Toisen ja kolmannen sunnuntain kokoukset
Kunkin kuukauden toisena ja kolmantena sunnuntaina vanhinten koorumi ja Apuyhdistys opiskelevat kirkon johtajien opetuksia viimeisimmästä yleiskonferenssista. Painopisteen tulee olla ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenten puheissa. Paikallisiin tarpeisiin ja Hengen innoitukseen perustuen keskustelun aiheena voi kuitenkin olla mikä tahansa viimeisimmän konferenssin puheista.
Useimmissa tapauksissa tutkittavan konferenssipuheen valitsee vanhinten koorumin tai Apuyhdistyksen johtokunta jäsenten tarpeiden mukaan, vaikka myös piispa tai vaarnanjohtaja voi antaa ehdotuksia. Johtohenkilöt voivat valita puheen, joka liittyy kyseisen kuukauden ensimmäisen sunnuntain neuvoston kokouksen aiheeseen, tai he voivat Hengen innoittamina valita jotakin muuta aihetta käsittelevän puheen.
Johtajien ja opettajien tulee löytää tapoja kannustaa jäseniä lukemaan valitut puheet etukäteen ja tulemaan valmiina kertomaan evankeliumin totuuksista ja ideoista, kuinka toimia niiden mukaan. Alla ehdotetut oppimistoiminnat, jotka pohjautuvat julkaisun Opettaminen Vapahtajan tavalla periaatteisiin, voivat innostaa jäseniä oppimaan yleiskonferenssipuheiden pohjalta.
M. Russell Ballard, ”Kallisarvoisia lahjoja Jumalalta”, s. 9–11
Presidentti Ballardin puhe käsittelee monia eri aiheita – kuten profeettoja, uskoa Kristukseen, sakramenttia ja palvelemista – ja koorumin tai Apuyhdistyksen jäsenet voivat pitää erityisen merkityksellisinä eri aiheita. Kehota jäseniä kertomaan tästä puheesta jokin asia, joka innoittaa heitä. Mitä kehotuksia tai luvattuja siunauksia löydämme presidentti Ballardin puheesta? Voisit kehottaa jäseniä pohtimaan muutaman minuutin ajan sitä, mitä he tuntevat innoitusta tehdä tämän keskustelun johdosta.
Gary E. Stevenson, ”Profeetan sydän”, s. 17–20
Jotta voit auttaa jäseniä käsittämään uuden profeetan kutsumisen valtavan merkityksen, voisit pyytää jäseniä tutkimaan vanhin Stevensonin puhetta ja panemaan merkille totuuksia ja näkemyksiä, jotka auttavat heitä ymmärtämään tämän jumalallisen prosessin merkityksen ja pyhyyden. Voisit kehottaa jäseniä kertomaan, mitä he tunsivat juhlakokouksessa, jossa presidentti Nelson hyväksyttiin kirkon presidentiksi. Voisit myös piirtää taululle sydämen ja pyytää jäseniä kirjoittamaan siihen sanoja ja ilmauksia, jotka kuvaavat presidentti Nelsonin sydäntä ja luonnetta. Mitä sellaista hän on opettanut, mikä on siunannut meitä?
Neil L. Andersen, ”Jumalan profeetta”, s. 24–27
Vanhin Andersenin puheesta keskusteleminen voisi vahvistaa jäsenten uskoa eläviin profeettoihin. Voisit kehottaa heitä etsimään hänen puheestaan jotakin, mikä auttaa heitä ymmärtämään, miksi Jumalalla on profeettoja maan päällä ja miksi me seuraamme heitä. Kuinka meitä on siunattu sen vuoksi, että meillä on profeetta? Jäsenet voisivat kertoa, kuinka he ovat saaneet todistuksen siitä, että presidentti Russell M. Nelson on Herran profeetta ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentti.
David A. Bednar, ”Sydämeltään sävyisä ja nöyrä”, s. 30–33
Voisit innostaa jäseniä keskustelemaan vanhin Bednarin puheesta kirjoittamalla taululle: Sävyisyys on… ja Sävyisyys ei ole… Sitten jäsenet voisivat tutkia vanhin Bednarin puhetta ja kirjoittaa taululle ilmauksia, joita he löysivät ja joilla voisi täydentää nämä lauseet. Mitä sellaista opimme tästä puheesta, mikä innoittaa meitä olemaan sävyisämpiä? Mitä esimerkkejä sävyisyydestä meille tulee mieleen? Kuinka voimme soveltaa vanhin Bednarin neuvoja käytäntöön niin, että meistä tulee sävyisämpiä?
