Akoʻi ʻo e Toʻu Tupú mo e Kakai Lalahi Kei Talavoú
Ko Sīsū Kalaisi ʻa e Talí


Ko Sīsū Kalaisi ʻa e Talí

Efiafi mo ha Taki Māʻolunga• 8 ʻo Fēpueli , 2019 • Tāpanekale Sōleki Sití

Kāinga, ko ha langilangi moʻoku ke u kau fakataha mo kimoutolu ʻoku ʻi heni ʻi he Tāpanekale ʻo e Temipale Sikueá pea mo kimoutolu ʻoku fakatahataha mai ʻi he tapa kehekehe ʻo e māmaní, ʻOkú ma fiefia mo Sisitā Rasband ke ma ʻi heni fakataha mo kimoutolu. ʻOku ou manatu ki he ngaahi tākiekina liliu moʻui ne u maʻu mei heʻeku kau faiako seminelí mo e ʻinisititiutí. ʻOku aʻu mai ki he ʻahó ni mo ʻeku manatuʻi ʻa hono tohitongi ʻe heʻeku faiakó kiate au ʻa e founga ki hono ako ʻo e folofolá, kae tautefito ki heʻeku saiʻia moʻoni ʻi he Tohi ʻa Molomoná.

ʻOku ou mahuʻingaʻia foki ʻi he aʻusia fakasōsiale ʻi ha feituʻu malu mo hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻo fiefia ʻi he fakataha ʻi ha feituʻu fakalaumālié. Ne mau feohi ʻi he fale ki he seminelí ʻi he ako māʻolungá pea ʻi he ʻinisititiutí ʻi he ʻunivēsití. Ne u fuʻu saiʻia ʻi he ʻalu mo Melanie Twitchell ki he ngaahi hulohula ʻa e ʻinisititiutí. ʻOku hoko ʻa Melanie ko hoku uaifi fakaʻofoʻofa ʻi he taimi ní.

ʻI hoʻo hoko ko ha faiako semineli mo ʻinisititiutí, ʻokú ke ngāue ʻi ha taimi lahi ke ʻomi ha ngaahi laumālie kia Sīsū Kalaisi. ʻOkú ke lotua ho kau akó; ako ke malava ʻo tali ʻenau ngaahi fehuʻí; teuteu fakalaumālie ke akoʻi ʻaki e Laumālié; poupou mo kau atu pea hoko ko ha sīpinga ʻo e ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí.

ʻI he fekumi ʻa e ʻEikí ki ha taha te ne lava ʻo tokoniʻi ha tokotaha ako ʻoku faingataʻaʻiá, ha toʻu tupu ʻoku veiveiua, ha taha ʻo ʻEne fānau pelé ʻoku mōlia ʻene fakamoʻoní mo e mahinó, kuó Ne teuteuʻi koe ke ke ngāue fakataha mo e mātuʻá mo e kau taki ʻo e Siasí. ʻOkú ke tuʻu ʻi he haʻohaʻonga ʻo hoʻo kau akó pea toe fakapapauʻi ʻa e moʻoni ʻoku moʻui ʻa Sīsū Kalaisi, ʻoku ʻofeina kitautolu ʻe heʻetau Tamai Hēvaní, pea ʻoku tau kau ʻi Heʻene palani taʻengatá. Pea ko e toe lelei tahá, ʻa hoʻo tui ki aí!

ʻOkú ke hangē ko e lea ʻa ʻEletā Jeffrey R. Holland, “ʻoku faka-ʻOtua ʻa e faiakó.”1

“Ko e toko fiha [nai] … kuo ngaohi ke nau hiva ʻaki ʻa e ʻaloʻofa huhuʻí, pea ʻoku tupunga ʻeni koeʻuhi ko e mālohi ʻo ʻene folofolá ʻa ia ʻoku ʻiate [koe], ko ia ʻikai ʻoku fuʻu lahi ʻa [hoʻo] ʻuhinga ke fiefia aí?

“ʻIo, ʻoku ʻi ai [hoʻo] ʻuhinga ke fakalāngilangiʻi ia ʻo taʻengata, he ko e ʻOtua Fungani Māʻolunga tahá ia.”2

Ko e taimi ‘e niʻihi ʻoku mei laka ange ange ʻa e faingataʻa ʻi hoʻo ueʻi fakalaumālie, akoʻi, mo hono poupouʻi ʻo e toʻu tupú ʻi he meʻa te ke malavá. ʻOku ʻafioʻi ʻe he ʻEikí ʻa e faingataʻa ʻo e ngāue ki hono ʻomai ʻo e ngaahi laumālié kiate Iá. Ne u ʻiloʻi ia ʻi heʻeku hoko ko ha palesiteni fakamisiona ʻi Niu ʻIoké ʻa e kaunga tonu kiate au e folofola ko ʻeni ʻi he tohi ʻa ʻAlamā: “Ko ia ʻi he mafasia ʻa hotau lotó, ʻo tau meimei fokí, vakai, naʻe fakafiemālieʻi ʻa kitautolu ʻe he ʻEikí, ʻo ne folofola mai: ʻAlu atu ki homou kāinga … pea kātakiʻi ʻi he faʻa kātaki ʻa homou ngaahi mamahí, pea te u tuku ke mou lavaʻi ʻa e ngāué.”3

ʻOku ʻikai fiemālie ʻa e filí ʻi he tākiekina kovi naʻá ne fai ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá. ʻOkú ne fie maʻu ha meʻa ʻoku lahi angé. ʻOkú ne houtamaki mo fakamālohi. ʻOkú ne fakataumuʻa kiate kinautolu ʻokú ke tokangaʻí; ʻoku tau mātā ha niʻihi ʻoku “mole ʻa e lotó ʻi he manavahē.”4

ʻĪmisi
ko ha finemui ʻoku fakakaukau

ʻOku hē ha niʻihi ʻo e kau akó, ka ʻi he Laumālie ʻo e ʻEikí, te ke lava ʻo tokoni ke nau foki ki he hala totonú. Manatuʻi ʻa e lea ʻa Paulá, “Kuo fakaʻapiʻapi ʻakimautolu mei he potu kotoa pē, ka ʻoku ʻikai efituʻu; moʻua pē, kae ʻikai taʻe ha tokoni; ʻoku fakatangaʻi, ka ʻoku ʻikai liʻaki; kuo lī ki lalo, kae ʻikai tamateʻi.”5

Ko e hā hono ʻuhingá?

