Kirkon koululaitoksen uskonnonopettajien konferenssi
Opettajan tarkistusluettelo


30:15

Opettajan tarkistusluettelo

”Opettaminen Vapahtajan tavalla” vanhin Dieter F. Uchtdorfin seurassa

Sunnuntaina 12. kesäkuuta 2022

Suosikki-ihmiseni!

Rakkaat veljeni ja sisareni, rakkaat ystäväni, kuinka upea hetki olla yhdessä ja katsoa tämä hieno, mahtava ja suurenmoinen video, joka näyttää meille, kuinka kirkon jäsenet ja maailman ihmiset voivat opettaa kaiken ikäisiä, jokaista sukupolvea Vapahtajan tavalla.

Niin rakkaat ystäväni, olen hyvin kiitollinen siitä, että saan tänään olla suosikki-ihmisteni eli opettajien seurassa – menneiden, nykyisten ja tulevien! Koska kaikki ovat opettajia tavalla tai toisella, suosikkiryhmäni on mielestäni melko kattava. Rakastan opettajia. Minusta on mahtavaa olla heidän keskellään. Rakastan opettajia elämässäni ja olen heille velkaa enemmän kuin voin koskaan maksaa.

Tieteilijät ovat satojen vuosien ajan tutkineet, mikä tekee erinomaisen opettajan, ja he ovat esittäneet, edistäneet ja julkaisseet laajasti teorioita siitä, mikä tekee oppimiskokemuksesta onnistuneen.

Meidän kaikkien siunauksenamme on oppia kaikkien aikojen suurimmalta opettajalta, Jeesukselta Kristukselta. En usko, että viimeisen kahden tuhannen vuoden aikana on kulunut sekuntiakaan, jolloin – jossakin päin maailmaa – Hänen opetuksiaan ei olisi vaalittu, tutkittu, pohdittu, toistettu ja mallinnettu.

Eikö se ole kaikkien opettajien tavoite? Vaikuttaa pysyvästi hyvällä tavalla? Siunata muiden elämää tavalla, joka ulottuu paljon oppitunnin tai luokkahuoneen ulkopuolelle?

Jeesus Nasaretilaisella on juuri tällainen vaikutus – menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Kuka siis sopisi paremmin tarkastelumme kohteeksi? Jos opimme Häneltä, meistä paitsi tulee parempia opettajia, niin elämäntilanteestamme riippumatta me myös kehitymme suuresti ihmisinä.

Niinpä minulla on etuoikeus ja kunnia puhua teille tänään Vapahtajasta – koska paras tapa tulla paremmaksi opettajaksi on tulla paremmaksi Jeesuksen Kristuksen seuraajaksi.

Lentoa edeltävien tarkastusten tärkeys

Kun olin lentäjä, niin joka kerta istuutuessani kapteenin istuimelle minulla oli mielessäni vain yksi päätavoite – viedä itseni, miehistöni ja matkustajani turvallisesti määränpäähämme. Tämä tavoite vaati keskittymistä ja valppautta.

Tämän keskittymisen ylläpitämiseksi lentäjät tekevät useita lentoa edeltäviä tarkastuksia, käyvät läpi turvatoimia ja tarkastavat mittarien toimivuuden ja mekaanisen luotettavuuden. Jokainen tarkistusluettelon kohta on sellainen, minkä lentäjä on tehnyt satoja (ellei tuhansia) kertoja.

Ammattitaitoinen lentäjä ei koskaan oleta, että koska hän on lentänyt satoja kertoja, hänen ei tarvitse vaivautua tekemään lentoa edeltävää tarkastusta tai että hän voi käydä sen läpi pintapuolisesti silmäillen.

Lentoa edeltävä tarkastus opettaa lentäjiä keskittymään olennaisiin asioihin, jotka tekevät lennosta onnistuneen.