Bonnie L. Oscarson, ”Nuoret naiset työssä”, s. 36–38
Kysymykset ovat yksi keino saada ihmiset pohtimaan. Voisit kirjoittaa taululle muutamia kysymyksiä, joihin sisar Oscarsonin puhe vastaa, kuten Kuinka voimme saada nuoret naiset mukaan Herran työhön? Kehota jäseniä etsimään hänen puheestaan vastauksia näihin kysymyksiin ja keskustelemaan siitä, mitä he oppivat. Mitä siunauksia koituu siitä, kun nuoret naiset ovat mukana palvelutyössä? Kenties luokan jäsenet voisivat kertoa kokemuksista, joita heillä on ollut heidän palvellessaan nuorten naisten rinnalla. Mitä tunnemme innoitusta tehdä keskustelumme pohjalta?
Dale G. Renlund, ”Sukututkimus- ja temppelityö – sinetöiminen ja parantuminen”, s. 46–49
Vanhin Renlund puhui Hesekielin näystä, jossa temppelistä kumpusi vettä (ks. Hes. 47:8–9). Yksi koorumin tai Apuyhdistyksen jäsenistä voisi kenties piirtää taululle kuvan tästä näystä. Kuinka temppeli- ja sukututkimustyön siunaukset ovat kuin vesi Hesekielin näyssä? Voisit kehottaa luokan jäseniä kertomaan siunauksista, joita he ovat kokeneet saaneensa temppeli- ja sukututkimustyöstä. Miten voimme tehdä sukututkimus- ja temppelityöstä säännöllisemmän osan elämäämme?
D. Todd Christofferson, ”Vanhinten koorumi”, s. 55–58
Voisit kehottaa vanhinten koorumin jäseniä lukemaan vanhin Christoffersonin puheesta kohdan, jonka otsikkona on ”Näiden muutosten tarkoitus”. Mitä voimme tehdä varmistaaksemme, että toteutamme nämä tarkoitukset? Apuyhdistyksessä voisit pyytää jotakuta tekemään yhteenvedon vanhin Christoffersonin kuvailemista muutoksista Melkisedekin pappeuden koorumeihin. Sitten sisaret voisivat etsiä näiden muutosten taustalla olevia periaatteita, jotka voivat soveltua Apuyhdistyksenne työhön. Jäsenet voisivat keskustella vanhinten koorumissa tai Apuyhdistyksessä siitä, mitä he oppivat veli Goatesia koskevasta kertomuksesta ja kuinka se soveltuu heidän työhönsä.
Ronald A. Rasband, ”Kas joukko Kuninkaamme”, s. 58–61
Ehkäpä laulun ”Kas joukko Kuninkaamme” (MAP-lauluja, 165) laulaminen, kuunteleminen tai sen sanojen lukeminen yhdessä saattaisi innostaa keskusteluun vanhin Rasbandin puheesta. Millä tavoin pappeuskoorumit ja Apuyhdistykset ovat kuin Kuninkaan joukko? Jäsenet voisivat myös panna merkille niitä runsaita siunauksia, joiden vanhin Rasband sanoo koituvan pappeuskoorumien uudelleen järjestämisestä, ja keskustella sitten niistä. Mitä muita siunauksia olemme saaneet – tai toivomme saavamme – näiden muutosten toimeenpanemisesta? Kuinka myös Apuyhdistys voi saada täydemmin sellaisia siunauksia kuin lahjojen monimuotoisuutta ja opastamista?
Henry B. Eyring, ”Innoitettua palvelutyötä”, s. 61–64
Presidentti Eyring kertoo kahdesta palvelutyötä koskeneesta sakramenttikokouspuheesta, jotka tekivät häneen vaikutuksen. Voisit pyytää puolta koorumin tai Apuyhdistyksen jäsenistä käymään läpi 14-vuotiaan pojan sanat ja toista puolta käymään läpi kertomuksen kotiopettajasta. Lukiessaan jäsenet voisivat miettiä neuvoja, joita he saattaisivat antaa nuorelle miehelle tai nuorelle naiselle, joka on juuri saanut tehtävän palvella jotakuta. Kuinka meistä voi tulla ”entistä innoitetumpia ja laupiaampia” palvelutyössämme?
Dallin H. Oaks, ”Pappeuden voimat”, s. 65–68
Voisit aloittaa keskustelun kirjoittamalla taululle presidentti Oaksin puheesta neljän osion otsikot. Kehota sitten jokaista jäsentä lukemaan yksi osio itsekseen ja kirjoittamaan taululle yksi virke, joka tiivistää tuon osion pääsanoman. Sen jälkeen jäsenet voisivat kertoa, mitä he tuntevat innoitusta tehdä lukemansa johdosta. Kuinka palvelemisemme pappeudenhaltijoina tai Apuyhdistyksen sisarina kehittyy, kun sovellamme käytäntöön presidentti Oaksin puheen opetuksia?
