35

Kiinteistöt

35.1

Tarkoitus

Kirkko hankkii maata ja järjestää tiloja antaakseen kirkon jäsenille paikkoja, joissa he voivat palvella Jumalaa, opettaa, oppia, rukoilla yhdessä, tehdä ja uudistaa liittoja sekä ottaa vastaan pyhiä toimituksia. Jokaisen kirkon kiinteistön tulee 1) tarjota hengellinen ympäristö jäsenten jumalanpalvelukseen ja 2) antaa kirkosta kunnioitusta ja arvokkuutta ilmentävä kuva paikkakunnalla.

35.2

Organisaatio

35.2.1

Seurakuntakeskusten kiinteistöosasto

Johtavan piispakunnan alaisuudessa Seurakuntakeskusten kiinteistöosasto määrittelee menettely- ja toimintatavat, jotka ovat apuna tilojen järjestämisessä kirkon jäsenille maailmanlaajuisesti.

35.2.2

Vyöhyketoimistot

Vyöhykkeiden johtokunnat ja ajallisten asioiden johtajat ovat vastuussa kirkon kiinteistöjen hankinnasta ja toiminnasta. Näitä kiinteistöjä ovat seurakuntakeskukset, uskontoinstituutit, lähetyskodit ja -toimistot, huoltotyöyksiköt jne.

Paikallinen kiinteistöhenkilökunta palvelee ajallisten asioiden johtajan alaisuudessa.

35.2.3

Vaarnan johtokunta

Vaarnan johtokunnan jäsenet varmistavat, että kirkon tiloja käytetään asianmukaisesti, että ne pidetään kunnossa ja että niitä suojellaan. He opettavat johtohenkilöille ja jäsenille näiden vastuut, jotka liittyvät näiden tilojen käyttöön ja kunnossapitoon. He antavat yhdelle korkean neuvoston jäsenelle tehtävän toimia vaarnan kiinteistöedustajana. Vaarnan johtokunta kokoontuu tarvittaessa kiinteistöedustajan kanssa tarkastelemaan tarpeita ja hankkeita.

35.2.4

Vaarnan kiinteistöedustaja

Vaarnan kiinteistöedustaja (korkean neuvoston jäsen) avustaa vaarnan johtokuntaa kiinteistöasioissa seuraavin tavoin:

• Hän auttaa seurakuntakeskuksen käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien vaatimusten opettamisessa ja toteuttamisessa.

• Hän koordinoi avainten jakelua ja valvontaa.

• Hän koordinoi ohjeiden antamista seurakunnan kiinteistöedustajille heidän velvollisuuksistaan.

• Hän osallistuu kiinteistöjohtajan pitämiin seurakuntakeskusten vuositarkastuksiin, ellei vaarnan johtokunta anna sitä varahenkilön tehtäväksi.

35.2.5

Isäntäpiispa

Jos kaksi tai useampia seurakuntia kokoontuu samassa rakennuksessa, vaarnan johtokunta antaa yhdelle piispalle tehtävän toimia isäntäpiispana. Tämä koordinoi jäsenten osallistumista seurakuntakeskuksen hoitoon ja kunnossapitoon. Hän koordinoi myös seurakuntakeskuksen turvatoimia. Lisäksi hän koordinoi rakennuksen käyttöaikoja vaarnan ja muiden sitä käyttävien seurakuntien kanssa, mutta hän voi antaa aikataulun laatimisen jonkun muun jäsenen tehtäväksi.

35.2.6

Piispakunta

Piispakunnan jäsenet ovat vastuussa seurakuntakeskuksen käytöstä, hoidosta ja turvallisuudesta. He opettavat seurakunnan jäseniä käyttämään ja hoitamaan sitä. He järjestävät jäsenten osallistumisen seurakuntakeskuksen hoitoon ja kunnossapitoon antaen näille tehtäviä tarpeen mukaan. He jakavat myös seurakuntakeskuksen avaimia.

Piispakunnan jäsenet varmistavat, että seurakuntakeskuksessa ja sen piha-alueella noudatetaan asianmukaisia varotoimia (ks. 35.3.5).

