1 Kun Jaakob kohotti katseensa, hän näki Esaun tulevan neljäsataa miestä mukanaan. Silloin Jaakob jakoi Lealle, Raakelille ja molemmille orjattarille heidän lapsensa.

2 Hän asetti orjattaret lapsineen etumaisiksi, Lean ja hänen lapsensa heidän taakseen ja Raakelin ja Joosefin takimmaisiksi.

3 Hän itse kulki heidän edellään veljeään kohden polvistuen ja kumartaen välillä seitsemän kertaa maahan saakka.

4 Mutta Esau juoksi häntä vastaan, syleili häntä, kietoi kätensä hänen kaulaansa ja suuteli häntä, ja he itkivät.

5 Kun Esau huomasi vaimot ja lapset, hän kysyi: ”Keitä ovat nuo, jotka sinulla on mukanasi?” Jaakob vastasi: ”Nämä ovat lapset, jotka Jumala armossaan on suonut minulle, palvelijallesi.”

6 Sitten orjattaret astuivat lähemmäksi lapsineen ja kumarsivat maahan saakka.

7 Myös Lea ja hänen lapsensa lähestyivät ja kumarsivat maahan, ja viimeisinä astuivat esiin Joosef ja Raakel kumartaen maahan saakka.

8 Esau kysyi: ”Mitä oikein olivat ne miehet ja laumat, jotka jo kohtasin?” Jaakob vastasi: ”Herrani, halusin antaa sinulle jotakin, että ottaisit minut suopeasti vastaan.”

9 Esau sanoi: ”Minulla on yllin kyllin omastakin takaa. Pidä vain omasi, veljeni.”

10 Mutta Jaakob sanoi: ”Ei suinkaan! Jos nyt todella pidät minua veljenäsi, niin ota vastaan tämä lahja, sillä minä olen tullut sinun eteesi niin kuin käydään Jumalan eteen, ja sinä olet ollut minulle armollinen.

11 Ota siis tämä lahja, jonka olen tuonut sinulle, sillä Jumala on ollut minulle hyvä ja minulla on nyt kaikkea.” Ja Jaakob taivutteli Esauta ja sai hänet ottamaan lahjan.

12 Sitten Esau sanoi: ”Lähdetään liikkeelle yhdessä, samaa matkaa.”

13 Mutta Jaakob sanoi hänelle: ”Sinähän tiedät, herrani, että lapset ovat pieniä ja että minun on pidettävä huolta imettävistä lampaista ja lehmistä. Jos niitä ajetaan liian kovaa yhdenkin päivän ajan, ne menehtyvät.

14 Jatka matkaa minun edelläni, herrani, niin minä tulen hiljalleen perässäsi karjalle ja lapsille sopivaa vauhtia, kunnes saavun luoksesi Seiriin.”

15 Esau sanoi: ”Sitten minä jätänkin osan väestäni sinun mukaasi.” Jaakob sanoi: ”Mitä suotta! Minulle riittää, että pidät minua veljenäsi.”

16 Esau kääntyi samana päivänä kotimatkalle Seiriin,

17 mutta Jaakob lähtikin Sukkotiin ja rakensi sinne itselleen talon sekä suojakatoksia karjalleen. Siitä syystä paikka on saanut nimekseen Sukkot*.

18 Palatessaan Mesopotamiasta Jaakob saapui turvallisesti Kanaaninmaahan Sikemin kaupungin luo ja pystytti leirinsä kaupungin ulkopuolelle.

19 Sen maapalstan, jolle hän siellä pystytti telttansa, hän osti sadalla kesitalla hopeaa Sikemiltä ja hänen veljiltään, Hamorin pojilta.

20 Hän rakensi sinne alttarin ja antoi sille nimeksi El-Elohe-Israel*.