Russell M. Nelson, ”Palvelemista Jumalan voimalla ja valtuudella”, s. 68–75
Presidentti Nelson kutsuu pappeudenhaltijoita ”nousemaan” ja käyttämään pappeutta taivaallisen Isän lasten siunaukseksi. Kehota koorumin tai Apuyhdistyksen jäseniä etsimään hänen antamiaan esimerkkejä ja keskustelemaan siitä, kuinka ne auttavat meitä ymmärtämään, millä tavoin he voivat käyttää pappeutta perheensä ja muiden siunaukseksi. Mistä sellaisista kokemuksista voimme kertoa, jolloin pappeuden voima on siunannut meitä? Kuinka voimme auttaa muita tai itseämme niin, että meillä olisi uskoa käyttää Jumalan pappeutta palvellaksemme Hänen nimessään?
Reyna I. Aburto, ”Yhdessä”, s. 78–80
Sisar Aburton puhe tarjoaa koorumille tai Apuyhdistykselle tilaisuuden arvioida, kuinka hyvin toimitte ykseydessä Herran työn tekemiseksi. Voisit auttaa jäseniä tekemään niin näyttämällä kuvia monarkkiperhosista, Vapahtajan käynnistä nefiläisten luona (ks. Evankeliumiaiheinen kuvakirja, nrot 82–84) ja kirkon humanitaarisesta työstä (ks. lds.org). Jäsenet voisivat tutkia puhetta ja ottaa selville, kuinka sisar Aburto käytti näitä esimerkkejä opettaakseen ykseydessä työskentelyn tarkoituksia ja siunauksia. Mitä me voimme tehdä työskennelläksemme yhdessä ykseydessä?
Henry B. Eyring, ”Hänen Henkensä on teidän kanssanne”, s. 86–89
Jotta voimme lisätä haluamme ja kykyämme ottaa vastaan Pyhä Henki, presidentti Eyring kertoo muutamia henkilökohtaisia kokemuksia ja antaa selkeitä ohjeita. Kun olette käyneet läpi hänen kokemuksensa, mitä samankaltaisia muistoja koorumin tai Apuyhdistyksen jäsenet voivat kertoa siitä, kun Pyhä Henki on koskettanut heidän sydäntään tai vahvistanut totuutta? Ehkäpä jäsenet voisivat tehdä taululle luettelon ohjeista, jotka presidentti Eyring antaa auttaakseen meitä ”[avaamaan] sydämemme vastaanottaaksemme Hengen palvelusta”. Kuinka hänen ohjeidensa noudattaminen auttaa meitä omassa elämässämme ja perheessämme? Entä koorumissamme tai Apuyhdistyksessämme?
Dallin H. Oaks, ”Pieniä ja yksinkertaisia asioita”, s. 89–92
Presidentti Oaksin puhe sisältää vertauskuvia, jotka opettavat, kuinka pienillä ja yksinkertaisilla asioilla voi olla voimallinen vaikutus hyvään tai pahaan. Näitä vertauskuvia ovat puun juuret, soutajajoukko, köyden säikeet ja putoilevat vesipisarat. Jäsenet voisivat lukea nämä vertaukset ja keskustella siitä, mitä ne opettavat pienten ja yksinkertaisten asioiden johdonmukaisen tekemisen voimasta. Mitä ovat ne pienet ja yksinkertaiset asiat, jotka tuovat Pyhän Hengen vaikutuksen elämäämme? Kehota jäseniä pohtimaan, mitä he saavat innoitusta tehdä noudattaakseen presidentti Oaksin neuvoja.
Russell M. Nelson, ”Ilmoitusta kirkkoa varten, ilmoitusta elämäämme varten”, s. 93–96
Puheessaan presidentti Nelson pyytää meitä ”kasvattamaan hengellistä [kykyämme] vastaanottaa ilmoitusta”. Voisit auttaa jäseniä noudattamaan hänen opastustaan kirjoittamalla taululle seuraavanlaisia kysymyksiä: Miksi me tarvitsemme ilmoitusta? Kuinka voimme lisätä kykyämme vastaanottaa ilmoitusta – sekä yksilöllisesti että neuvotellessamme yhdessä? Mitä siunauksia presidentti Nelson lupaa, jos tavoittelemme ilmoitusta? Jaa jäsenet ryhmiin ja kehota jokaista ryhmää etsimään vastauksia yhteen näistä kysymyksistä ja kertomaan niistä.
