Ngaahi Tohi Tuʻutuʻuní mo e Ngaahi Uiuiʻí
20. Ngaahi ʻEkitivitií


“20. Ngaahi ʻEkitivitií,” Ngaahi Konga naʻe Filifili mei he Tohi Tuʻutuʻuni Fakakātoá (2023).

“20. Ngaahi ʻEkitivitií,” Ngaahi Konga naʻe Filifili mei he Tohi Tu‘utuʻuni Fakakātoá

ʻĪmisi
finemui mo ha mīsini fana vai

20.

Ngaahi ʻEkitivitií

20.1

Ngaahi Taumuʻá

ʻOku fakatahatahaʻi ʻe he ngaahi ʻekitivitī ʻa e Siasí ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí ko ha “kaungā kolo mo e kāinga māʻoniʻoni” (ʻEfesō 2:19). ʻE lava ke kau ʻeni ʻi he taumuʻa ʻo e ngaahi ʻekitivitií:

  • Langaki e tui kia Sīsū Kalaisí.

  • Maʻu ai e fiefiá mo ohi mai e uouangatahá.

  • ʻOange ha ngaahi faingamālie ke tupulaki fakataautaha.

  • Fakamālohia ʻa e fakafoʻituituí mo e ngaahi fāmilí

  • Tokoniʻi e kāingalotú ke nau kau ʻi he ngāue ʻo e fakamoʻuí mo e hakeakiʻí (vakai, 1.2).

20.2

Ko Hono Palani ʻo e Ngaahi ʻEkitivitií

Kimuʻa pea palani ha ʻekitivitī, ʻe tomuʻa fakakaukauʻi ʻe he kau takí ʻa e ngaahi fiemaʻu fakalaumālie mo fakatuʻasino ʻa e kāingalotú. ʻE fekumi ʻa e kau takí ki he fakahinohino ʻa e Laumālié ʻi he taimi te nau fakakaukauʻi ai e faʻahinga ʻekitivitī ʻe tokoni ki hono feau ʻo e ngaahi fiemaʻu ko iá.

20.2.1

Fatongia ki Hono Palani ʻo e Ngaahi ʻEkitivitií

ʻE lava ke palani ʻa e ngaahi ʻekitivitī fakauōtí ʻi ha taha ʻo e ngaahi founga ko ʻení, ʻo fakatatau mo e ngaahi fiemaʻu fakalotofonuá:

  • ʻE lava ke tokangaʻi ʻe he fakataha alēlea fakauōtí hono palaniʻí.

  • ʻE lava ke vahe ʻe he fakataha alēlea fakauōtí ha ngaahi houalotu pau ke tokoni ʻi hono palani ha ʻekitivitī ʻe taha pe lahi ange.

  • ʻO ka fie maʻu pea ʻi he feituʻu ʻoku tokolahi feʻunga ai ʻa e kāingalotú, ʻe lava ke fokotuʻu ʻe he kau pīsopelikí ha kōmiti ʻekitivitī fakauooti.

Ko e fakamatala ki hono palani ʻo e ngaahi ʻekitivitī fakauooti ʻa e toʻu tupú, vakai, 10.2.1.3 mo e 11.2.1.3.

20.2.2

Ko Hono Fakaafeʻi ʻo e Taha Kotoa ke Kaú

ʻOku totonu ke tokoniʻi ʻe kinautolu ʻoku nau palani ʻa e ngaahi ʻekitivitií ʻa e taha kotoa, ʻo tautautefito ki he kau mēmipa foʻoú, kāingalotu māmālohí, toʻu tupú, taautaha lalahí, ko kinautolu ʻoku faingataʻaʻia fakatuʻasinó, mo e kakai ʻo e ngaahi tui fakalotu kehé.

ʻOku ʻikai totonu ke fakakavengaʻi noaʻia ʻe he ngaahi ʻekitivitií e kau takí mo e kāingalotú.

20.2.3

Ngaahi Tuʻunga Moʻuí

Ko e ngaahi ʻekitivitī faka-Siasí ʻoku totonu ke langaki moʻui mo fakamamafaʻi ʻa e meʻa ʻoku “māʻoniʻoni, fakaʻofoʻofa, pe ongoongo lelei pe feʻunga mo hono vīkivikiʻí” (Ngaahi Tefito ʻo e Tuí 1:13). He ʻikai ke kau ʻi he ngaahi ʻekitivitií ha faʻahinga meʻa ʻoku fehangahangai mo e ngaahi akonaki ʻa e Siasí.