ʻOku fakaafeʻi kitautolu ʻe he palōmesi taʻengata ko ʻení ki he ngāue ʻa Kalaisí: “Haʻu kiate au ʻa kimoutolu kotoa pē ʻoku feinga mo mafasiá, pea te u foaki ʻa e fiemālié kiate kimoutolu.”6

Kuo folofola ʻa e ʻEikí: “Ko ia, ke mou fiefia, pea ʻoua ʻe manavahē, he ko au ko e ʻEikí ʻoku ou ʻiate kimoutolu, pea te u tuʻu ʻi homou tafaʻakí; pea te mou fakamoʻoniʻi au, ʻio ko Sīsū Kalaisi, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtua moʻuí, naʻá ku ʻi ai, ʻoku ou ʻi ai, pea te u haʻu.”7

He ʻikai ke tau “fiefia”8pea kei ilifia pē. Ko e fiefiá mo e ilifiá—ʻoku ʻikai haʻana fekauʻaki. Pea kapau te tau muimui ʻi he fekau ʻa e ʻEikí—kapau te tau fiefia—te tau mateuteu ke fakamoʻoniʻi Ia, ko e Fakamoʻui ʻo e māmaní. Te tau ʻiloʻi moʻoni Ia pea fakatokangaʻi Hono fatongia tefito ki hono hiki hake kitautolu pea ope atu ʻi he ngaahi liliu fakatuʻupakē ʻo e māmaní.

ʻOku ʻuhinga ʻa e fiefiá ke falala kiate Ia ʻi he taimi ʻoku ʻikai hoko ai ʻetau palaní. ʻOku ʻuhinga ke lototoʻa ʻi he ngaahi taʻau ʻo e moʻuí, pea ʻi he uesia ʻe he ngaahi fakatamakí mo e faingataʻá ʻetau ngaahi fakaʻamú. Ka ʻoku fakamanatu mai ʻe he ʻEikí, “ʻOku ʻikai ke kakato ʻa hoʻomou fiefiá ʻi he māmani ko ʻení, ka ʻoku kakato ʻa hoʻomou fiefiá ʻiate au.”9

Te ke lava ʻo tala ʻi hoʻo kalasí ʻa e tokotaha ako ʻoku “fiefiá.” ʻOku kei ʻi ai pē ha ngaahi pole mo e palopalema, ka ʻoku nau fehangahangai mo ia ʻaki ʻa e tui mo e falala ki he ʻOtuá. ʻOku nau tangutu ʻi he kalasí, vekeveke ke tali e ngaahi fehuʻí, ʻamanaki ke ʻilo ʻa e ngaahi moʻoni ʻoku akoʻí pea lototoʻa ʻiate kinautolu. Kiate kinautolú, ʻoku ʻi ai ʻa e ʻilo mo e malu ʻi he hiva “Fānau Au ʻa e ʻOtuá”10kae ʻikai ko ha manatu fuoloa ki hono hivaʻi ʻi he Palaimelí. ʻOku nau kau mai ko e fekumi ki ha aʻusia fakalaumālie, fakakaukau, mo e mahino ke tokoniʻi kinautolu ʻi hono tali ʻenau ngaahi fehuʻí. ʻOku nau fie maʻu ke toe fakamālohia ʻenau ʻamanakí ʻi heʻenau moʻui ʻi ha māmani fekeʻikeʻi, pea neongo e ngaahi faingataʻá, ʻoku mālohi ange ʻenau ʻamanakí ʻi heʻenau palopalema fakaʻahó.

ʻI he taimi ne u semineli mo ʻinisititiuti aí—ngali fuoloa ka ʻoku ou pehē—ne haʻu e kalasí ʻoku nau tui. Naʻe ʻikai te nau puputuʻu ʻi he meʻa ne nau ʻilo ʻi he ʻinitanetí, he naʻe ʻikai ha ʻinitaneti. Naʻe ʻikai ke nau maʻu ʻa e ngaahi hohaʻa fekauʻaki mo e tui fakalotú, fakahaá, kau palōfitá pe tui ki he ʻOtuá.

Pea fēfē ʻa e kau ako ʻoku nau mohe he ʻotu ki muí ʻi heʻenau pepá? Pe ko e taʻahine kuó ne toki kosi kotoa hono ʻulú pea ʻikai lava ʻo sio hangatonu atú? Ongo ua ʻokú na faʻa talanoa fiefia maʻu pē ʻi heʻena haʻu ki he kalasí ka ʻoku ʻikai ke na toe feleaʻakí? Fēfē ʻa e tokotaha ako tuʻukimuʻa ka ʻoku hangē ʻoku hōloa ʻene tokangá ki he ngaahi fealeaʻaki fakalaumālié pea lahi ʻene liʻaki kalasí ʻi he taimi ní? Fēfē ʻa kinautolu ʻoku ʻikai ke nau mahuʻingaʻia ʻi he kalasí mo ʻikai loto fie akó? ʻOku faʻa haʻu ha niʻihi ki he kalasí pea nau foki atu ʻoku ʻikai ha meʻa te nau ako—aʻu pē ki he ʻikai maʻu ʻa e Laumālié. Kuo kāsia ʻenau moʻuí ʻi he puputuʻu ʻo e fakakaukaú, ilifiá, ʻahiʻahí, fakatamakí, mo e taʻefiemālié.

ʻĪmisi
ko ha talavou ʻoku loto-taʻotaʻomia

ʻOkú ke fehuʻi loto nai, “Ko e hā e meʻa ʻoku hokó?” ʻIo!

Ilifia mo e siva e ʻamanakí: ko e meʻa ia ʻoku hokó. Ilifia naʻa fakasītuʻaʻi ʻe he ngaahi kaungāmeʻá. Ilifia ki he tuʻunga fakaʻekatēmiká, ngaahi faingataʻá, mo e ngaahi palopalema ʻi ʻapi ʻoku ʻikai ke nau lava ʻo solová. Ilifia naʻa ʻikai ke nau falala ki ha taha pe falala ha taha kiate kinautolu. Ilifia naʻa nau tuenoa, pea ilifia ke ʻi ha kulupu. Ilifia naʻa ʻoku nau hoko ko ha kavenga ki he niʻihi kehé. Ilifia ki he ngaahi siasí pe ko ha tui fakalotu. Ilifia naʻa ʻoku ʻikai ha solovaʻanga pe tokoni ki he faingataʻaʻiá. ʻOku fakatupunga ʻe he ilifiá ʻa e lotosiʻí, siva e ʻamanakí, hohaʻa ʻo e fakakaukaú mo e loto taʻotaʻomiá; ʻoku fakatupulaki ʻe he ilifiá ʻa e loto mamahi ʻoku ʻikai fakaiku leleí. ʻOku hanga ʻe he ilifiá ʻo ʻai ke ke tui he ʻikai mahino ki ha taha, toe kovi ange ko e ʻikai fehuʻi ʻe ha taha, “Ko e hā e meʻa ʻoku hokó?”

