Mielessä pidettäviä ajatuksia

Liitto

Kauttaaltaan Vanhassa testamentissa mainitaan usein sana liitto. Nykyään pidämme liittoja yleensä pyhinä lupauksina Jumalan kanssa, mutta muinaisessa maailmassa liitot olivat myös tärkeä osa ihmisten kanssakäymistä toistensa kanssa. Pysyäkseen turvassa ja selviytyäkseen ihmisten piti voida luottaa toisiinsa, ja liitot olivat keino varmistaa tuo luottamus.

Niinpä kun Jumala puhui Nooalle, Abrahamille tai Moosekselle liitoista, Hän kutsui heitä astumaan luottamussuhteeseen Hänen kanssaan. Yksi parhaiten tunnettuja esimerkkejä liitosta Vanhassa testamentissa on liitto, jonka Jumala teki Abrahamin ja Saaran kanssa – ja sitten uudisti heidän jälkeläistensä Iisakin ja Jaakobin (jota myös nimitettiin Israeliksi) kanssa. Me nimitämme tätä liittoa usein Abrahamin liitoksi, vaikka Vanhassa testamentissa se tunnettiin yksinkertaisesti ”liittona”. Huomaat, että Vanha testamentti on pohjimmiltaan kertomus kansasta, joka näki itsensä tämän liiton perillisinä – liittokansana.

Abrahamin liitto on edelleen tärkeä nykyään, varsinkin myöhempien aikojen pyhille. Miksi? Koska mekin olemme liittokansaa, olimmepa me Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin suoria jälkeläisiä tai emme (ks. Gal. 3:27–29). Tästä syystä on tärkeää ymmärtää, mikä Abrahamin liitto on ja kuinka se soveltuu meihin nykyään.

Mikä on Abrahamin liitto?

Abraham halusi ”pyrkiä noudattamaan yhä paremmin vanhurskautta” (Abr. 1:2), joten Jumala kutsui hänet liittosuhteeseen. Abraham ei ollut ensimmäinen, jolla oli tämä halu, eikä hän ollut ensimmäinen, joka solmi liiton. Hän etsi ”isien siunauksia” (Abr. 1:2) – siunauksia, jotka liiton kautta tarjottiin Aadamille ja Eevalle sekä heidän jälkeensä niille, jotka etsivät näitä siunauksia uutterasti.

Jumalan liitossa Abrahamin kanssa luvattiin suurenmoisia siunauksia: perintömaa, paljon jälkeläisiä, oikeus pappeuden toimituksiin ja nimi, jota tulevat sukupolvet kunnioittaisivat. Mutta tämä liitto ei keskittyisi ainoastaan siunauksiin, joita Abraham ja hänen sukunsa saisivat, vaan siihen, että he olisivat siunauksena Jumalan muille lapsille. ”Siinä on oleva siunaus”, Jumala julisti, ”ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille” (1. Moos. 12:2–3).

Antoiko tämä liitto Abrahamille, Saaralle ja heidän jälkeläisilleen etuoikeutetun aseman Jumalan lasten keskuudessa? Vain siinä mielessä, että on etuoikeus siunata muita. Abrahamin suku ”[kantaisi] käsissänsä tämän palvelutyön ja pappeuden kaikille kansakunnille” ja jakaisi ”evankeliumin [siunaukset], jotka ovat pelastuksen siunauksia, nimittäin iankaikkisen elämän” (Abr. 2:9, 11).

Tämä liitto oli siunaus, jota Abraham kaipasi. Sen saatuaan Abraham sanoi sydämessään: ”Palvelijasi on etsinyt sinua vakavasti; nyt minä olen löytänyt sinut” (Abr. 2:12).

Tämä tapahtui tuhansia vuosia sitten, mutta tämä liitto on palautettu meidän aikanamme (ks. 1. Nefi 22:8–12). Ja se täyttyy parhaillaan Jumalan kansan elämässä. Itse asiassa liiton täyttyminen kiihtyy myöhempinä aikoina, kun Jumalan työ etenee siunaten perheitä kaikkialla maailmassa. Ja jokainen, joka Abrahamin tavoin haluaa pyrkiä noudattamaan yhä paremmin vanhurskautta, jokainen, joka etsii Herraa vilpittömänä, voi olla osa tätä työtä.

