Muistosanoja vanhin Richard G. Scottin hautajaisissa

28. syyskuuta 2015, Suolajärven tabernaakkeli

grandsons carrying casket — Yllä: Tunnustuksena vanhin Scottin palveluksesta Yhdysvaltain laivastossa vanhin Scottin pojalle Michaelille ojennetaan Yhdysvaltain lippu. Vanhin Scottin lastenlapset toimivat arkunkantajina. Hänen vanhin tyttärensä Mary Lee, yhdessä aviomiehensä Brucen kanssa, saa halauksen haudan äärellä järjestettävässä tilaisuudessa. Vasemmalla: Presidentti Thomas S. Monson sanoi, että vanhin Scott oli ”rakas ystävä ja työtoveri Herran työssä”. Viereisellä sivulla: Kahdentoista apostolin koorumi ja seitsemänkymmenen johtokunta reunustavat tabernaakkelin sisäänkäyntiä, kun arkku tuodaan sisään.

Michael W. Scott, poika

”Isä syntyi perheeseen, jossa perheen isä ei ollut kirkon jäsen ja äiti – vaikka olikin jäsen – ei ollut moneen vuoteen ollut aktiivinen. – – Hän osallistui kirkon toimintaan vain silloin kun joku tuli etsimään häntä ja hakemaan hänet mukaan. Olen varma, ettei niillä johtohenkilöillä ollut aavistustakaan, että siitä nuoresta miehestä, jota he auttoivat, tulisi myöhemmin tärkeä johtaja kirkossa. En tiedä, keitä nuo ihmiset olivat, mutta minä kiitän heitä. Ehkäpä yksi niistä syistä, miksi isä oli niin hyvä auttamaan yksilöä – vähemmän aktiivista, yksinäistä, lannistunutta, sorrettua – oli se, että siinä varhaisessa elämänvaiheessaan hän oli ollut se yksilö, jota autettiin ja joka pelastettiin. – –

Isän elämä oli täynnä onnea ja iloa. Hän oli muusikko ja taiteilija. – – Hän rakasti asioiden tutkimista. Hänen ajatuksensa täydellisestä lomasta oli pakata kaikki lapset ja tavarat pieneen Datsun-merkkiseen tila-autoon ja ajaa maata ristiin rastiin. – –

Isä oli erinomainen esimerkki vastoinkäymisten kohtaamisesta. Yksi sellainen esimerkki oli se, kuinka hän suhtautui kahden lapsensa kuolemaan. Kun äiti ja isä menettivät lapsen synnytyksessä ja sitten kaksi kuukautta myöhemmin menettivät pienen kaksivuotiaan Richardin sydänvian vuoksi, isän suhtautumistapa kertoi hänen luonteestaan. Sinä iltana hän syleili äitiä ja sanoi tälle: ’Ei meidän tarvitse murehtia, sillä lapsemme syntyi liiton alaisena. Meillä on varmuus, että saamme hänet luoksemme tulevaisuudessa. Nyt meillä on syy elää erittäin hyvin. Meillä on poika, joka on mennyt selestiseen valtakuntaan, koska hän kuoli ennen vastuullista ikää.’ Katkeruuden sijaan hänellä oli toivoa, epätoivon sijaan hän vahvisti päättäväisyyttään, epäilyksen sijaan hän osoitti uskoa Kristukseen. – –

Hän päätti tehdä asioista suuria, ja sitä ne olivat. Hänen avioliittonsa äidin kanssa oli kenties suurin kaikista.”

Vanhin D. Todd Christofferson kahdentoista apostolin koorumista

”[Vanhin Scott] tunsi, että hänen Herralta saamansa tehtävä oli antaa Kristuksen armon parantavaa palsamia niille, jotka kuvaannollisesti lankesivat rosvojen käsiin – haavoittuneille, ylirasittuneille, vaivatuille, toivottomille, synnintekijöille ja niille, joita vastaan oli tehty syntiä. Tavattoman vilpittömästi hän kutsui kaikkia etsimään Herraa olemalla kuuliaisia evankeliumin periaatteille ja kokemaan sen johdosta rauhaa, onnea ja iloa. – –

Vanhin Scott oli parhaimmillaan opettaessaan ja todistaessaan Kristuksen äärettömän sovituksen äärettömästä ulottuvuudesta ja ilosta, joka koituu Jumalan puoleen kääntymisestä. – –