ʻOku faʻa hā sino ʻa e ilifiá ʻi he nunuʻa fakamamahi taha—ko e taonākitá.

ʻI hono fokotuʻu ʻe he kōvana ʻo ʻIutaá ha kōmiti ngāue ke vakaiʻi ʻa e taonakita ʻa e toʻu tupú, naʻá ne kole kia Palesiteni Russell M. Nelson, ke fokotuʻu mai ha taki ʻo e Siasí ki he ngāue ko iá. Naʻe vahe mai ʻe Palesiteni Nelson ke u fai ʻa e ngāue mahuʻingá ni. Ne u ʻilo ʻoku tuʻu laveangofua e taha kotoa. ʻOku hoko ʻa e taonakita ʻa e toʻu tupú ko ha faingataʻa ʻi he tapa kotoa ʻo e māmaní. Fakatatau ki he sitetitisitiká ʻoku kau ʻa e taonakitá ʻi he makatuʻunga lalahi ʻo e mālōlō ʻa e toʻutupu taʻu 15 ki he 24. Pea ko ʻeni: “ʻOku liunga 20  ʻa kinautolu ne feinga taonakitá ʻi he taonakita ne malava ʻo hokó.”11Ko ia ʻa e ngaahis itetitisitika fakamamahi ʻe kāinga.

Kuo pau ke tau kau kotoa ʻi hono fakafepakiʻi ʻo e palopalemá ni. ʻI heʻetau hoko ko e mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, kuo pau ke tau tukupā ke fai kotoa te tau malavá ke liliu ʻa e fakakaukau ko e taonākitá ʻa e talí, ko ha solovaʻanga ʻo e palopalemá. Kuo pau ke tau talanoa ki he toʻu tupú fekauʻaki mo e taonākitá pea ʻofaʻi kinautolu ke ʻoua te nau fakakaukau ko ia ʻa e solovaʻanga ki heʻenau mamahí. ʻOku hoko ʻa Palesiteni Thomas S. Monson ko e sīpinga ʻo e kupuʻi lea “ki he fakahaofi.” ʻOku fie maʻu ke tau fatongia ʻaki ia.

Ko e meʻa ia ne fai ʻe he Fakamoʻuí maʻatautolú. Naʻá Ne fakahaofi kitautolu ʻaki e Fakaleleí, pea ʻoku hokohoko atu ʻEne ʻofá ʻaki hono fakamoʻui kitautolú, fakalotolahí pea mo hono ʻomai ʻo e melinó kapau te tau tafoki kiate Ia.

ʻĪmisi
fetakinima ha kau finemui

Te tau lava ʻo fakahaaʻi ʻa e ʻofá kapau ko e fie maʻu ia ʻa e toʻu tupú, kumi ange haʻanau kaungāmeʻa, pea fekumi kiate kinautolu ʻaki ʻa e lea ʻofa mo e angalelei. Te tau lava ʻo ngāue mo e mātuʻá mo e kau pīsopé ke faleʻi kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá, loto-mafasiá pe uesia fakaeʻatamaí. Te tau lava ʻo fakahoko ha liliu ʻi heʻenau moʻuí. Ko kinautolu ʻoku tuʻu laveangofua ki he taonākitá ko e toʻu tupu mo e kau tāutaha kei talavou ʻoku nau faingataʻaʻia ʻi honau tuʻunga ko e tangata pe fefiné. ʻOku fie maʻu ke takatakaiʻi ʻa kinautolu ʻaki ʻa e toʻukupu ʻo honau Fakamoʻuí pea ongoʻi ʻoku ʻofeina kinautolu. ʻI he taimi lahi, ʻoku ui kitautolu ʻe he ʻEikí; ʻokú Ne finangalo ke tau hoko ko Hono ngaahi nima ʻofa. ʻOku fie maʻu ke tau fakalotolahiʻi ʻenau ngaahi kaungāmeʻá ke fai e meʻa tatau.

ʻOku ʻi ai ʻa e fehokotaki ʻo e taonākitá mo e mamahi ʻo e ngaahi fehuʻi taʻe talí, mamahí, tangí, mo e fifilí. Ko ha meʻa fakamamahi ʻa e mole ʻo e ngaahi moʻuí, pea kuo pau ke tau tokoni ʻi ha ngaahi founga foʻou mo lelei ange ʻo e faleʻí, ʻofa mo e tokangá, vāofi mo poupouʻi ʻa e toʻu tupú. ʻAhiʻahi lea ʻaki ʻa e huafa ʻo “Sīsū Kalaisi” ʻi ha feituʻu fakatuʻutāmaki mo ha taha kuo mole ʻa e ʻamanakí. ʻOku malava ʻi hoʻo ui ʻi he loto fakaʻapaʻapa Hono huafá ʻo liliu ha taimi faingataʻa.

ʻOku fehangahangai ha feituʻu ʻe niʻihi mo ia ʻoku nau ui ko e “ngaahi kulupu” ʻo e taonākitá, ko e taimi ia ʻoku taonākita ai ha toʻu tupu pea muimui ha niʻihi kehe ʻi he sīpinga tatau.

Tuku ke u vahevahe atu ha talanoa ʻo ha finemui Pilitānia ʻi hono fakamafola ʻi he Ongoongo BBC ʻi ʻEpeleli 2018. Ko ha talanoa ʻo ha finemui taʻu 16, ko Hati Sparey-South, ʻa ia “naʻá ne ʻosi feinga ke toʻo ʻene moʻuí. Naʻá ne mei toe ʻahiʻahi fai ia ka naʻe taʻe ʻoua ha faiako naʻá ne fakatokangaʻi ʻa ʻene loto mamahí.” Kuo taonākita ha toko tolu ʻo hono ngaahi kaungāmeʻá. Kuó ne moʻua ʻi he loto taʻotaʻomia lahi ʻi ha taʻu ʻe ua.

Naʻe pehē ʻe Hati, “Naʻá ku fuʻu loto mamahi ʻi he taimi lahi. Pea ʻikai ke u lava ʻo mohe.” Naʻe hoko atu ʻa e fakapoʻulí. Ne māvae ʻene mātuʻá, pea toutou tokoto falemahaki ʻene faʻeé koeʻuhí ko ha ngaahi mahamahaki kehekehe. ʻI he lahi e tokangá ki he faʻeé, ne ʻikai fakatokangaʻi ʻe ha taha ʻa e mamahi ne tofanga ai ʻa Hatí. Naʻe ʻikai fehuʻia ʻe ha taha, “ʻOkú ke fēfē? ʻOkú ke ongoʻi fēfē nai?”