20.2.6

Fakapaʻanga ʻo e Ngaahi ʻEkitivitií

Ko e lahi taha ʻo e ngaahi ʻekitivitií ʻoku totonu ke maʻamaʻa mo siʻisiʻi hono fakamolé pe ʻikai ha fakamole ki ai. Kuo pau ke tomuʻa fakangofua ʻe he kau pīsopelikí pe kau palesitenisī fakasiteikí ha faʻahinga fakamole.

ʻOku ʻikai totonu ke faʻa totongi ʻe he kāingalotú e ngaahi ʻekitivitií ka nau toki kau ai. Ko e ngaahi tuʻutuʻuni mo e ngaahi fakahinohino ki hono fakapaʻanga ʻo e ngaahi ʻekitivitií, vakai, 20.6.

20.4

Konifelenisi ʻa e Toʻu Tupú

ʻE kamata ʻi he Sānuali ʻo e taʻu ʻe hoko ai honau taʻu 14, ʻa hono fakaafeʻi e kau talavoú mo e kau finemuí ke nau kau fakataha ʻi ha konifelenisi ʻa e toʻu tupú. ʻOku meimei ke fakahoko tuʻo taha he taʻu ʻa e konifelenisi fakauooti pe fakasiteiki ʻa e toʻu tupú. ʻE toe lava pē foki ke fakahoko fakavahaʻasiteiki pe fakaʻēlia ia. Ko e taʻu ʻoku vahe ai e toʻu tupú ke kau ʻi he konifelenisi KFT, ʻoku ʻikai totonu ke fakahoko ʻe he ngaahi siteikí mo e ngaahi uōtí ha ngaahi konifelenisi ʻa e toʻu tupú.

ʻOku palani mo fakahoko ʻa e ngaahi konifelenisi fakauooti ʻa e toʻu tupú ʻe he fakataha alēlea fakauooti ʻa e toʻu tupú, ʻi he malumalu ʻo e fakahinohino ʻa e kau pīsopelikí (vakai, 29.2.6). ʻE maʻu ʻe he kau pīsopelikí ha fakangofua mei he kau palesitenisī fakasiteikí ʻi ha ngaahi palani ki ha konifelenisi fakauooti ʻa e toʻu tupú.

ʻI hono palani ʻe he kau takí mo e toʻu tupú ʻa e konifelenisi ʻa e toʻu tupú, ʻoku totonu ke nau tauhi ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni ʻi he vahe ko ʻení pea mo e ngaahi fakahinohino ko ʻení:

  • ʻE lava ke fakaʻaongaʻi ʻa e kaveinga fakataʻu ʻa e Siasí maʻá e toʻu tupú ke hoko ko e kaveinga ʻo e konifelenisí.

  • Palani ha ngaahi ʻekitivitī ʻoku fenāpasi mo e kaveingá.

  • Maʻu ha fakangofua mei he kau pīsopelikí pe kau palesitenisī fakasiteikí ki he kau leá mo e ngaahi ʻekitivitií kotoa.

  • Fakapapauʻi ʻoku tokolahi feʻunga maʻu pē ʻa e kakai lalahi ʻoku nau tokangaʻí, ʻi he taimi kotoa (vakai, 20.7.1

20.5

Ngaahi Tuʻutuʻuni mo e Fakahinohino ki Hono Fili mo Palani ʻo e Ngaahi ʻEkitivitií

20.5.1

Ngaahi ʻEkitivitī Fakakomēsiale pe Fakapolitikalé

ʻOku ʻikai ngofua ke fakahoko ha ngaahi ʻekitivitī ʻoku fakahoko ʻi ha faʻahinga taumuʻa fakakomēsiale pe fakapolitikale (vakai, 35.5.2).

20.5.2

Ngaahi Hulohulá mo e Fasí

ʻI he ngaahi hulohula kotoa pē, ʻoku totonu ke tokoniʻi ʻe he teungá, teuteú, māmá, tōʻonga hulohulá, ngaahi fakalea ʻo e hivá mo e fasí ha ʻātakai ʻe lava ke nofoʻia ʻe he Laumālie ʻo e ʻEikí.

20.5.3

Ngaahi Pō Mōnité

ʻOku poupouʻi ʻa e kāingalotú ke nau fakahoko ʻa e ngaahi ʻekitivitī fakafāmilí ʻi he Mōnité pe ʻi ha ngaahi toe taimi kehe. ʻOku ʻikai totonu ke fai ha ʻekitivitī faka-Siasi, fakataha, pe ouau papitaiso ʻi he hili ʻa e taimi 6:00 efiafi he ʻaho Mōnité.

