Vanhin Richard G. Scott – pyhitti parhaansa Herran työhön
”Yhtenä Herran apostoleista, jolla on valtuus todistaa Hänestä, todistan vakaasti tietäväni, että Hän elää, että Hän on ylösnoussut, kirkastettu täydellisen rakkauden persoona.”1
Ylimpänä: valokuva Deseret News -lehden luvalla
Jo nuorella iällä vanhin Richard G. Scottilla oli halu tehdä sitä, mikä on oikein, vaikka se olisikin vaikeaa. ”Kun olin vielä hyvin nuori”, vanhin Scott on sanonut, ”lupasin Herralle, että pyhittäisin parhaat voimani Hänen työlleen.”2 Hänen tinkimättömyytensä tuon lupauksen noudattamisessa ohjasi hänen päätöksiään koko hänen elämänsä ajan. Hän palveli kokoaikaisena lähetyssaarnaajana, lähetysjohtajana, seitsemänkymmenen koorumin jäsenenä ja sitten Herran apostolina.
Richard Gordon Scott syntyi Pocatellossa Idahossa Yhdysvalloissa 7. marraskuuta 1928. Kun hän oli viisivuotias, perhe muutti Washington D.C:hen, missä hänen isänsä työskenteli Yhdysvaltain maatalousministeriössä kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Ezra Taft Bensonin alaisuudessa, joka toimi tuolloin maatalousministerinä.
Yllä vasemmalla: Vanhempiensa kannustuksesta Richard nautti esineiden purkamisesta osiin, niiden toimintatavan tutkimisesta ja niiden uudelleen kokoamisesta. Yllä: Kenneth ja Mary Scott lastensa kanssa (vasemmalta): Gerald, Wayne, Walter, Mitchel ja Richard.
Kun Richard oli nuori mies, hänen perheensä ei käynyt säännöllisesti kirkossa. Hänen vanhempansa Kenneth ja Mary opettivat hänelle hyviä arvoja, mutta Kenneth ei ollut tuolloin kirkon jäsen ja Mary oli vähemmän aktiivinen. (Kenneth liittyi myöhemmin kirkkoon, ja hänestä ja hänen vaimostaan tuli aktiivisia jäseniä, jotka palvelivat monia vuosia Washington D.C:n temppelissä.) Richard kävi toisinaan kirkossa hyvien ystävien, piispojen ja kotiopettajien kannustuksesta.
Lukiossa Richard oli seurallinen nuorukainen. Hänet valittiin luokanjohtajaksi, hän soitti yhtyeessä klarinettia ja oli soittokunnan kapellimestari. Vaikka hän menestyi hyvin koulussa ja hänellä oli paljon ystäviä, hän tunsi itsensä yksinäiseksi ja häneltä puuttui itseluottamusta. Hän tajusi myöhemmin lähetyssaarnaajana, ”ettei noiden tunteiden olisi tarvinnut kuulua elämääni, jos olisin todella ymmärtänyt evankeliumia”3.
Yllä: Richard (keskellä) pikkuveljiensä kanssa. Yllä vasemmalla: Richard valmistui yliopistosta insinööriksi vuonna 1950. Vasemmalla: Richard soittamassa klarinettia veljiensä kanssa.
Kun koulusta oli kesällä lomaa, Richard teki erilaisia töitä ansaitakseen rahaa korkeakouluopintoihin. Yhtenä kesänä hän työskenteli osterilaivalla Long Islandin rannikolla New Yorkin osavaltiossa. Eräänä toisena kesänä hän matkusti Utahiin tekemään töitä metsähallitukselle kaatamalla puita. Hän myös korjasi rautatievaunuja. Yhtenä kesänä hän haki töitä Utah Parks Companysta, vaikka hänelle oli sanottu, ettei avoimia paikkoja ollut. Hän tarjoutui tiskaamaan kaksi viikkoa palkatta. Hän ajatteli, että ainakin hänellä olisi nukkumapaikka ja syötävää. Hänet palkattiin, kun hän oli osoittanut aloitekykyä tiskaamisen lisäksi myös ruoanlaitossa.4
Lukion jälkeen Richard aloitti opiskelun George Washingtonin yliopistossa Washington D.C:ssä ja valmistui insinööriksi vuonna 1950.
