Historiakertomus, suunnilleen kesällä 1832

Ensimmäistä näkyä koskevien ensi käden kertomusten kuvat ja tekstit kokonaisuudessaan ovat julkaisussa ”Primary Accounts of Joseph Smith’s First Vision of Deity”.

Noin kahdentoista vuoden iässä mieltäni alkoivat vakavasti askarruttaa tärkeääkin tärkeämmät huolet kuolemattoman sieluni hyvinvoinnista, mikä sai minut tutkimaan pyhiä kirjoituksia – sillä uskoin, kuten minulle oli opetettu, että niissä oli Jumalan sanaa, ja niinpä käännyin niiden puoleen. Läheinen tuttavuuteni eri kirkkokuntiin kuuluvien kanssa sai minut ihmettelemään tavattomasti, sillä huomasin, etteivät he kunnioittaneet uskonjulistustaan pyhällä vaelluksella ja jumalisella puheella, jotka olisivat pitäneet yhtä sen kanssa, mitä löysin tuosta pyhien kirjoitusten kokoelmasta. Se murehdutti sieluani.

Niinpä tutkistelin sydämessäni kahdentoista vuoden iästä viidentoista vuoden ikään asti monia asioita, jotka koskivat ihmiskunnan maailman tilaa, kiistoja ja riitoja, jumalattomuutta ja iljetyksiä sekä pimeyttä, joka vallitsi ihmismielissä. Mieleni tuli tavattoman levottomaksi, sillä tulin vakuuttuneeksi synneistäni, ja tutkimalla pyhiä kirjoituksia käsitin, etteivät ihmiset tulleet Herran luokse vaan että he olivat luopuneet todesta ja elävästä uskosta. Eikä ollut mitään yhteisöä eikä kirkkokuntaa, joka olisi rakentanut Jeesuksen Kristuksen evankeliumin varaan sellaisena kuin se on Uudessa testamentissa. Minua murehduttivat minun omat syntini ja maailman synnit, sillä opin pyhistä kirjoituksista, että Jumala on sama eilen, tänään ja ikuisesti ja että Hän ei katso henkilöön, sillä Hän on Jumala.

Sillä minä katsoin aurinkoa, maan kirkasta valaisijaa, ja myös kuuta niiden kiertäessä majesteettisuudessaan taivaiden halki, ja myös tähtiä, jotka loistavat radoillaan, ja myös maata, jonka päällä seisoin, ja kedon eläimiä ja taivaan lintuja ja vesien kaloja ja myös ihmistä, joka kulkee maan päällä majesteettisuudessa ja kauneuden voimassa ja jonka valta ja äly hallita kaikkea, mikä on niin tavattoman suurta ja ihmeellistä, on jopa Luojansa kaltainen. Ja kun ajattelin näitä asioita, sydämeni huudahti: ”Oikein on viisas ihminen sanonut: ’Mieletön se, joka ajattelee: ”Ei Jumalaa ole.”’” Sydämeni huusi: ”Kaikki, kaikki nämä todistavat ja puhuvat kaikkivaltiaasta ja kaikkialla läsnä olevasta voimasta, olennosta, joka tekee lait ja säätää ja sitoo rajoihinsa kaiken, joka täyttää iankaikkisuuden, joka on ollut, on ja tulee olemaan kaikesta iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen.” Ja pohdin kaikkia näitä asioita ja sitä, että tämä olento haluaa näiden palvelevan Häntä hengessä ja totuudessa.

Siksi huusin Herran puoleen anoen armoa, sillä ei ollut ketään muuta, jonka luokse voisin mennä ja saada armoa. Ja Herra kuuli minun huutoni erämaassa, ja ollessani huutamassa Herran puoleen kuudennellatoista ikävuodellani, valopatsas, joka oli kirkkaampi kuin keskipäivän aurinko, laskeutui ylhäältä ja lepäsi päälläni. Minä olin täynnä Jumalan Henkeä, ja Herra avasi taivaat minulle, ja minä näin Herran.

Ja Hän puhui minulle sanoen: ”Joseph, poikani, syntisi ovat sinulle anteeksi annetut. Käy tietäsi, kulje minun säädösteni mukaan ja pidä minun käskyni. Katso, minä olen kirkkauden Herra. Minut ristiinnaulittiin maailman edestä, että kaikki ne, jotka uskovat minun nimeeni, saisivat iankaikkisen elämän. Katso, maailma on tällä hetkellä synnin vallassa, eikä kukaan tee hyvää, ei yhden yksikään. He ovat kääntyneet pois evankeliumista eivätkä pidä minun käskyjäni. He lähestyvät minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana. Ja minun vihani on syttymässä maan asukkaita kohtaan, niin että minä kostan heille heidän jumalattomuutensa mukaan ja toteutan sen, mistä on puhuttu profeettojen ja apostolien suulla. Katso ja näe, minä tulen pian, kuten minusta on kirjoitettu, pilven sisässä, puettuna Isäni kirkkauteen.”

Minun sieluni oli täynnä rakkautta, ja monta päivää saatoin riemuita suuresti iloiten. Herra oli minun kanssani, mutta en löytänyt ketään, joka olisi uskonut taivaalliseen näkyyn. Siitä huolimatta pohdiskelin näitä asioita sydämessäni.