35.2.7

Seurakunnan kiinteistöedustaja

Jokaisessa seurakunnassa tulee olla seurakunnan kiinteistöedustaja. Piispa voi nimetä yhden piispakunnan jäsenistä palvelemaan tässä tehtävässä, tai piispakunta voi kutsua jonkun muun jäsenen tähän tehtävään.

Seurakunnan kiinteistöedustaja auttaa piispakuntaa sellaisissa seurakuntakeskukseen liittyvissä vastuissa kuten energian säästämisessä, turvatoimissa, lumitöissä (mikäli tarpeen) ja jäsenten osallistumisessa siivoukseen ja kunnossapitoon. Hän pitää huolta rakennukseen liittyvistä tarpeista kokousten, toimintojen ja hätätilanteiden aikana. Hän saa tarvittaessa vaarnan kiinteistöedustajalta ohjeita äänentoisto-, lämmitys- ja ilmastointilaitteiden sekä rakennuksen muiden laitteiden käytöstä.

35.2.8

Jäsenet

Pappeusjohtajien tulee tähdentää sitä, että jäsenten osallistuminen on eräs seurakuntakeskuksen hoidon ja kunnossapidon avaintekijöistä. Jäseniä kannustetaan palvelemaan yksin tai ryhmissä taitojensa ja kykyjensä mukaan.

35.3

Kiinteistöhallinto

35.3.1

Seurakuntakeskusten käyttö ja hoito

Paikalliset kirkon johtohenkilöt ja jäsenet ovat vastuussa seurakuntakeskusten käytöstä ja hoidosta. Heidän apunaan on paikallinen kiinteistöhenkilökunta. Johtohenkilöt pyrkivät huolehtimaan siitä, että seurakuntakeskukset ja niiden ulkoalueet ovat aina siistejä, puhtaita, viehättäviä ja hyväkuntoisia. Kirkon tiloista tulee joka suhteessa heijastua asianmukainen huolenpito ja kunnioitus.

Kirkon jäsenten, nuoret mukaan lukien, tulee auttaa seurakuntakeskusten siivouksessa ja hoidossa. Kun jäsenet palvelevat tällä tavoin, heidän kunnioituksensa Herran huonetta kohtaan syvenee. Mahdollisuuksien mukaan jäsenten tulee huolehtia tästä vastuusta osana viikoittaisia tapahtumia, jolloin he jo ovat seurakuntakeskuksessa. Jäseniä voidaan pyytää auttamaan myös kirkon muiden tilojen siivoamisessa.

35.3.2

Seurakuntakeskusten kunnossapito ja tarkastus

Kiinteistöjohtaja tarkastaa jokaisen seurakuntakeskuksen kerran vuodessa. Vaarnan kiinteistöedustaja tai vaarnanjohtajan hänelle nimeämä varahenkilö osallistuu näihin tarkastuksiin. Hänellä tulee olla täydet valtuudet toimia tässä asemassa vaarnan johtokunnan puolesta. Näihin tarkastuksiin osallistuvat selvittävät rakennusten kunnossapitoon liittyviä tarpeita ja laativat suunnitelmia sen järjestelmien ja osien korjaamisesta tai uusimisesta sekä muiden tarvittavien parannusten tekemisestä.

35.3.3

Seurakuntakeskusten suunnittelu

Vaarnan johtokunta antaa tietoa vyöhykkeen johtokunnalle, joka auttaa ajallisten asioiden johtajaa valmistelemaan ja päivittämään yleissuunnitelman ennakoiduista tarpeista, jotka liittyvät tuleviin rakennuspaikkoihin sekä uusien seurakuntakeskusten rakentamiseen tai nykyisten laajentamiseen.

35.3.4

Energian ja veden säästäminen

Kirkko maksaa seurakuntakeskuksista huomattavia käyttökuluja. Johtohenkilöt voivat auttaa näiden kulujen vähentämisessä huomattavasti opettamalla jäseniä sammuttamaan valot ja laitteet, kun niitä ei tarvita, ja noudattamaan muita energian ja veden säästökäytäntöjä. Johtohenkilöt varmistavat, että valaistusta, lämmitystä, ilmastointia, laitteita ja vettä käytetään mahdollisimman taloudellisesti.