Mietinnässä lähetystyö
Alla: Vanhin Scott palveli lähetystyössä Uruguayssa. Alimpana: Lähetystyönsä jälkeen heinäkuussa 1953 vanhin Scott solmi avioliiton Jeanene Watkinsin kanssa Mantin temppelissä Utahissa Yhdysvalloissa.
Täytettyään 22 vuotta Richard ei ollut vielä kovin paljon ajatellut palvelemista lähetystyössä. Mutta hän alkoi miettiä sitä, kun nuori nainen, jonka kanssa hän kävi treffeillä, Jeanene Watkins, sanoi hänelle: ”Kun minä menen naimisiin, solmin avioliiton temppelissä sellaisen miehen kanssa, joka on ollut lähetystyössä.”5 Vanhin Scott alkoi rukoilla, pitäisikö hänen palvella lähetystyössä, ja kävi piispansa luona puhumassa asiasta. Hänet kutsuttiin palvelemaan Uruguayssa vuosina 1950–1953.
Jeanene opiskeli modernia tanssia ja sosiologiaa George Washingtonin yliopistossa. Hän valmistui vuonna 1951 ja palveli sitten lähetystyössä Yhdysvaltain luoteisosissa. Kaksi viikkoa vanhin Scottin lähetystyöstä paluun jälkeen, heinäkuussa 1953, hänet ja Jeanene sinetöitiin Mantin temppelissä Utahissa. Puhuessaan tuosta sinetöimisestä vanhin Scott sanoi yleiskonferenssissa: ”En pysty kuvailemaan sitä rauhaa ja tyyneyttä, joka tulee siitä varmuudesta, että kun elän jatkuvasti kelvollisena, voin olla ikuisesti rakkaan Jeaneneni ja lastemme kanssa tuon pyhän toimituksen ansiosta, joka suoritettiin asianmukaisella pappeuden valtuudella Herran huoneessa.”6
Monta kertaa elämässään vanhin Scott teki vanhurskaita päätöksiä vastustuksesta ja vertaisryhmän paineesta huolimatta. Sellainen oli tilanne, kun hän otti vastaan kutsun palvella lähetystyössä. Hän muisteli: ”Yliopiston opettajat ja ystävät yrittivät saada minut hylkäämään kutsun palvella lähetystyössä antaen neuvon, että se haittaisi vakavasti orastavaa insinöörinuraani. Mutta pian lähetystyöni jälkeen minut valittiin alkuvaiheissaan olevaan laivaston ydinohjelmaan. – – Eräässä kokouksessa, jota minut lähetettiin johtamaan, sain tietää, että yksi niistä opettajista, joka oli neuvonut minua olemaan lähtemättä lähetystyöhön, oli merkittävästi vähäisemmässä asemassa siinä ohjelmassa kuin minä. Se oli minulle voimallinen todistus siitä, kuinka Herra siunasi minua, kun asetin asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen.”7
Oltuaan naimisissa noin viisi vuotta vanhin ja sisar Scott kokivat vanhin Scottin sanojen mukaan ”kasvukokemuksen” – vaikean koettelemuksen, joka osoittautui siunaukseksi hänen lapsuudenperheensä elämässä. Heillä oli tässä vaiheessa kolmivuotias tytär ja kaksivuotias poika. Sisar Scott oli raskaana ja odotti tyttövauvaa. Valitettavasti vauva kuoli synnytyksessä.
Vain kuusi viikkoa myöhemmin heidän kaksivuotias poikansa Richard kuoli leikkauksen jälkeen, jossa yritettiin korjata synnynnäinen sydänvika. Vanhin Scott kertoi:
”Isäni, joka ei tuolloin ollut kirkon jäsen, rakasti pikku Richardia hyvin paljon. Hän sanoi epäaktiiviselle äidilleni: ’En voi ymmärtää, miten Richard ja Jeanene näyttävät pystyvän hyväksymään näiden lasten menetyksen.’
