”Pyhien kirjoitusten kertomusten aika”, Ystävä, toukokuu 2024, sivut 30–31.
Pyhien kirjoitusten kertomusten aika
”Onko kenelläkään kirjaa, jonka hän haluaisi minun lukevan tänään?” opettaja Otoo kysyi.
Tämä kertomus tapahtui Ghanassa.
”Nyt on lukuhetki”, opettaja Otoo sanoi.
Nyameye ryhdisti asentoaan. Lukuhetki oli hauska asia!
Joka päivä koulussa heidän opettajansa luki jonkin kirjan ääneen luokalle. Toisinaan hän luki eläimistä. Toisinaan hän luki ihmisistä muissa maissa. Ja toisinaan hän kysyi luokalta, oliko jollakulla kirja, jonka he haluaisivat hänen lukevan.
”Onko kenelläkään kirjaa, jonka hän haluaisi minun lukevan tänään?” opettaja Otoo kysyi.
Nyameye nosti kätensä. ”Minulla on!” Hän kurottautui laukkuunsa ja kaivoi esiin lempikirjansa. Se oli Mormonin kirjan kertomuksia -kirja! Hän oli ottanut sen mukaan lukeakseen sitä koulun jälkeen, kun hän odottaisi, että äiti hakisi hänet. Kuvien näkeminen auttoi häntä ymmärtämään pyhien kirjoitusten kertomuksia.
Opettaja Otoo hymyili nähdessään ison kirjan. ”Emme ehdi lukea sitä kokonaan. Onko jokin tietty kohta, jonka haluaisit minun lukevan?”
”Joo”, Nyameye sanoi. Hän selaili sivuja, kunnes löysi lempikertomuksensa. ”Voisitko lukea tämän? Sen nimi on ’Lehin uni’.”
”Mistä se kertoo?” opettaja Otoo kysyi.
”Se kertoo profeetasta, joka sai näyn. Hän näki kauniin puun, jossa oli herkullisia hedelmiä.” Nyameye osoitti kuvaa puusta. ”Hän halusi perheensä syövän hedelmää hänen kanssaan. Voitko lukea sen?” Nyameye ojensi kirjan opettajalleen.
”Totta kai”, opettaja Otoo sanoi. Sitten hän alkoi lukea ääneen. Hän luki puulle johtavasta kapeasta polusta. Hän luki rautakaiteesta. Ja hän luki käskyjen pitämisestä.
Nyameyen ystävä Selorm nosti kätensä. ”Millainen puu se oli?” hän kysyi Nyameyelta.
”En tiedä”, Nyameye sanoi. ”Mutta sen hedelmä oli todella hyvää. Sen täytyy olla vieläkin parempaa kuin mangopuu!” Sitten Nyameye pysähtyi ajattelemaan. ”Kirkossa olen oppinut, että hedelmä kuvaa Jumalan rakkautta. Niinpä tuntuu järkevältä, että se oli niin maukasta ja erityistä!”
Kun oppitunti oli ohi, Nyameye istui ulkona odottamassa äitiään. Hän otti esiin Mormonin kirjan kertomuksia -kirjansa lukeakseen lisää.
”Se oli hyvä kertomus”, Selorm sanoi. Hän istuutui Nyameyen viereen. ”Voinko lukea kanssasi toisenkin kertomuksen?”
”Joo!” Nyameye siirtyi toiseen kertomukseen. He lukivat Abinadista ja kuningas Nooasta.
Muitakin luokkatovereita tuli kuuntelemaan. Kun heillä oli kysymyksiä, Nyameye vastasi heille. Hän myös esitti heille kysymyksiä heidän lukemistaan kertomuksista!
Pian Nyameye näki äitinsä kävelevän heitä kohti. ”Kiitos, että luitte kanssani”, hän sanoi muille lapsille. Hän sulki kirjan ja hymyili. Hän oli iloinen siitä, että hänen ystävänsä pitivät hänen lempikertomuksistaan yhtä paljon kuin hän itsekin piti.
Kuvitus Zhen Liu