Aivan kuten lentäjällä on erityinen ohjaava tarkoitus, samoin on meillä sanan opettajilla: tuoda sieluja lähemmäksi Kristusta. Aina kun meille on tulossa opetustilaisuus, tämän tavoitteen pitäisi olla päällimmäisenä mielessämme.

Onko meillä opettajina tarkistusluettelo, joka auttaa meitä keskittymään pyhään tavoitteeseemme? Kyllä!

Opettaminen Vapahtajan tavalla

Tässä kuussa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko julkaisee päivitetyn version kirjasta Opettaminen Vapahtajan tavalla. Se on opas kaikille, jotka opettavat evankeliumia – kotona ja kirkossa. Se tulee saataville 70 kielellä Evankeliumiaiheinen kirjasto -sovellukseen. Painettuja kirjoja tulee lähikuukausina.

Tämä aineisto ammentaa Jeesuksen Kristuksen elämästä ja opetuksista opastaen ja innoittaen meitä opettajina. Se auttaa meitä keskittymään opettamiseen siten kuin Hän opetti.

Opettaminen Vapahtajan tavalla tulee auttamaan kaikkia, jotka opettavat. Se voi antaa innoitusta ja opetusta vanhemmille, naapureille, palvelutyöveljille ja -sisarille, lähetyssaarnaajille ja kaikille Jeesuksen Kristuksen opetuslapsille. Opetuslapseus on muiden rakastamista, huolenpitoa, siunaamista ja kohottamista, ja se tarkoittaa opettamista.

Toisin sanoen, jos yrität rakastaa ja palvella niin kuin Jeesus teki, silloin olet opettaja ja Opettaminen Vapahtajan tavalla on sinua ja minua varten. Toivon, että se on sinulle aarre, olitpa sitten uusi tällä matkalla tai kulkenut sitä jo monia vuosia.

Aineiston Opettaminen Vapahtajan tavalla osassa 3 on itsearviointi – aivan kuin lennon tarkistusluettelo – joka voi auttaa meitä keskittymään entistä enemmän opetuspyrkimyksiimme. Se johtaa itsetutkiskeluun, paljastaa sokeat kohdat ja innoittaa huomaamaan tapoja, joilla voimme kehittyä. Se voi olla yhtä hyödyllinen opettajille kuin lennon tarkistusluettelo lentäjille.

Jos sallitte minun niin sanotusti istua viereenne ohjaamoon, haluaisin tehdä kanssanne opettamisen ennakkotarkastuksen. Pyydän teitä ottamaan esiin vertauskuvallisen kirjoituslevyn ja miettimään, kuinka arvioisitte itseänne kunkin kohdan osalta. Tämä itsearviointi voi olla suuri siunaus – tänään ja joka kerta, kun valmistaudumme opettamaan Vapahtajan tavalla.

Keskity Jeesukseen Kristukseen

Tarkistusluettelomme ensimmäisenä kohtana on ”Keskity Jeesukseen Kristukseen”. Tämä on mahdollisuus pohtia, onko Vapahtaja todella opettamisemme keskipisteenä. Pohtikaa näitä kysymyksiä:

  • Opetanko Jeesuksesta Kristuksesta riippumatta siitä, mitä opetan?

  • Tähdennänkö Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä?

  • Autanko oppilaita huomaamaan heidän omassa elämässään Herran rakkautta, voimaa ja armoa?

  • Autanko oppilaita tarkoituksellisesti pyrkimään tulemaan enemmän Jeesuksen Kristuksen kaltaisiksi?

Nämä ovat syvällisiä kysymyksiä!

Totta puhuen evankeliumi on niin laaja, että voisimme opiskella sitä koko elämän, ja se olisi tuskin pintaraapaisu. Kuvitelkaa, että maalaatte maalitaulun, joka on yhtä korkea ja leveä kuin jättimäisen puurakennuksen sivuseinä, ja se voisi edustaa evankeliumin laajuutta.