Äiti vastasi Hengen johdattamana: ’Kenneth, heidät on sinetöity temppelissä. He tietävät, että heidän lapsensa tulevat olemaan heidän kanssaan ikuisuudessa, jos he elävät vanhurskaasti. Mutta sinulla ja minulla ei tule olemaan meidän viittä poikaamme, koska me emme ole tehneet niitä liittoja.’
Isäni pohdiskeli noita sanoja. Hän aloitti tapaamiset vaarnalähetyssaarnaajien kanssa ja hänet kastettiin pian. Vähän yli vuoden kuluttua äitini, isäni ja lapset sinetöitiin temppelissä.”8
Vanhin ja sisar Scott adoptoivat myöhemmin vielä neljä lasta.
Yllä: Scottin perhe vuonna 1965, jolloin vanhin Scott kutsuttiin palvelemaan lähetysjohtajaksi Argentiinaan. Kuvassa lapset Mary Lee, Linda ja Kenneth. Alla (vasemmalta): Kenneth, David, Linda, Jeanene, vanhin Scott, Michael ja Mary Lee. Viereisellä sivulla: Työskennellessään Yhdysvaltain laivaston palveluksessa vanhin Scott auttoi ydinreaktorin suunnittelussa ensimmäiseen ydinvoimalla toimivaan sukellusveneeseen.
Palveleminen lähetysjohtajana
Työskennellessään laivasto-ohjelmassa Oak Ridgessä Tennesseen osavaltiossa Yhdysvalloissa vanhin Scott suoritti tohtorintutkintoa vastaavat opinnot ydintekniikassa. Koska ala oli erittäin salainen, tutkintoa ei voitu myöntää virallisesti. Laivastoupseeri, joka kutsui Richardin mukaan ydinohjelmaan, oli Hyman Rickover, alan pioneeri. He työskentelivät yhdessä 12 vuotta – siihen asti kunnes Richard kutsuttiin palvelemaan lähetysjohtajana Argentiinassa vuonna 1965. Vanhin Scott selitti, kuinka hän sai tuon kutsun:
Yllä: Scottin perhe vuonna 1965, jolloin vanhin Scott kutsuttiin palvelemaan lähetysjohtajaksi Argentiinaan. Kuvassa lapset Mary Lee, Linda ja Kenneth. Alla (vasemmalta): Kenneth, David, Linda, Jeanene, vanhin Scott, Michael ja Mary Lee. Viereisellä sivulla: Työskennellessään Yhdysvaltain laivaston palveluksessa vanhin Scott auttoi ydinreaktorin suunnittelussa ensimmäiseen ydinvoimalla toimivaan sukellusveneeseen.
”Olin eräänä iltana kokouksessa henkilöiden kanssa, joiden tehtävänä oli kehittää eräs ydinvoimalalaitteeseen kuuluva osa. Sihteerini tuli sisään ja sanoi: ’Puhelimessa on mies, joka sanoo, että jos kerron sinulle hänen nimensä, tulet kyllä puhelimeen.’
Kysyin: ’Mikä hänen nimensä on?’
Hän vastasi: ’Harold B. Lee.’
Sanoin: ’Hän on oikeassa.’ Otin puhelun vastaan. Vanhin Lee, josta tuli myöhemmin kirkon presidentti, kysyi, voisimmeko tavata heti samana iltana. Hän oli New York Cityssä ja minä olin Washington D.C:ssä. Lensin tapaamaan häntä, ja meillä oli puhuttelu, jonka johdosta sain kutsun lähetysjohtajaksi.”
Vanhin Scottista tuntui silloin, että hänen pitäisi kertoa kutsustaan heti amiraali Rickoverille, joka oli työteliäs ja vaativa henkilö.
”Kun selitin hänelle lähetystyökutsuani ja että se merkitsisi, että minun olisi jätettävä työni, hän kiihtyi melko lailla. Hän sanoi joitakin asioita, jotka eivät sovi toistettaviksi, rikkoi työpöydällään olleen lomakelaatikon ja toi sen jälkeisissä kommenteissaan selkeästi esiin kaksi asiaa:
’Scott, se mitä teet tässä puolustusohjelmassa, on niin tärkeää, että meiltä menee vuosi korvata sinut, joten et voi lähteä. Ja toisekseen, jos kuitenkin lähdet, olet maanpetturi.’
