Nuorten voimaksi
Työ kuka sitä tarvitsee?
Työ ei ehkä aina ole hauskaa, mutta saatat yllättyä, miten hyvän olon se voi antaa.
Kuvitus Brian Call
Kun olin nuori mies, nautin pelaamisesta ja hauskan pitämisestä siinä missä muutkin. Ja kun täytin 16 vuotta, minusta oli hauskaa käydä treffeillä ja viettää aikaa ystävieni parissa. Pidin kaikesta sellaisesta paljon enemmän kuin työnteosta.
Mutta minulla oli työtä, kuten monilla teistäkin. Isäni työskenteli rakennusalalla. Hän rakensi omakotitaloja, ja usein hän värväsi kolme veljeäni ja minut avukseen. Työ oli hikistä ja vaativaa. Aika ajoin en todellakaan olisi halunnut olla töissä. Mutta aikatauluista oli pidettävä kiinni ja työprojektit oli saatava valmiiksi, joten teimme joka päivä kovasti töitä, kunnes työ tuli valmiiksi. Vaikka en sitä silloin käsittänytkään, niin työskentely perheeni kanssa opetti minulle lukuisia asioita.
Työn tekeminen kunnolla tuottaa tyydytystä
Omakotitalojen rakentaminen vie paljon aikaa sekä vaatii kovasti ponnistelua ja tarkkuutta. Yksi osa-alue, jossa minun mielestäni meidän ei olisi tarvinnut olla niin tarkkoja, oli talon perustusten kaivaminen. Isäni oli toista mieltä.
Kun talon perustusta tehdään, täytyy ensin kaivaa maata ja valaa anturat. Anturat ovat betonialustoja, jotka kattavat laajemman alueen kuin sokkeli. Kun anturat on valettu ja ne ovat kovettuneet, niiden päälle valetaan sokkeli. Sitten anturat peitetään soralla.
Mietin usein sitä, oliko sillä tosiaan väliä, ovatko anturat täysin suorakulmaisia. Nehän kuitenkin peitetään soralla, kukaan ei koskaan näkisi niitä eikä niiden muoto heikentäisi talon tukirakennetta. Mutta silti isäni halusi anturoiden olevan tasaisia neliöitä, jotka oli mitattu tarkasti ja huolellisesti, ja hän teki niin jokaisen rakentamansa talon kohdalla.
Kun muistelen tätä, käsitän, että isäni toimi yhtä huolellisesti kaikessa, mitä hän teki työssään – niissäkin asioissa, joita omistaja ei koskaan huomaisi. Se, että hän kiinnitti tarkkaa huomiota yksityiskohtiin, merkitsi sitä, että ihmiset pystyivät luottamaan siihen, että hän teki hyvää työtä, ja hän sai tyydytystä tietäessään, että hänen työnsä oli ensiluokkaista ja että omistajat arvostivat sitä.
Saattaa tulla tilanteita, jolloin yksistään sinä ja Herra tiedätte, kuinka hyvin olet tehnyt sen työn, joka oli sinun tehtävänäsi. Voit olla varma siitä, että Herra kyllä tietää ponnistelusi. Kun teet parhaasi, olet tyytyväinen itseesi ja tiedät, että olet oppinut nuhteettomuutta, luotettavuutta ja hyödyllisiä taitoja.
Opit omasta kokemuksestasi, miten arvokas on Herran sadonkorjuun laki: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” (Gal. 6:7; ks. myös OL 130:20–21).
Asenne vaikuttaa kaikkeen
Perustusten kaivaminen merkitsi pitkiä, hikisiä tunteja, ja minun on myönnettävä, ettei asenteeni sitä kohtaan ollut aina kohdallaan. Milloin vain äitini huomasi minun valittavan siitä, että jouduin työskentelemään, hän sanoi: ”Pidä varasi. Menetät siunauksesi, ja joudut kumminkin tekemään työtä!” (Ks. OL 58:28–29.) Hän oli oikeassa. Valittamalla työstä ei koskaan päässyt eroon; siinä vain menetti tyytyväisyyden ja monia työn tekemisen tuomia siunauksia.
Huomasin, että kun päätin kuunnella äitiä ja tehdä työtä iloisin mielin, aika kului paljon nopeammin, työ tuli tehdyksi paljon paremmin ja olin paljon onnellisempi kuin olin ollut valittaessani. Asenne vaikuttaa kaikkeen.
Tärkeintä työtä on Jumalan työ
Palveleminen lähetystyössä oli minulle käänteentekevä kokemus. Opin ymmärtämään, että mikään työ ei ole tärkeämpää kuin meidän taivaallisen Isämme työ, joka on siunata meidän, lastensa, elämää: ”Sillä katso, tämä on minun työni ja kirkkauteni – ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen” (Moos. 1:39).
Kun olet mukana taivaallisen Isän työssä palvellen Hänen lapsiaan, niin Alman tavoin saat suurta iloa toimiessasi ”[välineenä] Jumalan käsissä jonkun sielun johdattamisessa parannukseen; ja tämä on [sinun ilosi]” (Alma 29:9).
Kutsu
Kuka siis tarvitsee työtä? Me kaikki tarvitsemme! Se on itseluottamuksen, saavutusten ja ilon lähde tässä elämässä. Kun ryhdyt iloiten työhön, niin kylvämiesi siementen ansiosta ihmiset ympärilläsi korjaavat runsasta satoa.
Kutsun sinua miettimään asioita, joita minä olen oppinut, kun viikolla hoidat tehtäviäsi, ja sitten tekemään tämän kokeen: kun sinulle seuraavan kerran annetaan jokin työ tehtäväksi, tee se parhaasi mukaan, säilytä iloinen asenne ja katso, mitä tapahtuu. Saatat yllättyä, miten onnelliseksi se sinut tekee ja miten hyvän olon siitä saat.