Tarvittaessa vaarnan johtokunta tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen voi kutsua vaarnan jokaiselle seurakuntakeskukselle ja virkistyskäyttöön tarkoitetulle kiinteistölle veden ja energian säästämisestä vastaavan vaarnan kiinteistöasiantuntijan. Nämä asiantuntijat toimivat vaarnan kiinteistöedustajan alaisuudessa.

Lisäksi johtohenkilöitä kannustetaan noudattamaan kunkin maan viranomaisten energian- ja vedensäästöhankkeita.

35.3.5

Turvallisuus ja turvatoimet

Johtohenkilöt neuvovat jäseniä – erityisesti naisia ja nuoria – ettei heidän pidä olla yksin kirkon rakennuksessa.

Johtohenkilöiden tulee ryhtyä kohtuullisiin toimiin, jotta eteistilat, portaat, porraskäytävät, uloskäynnit, aputilat ja jalkakäytävät pidetään vapaina esteistä ja muista vaaratekijöistä. Johtohenkilöiden tulee myös varmistaa, ettei seurakuntakeskuksissa käytetä eikä säilytetä vaarallisia aineita eikä mitään helposti syttyvää, kuten polttoaineita, heinää, olkia tai viljankorsia (ks. myös 35.4.2).

Johtohenkilöt valvovat avainten jakelua ja luovat tehokkaat rakennuksen lukitsemiskäytännöt. He pitävät huolen myös siitä, että luokkahuoneet ja muut huoneet, joissa ei ole arvokkaita esineitä, jätetään lukitsematta.

Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että jokaiseen puhelimeen tai sen lähelle on kiinnitetty hätänumero sekä lyhyet ohjeet poliisin, palokunnan ja ambulanssin hälyttämiseksi. He raportoivat tunkeilijoista viipymättä poliisille.

35.3.6

Tapaturmasta ja vahingosta ilmoittaminen

Kirkon toimintoihin tulee sisältyä mahdollisimman pieni osallistujien loukkaantumisen tai sairastumisen tai kirkon omaisuuden vahingoittumisen riski. Johtohenkilöt tekevät toimintojen aikana kaikkensa turvallisuuden varmistamiseksi. Suunnittelemalla tehokkaasti ja noudattamalla varotoimia johtohenkilöt voivat minimoida tapaturma- ja vahinkoriskit.

Piispalle tai vaarnanjohtajalle tulee ilmoittaa viipymättä seuraavista tapahtumista:

• tapaturma, loukkaantuminen tai sairastuminen kirkon tiloissa tai kirkon järjestämän toiminnan aikana

• kirkon järjestämään toimintaan osallistuneen henkilön katoaminen

• kirkon järjestämän toiminnan aikana aiheutunut vahinko yksityiselle, julkiselle tai kirkon omaisuudelle.

Jos henkilö on loukkaantunut vakavasti tai on kadoksissa, jos omaisuus on kärsinyt vakavia vahinkoja tai jos uhkana on oikeustoimenpiteitä, vaarnanjohtaja (tai piispa hänen alaisuudessaan) ryhtyy viipymättä seuraaviin toimiin:

• Yhdysvalloissa ja Kanadassa hän ilmoittaa kirkon keskustoimiston riskienhallintajaostolle (1 801 240 4049 tai 1 800 453 3860, alanumero 2 4049; toimistoajan jälkeen tai viikonloppuisin soita numeroon 1 801 240 1000 tai 1 800 453 3860, niin keskus yhdistää viipymättä jollekulle).

• Muualla kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa hän ottaa yhteyttä vyöhyketoimistoon.

Johtohenkilöt ilmoittavat kirkon tiloissa tai kiinteistöissä sattuneista loukkaantumisista ja vahingoista myös kiinteistöjohtajalle.

Johtohenkilöiden tulee tarkistaa kirkon toimintojen lääkintäapuohjelman soveltuvuus, jos loukkaantuminen on tapahtunut kirkon järjestämän toiminnan, tapahtuman tai tehtävän suorittamisen aikana. Tietoa vakuutuksista on kohdassa 20.6.9.