Naʻá ne ʻalu ki he kalasí ʻokú ne tui ha falani ʻuli, pea naʻá ne toki kosi kotoa hono ʻulú. Naʻe fehuʻi ʻe he faiakó, “ʻOkú ke sai pē? ʻOkú ke fēfē hake?

Naʻe tali ʻe Hati, “Sai pē.” Ka naʻe ʻikai ke ngata ai. Naʻe fakatokangaʻi ia ʻe ha tokotaha. Naʻá ne pehē, “ʻoku ou ongoʻi mafasia.” “ʻOku ou loto mamahi. Pea naʻe hokohoko atu ʻeku tangí.”

Ne kamata ke tangi ʻa Hati, pea ne ʻasi ʻene tangi lahí hono matá. Ka naʻe ʻikai ke fuʻu tokanga ki ai he taimi ko iá he kuo tokoniʻi ia ʻe ha taha.

Naʻe fai ʻe he faiakó ha fehuʻi angamaheni ʻokú ne fehuʻi ki ha fānau tokolahi. Ka ʻi hono fakahaaʻi ʻoku ʻi ai ʻene tokanga kiate iá, naʻá ne tali ʻa e tokoní. Pea naʻe tokoniʻi ai ʻa Hati.

Naʻe toki fakamatala ʻa Hati kimui, “ʻOku ngali siʻisiʻi ka ʻoku ʻi ai ʻa e mālohi ʻi hoʻo lea ʻaki ki ha tamasiʻi, ʻʻOkú ke fēfē hake?ʻ ʻi heʻenau haʻu ki he loki akó, pea neongo kapau te nau pehē mai ʻSai,” naʻa nau ongoʻi koe.”12

Siʻoku tokoua ko Sefilī R. Holland, “Neongo pe ko e hā ʻokú ke fefaʻuhi mo iá—fakaʻatamai pe fakaeloto pe fakaesino pe ko ha faʻahinga meʻa pē—ʻoua naʻá ke fili ke ke taʻofi e mahuʻinga ʻo e moʻuí ʻaki haʻo fakangata ia! Falala ki he ʻOtuá. Pikitai ki Heʻene ʻofá. ʻIloʻi ʻe ʻi ai ʻe ʻaho ʻe mafoa ngingila mai ai e atá pea ʻe mōlia atu leva e ngaahi haʻahaʻa kotoa ʻo e moʻui fakamatelié. Neongo te tau ongoʻi hangē ha “ipu kuo maumaú,” ʻo hangē ko e lau ʻa e Tangata Sāmé, ka kuo pau ke tau manatuʻi ko e ipu ko iá ʻoku ʻi he nima ia ʻo e tokotaha ngaahi ipu fakalangí.”13 

ʻOku ʻikai ha foomu maʻa kinautolu ʻoku nau malava uesia. Ko e toʻu tupu ʻeni ʻoku nau ifi palasa, hiva ʻi he kuaea, vaʻinga soka, pe faʻo e ngaahi fakataú hili ʻa e akó. ʻOku nau maʻu lotu hanau niʻihi—ko e kaungāmeʻa hoʻo kalasí, neongo kuo fuoloa ʻa e ʻikai ke nau kau ki ha tui fakalotu. Ka ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku angamaheni ʻene hokó: loto mamahi, tō ʻi ha siví, ʻosi mo e kaumeʻá, fakamamahi ʻi he toʻumeʻá, hohaʻa fakaʻekatēmika, pea mo ia ʻoku ʻiloa ko e loto mamahi fakaetoʻutupú.

ʻOku mahuʻinga ki he Siasí ʻa e tuʻunga ʻo e taonākita ʻa e toʻu tupú, fokotuʻu ha ngaahi fakamatala ʻi ha uepisaiti, vitiō ʻi he ngaluopé, tokoni maʻanautolu ʻoku tuenoá, telefoni tokoni, pea mo ha lisi ʻo ha ngaahi fakaʻilonga hangē ko Hatí, ko ha ui tokoni.

Kātaki ʻi hoʻo feangai mo e ngaahi maʻuʻanga tokoni ko ʻení ʻe toe lelei ange ai hono fakahoko ho uiuiʻi ko ha “faiako mei he ʻOtuá.”14

Te tau fakahoko fēfē ki ha taha ʻoku faingataʻaʻia ʻoku ʻafioʻi ʻe he ʻEikí ʻa e ongo ʻokú ne maʻú? Kuó Ne toʻo kiate Ia ʻa hoʻo ngaahi faingataʻaʻiá mo e fehalaaki fakatāutahá. Kuó Ne fua ia maʻau he ʻokú Ne ʻilo pau ʻa e mamahí mo hono ʻuhingá.

ʻE tokoni ʻa e mahino lahi ange kia Sīsū Kalaisí kiate kinautolu kuo siva e ʻamanakí. ʻOku hoko ʻEne ʻofá mo e feituʻu fakaʻofoʻofa kuó Ne teuteu maʻanautolú ʻi he taʻengatá ko ha pōpoaki ʻo e ʻamanaki. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate kinautolu. ʻOku fie maʻu ke nau ʻiloʻi ia. ʻOku pehē ʻe hā ʻi he folofolá, “Ko au ko e ʻEikí ʻoku ou ʻiate kimoutolu, pea te u tuʻu ʻi homou tafaʻakí.”15ʻOku ʻikai ko ʻEne talaʻofá pē kiate kinautolu ʻoku maʻá pe ko ia ʻoku hoko ko ha mēmipa ʻo e fakataha alēlea seminelí. Te ne tuʻu ʻi he tafaʻaki ʻo e toʻu tupú, tuʻu fakataha mo kitautolu ʻi he taimi faingataʻa taha ʻo ʻetau moʻuí. Ko e mālohi ia ʻo e Fakaleleí, pea ʻoku fie maʻu ke akoʻi ia ʻaki ʻa e mālohi ke ongoʻi ʻe kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá.

ʻĪmisi
Ko hono fakamoʻui ʻe Sīsū Kalaisi ha fefine

Tokoniʻi ʻa e kau akó ke ʻilo ha “folofola maluʻi,” ʻa ia te nau lava ʻo fakakaukau ki ai ʻi haʻanau ʻi ha tuʻunga faingataʻa pe fie maʻu ha mālohi ke mavahe. Ko e folofola lelei ʻa e “Ke mou fiefia, pea ʻoua ʻe manavahē, he ko au ko e ʻEikí ʻoku ou ʻiate kimoutolu”16

ʻOku fonu faingataʻa maʻu pē ʻa e moʻuí. ʻOku ʻikai ha taha ia ʻe hao mei ai. ʻIkai ko koe, ʻikai ko au, pea ʻikai ko kinautolu. ʻOku faingataʻaʻia ha toʻu tupu ʻe niʻihi ko ʻenau pehē ko kinautolu pē ʻoku faingataʻaʻiá. ʻOku ngali sai pē ʻa e taha kotoa ia. ʻOku nau maʻu ʻa e fakakaukau kapau te ne ako ʻa e folofolá pea mo tauhi ʻa e ngaahi fekaú mo lotu maʻu pē he ʻikai ke lavea ho lotó, faingataʻaʻia, manakoa, pe kau ʻi ha fakatuʻutāmaki. ʻOku ʻikai ke pē ngāue pehē ia. ʻE hoko mai ʻa e ʻahiʻahí kiate kitautolu kotoa.