Sanoin: ’Pystyn kouluttamaan toisen tilalleni näiden kahden jäljellä olevan kuukauden aikana, eikä tästä koidu minkäänlaista riskiä valtiolle.’
Keskustelu jatkui, ja lopulta hän sanoi: ’En aio enää koskaan puhua kanssasi. En halua koskaan edes nähdä sinua. Urasi on ohi, eikä ainoastaan täällä, mutta älä ikinä enää suunnittele työskenteleväsi ydinvoima-alalla.’
Vastasin: ’Amiraali, voitte katkaista minulta tien tähän työpaikkaan, mutta ellette estä minua, niin aion siirtää nämä työtehtäväni jollekulle muulle henkilölle.’”
Uskollisena sanoilleen amiraali lakkasi puhumasta vanhin Scottille. Kun piti tehdä ratkaisevia päätöksiä, hän lähetti viestinviejän. Hän määräsi toisen henkilön vanhin Scottin paikalle, ja vanhin Scott koulutti tämän.
Ollessaan viimeistä päivää töissä vanhin Scott pyysi päästä amiraalin puheille. Hänen sihteerinsä järkyttyi. Vanhin Scott meni toimistoon kädessään Mormonin kirja. Vanhin Scott selitti, mitä tapahtui seuraavaksi:
”Amiraali katsoi minua ja sanoi: ’Istuudu, Scott. Mitä sinulla on? Olen yrittänyt kaikin mahdollisin tavoin pakottaa sinut muuttumaan. Mitä sinulla oikein on?’ Seurasi hyvin kiinnostava, rauhallinen keskustelu. Tällä kertaa kuunneltiin enemmän.
Amiraali sanoi lukevansa Mormonin kirjan. Sitten tapahtui jotakin, mitä en uskonut milloinkaan tapahtuvan. Hän lisäsi: ’Kun tulet takaisin lähetystyöstä, haluan, että soitat minulle. Sinulle on työpaikka täällä.”9
Vanhin Scott kertoi, minkä opetuksen hän sai tästä kokemuksesta: ”Sinulla on haasteita ja vaikeita päätöksiä tehtävänä koko elämäsi ajan. Mutta päätä nyt, että teet aina oikein, niin silloin voit kantaa vastuun. Seuraukset koituvat aina parhaaksesi.”10
Palvellessaan Argentiinassa lähetysjohtaja Richard G. Scott oli tehokas mutta myötätuntoinen lähetysjohtaja. Yksi hänen lähetyssaarnaajistaan, Wayne Gardner, muistaa, kuinka hänen oli tehtävä järjestelyjä lähetyssaarnaajien konferenssia varten, joka pidettäisiin kaukana lähetyskodista, ja hän oli vastuussa lähetysjohtaja Scottin hakemisesta lentoasemalta. Viime hetkellä kävi ilmi, että rakennus, jonka vanhin Gardner oli varannut konferenssia varten, ei ollutkaan enää käytettävissä. Siksi hän ja hänen toverinsa olivat myöhässä mennessään lentoasemalle hakemaan lähetysjohtaja Scottia. He myös unohtivat pyytää taksinkuljettajaa odottamaan heitä, ja koska muita takseja ei ollut, he jäivät ilman kuljetusta.
”Vaikka näin pettymyksen lähetysjohtajan silmissä”, vanhin Gardner muistelee, ”hän kietoi kätensä ympärilleni ja sanoi rakastavansa minua. Hän oli hyvin kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Toivon, etten koskaan unohda sitä opetusta.”11
Lähetysjohtaja Scott luotti Mormonin kirjaan innoituksen lähteenä itselleen ja lähetyssaarnaajille. Erään kerran hänen toimistoonsa tuli lähetyssaarnaaja, jolla oli ongelma. Vanhin Scott muisteli:
”Kun hän puhui, aloin mielessäni muodostaa täsmällisiä vastauksia auttaakseni häntä ratkaisemaan haasteensa. Kun hän lopetti, sanoin: ’Tiedän tarkoin, miten auttaa sinua.’ Hän katsoi minua innokkaana, ja äkkiä mieleni tyhjeni. En muistanut mitään, mitä olin aikonut sanoa hänelle.