Vaarnanjohtaja (tai piispa hänen alaisuudessaan) osoittaa turvallisuutta koskevat kysymykset ja kirkkoon kohdistuvat korvausvaatimukset riskienhallintajaostolle tai vyöhyketoimistoon.

Lisää ohjeita siitä, kuinka tapaturma- tai hätätilanteessa menetellään, on kohdassa 20.6.20.

35.4

Kirkon rakennusten ja muiden kiinteistöjen käyttämiseen liittyviä menettelytapoja

Kirkon rakennuksia ja muita tiloja tulee käyttää jumalanpalvelukseen, uskonnollisen opetuksen antamiseen sekä muihin kirkon järjestämiin toimintoihin. Seurakuntakeskusten käyttö muihin tarkoituksiin ei ole suotavaa. Joissakin harvoissa tapauksissa vaarnanjohtaja voi antaa hyvämaineisille, kirkkoon kuulumattomille, voittoa tavoittelemattomille ryhmille luvan käyttää tilapäisesti seurakuntakeskusta tai sen ulkoaluetta (ks. Kiinteistöhallinnon ohjeet seurakuntakeskuksille ja muille kirkon kiinteistöille, s. 2). Seuraavassa luettelossa on esimerkkejä käytöstä, joka ei ole hyväksyttävää:

• kirkon tilojen vuokraaminen kaupallisiin tarkoituksiin

• liike- tai investointiyritysten myynninedistäminen, mukaan lukien kaupallisten mainosten näytteillepano tai kaupallisen viihteen tukeminen

• tuotteiden, palvelujen, julkaisujen tai luovien teosten ostaminen, myyminen tai myynninedistäminen tai tavaroiden esittely

• luvattomien varainhankintatoimintojen järjestäminen (ks. 20.6.8)

• sellaisten puhujien tai opettajien isännöiminen, joille maksetaan palkkio, jotka rekrytoivat osanottajia tai jotka hankkivat asiakkaita järjestäessään seminaareja, oppitunteja, aerobictunteja jne.; poikkeuksia voidaan tehdä seurakuntakeskuksen pianojen ja urkujen käytössä maksulliseen yksityiseen opetukseen (ks. 19.7)

• sellaisten säännöllisten yhteisö- tai kerhotapahtumien pitäminen, joita kirkko ei järjestä, kuten partiokokoukset ja -toiminnat tai urheilutapahtumat ja -harjoitukset

• poliittisten kokousten ja kampanjoiden pitäminen. Poikkeuksena kirkon tiloja voidaan käyttää äänestäjien rekisteröitymiseen ja äänestyspaikkoina äänestysviranomaisten pyynnöstä, jos

  • muuta kohtuullista vaihtoehtoa ei ole

  • virkailijat ja äänestäjät noudattavat kirkon tasovaatimuksia rakennuksessa

  • tapahtuma ei aiheuta fyysistä vahinkoa rakennukselle

  • tapahtuma ei vahingoita kirkon kuvaa.

Kirkon omaisuuden käyttö ei saa aiheuttaa merkittävää riskiä eikä vahinkoa osanottajille eikä omaisuudelle. Se ei liioin saa altistaa kirkkoa aiheettomasti vastuuvelvollisuuksille eikä häiritä naapureita.

Katso yksityiskohtaisempia ohjeita kirkon rakennusten ja muun omaisuuden käytöstä ja hoidosta julkaisusta Kiinteistöhallinnon ohjeet seurakuntakeskuksille ja muille kirkon kiinteistöille tai ota yhteyttä kirkon keskustoimistoon tai vyöhyketoimistoon.

35.4.1

Taideteokset

Kiinteistöjohtaja hankkii kirkon hyväksymiä taideteoksia seurakuntakeskuksiin käyttämällä luetteloa Church Facilities Artwork [Kirkon kiinteistöjen taideteokset]. Kiinteistöjohtaja voi hankkia seurakuntakeskuksiin sopivia taideteoksia myös kirkon jakelupalveluista.