20.5.5

Ngaahi ʻEkitivitī Pō Kakató

Ko e ngaahi ʻekitivitī pō kakato ʻoku fakatahaʻi ai ʻa e ngaahi kulupu kau talavou mo e kau finemuí kuo pau ke fakangofua ia ʻe he pīsopé mo e palesiteni fakasiteikí. Ko e meʻa tatau pē ki he ngaahi ʻekitivitī ʻa e houʻeiki tangata mo fafine taautaha ʻoku teʻeki malí.

ʻOku ʻikai fakangofua ha ngaahi ʻekitiviti pō kakato ke fai ʻi he ngaahi ʻapisiasí pe kelekele ʻoku tuʻu ai e ʻapisiasi ʻo e Siasí.

20.5.8

Tauhi ʻo e ʻAho Sāpaté

Kuo pau ke ʻoua naʻa fakataimi-tēpileʻi ha nofo kemi, sipoti, pe ngaahi polokalama fakatupulaki ʻa e Siasí ki he Sāpaté. Pea ʻoku ʻikai totonu ke fefonongaʻaki ha ngaahi kulupu toʻu tupu pe kulupu kehe mei ha nofo kemi pe konifelenisi ʻi he Sāpaté.

20.5.10

ʻAlu ki he Temipalé

ʻOku fokotuʻutuʻu fakauooti pe fakasiteiki ʻa e ō ki he temipalé ʻi he lotoʻi vāhenga fakatemipalé.

20.6

Ngaahi Tuʻutuʻuni mo e Fakahinohino ki Hono Fakapaʻanga ʻo e Ngaahi ʻEkitivitií

20.6.1

Ngaahi ʻEkitivitī ʻOku Totongi ʻAki e Paʻanga Patiseti ʻa e Uōtí pe Siteikí

ʻOku totonu ke fakaʻaongaʻi ʻa e paʻanga patiseti ʻo e uōtí pe siteikí ki hono totongi ʻo e ngaahi ʻekitivitī kotoa pē—tuku kehe ʻa e ngaahi fakaʻatā makehe ʻoku hā ʻi he 20.6.2.

20.6.2

Fakapaʻanga ʻo e Nofo Kemi ʻa e Toʻu Tupú

Kapau ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha paʻanga feʻunga ʻi he patiseti ʻa e uōtí pe siteikí ke fakapaʻanga ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻoku hā atu ʻi laló, ʻe lava ke kole ʻe he kau takí kiate kinautolu ʻoku kaú ke nau totongi ha konga pe kotoa ʻo e ʻekitivitií:

  • Ko ha kemi fakataʻu ʻe taha ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné pe ʻekitiviti tatau mo ia.

  • Ko ha kemi fakataʻu ʻe taha ʻa e Kau Finemuí pe ʻekitivitī tatau mo ia.

ʻOku ʻikai totonu ke fuʻu lahi ʻa e fakamole pe fononga ki ha kemi fakataʻu. ʻOku ʻikai totonu ke taʻofi ha mēmipa mei haʻane kau mai koeʻuhí ko haʻane nounou fakapaʻanga fakafoʻituitui.

20.6.3

Fakapaʻanga ʻo e Ngaahi Konifelenisi KFT

ʻE lava ke kole ki he toʻu tupú ke nau totongi ha paʻanga ke kau ʻi he ngaahi konifelenisi Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú (KFT). Kapau ʻe taʻofi ʻe he fakamolé ha toʻu tupu mei haʻane kau, ʻe lava ke fakaʻaongaʻi ʻe he pīsopé ʻa e paʻanga patiseti ʻa e uōtí ke totongi kotoa pe ko ha konga ʻo e totongi ko ʻení. Vakai, FSY.ChurchofJesusChrist.org.

20.6.5

Ngaahi Polokalama Feinga Paʻangá

Ko e ngaahi fakamole ki he ngaahi ʻekitivitī fakasiteikí mo fakauōtí ʻoku meimei ke faʻa totongi ʻaki pē ʻa e paʻanga patisetí. Neongo ia, ka ʻe lava ʻe ha palesiteni fakasiteiki pe pīsope ʻo fakamafaiʻi ha polokalama feinga paʻanga ʻe taha ʻi he taʻu ki he ngaahi taumuʻa pē ko ʻení:

  • Ke tokoni ʻi hono totongi ʻo e ngaahi ʻekitivitī ʻoku hiki atu ʻi he 20.6.2 mo e 20.6.3.

  • Ke tokoni ki hono fakatau mai ʻo ha meʻangāue ʻoku fiemaʻu ʻe he ʻiunití ki he ngaahi nofo kemi fakataʻú.

