Ihmisiä pesemässä ikkunoita ja imuroimassa

35

Seurakuntakeskusten hoito ja käyttö

35.1

Tarkoitus

Kirkko hankkii seurakuntakeskuksia, jotta kaikki kirkkoon tulevat voivat

• solmia liittoja ja uudistaa ne pyhissä toimituksissa (ks. OL 20:75; 59:9–12)

• kokoontua yhteen (ks. 3. Nefi 18:22–23)

• palvella Jumalaa ja rukoilla yhdessä (ks. Moosia 18:25; Moroni 6:9)

• opettaa ja palvella toisiaan (ks. Moroni 6:4–5)

• osallistua muihin hyväksyttyihin tarkoituksiin, kuten tässä luvussa on kuvattu.

35.2

Roolit ja vastuut

35.2.2

Kirkon kiinteistöjohtaja

Kirkon palkattu kiinteistöjohtaja auttaa jokaista vaarnaa hallinnoimaan seurakuntakeskuksia. Hän järjestää isot korjaukset, perusteellisen siivouksen ja rakennusten rutiinihuollon.

Kiinteistöjohtaja opettaa tarpeen mukaan vaarnojen ja seurakuntien kiinteistöedustajia rakennuksen siivoamisessa ja muissa paikallisissa tehtävissä. Hän antaa ohjeet sekä hankkii välineet ja laitteet.

Hän voi myös tarkastella kiinteistökuluja piispakuntien kanssa.

35.2.7

Piispakunta

Piispakunta (tai seurakunnan kiinteistöedustaja) opettaa jäsenille, kuinka rakennusta tulee käyttää, kuinka siitä tulee pitää huolta ja kuinka se pidetään turvallisena. Piispakunta jakaa myös rakennuksen avaimia seurakunnan johtohenkilöille.

He huolehtivat siitä, että toiminta rakennuksessa ja piha-alueella on turvallista (ks. 20.7).

He keskustelevat kirkon kiinteistöjohtajan kanssa kunnossapidosta ja toiminnallisista tarpeista. He voivat myös käydä läpi tähän liittyvät kulut kiinteistöjohtajan kanssa.

35.2.9

Seurakunnan kiinteistöedustaja

Piispakunta päättää, kutsutaanko seurakunnan kiinteistöedustaja. Jos piispakunta päättää kutsua jäsenen tähän tehtävään, siihen voidaan kutsua aikuinen mies tai nainen. Mikäli seurakunnan kiinteistöedustajaa ei ole kutsuttu, piispa voi antaa tämän vastuun toiselle neuvonantajistaan, seurakunnan kirjurille tai seurakunnan apulaiskirjurille tai toimisihteerille.

Seurakunnan kiinteistöedustaja järjestää jäsenet ja vapaaehtoiset siivoamaan ja ylläpitämään rakennusta.

35.3

Seurakuntakeskusten hankkiminen

Seurakuntakeskusten koko ja tyyppi vaihtelevat paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Seurakuntakeskus voi olla kirkon rakentama tai ostama tila, jäsenen koti, paikallinen koulu tai kulttuurikeskus, vuokratila tai muu hyväksytty vaihtoehto.

Vyöhykkeen johtohenkilöt ja paikalliset johtohenkilöt pyrkivät hyödyntämään olemassa olevia seurakuntakeskuksia täysimittaisesti ja olemaan viisaita suositellessaan lisätiloja.

35.4

Seurakuntakeskusten ylläpito

35.4.1

Seurakuntakeskusten siivoaminen ja ylläpito

Paikallisilla johtohenkilöillä ja jäsenillä, myös nuorilla, on vastuu auttaa kunkin rakennuksen pitämisessä siistinä ja hyvässä kunnossa.

Siivousaikataulu ei saa kuormittaa jäseniä. Esimerkiksi jos matkustaminen rakennukseen on haasteellista, jäsenet voivat tehdä siivouksen osana viikoittaisia tapahtumia, kun he jo ovat rakennuksessa.

35.4.2

Korjausten pyytäminen

Seurakunta- ja vaarnaneuvostojen jäsenet voivat ilmoittaa rakennusten korjaustarpeista. Tämän voi tehdä käyttämällä Kiinteistöongelmista raportointi (FIR) -työkalua.

35.4.5

Turvallisuus ja turvatoimet

Johtohenkilöiden ja jäsenten tulee

• pitää käytävät, portaat, uloskäynnit ja aputilat vapaina, jotta sisään- ja uloskäynti on turvallista

• olla käyttämättä tai säilyttämättä vaarallisia tai helposti syttyviä aineita rakennuksissa

• sopia rakennusten lukitsemista koskevista toimintatavoista ja noudattaa niitä

• turvata kirkon omistamat laitteet varkauksilta

• osata sulkea vesi, sähkö ja kaasu tai polttoöljy.

Tarvittaessa kiinteistöjohtaja voi antaa kartan, jossa näkyvät palosammuttimet, ensiapupakkaukset ja paikat, joissa vesi, sähkö ja kaasu voidaan sulkea. Lisää tietoa turvallisuudesta on kohdassa ”Turva- ja lukitsemistoimet” luvussa ”Seurakuntakeskusten ylläpito” (Seurakuntakeskusten kiinteistöopas). Katso myös 20.7.

