Melkisedek siunaa Abramin, Walter Rane

11.–17. marraskuuta

Heprealaiskirje 7–13

”Meitä odottavan hyvän ylipappi”

Lukiessasi lukuja Hepr. 7–13 voit saada vaikutelmia Pyhän Hengen välityksellä. Mieti tapoja merkitä niitä muistiin; voisit esimerkiksi kirjoittaa niitä tähän oppimisehdotukseen, pyhien kirjoitustesi marginaaliin tai Evankeliumiaiheinen kirjasto -sovellukseen.

Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia

Uskollisetkin pyhät kärsivät toisinaan ”pilkkaa ja piinaa”, mikä voi horjuttaa heidän rohkeuttaan (ks. Hepr. 10:32–38). Paavali tiesi, että kristinuskoon kääntyneet juutalaiset kokivat ankaraa vainoa uuden uskonsa tähden. Kannustaakseen heitä pysymään uskollisina todistukselleen hän muistutti heitä heidän historiastaan, jossa oli pitkä perinne uskollisia uskovia: Abel, Henok, Nooa, Abraham, Saara, Joosef, Mooses – ”kokonainen pilvi” todistajia siitä, että Jumalan lupaukset ovat todellisia ja odottamisen arvoisia (Hepr. 12:1). Tämä uskon perintö kuuluu kaikille, joilla on ”katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään” (Hepr. 12:2). Hänen ansiostaan aina kun vastoinkäymiset herättävät meissä halun ”luopua”, me voimme sen sijaan astua ”Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme” (Hepr. 10:22, 38). Meille, kuten muinaisille pyhille, Jeesus Kristus on ”meitä odottavan hyvän ylipappi” (Hepr. 9:11).

Ideoita pyhien kirjoitusten henkilökohtaiseen tutkimiseen

Hepr. 7:1–22

Melkisedekin pappeus on korkeampi pappeus.

Vuosisatojen ajan juutalaiset olivat käyttäneet leeviläistä pappeutta, joka tunnetaan myös Aaronin pappeutena. Mutta Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteyden myötä tuli suurempi Melkisedekin pappeus, joka tarjosi vielä suurempia siunauksia. Mitä saat tietää Melkisedekin pappeudesta luvun Hepr. 7 pohjalta? Tässä on joitakin esimerkkejä totuuksista, joita saatat löytää:

JSR Hepr. 7:3; Room. 7:21Ne, jotka asetetaan Melkisedekin pappeuteen, ”tehdään Jumalan Pojan kaltaisiksi, ja he pysyvät pappeina ainaisesti”.

Hepr. 7:11Leeviläinen pappeus ei tarjoa ”täydellisyyttä”, ja sen tähden Melkisedekin pappeus korvasi sen (ks. OL 84:18–22).

Hepr. 7:20–21Melkisedekin pappeus saadaan valan kautta (ks. OL 84:19–44).

Mitä siunauksia olet saanut Melkisedekin pappeuden ja siihen liittyvien toimitusten ansiosta?

Ks. myös Alma 13:1–13; OL 121:36–46; Aiheita, ”Melkisedekin pappeus”, www.mormonienuutishuone.fi; PKO, ”Melkisedek”, scriptures.lds.org/fi; Henry B. Eyring, ”Usko ja pappeuden vala ja liitto”, Liahona, toukokuu 2008, s. 61–64; Dallin H. Oaks, ”Pappeuden avaimet ja valtuus”, Liahona, toukokuu 2014, s. 49–52.

Hepr. 9:1–10:22

Muinaiset ja nykyiset toimitukset viittaavat Jeesukseen Kristukseen.

Tämän kirjeen alkuperäiset heprealaiset lukijat ovat varmasti tunteneet hyvin muinaisen tabernaakkelin ja toimitukset, joita Paavali kuvaili. Mutta jotkut eivät täysin ymmärtäneet, että näiden toimitusten tarkoituksena oli viitata Jeesuksen Kristuksen sovitusuhriin.

Raamatullisina aikoina vuosittaisena juhlapäivänä eli sovituspäivänä ylipappi astui Jerusalemin temppelissä kaikkeinpyhimpään ja uhrasi vuohen tai karitsan sovittaakseen Israelin synnit. Paavali selitti, että Jeesus Kristus on ylipappi, joka antaa yhden ainoan uhrin – oman henkensä – sovittaakseen maailman synnit (ks. Hepr. 9:24–10:14).