ʻOku hoko ʻa e ngaahi palopalemá, polé, ʻahiʻahí, faingataʻá, loto mamahí—pe ko hano faʻahinga fakalea pē—ko e konga ʻo e moʻui matelié ke ne fakamālohia pea langa hake mo kitautolu. Ko e tāpuaki ʻo fakafou ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí ʻetau kei lava pē ʻo “fiefiá.”17

ʻOua ʻe tuku ke mahuʻinga ange ʻa e ngaahi fakahinohino ʻo e ongoongolelei ʻi he mālohi ʻo e Laumālié ke ueʻi fakalaumālie mo fakalotolahiʻi hoʻo kau akó. Teuteuʻi kinautolu ke maʻu ha ueʻi fakalaumālie pea muimui ai. Teuteuʻi kinautolu ke nau maʻu ha fakahā tāutaha hangē ko hono fakamamafaʻi ʻe Palesiteni Nelson.18

ʻI heʻenau fai iá, te nau aʻusia ʻa e mana ʻo e tataki mo e fakahinohino ʻa e ʻEikí, ko ha fakahaaʻi moʻoni ʻa ʻEne ʻofá.

Ko e hā naʻá ku fili ai ke lea ʻi he taonākita fakataha mo e ilifiá, tuenoá, loto mamahí, loto hohaʻá mo e mamahí ʻi ha haʻohaʻonga mamalu pehé ni? Koeʻuhi ko koe, siʻoku kāinga, ʻoku mou kau ʻi he “kau fuofua tokoní.” ka ʻikai ʻoku ou fakaafeʻi atu ke mou kau ki ai. ʻOku moʻoni ʻoku hoko ʻa e taonākitá pea pehē ki he ngaahi ongo ʻoku fakataha pea mo iá. ʻOku fakaʻau ke lahi ʻi hotau toʻu tupú ʻa ia ʻokú ne tauheleʻi ʻa kinautolu kuo fili mo kei talavoú ʻaki ha palōmesi ke nau tui ʻoku ʻikai haʻanau taumuʻa. ʻOku ʻikai pē ke toe loi ia.

ʻĪmisi
fepukenima ʻa e toʻu tupú ʻi ha siakale

ʻOku pelepelengesi ʻa e moʻuí. ʻOku ʻikai ke tau ʻilo ʻa e meʻa ʻe hoko ki ha taha te ne fakaʻohovaleʻi kitautolu. ʻOku tau ongoʻi taʻe mateuteu mo hē pe ko e hā e meʻa ʻe faí. Ka ʻo kapau ʻoku nau haʻu mei he ʻapi ʻoku lotu fakafāmili, ako folofola, mo fakahoko e efiafi fakafāmili ʻi ʻapí, ʻoku faingofua ange ʻa ʻenau “pikí”. Kātaki ʻoua ʻe fai e fehalaaki ʻo pehē ʻoku sai pē ha toʻu tupu he ʻokú ne fakahoko kotoa ʻa e ngaahi meʻá ni. Ko e tali ʻeni ʻa ha talavou ʻi he ʻekitivitī efiafi fakafāmili ʻi ʻapi ʻi hono fehuʻi ki he mēmipa takitaha ke tohi ʻa e meʻa ʻoku mahuʻingaʻia aí. Naʻe tohi ʻe he talavou taʻu 14, “Ke ʻilo ʻoku ʻi ai ha taha ʻoku tokanga mai.”

ʻOku ʻi ai hoku kaungāmeʻa mamae naʻe toki kau pē ki he seminelí ʻi hono taʻu fakaʻosi ʻi he ako māʻolungá. Naʻe ʻikai maʻu lotu; talu mei heʻene taʻu 13. Ko ha tokotaha hiva, peá ne ʻahiʻahi leva ke kau ki he kuaea ʻa e seminelí, ʻo ne lava leva ʻo kau. (Ne fakahoko leva ʻe he tokotaha kotoa ʻa e kuaea seminelí!) ʻOku ʻikai ke ne manatuʻi e ngaahi lēsoni he kalasí. Neongo ia, ko e taimi kotoa pē ʻoku nau hiva aí, ne fonu Laumālie e lokí, peá ne ʻilo ʻoku makehe ia mei he kuaea ʻa e akó ʻoku hiva ai ʻi he kauhala ʻe tahá. Naʻá ne ongoʻi ha meʻa foʻou. Naʻá ne ongoʻi ʻa e Laumālié. Naʻe ʻikai anga ki he Laumālié he ko ʻene haʻu mei ha ʻapi palopalema. Naʻá ne mataʻikoloaʻaki mo falala ki ai. ʻOku mālohi ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí koeʻuhí “he naʻe ʻi ai e taha ke tokoniʻi ia.” Hili ha ngaahi taʻu lahi mei ai, ʻoku kei talanoa pē ki heʻene faiako seminelí, ko ha “faiako mei he ʻOtuá.”19

ʻOku mahuʻinga ʻa hoʻo faiakó ki he lelei ʻa kinautolu ʻoku ʻikai ha niʻihi ke tokoní, pe ʻi ha tuʻunga mālohi ʻa ʻapí. Mahalo ʻoku nau fai ha fehuʻi ke kau ʻi ha fealeaʻaki fakalaumālie koeʻuhí he ko e taimi pē ia ʻoku nau ongoʻi ai ʻa e laumālié ʻi he ʻahó. Kātaki fakamahuʻingaʻi ʻa e faingamālie ko iá pea tuku haʻo taimi maʻanautolu.