Maalauksia ja muita taideteoksia voidaan asettaa sopiviin kohtiin seurakuntakeskuksessa. Niitä ei saa kuitenkaan sijoittaa kappelisaliin eikä lähelle kasteallasta. Patsaat, seinämaalaukset tai mosaiikit eivät ole sallittuja. Tämä menettelytapaohje ei koske taideteoksia, jotka ovat olleet esillä monia vuosia nykyisten seurakuntakeskusten kappelisaleissa.

Seurakuntakeskuksissa olevien taideteosten tulee olla asianmukaisesti kehystettyjä.

35.4.2

Koristelu

Seurakuntakeskuksen eteisaula tai juhlasali voidaan koristella väliaikaisesti jouluksi, muiksi juhlapäiviksi tai muihin samankaltaisiin tilaisuuksiin vaarnan johtokunnan ohjeiden mukaan. Kukkia lukuun ottamatta seurakuntakeskuksen kappelisalia ei saa koristella. Seurakuntakeskuksen ulkopuolta tai ulkoalueita ei liioin saa koristella.

Koristeiden tulee olla vaatimattomia ja huokeita, eikä niistä saa olla palovaaraa. Heiniä, olkia, palmunlehviä ja muita kuivattuja materiaaleja ja kynttilöitä ei saa käyttää. Mikäli käytetään joulukuusia, niiden tulee olla keinotekoisia tai asianmukaisesti paloturvallisiksi käsiteltyjä ja esillä ilman sähkövaloja tai kynttilöitä. Paikallisia palo- ja turvallisuusmääräyksiä tulee noudattaa.

35.4.3

Rakennusten vihkiminen

Kaikki uudet seurakuntakeskukset samoin kuin mittavat laajennukset, joihin sisältyy kappelisali, juhlasali tai suurempi alue kuin olemassa oleva rakennus, tulee vihkiä mahdollisimman pian hankkeen valmistuttua.

Myös pienemmät rakennukset, kuten lähetyskodit, instituutit, seminaarit sekä seurakuntakeskusten luokka- tai toimistolaajennokset, voidaan vihkiä, jos paikalliset johtohenkilöt sitä haluavat.

Lopullisen luvan vihkimiseen antaa vyöhykkeen johtokunta yhteistyössä ajallisten asioiden johtajan kanssa. Vyöhykkeen johtokunta toimii vaarnanjohtajan tai lähetysjohtajan kanssa ja ilmoittaa, kuka vastaa rakennuksen vihkimisestä.

Vihkimistilaisuuden ohjelman tulee olla sopusoinnussa tapahtuman tarkoituksen kanssa. Se ei saa olla pitkä eikä sisältää pitkiä musiikkiesityksiä. Tehtävän saaneelle johtajalle tulee varata riittävästi aikaa puhua ja vihkiä rakennus. Vihkimisrukouksen jälkeen tulee olla tilaisuuteen sopiva laulu tai musiikkiesitys ja lyhyt rukous tilaisuuden päätteeksi.

Rakennusten vihkimisrukoukset voidaan tallentaa johtavan virkailijan luvalla.

Vuokratut seurakuntatilat voidaan vihkiä käyttöön, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

1. Koko vuokratila, lukuun ottamatta välttämättömiä yleisiä tiloja (kuten sisäänkäynnit, käytävät ja WC-tilat), on yksinomaan kirkon käytössä.

2. Vuokra-aika on enemmän kuin yksi vuosi.

3. Vyöhykkeen johtokunta hyväksyy vuokrattujen seurakuntatilojen käyttöön vihkimisen.

Jos nämä ehdot täyttyvät ja seurakuntatilat vihitään käyttöön, rukoukseen täytyy sisällyttää ilmaus, joka kertoo, että seurakuntatilat on vihitty ”vuokra-ajaksi”.

35.4.4

Hätätilanteet

Vaarnan johtokunta päättää hätätilanteessa, pidetäänkö seurakunnan normaalit kokoukset vai ei.