35.5

Kirkon seurakuntakeskusten käyttöä koskevat menettelytavat

35.5.1

Kirkon seurakuntakeskusten käytön perusperiaatteet ja vaatimukset

Kirkon seurakuntakeskusten kaiken käytön on täytettävä seuraavat perusvaatimukset:

• on kirkon opin, menettelytapojen ja käytäntöjen mukaista, mukaan lukien kirkon seurakuntakeskusten pyhä luonne ja tarkoitukset

• on lain rajoissa

• on tarvittaessa sopusoinnussa kirkon verovapaan aseman kanssa

• on otettu käyttöön asianmukaiset toimenpiteet turvallisuusriskien välttämiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi, mukaan lukien lasten ja nuorten suojelemista koskevat kirkon ohjeet ja menettelytavat (ks. 12.5.1 ja 20.7.1)

• noudattaa muita vaarnanjohtajan tai piispan antamia ehtoja ja rajoituksia.

35.5.2

Seurakuntakeskusten käyttö kirkon toimesta

Kirkon kokoukset, ohjelmat ja toiminnat ovat etusijalla muihin seurakuntakeskusten käyttötarkoituksiin nähden, jos niissä ilmenee ristiriitaa.

Seurakunnat ja vaarnat voivat tarjota myös muita kirkon ohjelmia, jotka hyödyttävät jäseniä ja paikallista yhteisöä. Näitä ovat seuraavat:

• omavaraisuuskurssit

• riippuvuuksista toipumisen kurssit

• EnglishConnect

• BYU – Pathway Worldwide.

35.5.3

Jäsenten harjoittama seurakuntakeskusten käyttö – henkilökohtainen ja perhe

Jäsenet saattavat pyytää käyttää vaarnassaan olevaa seurakuntakeskusta henkilökohtaisiin tai perheen toimintoihin. He ottavat yhteyttä johonkuhun kyseisessä seurakuntakeskuksessa kokoontuvan seurakunnan piispakunnan jäseneen (tai johonkuhun, jonka hän nimittää) pyytääkseen lupaa. Seuraavat ehdot pätevät:

• Seurakuntakeskuksessa kokoontuvan seurakunnan vastuuntuntoisen aikuisjäsenen täytyy valvoa käyttöä henkilökohtaisesti.

• Käyttäjillä on täysi vastuu tiloihin kohdistuneista vahingoista sekä käyttöön liittyvistä loukkaantumisista tai velvoitteista.

• Käyttäjien tulee siivota ja palauttaa tilat samaan käyttökuntoon kuin missä ne olivat aiemmin.

• Käyttäjien täytyy noudattaa paikallisten johtohenkilöiden ohjeita ja pyyntöjä, mukaan lukien johtohenkilöiden pyynnöt valvoa käyttöä.

• Kirkon johtohenkilöt voivat pyytää ketä tahansa henkilöä tai ryhmää lopettamaan kiinteistön käytön, mikäli nämä eivät noudata ohjeita.

• Hyväksyttyjen toimintojen osalta seurakuntien ja vaarnojen johtohenkilöiden tulee järjestää pääsy seurakuntakeskukseen. Rakennuksen avaimet tulee antaa vain määrätyille seurakunnan tai vaarnan jäsenille.

Katso kohdasta 38.3.4, kuinka seurakuntakeskuksia käytetään avioliittoon vihkimisiin ja hääjuhliin.

Katso kohdasta 29.5, kuinka seurakuntakeskuksia käytetään hautajaisiin ja vainajien muistotilaisuuksiin.

35.5.4

Kirkon seurakuntakeskusten käyttö voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden tai muiden ryhmien tai yksilöiden toimesta

Vyöhykkeen johtohenkilöt voivat antaa luvan sille, että voittoa tavoittelemattomat sekä paikalliset järjestöt ja muut ryhmät (kuten urheilujoukkueet) tai henkilöt, joita ei ole kuvailtu kohdassa 35.5.3, voivat käyttää kirkon seurakuntakeskuksia tervehenkisiin toimintoihin ja palvelemiseen. Kohdassa 35.5.3 luetellut ehdot pätevät.

Vaarnanjohtaja ottaa yhteyttä kiinteistöjohtajaan pyytääkseen vyöhykkeen johtohenkilöiltä lupaa tällaiseen käyttöön.

35.5.5

Hätätilanteet

Kirkon seurakuntakeskuksia voidaan käyttää välttämättömään yhteiskunnalliseen palveluun hätätilanteessa. Vaarnanjohtaja voi esimerkiksi antaa katastrofiapujärjestöjen ja muiden samoja pyrkimyksiä täyttävien tahojen käyttää vaarnansa seurakuntakeskuksia (ks. 35.5.4).

35.5.6

Seurakuntakeskusten käyttö, joka ei ole sallittua

35.5.6.1

Kaupalliset käyttötarkoitukset

Kirkon kiinteistöjä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Sellainen käyttö ei ole sopusoinnussa kirkon kiinteistöjen tarkoitusten kanssa. Se voi myös olla ristiriidassa paikallisten tai valtakunnallisten lakien kanssa, joiden mukaan kirkon omaisuutta ei veroteta.

35.5.6.3

Poliittiset käyttötarkoitukset

Kirkko on poliittisesti puolueeton. Kirkon kiinteistöjä ei saa käyttää poliittisiin eikä etujärjestöjen tarkoituksiin. Kiellettyjä toimintoja ovat poliittiset kokoukset sekä poliittisten kampanjoiden ja etujärjestöjen harjoittama käyttö.

Poikkeuksena voi kuitenkin olla sallittua käyttää kiinteistöjä äänestäjien rekisteröitymiseen tai äänestämiseen (ks. 38.8.30). Vaarnanjohtaja voi saada luvan tällaiseen poikkeukseen kiinteistöjohtajan kautta (ks. 35.5.4).