20.7

Ngaahi Tuʻutuʻuni mo e Fakahinohino ki he Malu ʻi he Ngaahi ʻEkitivitií

20.7.1

Tokangaʻi ʻe ha Kakai Lalahí

Kuo pau ke ʻi ai ha kakai lalahi ʻe toko ua pe lahi ange ʻi he ngaahi ʻekitivitī kotoa ʻa e Siasí ʻoku kau ai e toʻu tupú mo e fānaú. ʻE lava ke fie maʻu ha kakai lalahi kehe ʻo fakatatau mo e tokolahi ʻo e kulupú, ngaahi pōtoʻi ngāue ʻoku fie maʻu ki he ʻekitivitií, pe ko ha toe ngaahi meʻa kehe. ʻOku poupouʻi ʻa e ngaahi mātuʻá ke nau tokoni.

Ko kinautolu kotoa ʻoku ngāue mo e fānaú pea mo e toʻu tupú kuo pau ke nau fakakakato ʻa e ako ki he maluʻi ʻo e fānaú mo e toʻu tupú. Vakai, ProtectingChildren.ChurchofJesusChrist.org.

20.7.2

Ngaahi Fiemaʻu ʻi he Taʻu Motuʻá kae Kau ʻi he Ngaahi ʻEkitivitī ʻa e Toʻu Tupú

ʻE lava ke kau ʻa e toʻu tupú ki ha kemi pō kakato ʻo kamata ʻi he Sānuali ʻo e taʻu ʻoku hoko ai honau taʻu 12, ʻo ka fakangofua ʻe heʻenau mātuʻá. ʻE lava ke nau kau ʻi ha ngaahi hulohula, konifelenisi ʻa e toʻu tupú, mo ha ngaahi konifelenisi KFT ʻo kamata ʻi he Sānuali ʻo e taʻu ʻoku hoko ai honau taʻu 14.

20.7.4

Fakangofua mei he Mātuʻá

He ʻikai ke lava ʻo kau e fānaú mo e toʻu tupú ʻi ha ʻekitivitī ʻa e Siasí taʻe-maʻu ha ngofua mei heʻenau mātuʻá pe tauhí. ʻOku fie maʻu ha tohi fakangofua ki he ngaahi ʻekitivitī faka-Siasi ʻoku kau ai ha nofo pō kakato, fefonongaʻaki lōloa, pe ko ha ngaahi meʻa ʻe ngali fuʻu fakatuʻutāmaki ange ʻi he angamahení.

ʻE fakahā ʻe he mātuʻá mo e kau tauhí ʻenau loto-fiemālié ʻaki haʻanau fakamoʻoni ʻi he foomu Fakangofua mo e Fakaʻatā Fakaitoʻó

20.7.5

Lipooti ʻo e Ngaohikoviá

ʻOku totonu ke lipooti ki he kau maʻu mafai fakapuleʻangá, ha faʻahinga ngaohikovia pē ʻoku hoko ʻi ha ʻekitivitī ʻa e Siasí. ʻOku totonu ke fakahoko leva ia ki he pīsopé. Ko e ngaahi fakahinohino ki he kāingalotú ʻoku ʻi he 38.6.2.7. Ko e ngaahi fakahinohino ki he kau pīsopé ʻoku ʻi he 38.6.2.1.

20.7.6

Ngaahi Fakatokanga ki he Malú, Tokoni ʻi ha Fakatuʻutāmaki, mo hono Lipooti ʻo ha Fakatuʻutāmakí

20.7.6.1

Ngaahi Fakatokanga ki he Malú

ʻE tokangaʻi fakalelei ʻe he kau takí mo kinautolu ʻoku kaú ʻa e ngaahi ʻekitivitií, ke fakapapauʻi ʻoku siʻi ʻaupito ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ke lavea pe hoko ai ha puke. ʻOku totonu foki ko e ngaahi ʻekitivitií ʻe siʻisiʻi ʻaupito ai e ngaahi maumau ki he feituʻu ko iá. ʻI he lolotonga ʻo e ngaahi ʻekitivitií, ʻe fai ʻe he kau takí ʻa e meʻa kotoa pē ke fakapapauʻi ʻoku malu e tafaʻaki kotoa.