Hädissäni aloin selailla Mormonin kirjaa, joka minulla oli käsissäni, kunnes huomioni kiinnittyi erääseen erityisen merkittävään pyhien kirjoitusten kohtaan, jonka luin hänelle. Niin tapahtui kolme kertaa. Jokainen pyhien kirjoitusten kohta sopi täydellisesti hänen tilanteeseensa. Sitten, aivan kuin verho olisi nostettu mieleni yltä, muistin neuvon, jonka olin aikonut antaa hänelle. Nyt sillä oli paljon enemmän merkitystä, koska se pohjautui arvokkaiden pyhien kirjoitusten kohtien perustukselle. Kun lopetin, hän sanoi: ’Tiedän, että nuo neuvot, jotka olet minulle antanut, ovat olleet innoitettuja, koska olet toistanut ne samat kolme pyhien kirjoitusten kohtaa, jotka minulle annettiin silloin kun minut erotettiin lähetyssaarnaajan tehtävään.’”12
Jatkuvaa palvelemista kotimaassa ja ulkomailla
Kun Scottit päättivät lähetystyönsä ja palasivat Washington D.C:hen, vanhin Scott jatkoi työtä ydintekniikkateollisuuden palveluksessa. Muutamat työtovereista, joiden kanssa hän oli työskennellyt ennen lähetystyötään, pyysivät häntä mukaan yksityiseen konsultointiyritykseensä. Hän oli tuon yhtiön palveluksessa vuosina 1969–1977. Kirkossa hän palveli neuvonantajana vaarnan johtokunnassa ja myöhemmin alue-edustajana.
Vuonna 1977, kahdeksan vuotta lähetysjohtajan tehtävästä vapautumisen jälkeen, vanhin Scott kutsuttiin seitsemänkymmenen ensimmäiseen koorumiin. Hänen ensimmäisiin tehtäviinsä kuului palveleminen pappeusosaston toimialajohtajana ja sitten vyöhykkeenjohtajana Meksikossa ja Keski-Amerikassa. Hän ja hänen perheensä asuivat tuon tehtävän vuoksi Méxicossa kolme vuotta. Latinalaisamerikkalaiset jäsenet arvostivat hänen lämmintä johtamistapaansa, hänen espanjan kielen taitoaan ja hänen vilpitöntä rakkauttaan ihmisiä kohtaan.
Yllä: Presidentti Spencer W. Kimball ja sisar Camilla Kimball vierailivat Argentiinan pohjoisella lähetyskentällä, missä vanhin Scott palveli lähetysjohtajana. Vanhin Scott avasi lähetystyön myös quechua-intiaanien keskuudessa Bolivian eteläosissa. Alla: Vanhin Scott, joka puhui sujuvasti espanjaa, valvoi sadannen vaarnan perustamista Meksikoon.
Alimpana: valokuva Deseret News -lehden arkistojen luvalla
Myös johtavana auktoriteettina hän oli kyllin nöyrä ottaakseen oppia paikallisilta opettajilta ja johtajilta. Hän muisteli saaneensa ilmoitusta istuessaan pappeuskokouksessa eräässä seurakunnassa Méxicossa:
”Muistan elävästi, kuinka nöyrä meksikolainen pappeusjohtaja yritti kovasti opettaa opetusaineistossaan olevia evankeliumin totuuksia. – – Hänen opetustapansa ilmensi puhdasta rakkautta Vapahtajaa kohtaan ja niitä kohtaan, joita hän opetti.
Veljen vilpittömyys, tarkoitusperien puhtaus ja rakkaus salli hengellisen voiman verhota huoneen. Olin syvästi liikuttunut. Sitten aloin saada henkilökohtaisia vaikutelmia niiden periaatteiden jatkeena, joita tuo nöyrä opettaja oli opettanut. – –
Kunkin vaikutelman tullessa kirjoitin sen huolellisesti muistiin. Minulle annettiin tässä tilanteessa kallisarvoisia totuuksia, joita tarvitsin suuresti voidakseni olla tehokkaampi Herran palvelija.”13
Palattuaan Meksikosta hän sai jälleen arvokkaan tehtävän: palvella sukututkimusosaston johtajana. Hän sekä auttoi kirkon sukututkimustyön valvonnassa että oli henkilökohtaisesti siinä mukana. Koska vanhin Scottin isä oli käännynnäinen kirkossa, sen sukulinjan tutkimisessa oli paljon työtä. Vanhin Scott ja hänen vaimonsa sekä vanhin Scottin vanhemmat omistivat aikaa sukunsa tutkimiseen.