He ʻoku maʻu ʻa e fakamoʻuí ʻi he Fakamoʻuí, ʻa ia naʻe “hāʻele hifo ki lalo ʻi he ngaahi meʻa kotoa pē”20ke Ne ʻafioʻi “fakatatau ki he kakanó, koeʻuhí ke ne ʻafoʻi ʻo fakatatau ki he kakanó ʻa e founga ke tokoniʻi ai ʻa hono kakaí ʻo fakatatau ki honau ngaahi vaivai.”21

Fakakaukau ki hono fafanga ʻe Sīsū ʻa e toko nimaafé ʻaki ha ngaahi mataʻi ika mo e mā ko ha kai hoʻatā ʻa ha kiʻi tamasiʻi kimuʻa pea ʻalu hake ki he moʻungá ke lotu. Naʻe kau mai ʻEne kau ākongá ʻi he tahi Kālelí, pea ʻi he poʻulí naʻe hāʻele atu ʻa Sīsū ʻi he fukahi vaí. ʻI heʻenau mamata kiate iá, naʻa nau “tangi kalanga ʻi he manavahē,”22pea naʻá Ne folofola “Fiemālie pē; he ko au pē; ʻoua te mou manavahē.”23

ʻI he haʻu ʻa Pita ʻi he tafaʻaki ʻo e vaká ʻi he pō ko iá ʻi hono fakaafe ʻa e ʻEikí pea kamata ke ne ʻeveʻeva ʻi he fukahi vaí, naʻá ne fiefia ka ko ʻene toe vakai hifo ki he hou ʻa e tahí. Pea naʻá ne tangi kalanga ʻi he manavahē.

Naʻe mafao atu ʻa e toʻukupu ʻo Sīsuú ʻi he ʻofa. Naʻe fakamatalaʻi ʻe Molonai hotau vaivaí ʻake ʻene pehē, “ʻofa ke hiki hake koe ʻe Kalaisi pea ʻofa ke nofo maʻu ai pē ʻi hoʻo fakakaukaú ʻo taʻengata ʻa ʻene ngaahi mamahí mo e pekiá, … mo ʻene ʻaloʻofá mo e kātaki fuoloá, pea mo e ʻamanaki lelei ki hono nāunaú mo e moʻui taʻengatá, ʻi homou ʻatamaí.”24

Naʻá Ne ʻuhinga kiate kitautolu he ko kitautolu kāinga ʻoku tau ʻi he fukahi vaí kotoa.

Naʻe ʻi ai ha feituʻu ʻe taha ʻi he Fuakava Foʻoú, ko ha falukunga kakai ne nau fakatahataha ki ha tangata naʻe “mahaki tete, ʻoku tokoto ʻi he mohengá.”25Naʻe ʻafio ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí ki he tangata naʻe puké pea ongoʻi ʻa e tui ʻo kinautolu naʻe ʻi aí peá Ne pehē, “Ke ke fiemālie.”26

Naʻe folofola ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he kuonga fakaʻosí ni ʻo fakafou ʻia Siosefa Sāmita ki Heʻene kau tamaioʻeiki kuo ʻalu ʻo ngāue fakafaifekaú pea fepaki mo e fakatuʻutāmakí mo e faingataʻá ʻo pehē, “mou fiefia ʻe fānau iiki; he ʻoku ou ʻi homou lotolotongá.”27

Naʻe mamata ʻa Siosefa Sāmita ʻi ha vīsone ki he kau ʻAposetolo ngāue fakafaifekau ki ʻIngilaní “ʻoku nau tuʻu takatakai kuo nau tāvaivaia, mahaehae honau valá mo ake honau vaʻé ʻo nau punou pē, pea ʻoku tuʻu ʻa Sīsū ʻi honau haʻohaʻonga, ka naʻe ʻikai ke nau fakatokangaʻi Ia. Naʻe ʻafio atu ʻa e Fakamoʻuí kiate kinautolu ʻo Ne tutulu.”28

ʻOkú ke lava ke fakatokangaʻi ʻa e sīpingá? ʻOku fakahaaʻi ʻa e mālohi ʻo e tokoni ʻa Kalaisí ʻaki ʻEne ʻi ai ke tokoniʻi maʻu pē kitautolú. Tatau ai pē pe ko e hā e meʻa ʻe hokó, te Ne kau, fakafiemālieʻi, mo fakamoʻui kitautolu kapau te tau haʻu kiate Ia pea kolea hono mālohí ke fakamoʻui kitautolu. ʻOkú ne fakamoʻui maʻu pē ʻa e loto laveá. ʻOku tau fehuʻi, ʻoku anga fēfē ʻene hokó? ʻI he mālohi ʻo e Fakaleleí ʻi heʻetau moʻuí, kae ʻikai ko e fakaʻosí kimuʻa ʻi he fakamāú, ka ʻi he ʻaho kotoa ʻoku tau fekumi ai ke hangē ko Iá, ke ʻofa ʻi he meʻa ʻokú Ne ʻofa aí, ke muimui ʻi Heʻene kau palōfita filí.

ʻI heʻeku ako ʻa e Fakaleleí, ʻoku ou feinga ke fakakaukau ki he tuʻunga faingataʻa ne ʻi ai ʻa e Fakamoʻuí ʻi Heʻene tūʻulutui ʻi he Ngoue ko Ketisemaní ʻo lotú. Hili ʻEne lotú, “ʻo pehē, ʻe Tamai, kapau ko ho finangaló, ʻave ʻa e ipú ni ʻiate au: kae ʻoua naʻa fai hoku lotó, ka ko e finangalo ʻoʻoú.”29 Naʻá Ne pehē ʻi Heʻene mamahí: “ʻOku ʻikai te ke ʻiloʻi ʻa hono fuʻu fakamamahi faú, ʻoku ʻikai te ke ʻiloʻi ʻa hono fuʻu lahi fakamanavaheé, ʻio, ʻoku ʻikai te ke ʻiloʻi ʻa hono faingataʻa ke kātakiʻí.”30 ʻOku fie maʻu ke mahino ki heʻetau toʻu tupú ʻa e kupuʻi lea mahuʻinga ko iá.

ʻĪmisi
fakafiemālieʻi ʻe ha ʻāngelo ʻa Sīsū Kalaisi ʻi Ketisemani

“Pea naʻe fakahā mai ʻa e ʻāngelo mei he langí kiate ia, ʻo ne fakamālohi ia.”31

Naʻe fakahā mai ha ʻāngelo ke fakamālohia ia ʻi Heʻene fie maʻú, koeʻuhí ko ʻEne toʻo kiate Ia e mamafa ʻetau hiá, ngaahi ʻaho fakamamahí, ngaahi vaivaí mo e loto mamahí. Kāinga, ʻi hoʻo ngaahi taimi faingataʻá, kuo teuteu ʻe he ʻEikí ke “takatakai ʻa kimoutolu ʻe [Heʻene] kau ʻāngeló, ke poupouʻi hake ʻa kimoutolu.”32Siʻi kau faiako, mahalo ko koe ʻa e ʻāngelo ko iá.

