11. joulukuuta

Asetanko elämässäni etusijalle sen, mikä on Jumalan?

Haggai; Sakarja 1–3; 7–14

Neuvotelkaa yhdessä

Koorumin tai luokan johtokunnan jäsen johtaa; 10–20 minuuttia

Toistakaa kokouksen alussa yhdessä Nuorten Naisten johtoaihe tai Aaronin pappeuden koorumien johtoaihe. Johda sitten keskustelua pelastuksen ja korotuksen työstä hyödyntäen yhtä tai useampaa alla olevista kysymyksistä tai omia kysymyksiä (ks. Yleiskäsikirja: Palveleminen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, 10.2, 11.2, jeesuksenkristuksenkirkko.org). Suunnitelkaa, kuinka toimitte keskustelunne pohjalta.

• Elämme evankeliumin mukaan. Mitä asioita piispakunta on ottanut keskusteltavaksi seurakuntamme nuorisoneuvoston kokouksissa? Mihin toimiin voimme ryhtyä tämän keskustelun pohjalta?

• Huolehdimme avun tarpeessa olevista. Kuinka voimme auttaa ihmisiä Kristuksen kaltaisella tavalla, kun näemme tarpeen emmekä tiedä, mitä sanoa?

• Kutsumme kaikkia ottamaan vastaan evankeliumin. Mitä sellaista olemme löytäneet Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, mikä tuo meille iloa? Kuinka voimme jakaa sitä iloa muille?

• Yhdistämme perheitä iankaikkisuudeksi. Mitä teemme löytääksemme niiden esivanhempiemme nimiä, jotka tarvitsevat temppelitoimituksia? Miten voimme auttaa muita löytämään esivanhempiensa nimiä?

Tilanteen mukaan tee oppiaiheen lopuksi seuraavaa:

• Todista opetetuista periaatteista.

• Muistuta luokan tai koorumin jäseniä kokouksessa tehdyistä suunnitelmista ja esitetyistä kutsuista.

Opeta oppia

Aikuisjohtaja tai nuori johtaa; 25–35 minuuttia

Valmistaudu hengellisesti

Elämä on täynnä tärkeitä asioita, joita tehdä. Ellemme ole varovaisia, elämän kiireisyys voi saada meidät unohtamaan elämän tarkoituksen. Tiedämme, että Vapahtajan ja Hänen evankeliuminsa tulee olla tärkeimmällä sijalla elämässämme, mutta muut asiat voivat helposti häiritä meitä. Ehkäpä siksi pyhät kirjoitukset neuvovat meitä ”laskemaan harkiten jalkamme polulle” (ks. Sananl 4:26), ”katsomaan, miten meidän on käynyt” (ks. Hagg. 1:5) ja ”tutkimaan itseämme, olemmeko uskossa” (ks. 2. Kor. 13:5).

Profeetta Haggain aikaan eläneet israelilaiset tarvitsivat tällaista kutsua. Arvokkaissa pyrkimyksissään rakentaa jälleen Jerusalemia he olivat lykänneet Herran temppelin jälleenrakentamista. Mieti, kuinka Herran varoitukset luvussa Hagg. 1 voisivat soveltua meihin tänä aikana. Kuinka innoitat niitä, joita opetat, arvioimaan sitoutumistaan asettaa elämässään etusijalle sen, mikä on Jumalan? Voisit käydä läpi vanhin Dale G. Renlundin puheen ”Horjumaton sitoutuminen Jeesukseen Kristukseen” (Liahona, marraskuu 2019, s. 22–25) tai presidentti Ezra Taft Bensonin opetukset luvussa ”Suurin käsky – rakasta Herraa” (julkaisussa Kirkon presidenttien opetuksia: Ezra Taft Benson, 2014, s. 39–47).

Me voimme asettaa etusijalle sen, mikä on Jumalan.

