Puolustakaa totuutta
Maailmanlaajuinen hartaustilaisuus nuorille aikuisille
Sunnuntai 21. toukokuuta 2023
Presidentti Dallin H. Oaks: Kiitos tuosta kauniista musiikista. Ja kouluasiamies Gilbert, kiitos tuosta ihastuttavasta esittelystä.
Rakkaat nuoret aikuiset, myös lukioikäiset osallistujamme, sisar Oaks ja minä olemme innoissamme voidessamme ilmaista rakkautemme teitä kohtaan ja puhua teille tässä tärkeässä hartaustilaisuudessa. Nämä ovat stressaavia aikoja meille kaikille, mutta Jeesuksen Kristuksen evankeliumi antaa meille runsaasti syitä olla rohkealla mielellä. Jumala on antanut meille profeettansa välityksellä haasteen kestää vastoinkäymisten läpi, ja Jeesuksen Kristuksen opetukset hahmottavat polun, jonka avulla pääsemme jumalalliseen määränpäähämme, iankaikkiseen elämään.
I
Puhuessaan kaltaisellenne yleisölle presidentti Russell M. Nelson antoi tämän tärkeän ohjeen: ”Kun maailma muuttuu yhä enemmän maalliseksi ja vähemmän hengelliseksi, teidän pitäisi muuttua yhä enemmän hengelliseksi ja vähemmän maalliseksi. Pyrkikää puolustamaan periaatetta suosion sijaan.”
Sitten hän antoi tämän haasteen, jonka otamme hartaustilaisuutemme otsikoksi: ”Tuntekaa totuus ja puolustakaa sitä, vaikka totuus ei olisikaan poliittisesti suosittua.”1
Tavoitteemme elämässämme kuolevaisuudessa ja polku, jota meidän tulee kulkea päästäksemme perille, on annettu pelastussuunnitelmassa ja jokin aika sitten asiakirjassa ”Perhe – julistus maailmalle”. Miettikää, millainen näkökulma on tässä presidentti Nelsonin arvokkaassa yhteenvedossa:
”Elämä ei ole yksinäytöksinen näytelmä. Kuolevaisuutta edeltävä aika on todella olemassa. Ja elämä todella jatkuu kuoleman jälkeen. Kuolevaisuutta edeltävä elämä ja kuolevaisuus ovat vain johdantoa kuolemanjälkeiselle elämällemme. Tieto kolmesta kirkkauden asteesta, kuten profeetoille on ilmoitettu, antaa meille pilkahduksen kuoleman jälkeisistä mahdollisuuksistamme. Iankaikkinen elämä on ihmeellistä ja hyvinkin tavoittelemisen arvoista.”2
Meitä myöhempien aikojen pyhiä on siunattu nykyajan ilmoituksella, joka antaa meille paremman ymmärryksen tämän kuolevaisen elämän tarkoituksesta. Kuten presidentti Nelson sanoi, me emme pidä elämää kuolevaisuudessa yksinäytöksisenä näytelmänä. Iankaikkisella matkallamme on ainakin kolme näytöstä. Ensimmäinen näytös on kuolevaisuutta edeltävä elämämme. Seuraavana tulee nykyinen olemassaolomme kuolevaisuudessa, kuin toinen näytös. Elämämme kuoleman jälkeen on kolmas näytös. Tähän viimeiseen näytökseen sisältyy kaikkien koskaan eläneiden kirjaimellinen ylösnousemus ja viimeinen tuomio, jossa meidät osoitetaan siihen kirkkauden valtakuntaan, johon tekomme, valintamme ja halumme ovat tehneet meidät kelvollisiksi.
Jeesuksen Kristuksen palautettu evankeliumi tarjoaa ainutlaatuisen tiedon totuudesta koskien rakastavan taivaallisen Isämme pelastussuunnitelmaa lapsiaan varten.
Maanpäällisen elämämme eli toisen näytöksen tarkoituksena on, että kasvamme kohti iankaikkisen elämän määränpäätämme. Teemme niin voittamalla sen, mitä Mormonin kirjassa kuvataan vastakohtaisuudeksi kaikessa, mukaan lukien monet kiusaukset rikkoa Jumalan käskyjä. Kiusausten kohtaaminen ja voittaminen sekä pyrkiminen lähemmäksi Jumalaa tekemällä oikeita valintoja ja tekemällä parannus vääristä valinnoista auttaa meitä saavuttamaan sen iankaikkisen kasvun, joka on Jumalan lasten elämän tarkoitus kuolevaisuudessa.
