden. Sinä tiedät kyllä, miten hyvin olen sinua palvellut.”
27 Laban vastasi: ”Jää toki vielä tänne! Minä olen tutkinut ennusmerkkejä ja saanut tietää, että juuri sinun takiasi Herra on siunannut minua.”
28 Ja hän sanoi vielä: ”Määrää itse, paljonko haluat minulta palkkaa, minä kyllä maksan sen.”
29 Jaakob sanoi hänelle: ”Tiedät itsekin, miten minä olen sinua palvellut ja miten sinun karjasi on lisääntynyt minun hoidossani.
30 Se vähä, mitä sinulla oli ennen minun tuloani, on kasvanut moninkertaiseksi. Minun askelissani on Herran siunaus tullut sinullekin. Mutta enkö minä nyt jo saisi ryhtyä työhön oman perheeni hyväksi?”
31 Silloin Laban kysyi: ”Mitä minun pitäisi antaa sinulle?” Jaakob vastasi: ”Sinun ei tarvitse antaa minulle mitään. Mutta jos suostut siihen, mitä nyt ehdotan sinulle, niin minä paimennan ja vartioin sinun vuohiasi ja lampaitasi edelleenkin.
32 Tänään minä tarkastan koko sinun vuohi- ja lammaskarjasi. Vie sinä siitä pois kaikki täplikkäät ja kirjavat lampaat ja nuorista pässeistä kaikki mustanruskeat, sekä vuohista kaikki kirjavat ja täplikkäät. Minun palkkani olkoon tämä,
33 ja osoittakoon se, miten vähään minä tyydyn: kun aikanaan tulet tarkastamaan laumaa, niin minun palkakseni jääkööt ainoastaan täplikkäät ja kirjavat vuohet sekä mustanruskeat lampaat, kaikki muut voit katsoa kuin sinulta varastetuiksi.”
34 Laban sanoi: ”Hyvä on, jos niin tahdot.”
35 Vielä samana päivänä Laban keräsi erilleen juovikkaat ja kirjavat pukit ja kaikki täplikkäät ja kirjavat vuohet, kaikki, joissa oli jotakin valkoista, ja kaikki mustanruskeat pässit ja jätti ne poikiensa paimennettaviksi.
36 Sitten Laban siirsi tämän lauman kolmen päivämatkan päähän Jaakobista, ja Jaakob jäi paimentamaan Labanin muita vuohia ja lampaita.
37 Jaakob otti tuoreita valkopoppelin, mantelipuun ja plataanin oksia ja kuori niihin raitoja niin, että valkoinen puu paljastui.
38 Kun naaraat olivat kiimassa, hän pani kuorimansa oksat niiden eteen juottoruuhiin, vesialtaisiin, joista ne kävivät juomassa.
39 Eläimet, jotka olivat pariutuneet oksien edessä, synnyttivät juovikkaita, täplikkäitä ja kirjavia karitsoita.
40 Nämä karitsat Jaakob erotti itselleen. Kun eläimet jälleen olivat kiimoissaan, hän käänsi niiden päät Labanin karjan juovikkaisiin ja mustanruskeisiin eläimiin päin. Omat laumansa hän piti erillään eikä päästänyt niitä sekaantumaan Labanin vuohiin ja lampaisiin.
41 Aina kun lauman voimakkaat naaraat tulivat kiimaan, Jaakob asetti oksat juottoruuhiin niiden eteen, niin että ne pariutuivat oksien edessä.
42 Mutta heikkojen eläinten eteen hän ei pannut oksia, ja siksi jäivät heikot eläimet Labanille ja Jaakob sai voimakkaat.
43 Jaakob rikastui suuresti, ja hänelle kertyi runsaasti lampaita ja vuohia, orjattaria ja orjia sekä kameleita ja aaseja.