Pelastussuunnitelmasta vastauksia kysymyksiin
Kun meillä tai muilla on kysymyksiä Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, tiedämmekö, mistä löydämme vastauksia?
Elämme jännittävää aikaa. Jeesuksen Kristuksen palautettu evankeliumi on tulossa ”pois hämärästä” (OL 1:30). Sen johdosta entistä useammat taivaallisen Isän lapset, jotka eivät ole kirkkomme jäseniä, kuulevat ”mormoneista”. Jotkut kuulevat asioita, jotka kuulostavat oudoilta ja hämmentäviltä. Toiset kuulevat asioita, jotka tuntuvat tutuilta ja lohdullisilta. Kumpaan tahansa ryhmään kuuluvat voivat tulla luoksemme etsimään vastauksia kysymyksiinsä. Monet vastaukset löytyvät pelastussuunnitelmasta, joka tunnetaan myös suurena onnensuunnitelmana (ks. Alma 42:8).
Useimmin esitetyt kysymykset ovat: ”Mistä olen tullut?”, ”Miksi olen täällä?” ja ”Minne menen tämän elämän jälkeen?” Kaikkiin näihin kysymyksiin voi vastata pelastussuunnitelmasta löytyvillä totuuksilla. Tässä artikkelissa on joitakin vastauksia, joita pyhät kirjoitukset ja profeettamme, presidentti Thomas S. Monson, ovat antaneet näihin kysymyksiin.
Mistä olen tullut?
Me olemme iankaikkisia olentoja. Me elimme Jumalan luona ennen tätä elämää Hänen henkilapsinaan. ”Apostoli Paavali [opetti], että ’me – – olemme Jumalan sukua’ [Ap. t. 17:29]”, sanoi presidentti Monson. ”Koska me tiedämme, että fyysinen ruumiimme on kuolevaisten vanhempiemme sukua, meidän täytyy tutkia tarkoin Paavalin sanojen merkitystä. Herra on julistanut, että ’henki ja ruumis ovat ihmisen sielu’ [OL 88:15]. Siis juuri henki on Jumalan sukua. Heprealaiskirjeen kirjoittaja nimittää Jumalaa taivaalliseksi Isäksi [ks. Hepr. 12:9].”1
Miksi olen täällä?
Presidentti Monson on sanonut elämästämme maan päällä: ”Kuinka kiitollisia meidän tuleekaan olla siitä, että viisas Luoja on luonut maailman ja asettanut meidät tänne ja unohduksen verho on vedetty aikaisemman olemassaolomme eteen, niin että voisimme kokea koetusajan ja saada tilaisuuden osoittaa kelvollisuutemme tullaksemme arvollisiksi saamaan kaiken sen, minkä Jumala on meille valmistanut.
Yksi maanpäällisen olemassaolomme tärkeimmistä tarkoituksista on selvästi se, että me saamme lihaa ja luuta olevan ruumiin. Meille on myös annettu tahdonvapauden lahja. Meillä on etuoikeus tehdä itse tuhansia valintoja. Täällä me opimme kovan kokemuksen kautta. Opimme erottamaan hyvän pahasta. Opimme tuntemaan karvaan ja makean eron. Huomaamme, että tekoihimme liittyy seurauksia.”2
Minne menen tämän elämän jälkeen?
Kuolema kohtaa kaikkia ihmissuvun jäseniä. Mutta ”voiko ihminen herätä eloon, kun hän on kuollut?” (Job 14:14.) ”Me tiedämme, ettei kuolema ole loppu”, on presidentti Monson sanonut. ”Tätä totuutta ovat opettaneet elävät profeetat kautta aikojen. Se löytyy myös pyhistä kirjoituksistamme. Mormonin kirjassa on nämä täsmälliset ja lohdulliset sanat:
’Nyt, mitä tulee sielun tilaan kuoleman ja ylösnousemuksen välillä – katso, enkeli on ilmaissut minulle, että kaikkien ihmisten henget, niin pian kuin ne ovat lähteneet tästä kuolevaisesta ruumiista, niin, kaikkien ihmisten henget, olivatpa he hyviä tai pahoja, otetaan kotiin sen Jumalan luokse, joka antoi heille elämän.