Hän ja hänen rakas Jeanenensa opettivat meille muuttumattomalla esimerkillään, mitä tarkoittaa se, että rakastaa ja vaalii aviopuolisoaan ja omistaa parhaimpansa lapsilleen. Tuo rakkauden ja uskollisuuden esimerkki on innoittanut tuhansia, ellei miljoonia, näinä menneinä vuosina. – –

Vanhin Scott oli aina kannustava, nopea ilmaisemaan luottamusta, innokas kiittämään ja ilmaisemaan rakkauttaan. Ja sillä tavoin hän toimi miesten ja naisten, myös lasten, parissa kaikkialla. Hänen opetuksensa oli kohottavaa ja silti käytännönläheistä, ja se oli jatkuvaa. Vaikuttaa siltä, ettei vanhin Scott väsynyt koskaan neuvomaan, opettamaan ja kannustamaan, oltiinpa sitten kahden kesken tai ryhmässä. En osaa kertoa teille, kuinka monta kertaa ja kuinka monessa paikassa ihmiset ovat huomauttaneet minulle jostakin sellaisesta, mitä he ovat oppineet vanhin Scottilta – joskus jo teinivuosinaan – mikä on vaikuttanut heidän elämäänsä ja palvelemiseensa siitä saakka.”

casket being brought into Tabernacle — Yllä: Tunnustuksena vanhin Scottin palveluksesta Yhdysvaltain laivastossa vanhin Scottin pojalle Michaelille ojennetaan Yhdysvaltain lippu. Vanhin Scottin lastenlapset toimivat arkunkantajina. Hänen vanhin tyttärensä Mary Lee, yhdessä aviomiehensä Brucen kanssa, saa halauksen haudan äärellä järjestettävässä tilaisuudessa. Vasemmalla: Presidentti Thomas S. Monson sanoi, että vanhin Scott oli ”rakas ystävä ja työtoveri Herran työssä”. Viereisellä sivulla: Kahdentoista apostolin koorumi ja seitsemänkymmenen johtokunta reunustavat tabernaakkelin sisäänkäyntiä, kun arkku tuodaan sisään.

Presidentti Russell M. Nelson, kahdentoista apostolin koorumin presidentti

”Kuinka hyvin muistankaan, kun lähdimme yhdessä Keski-Amerikkaan huhtikuussa 1990. Katselin haltioissani, kuinka vanhin Scott opetti lähetyssaarnaajia ja jäseniä espanjan kielellä. Hän ei ollut pelkästään sujuvasanainen vaan loistava – täynnä eloisuutta ja innostusta, kun hän opetti Hengen avulla. – –

Vanhin Scott oli väsymätön tarmossaan ja kanssakäymisessään ihmisten kanssa minne menikin. Hän pyhitti elämänsä kaikkien ihmisten palvelemiseen heidän kansallisuudestaan, etnisestä taustastaan tai kielestään riippumatta. Hän ymmärsi jokaisen tapaamansa kallisarvoisen sielun arvon.

Hänen myötätuntonsa on legendaarista. Olen nähnyt, kuinka hän opetti. Olen nähnyt, kuinka hän kohotti. Olen nähnyt, kuinka hän rakasti ihmisiä kaikkialla maailmassa.”

Presidentti Thomas S. Monson

”[Vanhin Scott] oli enemmän kuin kyvykäs hoitamaan minkä tahansa eteensä tulleen tehtävän, ja hän hoiti ne aina todella tunnollisesti ja erittäin taitavasti. – –

Me kaikki olemme saaneet nauttia näistä vuosista Richard G. Scottin, rehellisen miehen ja Jumalan miehen, seurassa. Richardia oli siunattu oivaltavalla mielellä, terävällä älyllä ja rakastavalla hengellä. – –

Hän rakasti ihmisiä. Hän rakasti perhettään. Hän rakasti taivaallista Isäänsä. – –

Richardin miellyttävä hymy avasi muiden sydämen. Hän oli yhtä lailla kotonaan niin köyhien ja vähäosaisten kuin rikkaiden ja kuuluisien luona. – –

Richard oli lempeä sielu. Hän opetti meille rakastavasti – – rohkeutta, kärsivällisyyttä, uskoa ja omistautumista. Kaikkea tätä Richard G. Scott opetti meille sekä sanoin että teoin.”