”Lahjan jakamista”, Ystävä, elokuu 2024, sivut 18–19.
Lahjan jakamista
”Voinko minäkin saada siunauksen?” Maddie kysyi.
Tämä kertomus tapahtui Yhdysvalloissa.
Kop, kop!
Maddie juoksi etuovelle ja avasi sen. Hän hymyili nähdessään veli Claytonin. Tämä oli heidän perheensä palvelutyöveli.
”Hei Maddie, tulin tapaamaan äitiäsi ja isääsi”, veli Clayton sanoi.
Äiti tuli Maddien luo ovelle. ”Kiitos, että tulit. Tule vain sisään.”
Veli Clayton seurasi äitiä ja Maddieta olohuoneeseen.
Isä asetti tuolin keskelle huonetta. ”Veli Clayton tuli antamaan äidille ja minulle pappeuden siunauksen”, hän sanoi Maddielle.
”Miksi?” Maddie kysyi. Hän tiesi, että ihmiset pyysivät pappeuden siunauksen, jos he olivat sairaita tai aloittivat koulun. Mutta miksi äiti ja isä tarvitsivat siunauksen?
”Tiedäthän, että perheellämme on ollut vaikeuksia? Isä ja minä haluamme taivaallisen Isän apua ja johdatusta”, äiti sanoi.
Maddie tiesi, että äiti oli usein stressaantunut. Ja isä oli huolissaan rahasta. Se oli ollut hyvin vaikeaa koko perheelle.
”Pappeuden siunaukset eivät ole vain sitä varten, kun ollaan sairaana”, isä sanoi. ”Sellaisen voi saada myös silloin kun tarvitaan lohtua tai voimaa.”
”Saanko minä jäädä kuuntelemaan?” Maddie kysyi.
Äiti hymyili. ”Tietysti. Osaatko istua hiljaa? Me haluamme olla kunnioittavia, jotta voimme tuntea Pyhän Hengen.”
Maddie nyökkäsi ja istuutui sohvalle. Sitten hän risti käsivartensa ja sulki silmänsä. Hän kuunteli, kun veli Clayton antoi isälle ja äidille kummallekin siunauksen. Maddie tunsi olonsa lämpimäksi ja toiveikkaaksi, kun veli Clayton sanoi rakastavia sanoja taivaalliselta Isältä.
Kun he olivat valmiita, Maddie nousi ylös. ”Voinko minäkin saada siunauksen?”
”Tietysti”, isä sanoi.
Maddie istuutui tuolille, ja veli Clayton asetti kätensä hänen päänsä päälle. Maddiesta tuntui hyvältä. Mutta hän mietti, mitä sanoja taivaallisella Isällä olisi häntä varten. Hän tiesi, että hänen perheensä ongelmat olivat isoja – liian isoja hänen korjattavakseen.
”Maddie, taivaallinen Isäsi haluaa sinun tietävän, että sinulla on ilon lahja”, veli Clayton sanoi. ”Hän rakastaa sinua ja haluaa, että olet iloinen. Ja Hän haluaa sinun jakavan iloasi muille.”
Maddie kuunteli tarkoin. Hänellä oli rauhallinen tunne. Hän ei ehkä pystyisi poistamaan niitä isoja ongelmia, joita hänen perheellään oli. Mutta hän voisi auttaa perhettään olemaan iloinen.
Kun veli Clayton lopetti, Maddie hyppäsi tuolilta ja halasi äitiä ja isää lujasti. Sitten hän puristi veli Claytonin kättä. ”Kiitos!” hän sanoi.
Myöhemmin samana iltana Maddie istui vuoteellaan. Hän ajatteli saamaansa pappeuden siunausta. Kuinka hän voisi auttaa perhettään tuntemaan iloa? Hän katseli kuvakirjojaan, pehmolelujaan ja piirustusvälineitään eri puolilla huonettaan.
Sitten hän sai idean. Hän otti esiin paperia, sakset ja väriliituja. Hän alkoi leikata paperia pieniksi neliöiksi.
Maddie otti punaisen väriliidun. ”Sinä pystyt tähän!” hän kirjoitti ensimmäiseen paperiin. Seuraavaan hän kirjoitti: ”Sinä olet rakas!” Maddie keksi lisää iloisia asioita, joita kirjoittaa. Hän jatkoi, kunnes kaikki paperit olivat täynnä iloisia sanoja.
Kun hän oli valmis, hän asetti viestit eri puolille taloa – yhden etuovelle, yhden pesualtaalle saippuan viereen ja yhden kodinhoitohuoneeseen.
Seuraavien päivien aikana hän hymyili nähdessään perheensä lukevan viestejä.
”Kiitos viesteistä”, äiti sanoi hymyillen leveästi. ”Ne tekevät minut iloiseksi. Sinäkin teet minut iloiseksi!”
Maddie halasi äitiään. Taivaallinen Isä auttoi häntä käyttämään lahjaansa perheensä auttamiseen.
Sinä olet rakas!
Kuvitus Annie Poon