Gerrit W. Gong, ”Kristus ylösnoussut on”, s. 97–98
Mitä koorumin tai Apuyhdistyksen jäsenet voivat oppia vanhin Gongin puheen perusteella liitoistamme ja Jeesuksen Kristuksen sovituksesta? Voisit kehottaa jäseniä tutkimaan puhetta pannen merkille siunauksia, joita Vapahtajan sovitus ja liittomme – yhdessä toimien – tarjoavat meille. Sitten voisit esittää seuraavanlaisia kysymyksiä siitä, mitä he ovat löytäneet: Kuinka liittomme ja sovitus toimivat yhdessä ”vahvistaakseen ja jalostaakseen meitä”? Mistä ne auttavat meitä pitämään kiinni ja mistä päästämään irti?
Ulisses Soares, ”Profeetat puhuvat Pyhän Hengen voimalla”, s. 98–99
Vanhin Soaresin puhe voi innoittaa meitä toimimaan uskossa, kun tunnemme riittämättömyyttä Herran tahdon tekemisessä. Kuinka vanhin Soares sai lohtua ja varmuutta ottaessaan vastaan uuden kutsumuksensa apostolina? Mitä hän oppi kokemuksestaan, kun hänet kutsuttiin lähetysjohtajaksi? Mitä me voimme oppia hänen kokemuksistaan? Anna jäsenille aikaa kertoa kokemuksista, jolloin he tunsivat epävarmuutta jostakin, mitä Herra halusi heidän tekevän. Mitä he tekivät löytääkseen uskon mennä eteenpäin?
Jeffrey R. Holland, ”Olla heidän kanssaan ja vahvistaa heitä”, s. 101–103
Kun koorumin tai Apuyhdistyksen jäsenet saivat kuulla muutoksista ”pappeuden ja Apuyhdistyksen palvelutyöajatukseen”, mitä kysymyksiä heillä oli? Vanhin Hollandin puhe voi antaa vastauksia. Jäsenet voisivat panna merkille evankeliumin periaatteita, joiden vanhin Holland opettaa olevan näiden muutosten perusta. Mitä kehotuksia löydämme hänen puheestaan? Mitä siunauksia luvataan? Kuinka nämä uudet tavat palvella auttavat meitä tulemaan ”Kristuksen tosi opetuslapsiksi”?
Jean B. Bingham, ”Palvelutyötä Vapahtajan tavalla”, s. 104–107
Puheessaan sisar Bingham kehottaa meitä esittämään itsellemme kysymyksiä, jotka voivat ohjata palvelutyöpyrkimyksiämme. Jäsenet voisivat keskustella siitä, kuinka nämä kysymykset voisivat ohjata heidän pyrkimyksiään, ja sitten etsiä vastauksia sisar Binghamin kysymykseen: ”Millaista [palvelutyö] siis on?” Voisitte käydä rauhassa läpi joitakin esimerkkejä, joita sisar Bingham esittää yksilöllisestä palvelemisesta, ja voisit kehottaa jäseniä kertomaan omia esimerkkejään. Mitä sellaista löydämme sisar Binghamin puheesta, mikä lisää ymmärrystämme siitä, miksi ja kuinka me teemme palvelutyötä?
Dieter F. Uchtdorf, ”Katso: Ihminen!”, s. 107–110
Kuinka auttaisimme jotakuta ymmärtämään, että Jeesuksen Kristuksen sovitusuhri ja ylösnousemus olivat maailman historian tärkeimmät tapahtumat? Kehota jäseniä pohtimaan tätä kysymystä, kun he lukevat osia vanhin Uchtdorfin puheesta. Mitä sellaista he löytävät, mikä auttaisi selittämään, miksi nämä tapahtumat ovat heille niin tärkeitä? Tämän keskustelun jälkeen luokan jäsenet voisivat puhua siitä, mitä heille tarkoittaa ”katsoa Ihmiseen”? Kuinka me olemme oppineet ”katsomaan Ihmiseen”?
Quentin L. Cook, ”Valmistautukaa kohtaamaan Jumala”, s. 114–117
Voisit aloittaa keskustelun vanhin Cookin puheesta kehottamalla yhtä jäsentä tekemään yhteenvedon Kirtlandin temppelissä palautetuista pappeuden avaimista. Mitä näihin avaimiin liittyviä vastuita kirkolla on vanhin Cookin puheen mukaan? Millä tavoin nämä vastuut ilmenevät kirkossa nykyään? Kirjoita taululle sanat vanhurskaus, ykseys ja yhdenvertaisuus ja pyydä jäseniä kertomaan näkemyksistä, joita he saavat kustakin näistä periaatteista vanhin Cookin puheen perusteella. Kuinka nämä periaatteet auttavat meitä täyttämään kirkon pyhät vastuualueet?