Ajattele toimituksia, joihin osallistut nykyään. Kuinka nämä toimitukset ohjaavat sinua kohti Jeesusta Kristusta?

Saat tietää enemmän muinaisista juutalaisista seremonioista ja niiden vertauskuvallisuudesta katsomalla videot ”The Tabernacle” [Tabernaakkeli] ja ”Sacrifice and Sacrament” [Uhri ja sakramentti] (lds.org).

Hepr. 11

Usko edellyttää luottamusta Jumalan lupauksiin.

Mitä vastaisit, jos joku pyytäisi sinua määrittelemään, mitä usko on? Sisar Anne C. Pingree, Apuyhdistyksen ylimmän johtokunnan entinen jäsen, päätyi luvun Hepr. 11 perusteella tähän määritelmään: ”Usko, hengellinen kyky luottaa lupauksiin, jotka nähdään ’etäältä’ mutta jotka eivät ehkä toteudu tässä elämässä, on tosiuskovien varma mitta” (”Etäältä nähdyt lupaukset”, Liahona, marraskuu 2003, s. 14).

Voisit kehitellä oman määritelmäsi uskosta, kun pohdit luvussa Hepr. 11 olevia ajatuksia. Mitä tässä luvussa mainittujen ihmisten esimerkit opettavat sinulle uskosta? (Ks. myös Et. 12:6–22.)

Ks. myös Alma 32:21, 26–43; Jeffrey R. Holland, ”Meitä odottavan hyvän ylipappi”, Liahona, tammikuu 2000, s. 42–45.

Ideoita pyhien kirjoitusten tutkimiseen yhdessä perheenä ja perheiltaan

Kun luet pyhiä kirjoituksia yhdessä perheesi kanssa, Henki voi auttaa sinua tietämään, mitä periaatteita tulee tähdentää ja mistä asioista tulee keskustella, jotta se vastaa oman perheesi tarpeita. Tässä on joitakin ehdotuksia:

Hepr. 10:32–36

Voisit pyytää perheenjäseniä kertomaan hengellisistä kokemuksista, jolloin he ovat tunteneet päässeensä totuuden valoon. Kuinka näistä kokemuksista voi olla hyötyä, niin ettemme heittäisi pois rohkeuttamme koettelemusten tai epäilysten hetkinä?

Hepr. 11

Kuinka voit auttaa perheesi jäseniä ottamaan oppia luvussa Hepr. 11 mainituista uskollisista esimerkeistä? Voisi olla hauskaa näytellä joitakin näiden esimerkkien kertomuksista. Tai ehkä perheenne voisi keskustella muiden tuntemienne uskollisten ihmisten esimerkeistä – mukaan lukien esivanhemmat, kirkon johtajat ja paikkakunnallanne asuvat henkilöt.

Hepr. 12:2

Miksi Jeesus oli näiden jakeiden mukaan valmis kestämään tuskaa ja kärsimystä ristillä? Mitä tämä opettaa meille siitä, kuinka me voimme kestää omia koettelemuksiamme? Presidentti Russell M. Nelson antoi hyödyllisiä oivalluksia tästä jakeesta puheessaan ”Ilo ja hengellinen selviytyminen” (Liahona, marraskuu 2016, s. 81–84).

Hepr. 12:5–11

Miksi Vapahtaja nuhtelee ja oikaisee meitä? Kun tutkitte näitä jakeita yhdessä, mitä perheenjäsenet huomaavat siitä, mitä Herra ajattelee nuhtelemisesta? Kuinka nämä jakeet vaikuttavat siihen, kuinka nuhtelette muita tai otatte nuhtelemisen vastaan?

Lisäideoita lasten opettamiseen on julkaisun Tule ja seuraa minua – Alkeisyhdistys tämän viikon opetusehdotuksissa.

Näin kehitymme opettamisessa

Käytä musiikkia luodaksesi Hengelle otollisen ilmapiirin ja oppiaksesi oppia. Ensimmäinen presidenttikunta on sanonut: ”Musiikilla on rajaton voima tehdä [meidät] hengellisemmiksi” (”Ensimmäisen presidenttikunnan alkusanat”, MAP-lauluja, s. x). Ehkäpä jokin laulu uskosta, kuten ”Voiko milloinkaan nuoremme” (MAP-lauluja, 168), täydentäisi perheen keskustelua luvusta Hepr. 11.

Muinaisen temppelin ja sen toimitusten vertauskuvat opettivat Jeesuksen Kristuksen tehtävää.