Oppikaa yhdessä

Voisit aloittaa keskustelun kirjoittamalla taululle lauseita kohdasta Hagg. 1:6. Mitä voimme oppia näiden ajatusten pohjalta – kylvää siemeniä, mutta ei koskaan korjaa satoa, syö, mutta ei koskaan tunne oloaan kylläiseksi, tai ansaitsee rahaa, mutta ansiot hupenevat – siitä, että käytämme aikaa muihin asioihin kuin siihen, mitä Herra haluaa meidän tekevän? Vaikka Herra ei pyydäkään meitä keskittymään temppelin rakentamiseen, niin mihin Hän pyytää meitä keskittymään? Kuinka voimme asettaa ne asiat tärkeälle sijalle elämässämme? Seuraavat toiminnat voivat auttaa nuoria arvioimaan sitoutumistaan asettaa elämässään etusijalle sen, mikä on Jumalan.

• Sakramentin nauttiminen on erinomainen viikoittainen tilaisuus arvioida sitoutumistamme Jeesukseen Kristukseen. Kuinka voimme sakramentin avulla pohtia, onko meistä tulossa enemmän Vapahtajan kaltaisia? Ehkäpä nuoret voisivat kertoa, kuinka he tekevät niin. He voisivat myös laatia luettelon kysymyksistä, joita he voisivat esittää itselleen sakramentin aikana. Kehota heitä luetteloa laatiessaan pohtimaan yhtä tai useampaa pyhien kirjoitusten kohtaa, puhetta tai muuta aineistoa kohdassa ”Muita lähteitä”.

• Puheessaan ”Asioista, joilla on eniten merkitystä” (Liahona, marraskuu 2010, s. 19–22) presidentti Dieter F. Uchtdorf antoi neuvoja, jotka voisivat auttaa nuoria ”katsomaan, miten heidän on käynyt” (ks. Hagg. 1:5). Voisit kehottaa luokan jäseniä lukemaan yksin tai pienryhmissä puheen kolme viimeistä osaa (alkaen kohdasta ”Perusasioiden voima”) ja panemaan merkille, mitä tarkoittaa se, että keskitämme elämämme Vapahtajaan. He voisivat kertoa jotakin, mitä he tuntevat innoitusta tehdä vahvistaakseen sitoutumistaan Jeesukseen Kristukseen.

• Monilla meistä on kiire tehdä hyviä asioita. Mutta ne eivät aina ole parhaita asioita. Voisit lukea presidentti Dallin H. Oaksin puheen ”Hyvä, parempi, paras” (Liahona, marraskuu 2007, s. 104–108) ensimmäisestä osuudesta lausunnon, joka voi auttaa nuoria ymmärtämään tämän periaatteen. Voisit myös pyytää heitä jokaista laatimaan luettelon päivittäisistä toimistaan. Pyydä heitä arvioimaan itsekseen, onko kukin toiminta ”hyvää”, ”parempaa” vai ”parasta”. Mikä tekee toiminnasta ”parhaan”? Kannusta nuoria kertomaan toisilleen, mitä he oppivat tämän itsearvioinnin pohjalta.

Toimikaa uskossa

Kannusta luokan tai koorumin jäseniä pohtimaan ja kirjoittamaan muistiin, miten he aikovat toimia tänään saamiensa vaikutelmien mukaan. Halutessaan he voisivat kertoa ideoitaan. Pyydä heitä miettimään, kuinka toimiminen heidän saamiensa vaikutelmien mukaan vahvistaa heidän suhdettaan taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen.

Muita lähteitä

• Joos. 24:14–15; Matt. 6:19–34; 22:36–40; Mark. 10:17–22; 1. Kor. 11:23–28; 2. Kor. 13:5; Kol. 3:1–2 (Meidän tulee asettaa elämässämme etusijalle se, mikä on Jumalan)

• Scott D. Whiting, ”Tuleminen Hänen kaltaisekseen”, Liahona, marraskuu 2020, s. 12–15

Opettaminen Vapahtajan tavalla

”Kaikkea ei ole tarpeen käydä läpi yhden oppitunnin aikana jonkun oppilaan sydämen koskettamiseksi – usein yksi tai kaksi tärkeintä asiaa riittää” (Opettaminen Vapahtajan tavalla, s. 7).