Pyhät kirjoitukset
Sakarjan kirja 13


Luku 13

Väärien profeettojen tuho

1 ”Sinä päivänä Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta.


2 ”Silloin – näin sanoo Herra Sebaot – minä hävitän epäjumalat maasta, niin ettei niiden nimiäkään enää tunneta. Minä poistan maasta myös saastaisen hengen ja väärät profeetat.

3 Jos joku vielä profetoi, hänen isänsä ja äitinsä – hänen omat vanhempansa – sanovat hänelle: ’Sinun täytyy kuolla, sillä sinä olet puhunut valhetta Herran nimissä.’ Ja hänen isänsä ja äitinsä – hänen omat vanhempansa – pistävät hänet kuoliaaksi, koska hän rupesi profeetaksi.

4 Siihen aikaan profeetat varovat kertomasta näkyjään, eikä kukaan enää pukeudu karkeaan viittaan tekeytyäkseen profeetaksi.

5 He sanovat: ’En ole profeetta, minä viljelen maata. Nuoruudestani lähtien olen tehnyt peltotöitä.’

6 Jos heiltä kysytään, mistä he ovat nyt saaneet haavat rintaansa, he vastaavat: ’Minua lyötiin ystävieni luona.’”

Paimen kuolee, lauma hajotetaan

7 – Kohoa, miekka, paimentani kohti,nouse uskottuani vastaan!sanoo Herra Sebaot.Minä lyön paimenen maahan,ja lauman lampaat joutuvat hajalle,pienimpiäkin vastaan minä kohotan käteni.


8 Näin sanoo Herra:– Kaksi kolmasosaa tämän maan asukkaistajoutuu tuhoon ja kuolee,vain yksi kolmannes jää jäljelle.

9 Tämän kolmanneksen minä vien tuleen,puhdistan sen kuin hopeanja koettelen sitä tulessa niin kuin kulta koetellaan.He huutavat avuksi minun nimeäni,ja minä vastaan heille.Minä sanon: ”He ovat minun kansani.”He vastaavat: ”Herra, meidän Jumalamme.”