Meillä kaikilla on suosikkiharrastuksemme evankeliumin piirissä – asioita, jotka kiinnostavat meitä. Historiallisia ajanjaksoja, kirkon ohjelmia, opillisia aiheita tai jopa yksittäisiä pyhien kirjoitusten kohtia. Ja saatamme tuntea houkutusta keskittyä pääasiassa näihin suosikkiaiheisiimme.

Mutta niin suuri kuin evankeliumin opettamisen maalitaulu onkin, sen napakymppi – maalitaulun keskikohta – johon meidän täytyy aina muistaa keskittyä – on pieni. Ja se on keskikohta, jota ei ole annettu meille selitysteoksissa, mielipidekyselyissä tai väittelyissä. Sen on antanut meille Vapahtaja itse.

Mikä se on?

Rakasta Jumalaa ja rakasta muita.

Se on keskipiste.

Muut asiat voivat olla meistä kiinnostavia. Ne saattavat olla jopa tärkeitä. Mutta ne eivät ole keskipiste.

Ne ovat sivuosia. Ne ovat ruokalistamme lisukkeita, kenties pääruoan ohessa oleva salaatti. Ne lisäävät maustetta tai monipuolisuutta ja kenties paljon vitamiineja, mutta ne eivät ole pääruoka.

Mikä sitten on meidän tavoitteemme opettamisessa?

Tavoitteenamme on auttaa niitä, joita opetamme, tulemaan lähemmäksi Kristusta, lisäämään tietoaan ja rakkauttaan Jumalaa kohtaan sekä palvelemaan Jumalaa auttamalla myötätuntoisesti kaikkia Hänen lapsiaan.

Se on keskipiste.

Entä mistä löydämme suurimman esimerkkimme Jumalan ja muiden rakastamisesta?

Vapahtajamme ja Lunastajamme elämästä ja opetuksista.

Kun tuomme sieluja lähemmäksi Kristusta, me autamme heitä kasvattamaan uskoaan ja rakkauttaan Jumalaa kohtaan. Ja me autamme heitä lisäämään myötätuntoaan ja rakkauttaan muita kohtaan.

Aina kun koemme kiusausta kulkeutua sivuun ja harhautua johonkin muuhun aiheeseen, joka saattaa tuntua kiinnostavalta, meidän tulee tosiasiassa kysyä itseltämme:

”Keskitynkö Vapahtajaan riippumatta siitä, mistä aiheesta opetan?”

”Auttaako se, mitä opetan, muita kasvamaan rakkaudessaan Jumalaa kohtaan sekä osoittamaan sitä rakkautta rakastamalla ja palvelemalla sekä toteuttamalla Vapahtajan opetuksia elämässämme?”

Opettajina saatamme puhua enkelten kielillä. Voimme viihdyttää, ilahduttaa, huvittaa ja hämmästyttää. Mutta ellemme ole onnistuneet keskittymään Jeesukseen Kristukseen, olemme katsoneet ohi päämäärämme1 ja opettamisemme on vain varjo siitä, mitä sen pitäisi olla.

Keskittykää aina Vapahtajaamme ja Lunastajaamme Jeesukseen Kristukseen.

Rakasta niitä, joita opetat

Tarkistusluettelon toisena kohtana on ”Rakasta niitä, joita opetat”. Tarkistusluettelon tämän kohdan avulla voimme pohtia omia motiivejamme opettajina, ja se muistuttaa meitä pitämään sydämemme keskittyneenä opettamiemme ihmisten rakastamiseen ja arvostamiseen. Tässä on muutamia kysymyksiä harkittavaksi:

  • Pyrinkö näkemään oppilaat siten kuin Vapahtaja näkee heidät?

  • Pyrinkö tuntemaan ne, joita opetan – ymmärtämään heidän olosuhteitaan, tarpeitaan ja vahvuuksiaan?

  • Rukoilenko oppilaiden puolesta nimeltä?

  • Luonko turvallisen ympäristön, jossa kaikkia kunnioitetaan ja kaikki tietävät, että heidän panostaan arvostetaan?