Meillä, joilla on Pyhän Hengen lahja ja nykyajan ilmoituksen tuoma valo, on siunauksena monia näkemyksiä. Esimerkiksi Mormonin kirjassa luvataan, että ne, jotka etsivät uutterasti, löytävät, ”ja Jumalan salaisuudet paljastetaan [heille] Pyhän Hengen voimalla”3. Rukoilen, että kaikki, joita rakastan – ja se sisältää kaikki ääneni kuuluvilla olevat Jumalan lapset – toimivat tuon kutsun mukaan löytääkseen ja tunteakseen totuuden.
II
Ensimmäinen totuus koskee avioliittoa. Avioliitto on keskeinen kuolevaisen elämän tarkoitukselle ja sille, mitä sen jälkeen seuraa. Me olemme rakastavan taivaallisen Isän lapsia. Hän on luonut meidät ja antanut kyvyn noudattaa Hänen käskyään lisääntyä ja täyttää maa. Tuo luomisvoima on yksi kallisarvoisimmista lahjoista, mitä meillä on kuolevaisessa elämässä. Keskeistä tuolle lahjalle on kuitenkin siveyden laki – käsky, että luomisvoimiamme tulee ilmaista vain miehen ja naisen välisessä avioliitossa. Tuo käsky on keskeinen Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa. Tuo tosiasia selittää, miksi meillä on erilaiset arvot ja miksi pidättäydymme tietyistä käyttäytymistavoista, jotka näyttävät olevan yleisiä monille ympärillämme.
Asenteemme avioliiton määritelmään ja itse avioliittoon ovat tästä esimerkkejä. Jeesuksen Kristuksen kirkon johtajat ovat erityisen huolissaan siitä, millä tavoin ja missä määrin avioliitto on viime aikoina Yhdysvalloissa muuttunut. Tähän sisältyy se, että Yhdysvaltain kansalaiset, mukaan lukien jotkut kelvolliset myöhempien aikojen pyhiin kuuluvat nuoret miehet ja naiset, pyrkivät yhä useammin lykkäämään avioliittoa. Tämän suuntauksen havainnollistamiseksi tarkastelkaamme kahta avioliittoa koskevaa taulukkoa. Vaikka nämä luvut koskevat Yhdysvaltoja, ne edustavat maailmanlaajuista ongelmaa.
Tästä ensimmäisestä taulukosta käy ilmi, että avioliiton joskus solmineiden yhdysvaltalaisten osuus on vähentynyt merkittävästi. Viimeisten 30 vuoden aikana tämä prosenttiosuus on laskenut kahdeksasta yhdeksään prosenttiyksikköä sekä miesten että naisten kohdalla. Avioliitot ovat selkeästi vähenemässä Yhdysvalloissa.
Tästä toisesta taulukosta näkyy, kuinka siihen liittyen nuorten myöhempien aikojen pyhien avioliiton solmimisikä on kohonnut. Tämä kuvaa myöhempien aikojen pyhiin kuuluvien miesten ja naisten keskimääräistä ikää ensimmäisen avioliiton solmimisajankohtana. Se osoittaa noin viiden vuoden nousua sekä miehillä että naisilla.4
Miettikää, mitä myöhempien aikojen pyhiin kuuluvat nuoret aikuiset menettävät, kun he tietoisesti lykkäävät avioliittonsa solmimista ajallisesti merkittävästi: menetettyjä mahdollisuuksia ja lykkääntyviä siunauksia. Tämä tarkoittaa viivästyksiä siinä tärkeässä henkilökohtaisessa kasvussa, jota tapahtuu aviomiehen ja vaimon välisessä suhteessa, kasvu sellaisissa ominaisuuksissa kuin uhraaminen ja nöyryys. Se tarkoittaa vähemmän tilaisuuksia tehdä yhdessä työtä Jumalan valtakunnan rakentamiseksi. Ja mikä tärkeintä, se tarkoittaa, että syntyy vähemmän lapsia, jotka kasvavat evankeliumin siunausten piirissä. Te tiedätte tämän kaiken, ja teidän tulee tietää, että johtajanne tietävät, että monet naimattomista jäsenistämme eivät heistä riippumattomista syistä solmi avioliittoa aikaisemmin. Puhun siitä lisää myöhemmin.
Kristen, kertoisitko ajatuksiasi tästä.
Sisar Kristen M. Oaks: Sopii. Todellisuudessa avioliitto on lahja. Avioliitto ei ainoastaan anna meille mahdollisuutta lapsiin, vaan se antaa meille myös mahdollisuuden ja kannustimen aloittaa yhdessä kasvamisen matka. Me opimme uhraamaan ja palvelemaan tavalla, joka tulee vain harvoilla muilla tavoin.