Koko paikkakuntaa koskevassa hätätilanteessa tai katastrofissa vaarnanjohtaja voi auttaa virallisia katastrofiapujärjestöjä sallimalla seurakuntakeskusten käytön hätäsuojina. Kirkko säilyttää määräysvallan. Vaarnan ja seurakunnan johtohenkilöt huolehtivat siitä, että rakennusten käyttäjät noudattavat rakennuksessa ollessaan kirkon käyttäytymisnormeja, mukaan lukien viisauden sana. Lisää tietoa hätätilanteista on kohdassa 22.9.1.3.

35.4.5

Tuliaseet

Kirkot on pyhitetty Jumalan palvelemiseen ja turvapaikoiksi maailman huolilta ja murheilta. Näkyvissä tai piilossa olevien aseiden mukana pitäminen kirkon seinien sisäpuolella on luvatonta, paitsi poliisilta.

35.4.6

Tuli ja kynttilät

Kirkon rakennuksissa ei saa sytyttää avotulta eikä kynttilöitä.

35.4.7

Liputus

Kirkon kiinteistön ulkoalueella saa liputtaa oman maan lipulla milloin tahansa, kunhan se tapahtuu paikallisten tapojen ja sääntöjen mukaisesti. Maan lippua saa pitää esillä kirkon rakennuksissa erityistilaisuuksissa kuten isänmaallisissa ohjelmissa. Aito isänmaallisuus ei edellytä maan lipun jatkuvaa esillä pitämistä jumalanpalveluspaikoissa.

35.4.8

Maanmurtotilaisuudet

Kun uusi rakennusprojekti on hyväksytty, paikalliset johtohenkilöt voivat pitää maanmurtotilaisuuden rakennustyöhön valmistautumiseksi. Tätä tilaisuutta ei pidetä sunnuntaina.

35.4.9

Historiallisten kohteiden suojelu

Kaikki kysymykset kirkon omistaman kiinteistön tai rakennuksen liittämisestä suojeltavien valtakunnallisten tai paikallisten historiallisten kohteiden listalle tai rekistereihin tulee osoittaa kirkon keskustoimistoon vyöhykkeen johtokunnan kautta. Muiden paikkojen, esineiden, taideteosten tai asiakirjojen merkitsemistä, muistamista tai suojelemista koskevissa kysymyksissä ottakaa yhteyttä puhelimitse kirkon historiaosastoon numeroon [phone] tai [phone], alanumero 2 2272.

35.4.10

Seurakuntakeskusten rakentaminen, vuokraaminen tai ostaminen

Katso seurakuntakeskusten rakentamiseen, vuokraamiseen tai ostamiseen liittyviä menettelytapoja julkaisusta Kiinteistöhallinnon ohjeet seurakuntakeskuksille ja muille kirkon kiinteistöille tai ota yhteys ajallisten asioiden johtajaan.

35.4.11

Seurakuntakeskusten rakennussuunnitelmat

Kirkko on valmistanut erilaisia seurakuntakeskusten vakiorakennussuunnitelmia, jotka sopivat jäsenten olosuhteisiin ja tarpeisiin kautta maailman. Kun uusi seurakuntakeskus on määrä rakentaa, siihen valitaan sopivat vakiorakennussuunnitelmat. Kyseiset rakennussuunnitelmat käsittävät huonetilat, yksityiskohdat ja laitteet, jotka kuuluvat seurakuntakeskukseen.

35.4.12

Maanantai-illat

Ks. 20.6.10.

35.4.13

Yöpyminen tai leiriytyminen

Kirkon seurakuntakeskuksia ei saa käyttää yöpymiseen, leiriytymiseen eikä yön yli kestäviin juhliin.

35.4.14

Pysäköintialueet

Kirkon pysäköintialueita tulee käyttää kohdan 35.4 alussa olevien ohjeiden mukaisesti. Niitä ei myöskään pidä käyttää työmatkapysäköintiin ilman ajallisten asioiden johtajan lupaa.

35.4.15

Valokuvat, tallentamiset ja lähetykset kappelisaleissa

Koska kappelisalit ovat pyhiä, valokuvaaminen ja videokuvaaminen ei ole sallittua kappelisalissa. Tietoa kappelisalissa pidettävien kokousten ja muiden tapahtumien suoratoistosta on kohdassa 29.7.