  • Etsinkö sopivia tapoja ilmaista rakkauttani?

Kuulin eräästä naisesta, joka oli pätevä opettaja lukiossa. Hän oli vuosia kehittänyt opetustapaansa ja vaikuttanut merkittävästi lukiolaisten elämään. Hän osasi käsitellä tätä ikäryhmää täydellisesti.

Eräänä vuonna hän osallistui kesäkurssiohjelmaan, jossa hän opetti paljon nuorempia, aivan erilaisia oppilaita, nimittäin viisivuotiaita lapsia. Lapset olivat tietenkin innoissaan ja täynnä energiaa, kun he työntyivät hänen luokkahuoneeseensa. He olivat hyvin äänekkäitä ja täynnä naurua, he huutelivat, juoksentelivat pulpettien välissä ja jahtasivat toisiaan. Saadakseen luokan järjestykseen tämä opettaja käytti ”opettajan ääntään”, joka toimi lukiolaisten kanssa, kun heidät piti saada rauhoittumaan ja istumaan. Mutta mitä tapahtui?

Koko luokka hiljeni. Lapset pysähtyivät välittömästi ja ryntäsivät kukin silmät suurina vapaan pulpetin luo. Kaikki paitsi kaksi.

Ensimmäinen lapsi, pieni tyttö, lysähti lattialle ja alkoi nyyhkyttää. Vaikka opettaja ei tuntenut pikkutyttöä kohtaan suuttumuksen häivääkään, niin tyttö tunsi, että hänen oli täytynyt tehdä jotakin todella pahaa, ja puhkesi kyyneliin.

Toinen lapsi, pieni mutta tomera poika, katsoi opettajaa pelokkaasti ja ryntäsi ovelle, josta hän katosi salamannopeasti käytävää pitkin. Opettaja mietti, tulisiko poika ikinä takaisin.

Sinä päivänä opettaja sai tärkeän opetuksen: menetelmät, joita hän käytti teini-ikäisten kanssa, eivät toimineet hyvin pienten lasten kanssa.

Siinä on opetus meillekin – teille ja minulle.

Jokainen ihminen, jota opetamme, on Jumalan lapsi, ja hänellä on oma persoona.

Näemmekö heidät samalla tavalla kuin taivaallinen Isämme – ainutlaatuisina yksilöinä, joilla on omat ajatuksensa, tunteensa, koettelemuksensa ja kamppailunsa? Luommeko turvallisen oppimisympäristön – paikan, jossa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi?

Olipa äidinkielemme mikä tahansa, tietävätkö oppilaamme, että puhumme rakkauden yleismaailmallista kieltä? Että arvostamme heitä, että tunnemme heitä kohtaan myötätuntoa ja että kunnioitamme heitä?

Vapahtaja vietti suuren osan elämästään yhteiskunnan hylkiöiden kanssa.

Hän olisi voinut saarnata heille ja tuomita heidät. Sen sijaan Hän otti heidät vastaan, paransi heidät ja lohdutti heitä.

Kyllä, Hän opetti heitä: ”Mene, äläkä enää tee syntiä.”2 Mutta sairaille, syntisille ja vammaisille Hän puhui ja toimi rakkautta, myötätuntoa ja kunnioitusta osoittaen.

Hän näkee meidät kaikki kaikkivaltiaan Jumalan poikina ja tyttärinä – ei itseään alempiarvoisina, vaan henkilöinä, joilla on iankaikkinen mahdollisuus vaeltaa Hänen rinnallaan kirkkaudessa.