Kun olin naimaton, etsin aina tilaisuuksia palvella. Nyt joka ilta päivällisaikaan palveluprojektini istuu suoraan minua vastapäätä. Opin rakastamaan ja auttamaan aviomiestäni paremmin, ja minulla on ystävä, jonka kanssa nauraa ja itkeä. Minulla on puolestapuhuja, opettaja ja kannustaja, joka puolestaan auttaa minua. Avioliitto on luontainen tilaisuus oppia kommunikointia ja näkökulmaa. Haluan kertoa teille, että elämästä tulee parempaa, kun avioliittomme on yhteydessä johonkin itseämme suurempaan ja pääsemme lähemmäksi Vapahtajaamme. Ja haluamme sitä teille kaikille.
Näytelmässä Les Misérables on lause: ”Toista ihmistä rakastaessaan näkee Jumalan kasvot.”5 Missään se ei tapahdu paremmin kuin avioliitossa.
Presidentti Oaks: Maallisin termein lasten hankkimisen lykkääminen – jopa heidän merkittävä väheksymisensä – ilmenee suuntauksessa, josta äskettäin raportoitiin arvostetussa kansallisessa kartoituksessa. Siinä näkyy, että lasten saamisen tärkeys aikuisille on laskenut viimeisten 25 vuoden aikana 66 prosentista 33 prosenttiin.6
Kristen ja minä pohdimme, mikä merkitys tällä lasten tärkeyden kansallisella väheksymisellä on palautetulle kirkolle, kun Kristenin sisko kertoi pienen lapsenlapsensa sanoista. Heidän lukiessaan yhdessä Ystävä-lehteä ja katsellessaan Jeesuksen kuvaa hän pohti sitä, kuinka Vapahtaja kutsui lapsia luokseen. Neljävuotias Anders vastasi tällä innoitetulla selityksellä: ”Etkö tajua? Jeesus rakastaa lapsia.”
Muistakaa siis, että rakastavalla taivaallisella Isällä on suunnitelma nuorille aikuisilleen, ja osana tuota suunnitelmaa ovat avioliitto ja lapset.
Nyt haluamme huvin vuoksi kertoa, mitä opetimme aikoinaan seurustelusta ja hengailusta. Tässä on video siitä, mitä sanoin vuonna 2005, jolloin vanhimmat nuoret aikuiset keskuudessamme tänään olivat vasta noin 12-vuotiaita ja te muut olitte vasta lapsia tai ette olleet edes syntyneet.
Monien vuosien ajan kirkko on neuvonut nuoriamme olemaan seurustelematta ennen 16 vuoden ikää. Ehkäpä jotkut nuoret aikuiset, etenkin miehet, ovat vieneet tämän viisaan neuvon äärimmäisyyksiin ja päättäneet olla seurustelematta ennen kuin ovat 26- tai jopa 36-vuotiaita. Kehotan teitä nyt palaamaan ajassa taaksepäin kanssani ja katsomaan tämän videon vuodelta 2005.
Presidentti Oaks [video]: ”Miehet, jos olette palanneet lähetystyöstänne ja noudatatte yhä sitä poika/tyttö-kaavaa, jota teitä neuvottiin noudattamaan 15-vuotiaiksi asti, teidän on aika kasvaa aikuisiksi. Kootkaa rohkeutenne ja etsikää ihmistä, jonka kanssa kulkea yhdessä parina. Aloittakaa käymällä useilla treffeillä useiden nuorten naisten kanssa, ja kun tuo vaihe johtaa hyvään tulevaisuudennäkymään, edetkää seurusteluun. Nyt on avioliiton aika. Sitä Herra haluaa nuorille aikuisille pojilleen ja tyttärilleen. Miehillä on aloite käsissään, ja teidän miesten tulee käyttää sitä. Ellette tiedä, mitä treffit ovat, ehkä tämä määritelmä auttaa. Kuulin sen 18-vuotiaalta lapsenlapseltani. Treffeihin on kolme kriteeriä: 1) ne on suunniteltu etukäteen, 2) ne maksetaan ja 3) niillä ollaan kahdestaan.
Naimattomat nuoret ystäväni, neuvomme teitä kanavoimaan seurustelunne vastakkaisen sukupuolen kanssa treffeillä käymisen malliin, jolla on mahdollisuus kypsyä avioliittoon, ei hengailumalliin, jolla on vain mahdollisuus kypsyä joukkueurheiluksi amerikkalaisen jalkapallon tapaan. Avioliitto ei ole ryhmätoimintaa – ei ainakaan, ennen kuin lapsia tulee melkoinen määrä.”7
[Video päättyy]
Sisaret, te näytätte nauttineen noista naimattomille miehille annetuista ohjeista. Kristenillä on nyt muutama sana naimattomille naisille.
Sisar Oaks: Presidentti Oaks, tuo video treffeistä on varsin vanha, mutta periaate pysyy samana – seurustelu edeltää yhä avioliittoa.