35.4.16

Omistusoikeus ja omistaminen

Kaikki omaisuus, joka on annettu paikallisyksikön käyttöön, kuuluu kirkolle, ei yksikölle. Paikallisyksiköillä on kuitenkin suuri itsemääräämisoikeus kirkon omistaman omaisuuden käyttöön, mukaan lukien rakennukset, maa ja muu omaisuus, joka on kirkon omistuksessa ja sen menettelytapojen alainen.

35.4.17

Virkistyskäyttöön tarkoitettujen kiinteistöjen hallinnoiminen

Katso virkistyskäyttöön tarkoitettujen kiinteistöjen hallinnoimiseen liittyviä menettelytapoja julkaisusta Kiinteistöhallinnon ohjeet seurakuntakeskuksille ja muille kirkon kiinteistöille tai ota yhteyttä ajallisten asioiden johtajaan.

35.4.18

Tarjoilutilat

Kirkon seurakuntakeskuksen tarjoilutiloja ei ole tarkoitettu ruoan valmistamiseen eikä kypsentämiseen, ellei se kuulu oppiaiheeseen, havaintoesitykseen tai muuhun opetukseen. Kun rakennuksessa tai sen piha-alueella on tarkoitus tarjoilla ruokaa, se tulee valmistaa muualla ja tuoda seurakuntakeskukseen, jossa se voidaan pitää lämpimänä tai kylmänä tarjoilemiseen asti.

35.4.19

Kyltit

Kaikissa seurakuntakeskuksissa ja muissa kirkon rakennuksissa tulee olla kirkon nimilogo hyväksytyllä kielellä. Se tulee kiinnittää rakennukseen. Tietyissä olosuhteissa kirkon nimi voi olla myös erillisessä kyltissä seurakuntakeskuksen tontilla.

35.4.20

Varastointi

Seurakuntakeskuksissa ei sallita muuta varastointia kuin ylläpitotarvikkeiden ja muiden hyväksyttyjen tarvikkeiden ja laitteiden varastoimista. Huoltotyötarvikkeita ja muuta sellaista ei saa varastoida seurakuntakeskuksiin.

Sellaiset aineet ja tarvikkeet kuten bensiini, nestekaasu, tulitikut ja leirintävarusteet tulee varastoida seurakuntakeskuksista erillään oleviin rakennuksiin.

Kirkon tonteilla ei saa säilyttää autoja, vapaa-ajan ajoneuvoja eikä muita henkilökohtaisia välineitä.

35.4.21

Vaarnan rajojen ulkopuolella sijaitsevien seurakuntakeskusten käyttö

Kaikkia seurakuntakeskuksia, jotka sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä seurakunnasta, täytyy käyttää täysimääräisesti, ennen kuin lisätiloja hankitaan. Milloin tarpeen, vaarnojen johtokunnat voivat vyöhykkeen johtokunnan kanssa neuvoteltuaan osoittaa seurakuntien käyttöön viereisen vaarnan alueella olevia seurakuntakeskuksia. Useampi kuin yksi vaarna voi käyttää samaa vaarnakeskusta, jos se sijaitsee sopivalla paikalla.

35.4.22

Avioliittoon vihkimiset ja hääjuhlat

Avioliittoon vihkiminen tai hääjuhla voidaan järjestää kirkon rakennuksessa, ellei se häiritse tavanomaisten kirkon toimintojen aikataulua. Hääjuhlaa ei kuitenkaan saa pitää kappelisalissa, ellei se ole monikäyttötilaa. Avioliittoon vihkimisiä ja hääjuhlia ei saa pitää sunnuntaisin eikä maanantai-iltaisin.

Kirkko ei salli sitä, että sen kokouspaikkoja tai muita kiinteistöjä käytetään seremonioihin, vastaanottoihin tai muihin toimintoihin, jotka liittyvät samaa sukupuolta olevien avioliittoihin.

Avioliittoon vihkimisestä tai hääjuhlasta vastuussa olevat ovat vastuussa myös käyttämiensä rakennuksen tilojen siivoamisesta.