20.7.6.2

Tokoni ʻi ha Fakatuʻutāmakí

Kapau ʻe hoko ha fakatuʻutāmaki pe lavea ʻi ha kelekele ʻo e Siasí pe lolotonga ha ʻekitivitī ʻa e Siasí, ʻe muimui e kau takí ki he ngaahi fakahinohino ko ʻení, ʻo fakatatau mo ʻene malavá:

  • Fai ʻa e ʻuluaki tokoní. Kapau ʻoku fie maʻu ʻe ha taha ha tokoni fakafaitoʻo lahi ange, fetuʻutaki ki he tafaʻaki fakafaitoʻo ki he meʻa fakatuʻupakeé. Fetuʻutaki foki ki he mātuʻá, tauhí, pe ko ha kāinga ofi kehe mo e pīsopé pe palesiteni fakasiteikí.

  • Kapau ʻoku pulia pe mate ha taha, fetuʻutaki he vave tahá ki he kau polisi fakalotofonuá.

  • Fai ha tokoni fakaeloto.

  • ʻOua naʻá ke poupouʻi pe taʻofi ha ngāue fakalao. ʻOua naʻá ke fai ha tukupā ʻo fakafofongaʻi ʻa e Siasí.

  • Tānaki mo tauhi e ngaahi hingoa ʻo e kau fakamoʻoní, fakamatala ke fetuʻutaki ai mo kinautolú, mo ha ʻū laʻitā.

  • Lipooti ʻa e fakatuʻutāmakí (vakai, 20.7.6.3).

20.7.6.3

Ko e Lipooti ʻo e Fakatuʻutāmakí

ʻOku totonu ke lipooti ʻa e ngaahi tūkunga ko ʻení ʻi he ʻinitanetí ʻi he incidents.ChurchofJesusChrist.org.

  • Ko ha fakatuʻutāmaki pe lavea naʻe hoko ʻi ha kelekele ʻo e Siasí pe lolotonga ha ʻekitivitī ʻa e Siasí.

  • Ko ha taha naʻe kau ʻi ha ʻekitivitī ʻa e Siasí, ʻoku pulia.

  • ʻOku maumauʻi ha koloa fakataautaha, fakapuleʻanga, pe koloa ʻa e Siasí ʻi he lolotonga ha ʻekitivitī faka-Siasi.

  • ʻOku tuʻu ke fakahoko pe ʻamanaki ʻe fai ha fakaʻilo.

Kapau ʻe hoko ha lavea lahi, fakatuʻutāmaki, pe pulia ha taha, ʻe fakahā leva he vave tahá ʻe he palesiteni fakasiteikí, pīsopé, pe ʻe ha mēmipa naʻe vahe ki ai ki he ʻōfisi fakaʻēliá.

20.7.6.4

Maluʻí mo e Ngaahi Fehuʻí

Kapau ʻoku hoko ha lavea lolotonga ha polokalama faka-Siasi, ʻe fakafuofuaʻi ʻe he kau takí pe ʻe fakaʻaongaʻi ʻa e polokalama Tokoni Fakafaitoʻo ki he ʻEkitivitī ʻa e Siasí.

ʻI ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi, ʻe ala ʻi ai ha ngaahi fehuʻi ʻa e palesiteni fakasiteikí pe pīsopé fekauʻaki mo ha ngaahi palopalema fakaemaluʻi pe ʻeke ki he Siasí. ʻE ʻave ʻe he palesiteni fakasiteikí (pe pīsopé ʻi haʻane fakahinohino ki ai) ʻa e ngaahi fehuʻi ko iá ki he Risk Management Division pe ʻōfisi fakaʻēliá.

20.7.7

Fefonongaʻakí

Ko e fefonongaʻaki ki he ngaahi ʻekitivitī ʻa e Siasí ʻoku totonu ke fakangofua mei he pīsopé pe palesiteni fakasiteikí. ʻOku ʻikai totonu ke hoko e fefonongaʻakí ko ha kavenga mafasia ki he kāingalotú. ʻOku ʻikai poupouʻi ha fononga mamaʻo ki ha ngaahi ʻekitivitī.

Ka faingamālie, ʻoku totonu ke fakaʻaongaʻi ʻe he ngaahi kulupu ʻo e Siasí ha meʻalele fakakomēsiale ki he fononga mamaʻó. ʻOku totonu ke ʻosi laiseni mo maluʻi e meʻalelé ʻe ha kautaha maluʻi.

Ko e taimi ʻe fononga ai e ngaahi kulupu Siasí ʻi ha ngaahi meʻalele pāsesé, ko e meʻalele kotoa pē kuo pau ke ʻi ha tuʻunga ngāue lelei ʻoku malu. ʻOku totonu ke fakaʻaongaʻi ʻe he tokotaha kotoa pē ha leta maluʻi. ʻOku totonu ke ʻosi laiseni ʻa e fakaʻuli kotoa pē pea fakapotopoto.

Paaki