Koska solmin avioliiton 53-vuotiaana, tiedän, miltä kelvollisen kumppanin odottaminen tuntuu ja miltä tuntuivat siihen usein liittyneet kaipuu, sydämen suru ja kyyneleet tyynylläni. Mutta voin todistaa Herran rakkaudesta niitä urheita sisaria kohtaan, jotka joutuvat odottamaan, koska minä olen tuntenut sen. Sydämeni tuntee myötätuntoa myös uskollisia veljiä kohtaan, jotka myös tuntevat tätä halua. Kamppailu on todellista. Treffeillä käyminen ja sekin, ettei niillä käy, voi olla stressaavaa.
Kun vaikutti siltä, että uskoani ja tulevaisuuttani koetellaan – kun mietin, miksi elämä tuntui niin vaikealta, kun tein parhaani elääkseni evankeliumin mukaan – niin toisinaan minusta tuntui, että olen varmasti tehnyt jotakin väärin. En tehnyt mitään väärin.
Kuten sisar Michelle D. Craig on sanonut: ”Vaikeudet ovat osa suunnitelmaa.” Suunnitelma sisältää kasvua, ja sen tarkoituksena on auttaa meitä etsimään Jumalaa. Sisar Craig lisäsi: ”Taivaallinen Isä on kiinnostuneempi [kasvustanne] Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena kuin Hän on [mukavuudestanne].”8
Jos huomaatte vain kuluttavanne aikaa odottamalla mahdollisuutta päästä naimisiin, lakatkaa odottamasta ja alkakaa valmistautua. Valmistautukaa elämään – hankkimalla koulutusta ja kokemuksia ja suunnittelemalla. Älkää odottako, että onni työnnetään syliinne. Etsikää tilaisuuksia palvella ja oppia. Mikä tärkeintä, turvatkaa Herraan huutaen ”avuksi Herran nimeä päivittäin ja pysyen lujina uskossa siihen, mikä on tuleva”9. Lupaan, että kun teette niin, onnellisuus tulee osaksenne.
Presidentti Oaks: Kristen on antanut teille sisarille arvokkaita neuvoja. Hänen neuvonsa eivät ole vanhoja tai vanhanaikaisia. Itse asiassa minunkaan neuvoni naimattomille miehille eivät ole vanhanaikaisia. Jeesuksen Kristuksen kirkon johtohenkilöt ovat aivan yhtä huolissaan avioliitosta kuin olimme 20 vuotta sitten. Olemme huolissamme myös syistä, kuten siitä, ettei nuorilla naimisissa olevilla ole varaa ostaa asuntoa, ja siitä, että opiskelijoiden velkamäärät kasvavat.
Kuten te nuoret aikuiset liiankin hyvin tiedätte, te ette ole näiden olosuhteiden syy vaan niiden uhri. Mitä siis tehdä? Menkää eteenpäin uskossa ja tehkää parhaanne asuntomarkkinaolosuhteissa, jotka eivät ole yhtä suotuisat kuin mitä minä ja isovanhempanne kohtasimme alkuvuosinamme. Ja erityisesti pyrkikää supistamaan opintovelka minimiin.
Jumalan suunnitelman mukaan me voimme saada kaiken, mutta emme siinä järjestyksessä kuin maailma näyttää sanelevan. Haluamme auttaa muistuttamalla teitä Jumalan suunnitelmasta ja edeltäjiemme arvokkaista esimerkeistä. Varhaiset pioneerimme jättivät kotinsa ja omaisuutensa tuodakseen perheensä hengelliseen turvaan Kalliovuorille. Tänään me kehotamme teitä olemaan jättämättä hengellistä turvaa ja perhettä hankkiaksenne aineellista omaisuutta.
III
Nyt käsittelen joitakin asioita, jotka huolestuttavat myös rakkaita lukiolaisia kuulijakunnassamme.
Maanlaajuisesti ikätoverinne kärsivät ahdistuksesta, ovat alttiita huumeille, ovat riippuvaisia sosiaalisesta mediasta ja hakeutuvat terapiaan ennätysmäärin. Nämä vaikutteet vaikuttavat teihin, mutta hyvät uutiset voittavat kohdallanne tämän kaiken.
Te tiedätte, että olette Jumalan lapsia, joilla on ainutkertainen jumalallinen perintö. Jumala rakastaa teitä. Hän on voimallinen ohjaaja, ja Hän on luvannut auttaa teitä, jos vain etsitte Häntä Hänen opettamallaan tavalla. Juurruttakaa mieleenne ja henkilökohtaiseen tärkeysjärjestykseenne se voimallinen totuus, että te olette Jumalan rakkaita lapsia. Hänen rakkautensa antaa teille itsekunnioitusta, voimaa ja motivaatiota taistella kaikkia elämässänne kohtaamianne ongelmia vastaan. Älkääkä koskaan unohtako, että Hänen palvelijansa rakastavat teitä. Me rakastamme teitä.