Suuri kristitty kirjailija C. S. Lewis heijasti tätä näkemystä opettaessaan: ”On vakava asia elää mahdollisten jumalien ja jumalattarien yhteisössä, muistaa, että tylsin ja ikävinkin ihminen, jonka kanssa voit puhua, voi jonakin päivänä olla olento, jota – jos näkisit sen nyt – tuntisit voimakasta halua palvoa.” Ja hän jatkoi: ”Tavallisia ihmisiä ei ole olemassa. Et ole koskaan puhunut pelkän kuolevaisen kanssa. – – Ne, joiden kanssa vitsailemme, työskentelemme ja solmimme avioliiton, joita loukkaamme ja käytämme hyväksi, ovat kuolemattomia – – iankaikkisia mahtavuuksia.”3

Kun kohtelemme muita tällaisella kunnioituksella, me kuvastamme Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä. Kuten Hän rakasti, me rakastamme. Kuten Hän kohotti, me kohotamme. Kuten Hän opetti, me opetamme.

Muistakaamme rakastaa, kunnioittaa ja kohottaa niitä, joita opetamme.

Opeta Hengen avulla

Tarkistusluettelon kolmantena kohtana on ”Opeta Hengen avulla”. Pohtikaa näitä kysymyksiä:

  • Valmistaudunko opettamiseen hengellisesti?

  • Reagoinko oppilaiden tarpeita koskeviin Hengen kehotuksiin?

  • Luonko olosuhteet ja tilaisuuksia, joissa oppilaat saavat opetusta Pyhältä Hengeltä?

  • Autanko oppilaita tavoittelemaan henkilökohtaista ilmoitusta, tunnistamaan sen ja toimimaan sen perusteella?

  • Lausunko todistukseni usein ja kannustanko oppilaita tekemään samoin?

Yritän usein muistuttaa itseäni siitä, että vaikka kuinka yritän opettaa evankeliumia ja tuoda ihmisiä Jeesuksen Kristuksen luo, en voi käännyttää ketään.

Ainoastaan Pyhä Henki voi tehdä sen.

Me voimme puhua sanat, mutta kääntymys on Hengen asia. Se tapahtuu, kun Pyhä Henki koskettaa sydäntä ja ihminen vastaa Hänen vaikutukseensa seuraamalla Vapahtajaa.

Jos vakuuttavien sanojen tai hyvin perusteltujen argumenttien ansiosta joku ”saadaan vakuuttuneeksi” seuraamaan Jeesusta Kristusta, tämä vakuuttuneisuus voi olla yhtä katoavainen kuin siemen, joka putoaa kallioiseen paikkaan4.

Meidän tehtävänämme ei ole käännyttää. Se ei ole meidän vastuumme.

Mutta mikä on meidän tehtävämme? Opettaa Jeesuksen Kristuksen ja Hänen evankeliuminsa hyvää sanomaa, joka on palautettu meidän aikanamme! Ja meidän tehtävänämme on tukea ja vahvistaa sanamme rehellisillä ja vilpittömillä teoillamme! Elämällämme, sillä kuinka elämme ja toimimme.

Se, reagoiko joku siihen, mitä opetamme, on hänen ja Jumalan välinen asia. Mutta me voimme olla siltana, joka yhdistää heidät ja Pyhän Hengen. Me voimme olla ikkuna, jonka kautta Pyhä Henki tulee heidän elämäänsä. Meidän sanamme ja tekomme voivat opettaa Kristuksen oppia tavalla, joka auttaa oppilaita kokemaan Pyhän Hengen vaikutuksen.

Kuten silloinen vanhin Dallin H. Oaks on opettanut: ”Tutkimus ja järkeily voivat löytää totuuden, – – mutta vain ilmoitus voi vahvistaa sen.”5

Saanen toistaa tuon virkkeen: ”Tutkimus ja järkeily voivat löytää totuuden, – – mutta vain ilmoitus voi vahvistaa sen.”

Toisinaan me ikään kuin kävelemme unissamme läpi elämän. Näemme asioita, mutta tuskin muistamme niitä. Mainoksia, Pinterest-lainauksia, jopa liikennemerkkejä. Suurin osa siitä huuhtoutuu mielemme läpi tunkeutumatta sydämeemme.