Kun tekniikka 1980-luvun puolivälissä alkoi näytellä suurempaa osaa sukututkimuksessa, niin ”vaikka saamme apua tietokoneista, tässä työssä vaaditaan ja tullaan aina vaatimaan yksilöllistä osallistumista”, sanoi vanhin Scott, ”jotta kirkon jäsenet saavat sen suomia hengellisiä kokemuksia”14.
Vasemmalla: Vanhin Scott (äärimmäisenä oikealla) kutsuttiin vuonna 1988 kahdentoista apostolin koorumiin, jossa hän palveli 27 vuotta. Alla vasemmalla: Vanhin Scott tervehtii presidentti Thomas S. Monsonia. Alla: Vanhin Scott kutsuttiin palvelemaan seitsemänkymmenen koorumien johtokunnassa vuonna 1983. Alimpana: Yleiskonferenssista lähdössä yhdessä vanhin Jeffrey R. Hollandin ja vanhin M. Russell Ballardin kanssa.
Vuonna 1988 tuli hämmentävä puhelinsoitto. Vanhin Scott tapasi presidentti Ezra Taft Bensonin (1899–1994), joka ”lempeyttä, rakkautta ja suurta ymmärtämystä osoittaen” esitti hänelle kutsun tulla Herran apostoliksi. ”En voinut kuin itkeä”, vanhin Scott sanoi tuosta kokemuksesta. ”Ja sitten presidentti Benson puhui hyvin ystävällisesti omasta kutsumuksestaan antaakseen minulle varmuutta. Hän todisti, kuinka kutsuni oli tullut. Tulen aina muistamaan tuon Herran profeetan huomaavaisuuden ja ymmärtämyksen.”15 Vanhin Scott hyväksyttiin yleiskonferenssissa 1. lokakuuta.
Avioliitto
Vanhin Scott ja hänen vaimonsa Jeanene nauttivat monista toiminnoista yhdessä, kuten lintujen katselemisesta, maalaamisesta (vanhin Scott käytti vesivärejä, sisar Scott pastelliliituja) sekä jazzin ja eteläamerikkalaisen kansanmusiikin kuuntelusta.
Ne, jotka ovat kuunnelleet vanhin Scottin yleiskonferenssipuheita, tietävät hänen rakkaudestaan Jeanenea kohtaan. Hän puhui vaimostaan usein, myös tämän poismenon jälkeen. Ensimmäisessä yleiskonferenssipuheessaan seitsemänkymmenen ensimmäisen koorumin jäsenenä vuonna 1977 vanhin Scott osoitti kunniaa vaimolleen, ”rakastetulle kumppanille. – – Jeanene on aina ollut esimerkki puhtaasta todistuksesta, rakkaudesta ja omistautumisesta. Hän on minulle voiman pilari.”16
Paljon myöhemmin, innoittavassa konferenssipuheessa avioliitosta, hän muisteli monia rakkaudenosoituksia, joilla hän ja Jeanene olivat vahvistaneet avioliittoaan. Hän sanoi lopuksi: ”Tiedän, mitä on rakastaa taivaallisen Isän tytärtä, joka eli viehkeästi ja omistautuneesti vanhurskaan naiseutensa täydessä naisellisessa loistossa. Olen varma siitä, että kun tulevaisuudessamme näen hänet jälleen verhon tuolla puolen, me huomaamme rakastavamme toisiamme vieläkin syvemmin. Me arvostamme toisiamme vieläkin enemmän vietettyämme tämän ajan verhon erottamina.”17
Nyt he ovat jälleen yhdessä.
© 2015 Intellectual Reserve, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.