Sain äskettäin arvokkaan kirjeen 16-vuotiaalta tytöltä, joka asuu osavaltiossa, jossa meillä on vähän jäseniä. Kutsun häntä Amyksi. Hänen kirjeensä on tärkeä, koska hän ilmaisee tunteita, jotka ovat yleisiä nuorille kaikkialla kirkossa. Amyn pitkä kirje sisältää seuraavat osat. Olen pyytänyt yhtä ikätovereistanne lukemaan hänen sanansa.
Amy: ”Minusta tuntuu, että saan joskus epäjohdonmukaisia ja sekavia viestejä kirkolta. Päivittäisessä elämässäni näen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenten toimivan sosiaalisessa mediassa aivan kuin he eivät olisi osa tätä evankeliumia. – – Minusta tuntuu, että olen seurakuntani ainoa nuori nainen, joka näkee ne asiat, joiden itse näen olevan vialla maailmassa. – – En oikeasti ymmärrä, miksi niin monet kirkkomme nuoret eivät näe mitään ongelmaa siinä, että ihmiset vaihtavat sukupuoltaan joka toinen päivä, käyvät treffeillä samaa sukupuolta olevien ihmisten kanssa taikka eivät samaistu mihinkään sukupuoleen. – –
Seurakunnan tai vaarnan nuorten tilaisuuksissa minua pyydetään määrittelemään sukupuoleni tai koulussa minua pyydetään tanssimaan tytön kanssa, joka ajattelee olevansa poika. Tiedän, että meidän pitäisi rakastaa kaikkia ja osoittaa heille kunnioitusta, ja niin minä teenkin aina. Minusta [vain] tuntuu, että on raja, joka on ylitetty. – – Toivon, että kirkon johtajat puhuisivat enemmän tästä ongelmasta.”10
Presidentti Oaks: Tämä on kirje nuorelta naiselta, joka on suunnilleen samanikäinen kuin jotkut lukiolaiset tässä yleisössä. Miksi hänen kirjeensä vaikuttaa minuun niin syvästi? Hän haluaa tehdä oikein, mutta tuntee olevansa sellaisten arvojen ja käyttäytymistapojen ympäröimä, jotka hän kokee vääriksi, eikä hän vain tiedä, mitä tehdä asialle. Hän haluaa puolustaa totuutta, mutta hän ei osaa tehdä sitä rakkautta osoittaen. Ensign Collegessa nuorille aikuisille pitämässämme hartaustilaisuudessa vanhin Clark G. Gilbert ja minä kuvailimme tätä haastetta pitää lujasti kiinni rakkaudesta ja samalla julistaa totuutta. Voimme yhä rakastaa muita ja löytää yhteisen pohjan tinkimättä tuntemistamme totuuksista.11
Amy kirjoittaa kirjeessään kirkon ystävistä, jotka ovat hämmentyneitä sukupuolestaan. Tätä tilaa kutsutaan sukupuolidysforiaksi. Tämä hämmennys voi saada eri muotoja eri aikoina ihmisen elämässä. Asianomaisten henkilöiden ja perheenjäsenten tulee siksi katsoa asiassa pitkälle sekä pyrkiä luottamaan iankaikkisiin periaatteisiin ja toimimaan niiden pohjalta. Olen pohtinut tätä aihetta jonkin aikaa. Koska tunnen rakkautta niitä kohtaan, joita tällaiset aiheet koskettavat, Henki on innoittanut minua hyödyntämään tätä tilaisuutta tähdentääkseni kallisarvoisia totuuksia, jotka Jeesuksen Kristuksen evankeliumi ilmoittaa avuksi tällaisessa hämmennyksessä.