Mutta jos Pyhä Henki puhuu teidän sielullenne, minun sielulleni, te ja minä, me emme voi unohtaa sitä, koska se muuttaa teitä, se muuttaa minua. Muistatte, mitä Joseph Smith sanoi luettuaan jakeen Jaak. 1:5: ”Milloinkaan ei mikään kirjoitusten kohta ole tullut voimallisemmin ihmissydämeen kuin tämä silloin minun sydämeeni.”6

Henki voi ottaa tavallisen ajatuksen, joka on puhuttu tavallisella tavalla, ja saada sen palamaan kuin tuli.

Toisen ihmisen kääntymys ei riipu meidän kaunopuheisuudestamme tai pyhien kirjoitusten hallitsemisestamme. Se ei riipu siitä, miten hyvin opetamme tai puolustamme oppia. Se ei riipu älykkyydestämme, karismaattisuudestamme tai kielitaidostamme.

Meidän pitää vain pyrkiä saamaan omakohtainen tieto. Silloin meidän taivaallinen Isämme kutsuu meitä avaamaan suumme aina ja julistamaan Hänen evankeliumiaan riemun äänellä.7 Jos teemme niin, Pyhä Henki todistaa totuudesta.

Meidän ei tarvitse ”olla” mitään enempää tai vähempää kuin sitä, mitä me todella olemme eli Jumalan lapsia ja Jeesuksen Kristuksen seuraajia.

Voitteko riemullisesti ilmaista rakkautenne Vapahtajaa, Hänen evankeliumiaan ja Hänen kirkkoaan kohtaan?

Jos teemme oman osamme, Henki tekee omansa. Tällä tavoin me opetamme Hengen avulla.

Opeta oppia

Tarkistusluettelomme neljäntenä kohtana on ”Opeta oppia” – ei tietenkään vain mitä tahansa oppia, vaan sitä oppia, jonka Jeesus Kristus sai Isältään. Vapahtaja on sanonut: ”Se, mitä minä opetan, ei ole minun oppiani, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.”8 Arvioi, kuinka hyvin noudatat Hänen esimerkkiään, pohtimalla näitä kysymyksiä:

  • Opiskelenko oppia itse?

  • Opetanko käyttämällä lähteinä pyhiä kirjoituksia ja myöhempien aikojen profeettojen sanoja?

  • Autanko oppilaita huomaamaan ja ymmärtämään totuuksia pyhistä kirjoituksista?

  • Keskitynkö totuuksiin, jotka vahvistavat uskoa Jeesukseen Kristukseen?

  • Autanko oppilaita löytämään henkilökohtaista ilmoitusta opista?

Meidän taloudenhoitokaudellamme Herra on sanonut: ”Minä annan teille käskyn, että teidän tulee opettaa toisillenne valtakunnan oppia. Opettakaa tunnollisesti, niin minun armoni on teidän kanssanne.”9

Mitä oppia meidän on määrä opettaa?

Meidän tulee opettaa sanaa, joka tulee pyhistä kirjoituksista sekä apostolien ja profeettojen suusta. Heillä on oikeus ja valtuus selittää ja selventää oppia. Heidän kauttaan Jumala on aina julistanut sanansa sekä antanut opastusta ja ymmärrystä lapsilleen.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon keskeinen ja pelastava oppi on, että Jeesus Kristus on kaikkien Vapahtaja ja Lunastaja. Apostoli Paavali, joka näki ylösnousseen Vapahtajan ja keskusteli Hänen kanssaan, kirjoitti korinttilaisille: ”Minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille, [että Jeesus] Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, – – hänet haudattiin, hänet herätetiin kuolleista kolmantena päivänä – – ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista.”10

Meitä käsketään ”[tarttumaan] Jumalan sanaan, joka on elävä ja voimallinen – – ja johdattaa Kristuksen ihmisen kaitaa ja kapeaa tietä pitkin – – ja vie heidän sielunsa, niin, heidän kuolemattomat sielunsa Jumalan oikealle puolelle taivaan valtakuntaan”11.

