Kun tutkimme ja pohdimme evankeliumin toimituksiin sisältyviä vertauskuvia, ajatuksemme keskittyvät Jeesukseen Kristukseen.
Koska vertauskuvia on kaikkialla ympärillämme, me emme usein ajattele niitä kovinkaan paljon. Mutta se, että kiinnitämme tarkempaa huomiota evankeliumin vertauskuviin, voi olla avain suurempaan ymmärrykseen.
Pyhissä kirjoituksissa käytetään sellaisia sanoja kuten malli, kuvajainen, vertauskuva, tunnus, merkki, vertaus, muisto ja todistus kuvailemaan jotakin, minkä tarkoituksena on suunnata ajatuksemme kohti jotakin muuta (ks. Moos. 6:63). Esimerkiksi kun viimeisellä aterialla Jeesus asetti sakramentin, Hän antoi opetuslapsilleen murretun leivän, joka näiden oli tarkoitus syödä, ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” (Luuk. 22:19.) Ilmiselvästikään leipä ei ollut kirjaimellisesti Hänen ruumiinsa. Kuten Hän sanoi, sen tarkoituksena on muistuttaa meitä Hänen ruumiistaan – ja paljosta muustakin. Juuri siitä syystä vertauskuvat ovat niin voimallisia – ne viestivät ilman kieltä ja tuovat heti mieleen lukuisia niihin liittyviä ajatuksia, jotka lisäävät syvyyttä ja merkitystä.
Toimitukset eivät tietenkään ole pelkästään vertauskuvallisia tekoja. Niiden myötä tulee todellista voimaa, joka siunaa meitä pappeuden valtuuden kautta. Mutta niihin sisältyy myös vertauskuvia, jotka kertovat meille Vapahtajasta ja tekemistämme liitoista. Jo se, että henkilö mukautuu pappeuden toimitukseen ja ottaa sen vastaan, on ulkoinen merkki hänen uskostaan ja nöyryydestään. Ohessa on monia vertauskuvia sekä myös ajatuksia, jotka liittyvät kaste-, konfirmointi- ja sakramenttitoimituksiin.