Nuoret miehet ja naiset, teidän kirkon, seminaarien ja instituuttien johtohenkilöillänne ja opettajillanne sekä vanhemmillanne on vastuu ja innoitus opettaa teille Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin totuuksia. Teillä on arvokas Nuorten voimaksi -kirjanen, joka rakentuu taivaallisen Isämme pelastussuunnitelman periaatteille, Jeesuksen Kristuksen sovitustyölle ja liitoille, jotka teimme mennessämme kasteelle ja jotka uudistamme joka lepopäivä nauttimalla sakramentin. Sen ensimmäisillä sivuilla on tämä lupaus: ”Kun nämä totuudet ovat oppaanasi, voit tehdä innoitettuja valintoja, jotka siunaavat sinua – – koko iankaikkisuuden.”12
Kun Jeesukselta kysyttiin, mikä on lain suurin käsky, Hän mainitsi kaksi. Ensimmäinen oli rakastaa Jumalaa, minkä osoitamme pitämällä Hänen käskynsä. Toinen oli rakastaa lähimmäistämme.13 Meidän täytyy noudattaa molempia, eikä se ole helppoa. Monilla meistä on taipumus kiinnittää vähemmän huomiota lähimmäisemme rakastamiseen ja tähdentää liikaa lain (käskyjen) noudattamista. Tämä on epäilemättä oma taipumukseni, koska minulla on juristin koulutus. Onhan Jumalan rakastaminen ja rakkautemme osoittaminen Jumalaa kohtaan pitämällä Hänen käskynsä ensimmäinen suuri käsky. Ja tietenkin meidän on helpompi arvioida itseämme ja muita sen perusteella, noudatammeko me lakia. On kuitenkin myös erittäin tärkeää, että jokainen meistä pitää toisen käskyn, joka on ”yhtä tärkeä”14: rakastaa lähimmäisiämme niin kuin Jeesus rakastaa meitä15.
Suosikkini jumalallisista esimerkeistä näiden kahden suuren käskyn yhdistämisestä ja noudattamisesta on se, mitä Vapahtaja teki kohdatessaan tämän kysymyksen. Johanneksen evankeliumin kahdeksannessa luvussa kerrotaan, kuinka ryhmä kirjanoppineita ja fariseuksia toi naisen Jeesuksen tuomittavaksi. Heidän motiivinaan oli saada Vapahtaja ansaan tämän joutuessa valitsemaan joko Mooseksen lain tai Rooman lain kiistämisen, sillä Rooman laki ei sallinut Mooseksen lain määräämää kuolemanrangaistusta niissä oloissa. Esimerkin arvo meille tänään on kuitenkin siinä, miten Jeesus vältti ansan ja antoi voimallisen opetuksen siitä, kuinka soveltaa molempia suuria käskyjä.
Ensinnäkin Vapahtaja riisui tehokkaasti aseista ne, jotka pyrkivät soveltamaan lakia välittömästi. Hän teki sen pakottamalla heidät tutkimaan itseään. ”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä”, Hän sanoi, ”heittäköön ensimmäisen kiven.”16 Kun häpeään saatettu väkijoukko poistui paikalta, Vapahtaja käytti rakkauden voimaa. Hän kieltäytyi armollisesti tuomitsemasta naista, ja tuo rakastava teko nosti naisen uuteen elämään. Lain soveltaminen tapahtuisi myöhemmin, kun nainen tuomittaisiin koko elämänsä perusteella, parannus mukaan lukien. Mutta tuossa sitä aiemmassa tilanteessa Vapahtaja osoitti rakkautta ja armoa pidättymällä tuomitsemasta ja vahvisti sitten lain sanomalla: ”Mene, äläkä enää tee syntiä.”17
Aina tarvitaan sitä, että yhdistetään niin laki kuin rakkaus ja että niitä sovelletaan innoitetun aikataulun mukaan. Vanhin Christofferson on muistuttanut meitä, että ”ensimmäisen käskyn asettaminen ensimmäiselle sijalle ei vähennä eikä rajoita kykyämme pitää toinen käsky. Päinvastoin se vahvistaa ja lujittaa sitä. – – Rakkautemme Jumalaa kohtaan kohottaa kykyämme rakastaa muita täydemmin ja täydellisemmin, koska toimimme pohjimmiltaan Jumalan kumppaneina huolehtiessamme Hänen lapsistaan.”18
Miettikää näitä kahta ilmaisua, joista toinen on äskettäin BYU:ssa puhuneen henkilön ja toinen erään johtavan auktoriteetin aikaisemmasta puheesta.