Me opettajat emme saa hävetä Jeesuksen Kristuksen evankeliumia.12 Ennemminkin meidän täytyy iloisina korottaa äänemme opettaessamme Hänen oppiaan silloinkin, kun se saattaa joistakin tuntua herjaukselta ja toisista hulluudelta.13 ”Sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat.”14

Edistä uutteraa oppimista

Tarkistusluettelomme viimeisenä kohtana on ”Edistä uutteraa oppimista”. Tämä on muistutus siitä, että uuttera opettaminen on vain puolet yhtälöstä. Toinen puoli – pitkällä aikavälillä ehkä tärkeämpi puoli – on oppilaidemme uuttera oppiminen. Tässä on kysymyksiä, jotka auttavat meitä arvioimaan, johtaako uuttera opettamisemme uutteraan oppimiseen:

  • Autanko oppilaita ottamaan vastuun omasta oppimisestaan?

  • Kannustanko oppilaita tutkimaan evankeliumia päivittäin?

  • Kannustanko oppilaita kertomaan muille oppimistaan totuuksista?

  • Kutsunko oppilaita elämään oppimansa mukaan?

Henkemme tarvitsee jatkuvaa ravintoa, jotta meistä voi tulla niitä valon ja kirkkauden olentoja, jollaisiksi Jumala meidät loi. Kun me tutkimme ja pohdimme Jumalan profeettojen sanoja, me juomme elävää vettä ja kestitsemme itseämme Kristuksen sanalla.

Ei riitä, että me pelkästään luemme sanoja. Meidän pitää ottaa ne varteen. Meidän pitää pohtia niitä ja sisäistää ne.15

Erästä sanontaa mukaillen: ”Opeta ihmiselle evankeliumia, niin olet siunannut häntä päivän ajaksi. Opeta häntä kestitsemään itseään Jumalan sanalla ja saamaan yhteys Pyhään Henkeen, niin olet siunannut häntä koko elämän ajaksi.”

Nimenomaan tämän innoituksen ja henkilökohtaisen ilmoituksen saamisen avulla me rakennamme elämämme Lunastajamme kalliolle.16 Silloin Jeesuksen Kristuksen evankeliumista voi tulla ”elämämme ankkuri”17.

Evankeliumin opettaminen on tärkeää. Vähintäänkin yhtä tärkeää on opettaa muita uppoutumaan rukoukseen, tavoittelemaan Henkeä ja soveltamaan oppimaansa käytäntöön.

Lupaus & siunaus

Rakkaat veljeni ja sisareni, rakkaat ystäväni, rakkaat ja kallisarvoiset opettajat – ja te kaikki olette opettajia, me kaikki olemme opettajia – kiitos uskollisuudestanne ja halustanne tehdä hyvää. Kiitos niistä monista tunneista, joita olette käyttäneet valmistautuen, palvellen ja opettaen muille evankeliumia iloiten.

Kutsun teitä tutkimaan uutta opasta Opettaminen Vapahtajan tavalla ja käyttämään itsearviointia muistuttamaan teitä tarkoituksestanne.

Kun tartumme Jumalan sanaan ja opetamme muita tekemään samoin – opettamalla Vapahtajan tavalla – me osoitamme rakkautemme Jumalaa ja lähimmäisiämme kohtaan. Ja kun kuljemme sitä kaitaa ja kapeaa tietä, me osallistumme siihen tehtävistä pyhimpään johtaen oman kuolemattoman sielumme ja muiden sieluja ”Jumalan oikealle puolelle taivaan valtakuntaan, istumaan Abrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien pyhien isiemme kanssa, eivätkä ne enää lähde pois”18.

Jumala siunatkoon teitä, opettajatoverini, rakkaat ystäväni, palvelutoverini, teidän vilpittömistä pyrkimyksistänne opettaa Vapahtajan nimessä. Kaikkien aikojen suurimman opettajan pyhässä nimessä, Mestarimme nimessä, Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.