Ja silloin tapahtuu, että niiden henget, jotka ovat vanhurskaita, otetaan vastaan onnen tilaan, jota sanotaan paratiisiksi, levon tilaksi, rauhan tilaksi, missä he saavat levätä kaikista vaivoistaan ja kaikesta huolesta ja murheesta.’ (Alma 40:11–12.)”3
Sen jälkeen kun olemme nousseet kuolleista menemme selestiseen valtakuntaan auringon kaltaiseen kirkkauteen, terrestriseen valtakuntaan kuun kaltaiseen kirkkauteen, telestiseen valtakuntaan tähtien kaltaiseen kirkkauteen tai ulkoiseen pimeyteen (ks. OL 76).
Onko Jumala todella olemassa? Onko Saatana todellinen?
Taivaallinen Isä, Jeesus Kristus ja Saatana olivat kaikki suuressa neuvonpidossa, joka pidettiin taivaassa ennen syntymäämme. Pelastussuunnitelman toteuttamiseksi taivaallinen Isä pyysi jotakuta menemään maan päälle ja sovittamaan syntimme. Hän kysyi: ”Kenet minä lähetän? Ja yksi [Jeesus Kristus] vastasi, Ihmisen Pojan kaltainen: Tässä olen, lähetä minut. Ja toinen [Saatana] vastasi ja sanoi: Tässä olen, lähetä minut. Ja Herra sanoi: Minä lähetän ensimmäisen.
Ja toinen [Saatana] vihastui eikä pysynyt uskollisena ensimmäisessä asemassaan, ja sinä päivänä monet seurasivat häntä.” (Abr. 3:27–28; ks. myös OL 29:36–37; Moos. 4:1–4.)
Onko meillä voima vastustaa Saatanan kiusauksia?
Kolmasosa hengistä, jotka seurasivat Saatanaa taivaan neuvonpidon jälkeen, karkotettiin hänen kanssaan. He ja Saatana pysyvät henkinä ilman fyysistä ruumista. Profeetta Joseph Smith on opettanut: ”Kaikilla olennoilla, joilla on ruumis, on valta niiden yli, joilla ei ole ruumista.”4 Vaikka siis Saatana voi kiusata meitä, meillä on voima vastustaa häntä.
Miksi joskus vaikuttaa siltä kuin taivaallinen Isä ei vastaisi rukouksiini?
”Rukous on teko, jonka avulla Isän tahto ja lapsen tahto sovitetaan toisiinsa. Rukouksen tarkoituksena ei ole muuttaa Jumalan tahtoa.” (Bible Dictionary, ”Prayer”; ks. myös PKO, ”Rukous”.) Rukous on työkalu, joka auttaa meitä päättämään, käytämmekö tahdonvapauttamme sovittaaksemme oman tahtomme Jumalan tahtoon (ks. Abr. 3:25). Taivaallinen Isä vastaa aina rukouksiimme, mutta nuo vastaukset voivat olla myönteisiä, kielteisiä tai ”ei vielä” -vastauksia. Ajoitus on tärkeää.
Miksi minulla on haasteita, vaikka pyrin elämään hyvää elämää?
Haasteet kuuluvat pelastussuunnitelmaan. Ne tekevät meistä vahvempia, jalostavat meitä ja puhdistavat meitä, kun turvaamme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa. Taivaallinen Isä vahvistaa meitä haasteissamme. Koettelemuksemme antavat meille kokemusta ja ovat meidän hyväksemme (ks. OL 122:7).
Mistä voin tietää, mikä on oikein ja mikä on väärin?
Kaikki Jumalan lapset saavat syntyessään Kristuksen valon, joka auttaa meitä erottamaan hyvän pahasta (ks. Moroni 7:16). Lisäksi Pyhä Henki voi todistaa meille totuudesta mielessämme ja sydämessämme rauhan ja lämmön tuntein (ks. OL 8:2–3).
Voinko saada anteeksi, vaikka olen syyllistynyt vakaviin synteihin?
Jumala tiesi, että me kaikki tekisimme syntiä opetellessamme valitsemaan oikean väärästä.5 Kaikkiin synteihin liittyy kuitenkin rangaistus. Oikeudenmukaisuus vaatii, että rangaistus kärsitään. Armossaan taivaallinen Isä antoi Jeesuksen Kristuksen suorittaa sovituksen ja täyttää oikeudenmukaisuuden vaatimukset meidän kaikkien osalta (ks. Alma 42). Toisin sanoen Kristuksen kärsimys Getsemanessa ja kuolema Golgatalla on maksanut kaikkien syntiemme lunnaat sillä ehdolla, että pääsemme osallisiksi Kristuksen sovituksesta tekemällä parannuksen ja ottamalla vastaan evankeliumin toimitukset. Silloin syntimme annetaan anteeksi (ks. OL 1:31–32).