”Koko pelastussuunnitelman työ, joka huipentuu Herran Jeesuksen Kristuksen suureen sovitusuhriin, on antaa meille mahdollisuus tulla rakkauden täyttämiksi olennoiksi, jotka ovat syvimmässä yhteydessä toisiin ihmisiin. – –
Tämä opettaa meille, että käskyjen ja [kaiken profeetallisen ohjauksen] – mukaan lukien perhejulistuksen arvokkaat totuudet – tarkoituksena on ohjata meitä Jumalan teille, jotta meistä tulisi rakkauden täyttämiä olentoja.”19
Nyt se toinen puhe:
”Se, että yrittää miellyttää muita ennemmin kuin Jumalaa, kääntää ensimmäisen ja toisen suuren käskyn päälaelleen. Se on sitä, että unohdamme, mihin suuntaan katsomme. Ja silti olemme kaikki tehneet sen virheen ihmisten pelon vuoksi. – –
Vapahtaja, meidän suuri Esikuvamme, katsoi aina Isäänsä. Hän rakasti ja palveli lähimmäisiään mutta sanoi: ’En minä ole ihmisten kiitoksen tarpeessa’ (Joh. 5:41). Hän halusi niiden, joita Hän opetti, seuraavan Häntä, mutta Hän ei tavoitellut heidän suosiotaan.”20
Nämä kuvaukset rakkaudesta ja laista ovat molemmat todellisia oppaita siinä, mitä Jumala on käskenyt meitä tekemään. Olen aiemmin viitannut siihen, että ”yritämme jatkuvasti tasapainoilla rakkauden ja lain kahden käskyn välillä”21, mutta nyt uskon, että tämä tavoite voidaan paremmin ilmaista pyrkimyksenä elää molempien käskyjen mukaan entistä täydemmin. Jokainen, joka ei kohtele sukupuoli-identiteettiin liittyvien haasteiden kanssa kamppailevia henkilöitä rakkaudella ja arvokkaasti, ei noudata ensimmäisen ja toisen suuren käskyn opetuksia. Siten Jumalan lakia koskevassa kysymyksessä meidän on muistettava, että Jumala on ilmoittanut yhä uudelleen, että Hän loi ihmiset mieheksi ja naiseksi.22 Mitä tulee velvollisuuteemme rakastaa lähimmäistämme, meidän on muistettava, että Jumala on käskenyt meitä rakastamaan myös niitä, jotka eivät noudata kaikkia käskyjä.
Jos te, joku perheenne jäsen tai ystävänne kamppailette tähän identiteettihämmennykseen liittyvien asioiden kanssa, kehotan teitä soveltamaan sekä evankeliumin lakia että Vapahtajamme ja Lunastajamme rakkautta ja armoa – Hänen, joka auttaa ja opastaa teitä, jos kärsivällisesti vaellatte Hänen polkujaan. Jeesus Kristus, joka on sanonut olevansa ”maailman valo”23, opettaa meille polun, jota meidän on seurattava, jotta voimme saada taivaallisen Isämme parhaimmat siunaukset. Hän opettaa meitä pyhien kirjoitusten, profeettojensa ja henkilökohtaisen ilmoituksen välityksellä. Hän rakastaa meitä ja ohjaa meitä, kun pyrimme seuraamaan Häntä sinne, minne Hän meitä johdattaa.
IV
Tähän liittyvä ja tutumpi aihe on tunne romanttisesta vetovoimasta samaa sukupuolta oleviin henkilöihin. Tällaiset vetovoiman tunteet eivät tietenkään ole syntejä, ellei niiden pohjalta toimi. Mutta kuinka suhtaudumme tällaisiin tunteisiin – meissä itsessämme tai muissa?
Ensimmäinen neuvoni on muistaa, että riippumatta siitä, mikä oma variaatiomme sitten onkin taivaallisen Isämme luomusten monimuotoisuudessa, Hän rakastaa meitä kaikkia ja Hänen täydellisessä onnensuunnitelmassaan on paikka kaikille. Me osoitamme rakastavamme Häntä pitämällä Hänen käskynsä, mukaan lukien rakkaus Hänen lapsiaan kohtaan.
Kun henkilöt ja perheenjäsenet kokevat tällaisia tunteita, heidän tulee varoa nimikkeitä. Presidentti Russell M. Nelson puhui tästä maailmanlaajuisessa hartaustilaisuudessa viime vuonna. Hän opetti, että nimikkeet ovat yleismaailmallisesti rajoittavia, koska ne jakavat meitä ja rajoittavat sitä, mitä ihmiset ajattelevat itsestään ja toisistaan. Niinpä hän opetti, ettei ”mikään tunniste saa syrjäyttää tai korvata tai asettua etusijalle, kun kyse on näistä kolmesta pysyvästä nimityksestä: ’Jumalan lapsi’, ’liiton lapsi’ ja ’Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi’.” Sitten hän varoitti:
”Mikä tahansa tunniste, joka ei sovi yhteen näiden kolmen perusnimityksen kanssa, tuottaa teille lopulta pettymyksen. Muut nimikkeet tuottavat teille aikanaan pettymyksen, koska niillä ei ole voimaa johtaa teitä kohti iankaikkista elämää Jumalan selestisessä valtakunnassa.”24
Se, millä on voima johtaa meidät iankaikkiseen elämään ja selestiseen valtakuntaan, ovat liitot, joita solmimme. Edelleen viime vuonna presidentti Nelson opetti meille:
”Kun sinä ja minä olemme tehneet liiton Jumalan kanssa, meidän suhteemme Häneen tulee paljon läheisemmäksi kuin ennen liittoamme. Nyt meidät on sidottu yhteen. Koska olemme tehneet liiton Jumalan kanssa, Hän ei koskaan väsy pyrkimyksissään auttaa meitä emmekä me koskaan uuvuta Hänen armollista kärsivällisyyttään meitä kohtaan. Jokaisella meistä on erityinen sija Jumalan sydämessä.”25
Vain muutama kuukausi sitten presidentti Nelson muistutti meitä jälleen kerran siitä, että ”liittojen – – pitäminen itse asiassa helpottaa elämää! Jokaisella, joka solmii liittoja kastealtaassa ja temppelissä – ja pitää ne – on entistä suurempi pääsy Jeesuksen Kristuksen voimaan.”26
Liittojen pitämiseen liittyvää henkilökohtaista voimaa lisää Vapahtajamme suurenmoinen opetus siitä, että kuolevaisen elämän haasteiden keskellä meidän tulee pysyä iloisina ja rohkeina27.