Mitä Abrahamin liitto merkitsee minulle?

Sinä olet liiton lapsi. Solmit Jumalan kanssa liiton, kun sinut kastettiin. Sinä uudistat sen liiton joka kerta kun nautit sakramentin. Lisäksi solmit pyhiä liittoja temppelissä. Yhdessä nämä liitot tekevät sinut osalliseksi Abrahamin liitosta, jonka täyteys saadaan temppelitoimituksissa. Kuten presidentti Russell M. Nelson on opettanut: ”Lopulta pyhässä temppelissä meistä voi tulla kanssaperillisiä iankaikkisen perheen siunauksiin, kuten kerran luvattiin Abrahamille, Iisakille, Jaakobille ja heidän jälkeläisilleen.”¹

Näiden liittojen ja toimitusten kautta meistä tulee Jumalan kansaa (ks. 2. Moos. 6:7; 5. Moos. 7:6; 26:18; Hes. 11:20). Meistä tulee erilaisia kuin meitä ympäröivä maailma. Liittojemme avulla voimme olla uskollisia, sitoutuneita Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia. Presidentti Nelson on selittänyt: ”Meidän liittomme sitovat meidät Häneen ja antavat meille jumalallista voimaa.”² Ja kun Jumala siunaa kansaansa voimallaan, sen myötä tulee kutsu ja odotus, että he siunaavat muita – että he ovat siunaukseksi kaikille maan suvuille (ks. Abr. 2:9, 11).

Tämä kallisarvoinen ymmärrys on suotu meille sen ansiosta, että Abrahamin liitto on palautettu profeetta Joseph Smithin kautta. Kun siis luet Vanhasta testamentista liitoista, älä ajattele yksinomaan Jumalan suhdetta Abrahamiin, Iisakiin ja Jaakobiin. Ajattele myös Hänen suhdettaan sinuun. Kun luet lukemattomien jälkeläisten lupauksesta (ks. 1. Moos. 28:14), älä ajattele vain niitä miljoonia, jotka nykyään pitävät Abrahamia isänään. Ajattele myös Jumalan sinulle antamaa lupausta iankaikkisista perheistä ja iankaikkisesta enentymisestä (ks. OL 131:1–4; 132:20–24). Kun luet luvatusta perintömaasta, älä ajattele pelkästään Abrahamille luvattua maata. Ajattele myös itse maapallon selestistä kohtaloa – perintöä, joka on luvattu niille nöyrille ja kärsivällisille, jotka panevat toivonsa Herraan (ks. Matt. 5:5; Ps. 37:9, 11; ks. myös OL 88:17–20). Ja kun luet lupauksesta, jonka mukaan Jumalan liittokansa on siunaava kaikkia maan sukuja (ks. Abr. 2:11), älä ajattele ainoastaan Abrahamin tai hänestä polveutuneiden profeettojen palvelutyötä. Ajattele myös, mitä sinä voit tehdä – Jeesuksen Kristuksen liiton alaisena seuraajana – ollaksesi siunauksena lähipiirissäsi oleville perheille.

Viitteet

1. Russell M. Nelson, ”Liitot”, Liahona, marraskuu 2011, s. 88.

2. Russell M. Nelson, ”Kuinka ammennamme elämäämme Jeesuksen Kristuksen voimaa”, Liahona, toukokuu 2017, s. 41. Ylijohtaja Linda K. Burton on sanonut: ”Liittojen tekeminen ja pitäminen tarkoittaa sitä, että päätämme sitoa itsemme taivaan Isäämme ja Jeesukseen Kristukseen. Se on sitoutumista Vapahtajan seuraamiseen.” (”Liittojen pitämisen tuoma voima, ilo ja rakkaus”, Liahona, marraskuu 2013, s. 111.)