Naʻe fakamahino kimuʻa ʻe he Fakamoʻuí ʻi he ʻOhomohe Fakaʻosí ʻa Hono Misioná pea talaʻofa ʻa e melinó ʻi Heʻene pehē, “te mou maʻu ʻa e mamahi ʻi māmani: ka mou loto-toʻa; kuó u ikuʻi ʻa māmani.”33Naʻá Ne ʻafioʻi kakato ʻa e meʻa ʻe hokó mo Hono fatongia ki hono fakakakato ʻa e palani lahi ʻo e fakamoʻuí peá Ne fakalotolahiʻi ai ʻene kau ākongá, “Ke mou fiemālie.”

Naʻe pehē ʻe ʻEletā Neal A. Maxwell: “Naʻe ʻamanaki ke hoko mai ʻa e fuʻu mamahi lahi ʻo Ketisemaní kia Sīsū; naʻe ʻamanaki ke hoko mai mo e lavaki ʻa Siutasí. Pea ʻe hoko mai ʻa hono puke pōpula ʻo Sīsuú; ʻa hono fakamovetevete ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá hangē ha fanga sipí; ʻa hono fakamamahiʻi ʻo e Fakamoʻuí; ʻikai maʻu ʻo e fakamaau totonú; kalanga tokolahi ke tukuange ʻo Palāpasa kae ʻikai ko Sīsuú; pea mo e kalusefai fakalilifu ʻi Kalevalé. Ko e hā ha meʻa fakafiefia ai? Hangē ko e folofola ʻa Sīsū: Kuó Ne ikunaʻi ʻa e māmaní! Naʻe ʻamanaki ke hoko ʻo moʻoni ʻa e Fakaleleí. Naʻe fakapapauʻi ai ʻa e toetuʻu ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. “Naʻe fakangata ʻa e maté—naʻe ʻikai lava ʻe Sētane ʻo taʻofi ʻa e Fakaleleí.”34

Te tau lava ʻo akoʻi e moʻoni ne lea ʻaki ʻe Palesiteni Russell M. Nelson: “Ka ne taʻeʻoua ʻa e Fakalelei Taʻefakangatangata hotau Huhuʻí, he ʻikai ha ʻamanaki lelei ʻa ha taha ʻiate kitautolu ke toe foki ki heʻetau Tamai Hēvaní. Ka ne taʻeʻoua ʻEne Toetuʻú, ko e ngataʻangá pē ʻa e maté. Naʻe hoko e Fakalelei ʻa hotau Fakamoʻuí ke malava ai ʻa e moʻui taʻengatá pea hoko ʻo moʻoni ʻa e moʻui taʻe-faʻa-maté ki he taha kotoa.”35

Fakakaukau ki he founga te ke lava ʻo tokoniʻi ai ke mahino ki hoʻo kau akó ʻa e mālohi, ʻEne ʻofa mo e fakaʻapaʻapa ʻa e Fakamoʻuí ki he palani fakalangi ʻa e Tamaí. Lotu ke tokoniʻi kinautolu ke nau ʻilo ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí maʻanautolu pea mo ʻene ʻuhinga ʻi heʻenau moʻui fuʻu faingataʻá.

Fakaʻaiʻai ʻa e ngāue ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻa ia ʻe maʻu ai ʻa e Laumālie ʻo e ʻOtuá.

Hili ʻeku ngāue mo taki ʻi he Tafaʻaki Temipale ʻa e Siasí mo ʻeku saiʻia ʻi he ʻalu ki he temipalé pea mātā ʻa e tuʻu laine ʻa e kau talavoú mo e finemuí ʻi he temipalé ke papitaiso maʻá e pekiá. ʻI hoʻo fakamamafaʻi ʻa e mālohi ʻo e temipalé ʻi hoʻo faiakó, ʻokú ke fakamālohia ʻa e faingamālie maʻongoʻongá ni ke nau ʻilo ʻa Sīsū Kalaisi, ke ʻilo ʻoku haʻu meiate Ia ʻenau “fiefiá.”

ʻOku ou fakamālōʻia ʻa e fakaʻau ke tokolahi ange ʻetau kakai lalahi kei talavou kuo maʻu ʻenitaumeni ʻoku ngāue fakatemipalé. Teunga hinehina, ʻi ha feituʻu fakaʻofoʻofa pea ʻi he kelekele toputapu ʻo fakamoʻoniʻi Ia, naʻe ʻi ai, ʻoku ʻi ai pea ʻe haʻu.36 ʻOku hoko ʻetau ngāue maʻá e ʻEikí ʻi he temipalé ko ha founga ke ongoʻi ofi ange ai ki he Fakamoʻuí.

Fakalotolahiʻi hoʻo kau akó ke maʻu maʻu pē ha lekomeni temipale—fakangatangata pe toutou ʻalu fakatatau ki he taʻu motuʻá mo e tūkungá—pea vahevahe ʻenau ongó kau ki heʻenau ʻi he temipalé, ko e fakahā mo e ueʻi fakalaumālie ʻoku maʻu ʻi heʻenau ala atu ki he tafaʻaki ʻe tahá “ki he ngaahi meʻa ʻo ha maama lelei ange”37pea fai ha ngāue maʻanautolu ʻoku ʻikai ke nau malava ʻo fai ʻa e ngaahi ouaú maʻanautolú.

Naʻe pehē ʻe Palesiteni Nelson, “ʻI hono tukutaha ʻetau tokangá he palani ʻa e ʻOtuá ki he fakamoʻuí, pea mo Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí … te tau lava ʻo ongoʻi fiefia ʻo tatau ai pē ko e hā e meʻa ʻoku hokó—pe ʻikai ke hoko—ʻi heʻetau moʻuí.”38

ʻI hono fakanofo au ko ha ʻAposetolo, naʻe pehē ʻe Palesiteni Monson ke u hoko ko ha fakamoʻoni makehe ʻo e huafa ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he māmaní kotoa. Naʻe ʻikai te u toʻo maʻamaʻa ia. Ne u ako fakamātoato e folofolá ke ʻilo ʻa e ʻEikí ʻaki Hono huafá mo e hingoá. Ko e kotoa ʻo e ngaahi veesi folofola mei he folofolá te u vahevahe mo kimoutolú ʻokú ne fakamanatu mai ʻetau ʻamanaki lelei ʻoku ʻiate Ia. Ko Ia ʻa e:

  • ʻAmanaki Leleiʻanga ʻo ʻIsileli.39

  • Fetuʻu Ngingila ʻo e Pongipongí.40

  • Tauhi-sipi Leleí.41

  • Akonakí.42

  • Pilinisi ʻo e Melinó.43

  • Fakamoʻuí.44

  • Maama ʻo e Moʻui.45

  • Taulaʻeiki Lahi ʻo e ngaahi meʻa lelei ʻe hokó.46

  • Māfimafi ia ke fakamoʻui.47

  • ʻOkú ne maʻu ʻa e mālohi kotoa pē.48

ʻOku hoko ʻa e tākiekina ʻa Kalaisí ʻi he tapa kotoa pē. ʻOku ʻi ai ʻi he taimi ʻoku tau faingataʻaʻia ai mo feinga ke laka ki muʻá. Pea kapau te tau humu, ko ʻEne “maama ʻoku ulo ʻi he fakapoʻuli”49—ko hono Huafá—ʻoku ngingila fau. ʻOkú Ne ʻofeina kitautolu ʻi he taimi fiefiá mo e mamahí.