Vanhin Jeffrey R. Holland muistutti muutama kuukausi sitten pitämässään maailmanlaajuisessa puheessa, että Jeesus antoi tämän opetuksen ristiinnaulitsemisensa aattona. Kuinka Jeesus saattoi puhua iloisuudesta ja rohkeudesta kaiken sen ahdistuksen keskellä, jota Hän kohtasi? Vanhin Holland selitti:
”Jopa siinä kohtalokkaassa ilmapiirissä, joka varmasti vallitsi viimeisellä aterialla, Kristus yhä [muistutti] opetuslapsiaan syystä [siihen] ja heidän velvollisuudestaan pysyä rohkeana [ks. Joh. 16:33]. – –
Varmastikin tämä osoitus Hänen uskostaan, Hänen toivostaan ja rakkaudestaan tulee siitä, että Hän tietää, kuinka kertomus päättyy. Hän tietää, että vanhurskaus voittaa, kun lopputilitys tehdään. Hän tietää, että valo voittaa pimeyden aina ja ikuisesti ja ikuisesti ja ikuisesti.”28
Kristen, haluaisitko sanoa muutaman loppusanan tälle rakkaalle ryhmälle?
Sisar Oaks: Kaikki, mitä olemme sanoneet täällä, voi tuoda siunauksia elämäämme. Me kaikki tunnemme kertomuksen siitä, kuinka myrkkykäärmeet hyökkäsivät israelilaisia vastaan erämaassa. Mutta tänä iltana se on teidänkin tarinanne. Jumalan käskyn mukaan Mooses teki sauvan, joka oli vertauskuva Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta. Sitten Mooses kehotti kaikkia katsomaan ylös, niin he paranisivat haavoistaan.
Tänä iltana, aivan kuten israelilaisia, meitä vastaan hyökätään eri uskonkäsitysten vuoksi, joita me pidämme pyhinä. Minä pyydän myös teitä katsomaan Jumalaan ja elämään. Katsokaa kohti tänä iltana puhuttuja sanoja, profeettamme sanoja, pyhiä kirjoituksia, pelastussuunnitelmaa ja patriarkallista siunaustanne. Rukoilkaa, niin Herra on kanssanne. Se ei tarkoita, että kukaan meistä selviytyisi vahingoittumattomana, mutta se tarkoittaa, ettemme ole yksin ja että menemme eteenpäin ohjattuina ja suojeltuina meitä ympäröivältä pahalta. Se tarkoittaa, että me tunnemme totuuden ja nautimme Hengen vaikutuksesta. Kutsun teitä katsomaan Jumalaan ja elämään.
V
Presidentti Oaks: Olemme puhuneet pelastussuunnitelmasta – kaikista kolmesta näytöksestä, joista on ilmoitettu, etenkin tämän kuolevaisen elämän tarkoituksesta.
Olemme puhuneet avioliiton ja lasten roolista ja aikataulusta.
Olemme opettaneet, että meidän tulee ahkerasti pyrkiä tuntemaan Jeesus Kristus, tuntea Hänen rakkautensa ja uskoa Häneen ja Hänen rakastavaan johdatukseensa liittopolulla kohti iankaikkista määränpäätämme.
Olemme puhuneet kahdesta suuresta käskystä – rakastaa Jumalaa ja rakastaa lähimmäisiämme – ja opettaneet, että molempia tulee noudattaa.
Kaikissa huolissamme, kun käsittelemme kaikkia haasteitamme, kehotamme meitä olemaan iloisia ja rohkeita, koska Hän on voittanut maailman. Mekin voimme tehdä niin. Muistakaa, että Isämme suunnitelma on onnensuunnitelma.
Todistan Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta, joka on tie, totuus ja elämä. Hänen, Jeesuksen Kristuksen, pyhässä nimessään. Aamen.