”Palautuksen ääniä: Libertyn vankila”, Tule ja seuraa minua – koti ja kirkko: Oppi ja liitot 2025, 2025
”Libertyn vankila”, Tule ja seuraa minua – koti ja kirkko: 2025
Palautuksen ääniä
Libertyn vankila
Ollessaan vangittuna Libertyssä Missourissa Joseph Smith sai kirjeitä, joissa hänelle kerrottiin myöhempien aikojen pyhien vaarallisesta tilanteesta, kun heidät oli kuvernöörin määräyksellä karkotettu osavaltiosta. Eräs liikuttava kirje tuli hänen vaimoltaan Emmalta. Emman sanat ja Josephin vastauksena kirjoittamat kirjeet ilmaisevat sekä heidän kärsimyksiään että heidän uskoaan tänä vaikeana aikana kirkon historiassa.
Kirje Emma Smithiltä Joseph Smithille 7. maaliskuuta 1839
Rakas aviomies
Koska minulla on tilaisuus lähettää kirje ystävän välityksellä, niin yritän kirjoittaa, mutta en yritä kirjoittaa kaikkia tuntemuksiani, sillä tilanne, jossa olet – muurit, kalterit ja salvat, kuohuvat joet, virtaavat vesivirrat, ylös kohoavat kukkulat, alhaalla olevat laaksot ja avarat preeriat, jotka erottavat meidät, sekä se julma epäoikeudenmukaisuus, joka alun perin heitti sinut vankilaan ja yhä pitää sinua siellä, sekä monet muut huomioon otettavat seikat – tekee tuntemuksistani mahdottomia kuvailla.
Olen varma, että ilman tietoista viattomuutta ja jumalallisen armon suoraa vaikutusta en olisi koskaan pystynyt kestämään niitä kärsimyksen hetkiä, joista olen selviytynyt – –. Mutta olen yhä elossa, ja olen yhä halukas kärsimään lisää sinun vuoksesi, jos se on hyvän taivaan tahto.
Olemme tällä hetkellä kaikki kunnossa, paitsi Fredrick, joka on varsin kipeä.
Pikku Alexander, joka on nyt sylissäni, on hienoimpia pikku miehiä, mitä olet koskaan nähnyt elämäsi aikana. Hän on niin vahva, että tuolin avulla hän juoksee ympäri huonetta. – –
Yksin Jumala tietää mieleni ajatukset ja sydämeni tuntemukset, kun lähdin talostamme ja kodistamme sekä jätin miltei kaiken, mitä omistimme, lukuun ottamatta pieniä lapsiamme, ja matkasin pois Missourin osavaltiosta ja sinä jäit vangittuna siihen syrjäiseen vankilaan. Mutta tuo muistikuva on enemmän kuin mitä ihmisluonnon pitäisi kestää. – –
Toivon, että edessämme on vielä parempia aikoja. – – Hellästi aina sinun
Emma Smith
Kirje Joseph Smithiltä Emma Smithille 4. huhtikuuta 1839
Rakas ja hellä vaimo.
On torstai-ilta, ja auringon juuri laskiessa ja kurkistellessamme tämän syrjäisen vankilan kalterien takaa istuin kirjoittamaan sinulle kertoakseni sinulle tilanteestani. Olen nyt ollut uskoakseni noin viisi kuukautta ja kuusi päivää vartioituna yötä päivää ja syrjäisen, pimeän, likaisen vankilan seinien, kalterien ja kirskuvien rautaovien takana. Tuntein, jotka vain Jumala tietää, kirjoitan tätä kirjettä. Kynän, kielen ja enkelien on mahdotonta kuvata tai maalata näitä mielen pohdintoja näissä olosuhteissa ihmiselle, joka ei ole koskaan kokenut sitä, mitä me koemme. – – Me turvaudumme Jehovan käsivarteen emmekä kenenkään muun saadaksemme pelastuksen, ja ellei Hän pelasta meitä, niin voit olla varma, että sitä ei tapahdu, sillä tässä osavaltiossa janotaan kovasti meidän vertamme. Ei siksi että olisimme syyllistyneet mihinkään. – – Rakas Emmani, ajattelen sinua ja lapsia jatkuvasti. – – Haluan nähdä pikku Frederickin, Josephin, Julian, Alexanderin, Joanan ja vanhan Majurin [perheen koiran]. – – Kävelisin mieluusti täältä luoksesi paljasjaloin ja paljain päin ja puolipukeissa nähdäkseni sinut ja pitäisin sitä suurena ilona enkä koskaan pitäisi sitä raskaana työnä. – – Kestän rohkeasti kaikki taakkani, kuten tekevät ne, jotka ovat kanssani. Yksikään meistä ei ole vielä peräytynyt. Ethän anna [lastemme] unohtaa minua. Kerro heille, että isä rakastaa heitä täydellisellä rakkaudella ja tekee kaikkensa, että hän pääsisi pois väkivaltaisen joukon luota ja voisi tulla heidän luokseen. – – Kerro heille, että isä käskee heitä olemaan kilttejä lapsia ja tottelemaan äitiään. – –
Sinun
Joseph Smith nuorempi