ʻOku ʻikai fie maʻu ke tau mateʻi pe ko e hā ʻoku fie maʻu ke tau fai ko e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisi. ʻOku hā mahino ʻa Hono halá he kuó Ne tā ʻa e sīpingá. ʻI heʻetau muimui ʻiate Ia, te tau ʻofa ʻi he meʻa ʻa ia ʻokú Ne ʻofa aí. ʻI heʻetau fakafoʻou ʻetau ngaahi fuakava mo Iá ʻi he uike takitaha ʻi heʻetau maʻu ʻa e sākalamēniti māʻoniʻoní, ʻoku lahi ange ʻetau mahinó kau kiate Ia ko e Huhuʻi ʻo e Māmaní,50Laumālie ʻo e moʻoní,51ko e Folofolá.52

Akoʻi ʻa e mālohi ʻo e sākalamēnití ki hoʻo kau akó, tautefito kiate kinautolu ʻoku veiveiuá pea ʻikai ʻilo ʻa e mahuʻinga ʻo e ouau mahuʻingá ni. Tuku ki he tāpuaki ʻo e sākalamēnití ke “ʻiate kinautolu maʻu ai pē ʻa Hono Laumālié,”53ke hoko ko ha meʻa ʻokú ke talanoa ʻaki ke hoko ʻo moʻoni ʻa e mālohi faifakamoʻui ʻo Sīsū Kalaisí, fakafou ʻi Heʻene Fakaleleí.

Tānaki atu ki ai, ʻa e folofola ʻa e ʻEikí fekauʻaki mo Ia ʻa ia ʻokú ne fakahaaʻi mai ʻa Hono natula faka-ʻOtuá mo Hono ngaahi fatongia taʻengata:

  • “Ke mou fakalongolongo, pea ʻiloʻi ko e ʻOtuá au.”54

  • “ʻOku ou mafai ke ngaohi ʻa kimoutolu ke māʻoniʻoni.”55

  • “ʻOku ou fai [e] finangalo [ʻo e Tamaí].”56

  • “Ko au ko e ʻEikí ʻoku ou … fakalāngilangiʻi ʻa kinautolu ʻoku tauhi kiate au.”57

  • “He ʻoku feʻunga ʻa ʻeku ʻaloʻofá kiate kimoutolu.”58

  • “Te ke maʻu ʻa e melinó ʻiate au.”59

  • “ʻOua ʻe manavahē … he ʻoku ʻaʻaku ʻa kimoutolu.”60

ʻE hoku ngaahi kaungāmeʻa, kāinga, ko e Fakamoʻui ia ʻoku ou ʻiló, ʻofa mo fakaʻapaʻapaʻi ʻaki e kotoa hoku lotó. ʻOku ou fakamoʻoni ʻaki hoku lotó kotoa kiate Ia mo ʻEne leleí mo e ʻaloʻofá. Kuó Ne talaʻofa, “he ko hoku ngaahi kaumeʻa ʻa kimoutolu, pea te mou maʻu ha tofiʻa fakataha mo au.”61

Ko hono moʻoní ʻe kāinga ʻoku hoko maʻu pē ʻa Sīsū Kalaisi ko e talí. ʻI he mahino ko ia ʻa Hono misioná mo ʻEne ongoongoleleí, ʻe maʻu ʻa e mālohi ʻi heʻetau ʻofá, tuí mo e falala kiate Iá.

Naʻe fakamatalaʻi lelei ia ʻe Hilamani: “Manatu,ʻoku makatuʻunga ʻi he maka ʻo hotau Huhuʻí, ʻa ia ko Kalaisi, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, kuo pau ke mo langa ai homo makatuʻungá; koeʻuhi ka tuku atu ʻe he tēvoló ʻa ʻene ngaahi matangi mālohí, ʻio, ʻa ʻene ngaahi ngahaú ʻi he ʻahiohio, ʻio, ka faʻaki kiate kimoua ʻa hono kotoa ʻo ʻene ʻuha maká mo ʻene fuʻu afā lahí, ʻe ʻikai maʻu ʻe ia ha mālohi kiate kimoua ke fusi hifo ʻa kimoua ki he vanu ʻo e mamahí mo e faingataʻaʻia ʻoku ʻikai hano ngataʻangá, koeʻuhi ko e maka kuo langa ai ʻa kimouá, ʻa ia ko e makatuʻunga mālohi, ʻa ia ko ha makatuʻunga kapau ʻe langa ai ʻa e tangatá ʻe ʻikai lava ke nau hinga.”62

ʻĪmisi
Ko hono pukepuke ʻe Sīsū Kalaisi ha kiʻi lami

ʻOku ou tuku atu ʻeku tāpuakí ke ke ongoʻi e ʻofa ʻa e ʻEikí ʻi ho moʻuí pea te ke tokoniʻi ho kau akó ke nau maʻu e ongo tatau. ʻOku ou tāpuakiʻi koe ke ke maʻu ʻa e ʻamanaki lelei mo e “fiefia” ʻi he feohi, ueʻi fakalaumālie mo hiki hake koe ʻe he Laumālie ʻo e ʻEikí. ʻOku ou tāpuakiʻi koe ke ke fanongo ki ho kau akó, ke ongoʻi e meʻa ʻoku ʻikai ke nau lea ʻakí pea mo ia ʻoku nau fakahaaʻí, pea maʻu ʻa e ueʻi fakalaumālie ke ʻilo ʻa e meʻa ne mei fai ʻe he ʻEikí. ʻOku ou tāpuakiʻi ho fāmilí, ho uaifí mo e husepānití. Fakatauange ke tau ʻilo ʻa e fakaʻapaʻapa, falala, mo e ʻofa ʻa e kau takí mo au ʻiate koe mo e ngāue mahuʻinga ʻokú ke fai ke ʻomai e ngaahi laumālié kia Sīsū Kalaisi. Fakatauange ke ke ongoʻi ʻa hoʻo tuʻu fakataha mo e ʻEikí ʻi hoʻo fakamoʻoniʻi Ia, ko e Fakamoʻui ʻo e māmani. ʻOku hoko maʻu pē ʻa Sīsū Kalaisi ko e talí.

ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Paaki