Johannes Kastaja auttoi ihmisiä valmistautumaan Jeesuksen Kristuksen vastaanottamiseen muun muassa kehottamalla heitä tekemään parannuksen. Tämän oppiaiheen tarkoituksena on auttaa sinua ymmärtämään paremmin parannuksen tekemistä ja sitä iloa, jota säännöllinen parannuksen tekeminen tuo.
Mikä tuo sinulle iloa?
Pohdi, mikä tuo sinulle iloa. Voisit kirjoittaa muistiin niin monta asiaa kuin ehdit puolessa minuutissa.
Presidentti Russell M. Nelson on opettanut seuraavaa siitä, kuinka me voimme saada iloa elämässämme:
Kuva
Official portrait of President Russell M. Nelson taken January 2018
Kun päätämme tehdä parannuksen, me päätämme muuttua! Annamme Vapahtajan muovata meistä parhaan version itsestämme. Teemme valinnan kasvaa hengellisesti ja saada iloa – iloa lunastuksesta Hänessä.
Parannus merkitsee kääntymistä pois synnistä ja pääsemistä lähemmäksi Jumalaa Jeesuksen Kristuksen sovituksen avulla (ks. Pyhien kirjoitusten opas, ” Parannus ”, pyhätkirjoitukset.churchofjesuschrist.org).
Laitoitko parannuksen luetteloosi asioista, jotka tuottavat sinulle iloa? Miksi tai miksi et?
Jos parannus ei mielestäsi tuota sinulle iloa, niin mitä tunteita se sinussa herättää? Miksi?
Miksi emme aina tunne iloa sillä hetkellä, kun teemme parannusta?
Pohdi kysymyksiä, joita sinulla voi olla parannuksesta. Saat myöhemmin tällä oppitunnilla tilaisuuden etsiä niihin vastauksia.
”Kääntykää – –. Raivatkaa Herralle tie”
Valmistaakseen ihmisiä ottamaan vastaan Jeesuksen Kristuksen Johannes Kastaja kehotti heitä tekemään parannuksen (ks. Matt. 3:1–3).
Edellisessä oppiaiheessa tutkit, mitä Markus ja Matteus kirjoittivat Johannes Kastajasta. Luukas kertoi Johanneksesta hiukan enemmän. Lue Luuk. 3:10–14 ja pane merkille, kuinka Johannes auttoi ihmisiä tekemään parannuksen.
Mitä muutoksia Johannes kehotti ihmisiä tekemään?
Kuinka nämä muutokset saattoivat auttaa ihmisiä kääntymään pois synnistä ja valmistautumaan ottamaan vastaan Jeesuksen Kristuksen ja seuraamaan Häntä?
Lue presidentti Russell M. Nelsonin seuraavat sanat. Pane lukiessasi merkille, mitä Pyhä Henki opettaa sinulle parannuksesta ja Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta.
Kuva
Official portrait of President Russell M. Nelson taken January 2018
Liian monet ihmiset pitävät parannusta rangaistuksena – sellaisena, mitä pitää välttää vakavimpia olosuhteita lukuun ottamatta. Mutta tämä rangaistavana olemisen tunne on Saatanan aikaansaama. Hän yrittää estää meitä katsomasta Jeesukseen Kristukseen, joka seisoo käsivarret ojennettuina toivoen ja haluten parantaa, antaa anteeksi, puhdistaa, vahvistaa, jalostaa ja pyhittää meidät.
Kreikankielisessä Uudessa testamentissa sana, jonka vastineena on käytetty sanaa parannus, on metanoeo. Määriteosan meta merkitys on ’muutos’. Perusosa noeo on sukua kreikankielisille sanoille, joiden merkityksiä ovat ’mieli’, ’tieto’, ’henki’ ja ’henkäys’.
Näin ollen kun Jeesus pyytää teitä ja minua kääntymään eli tekemään parannuksen [ks. Luuk. 13:3, 5 ], Hän kutsuu meitä muuttamaan mieltämme, tietoamme, henkeämme – jopa sitä, miten hengitämme. Hän pyytää meitä muuttamaan sitä, millä tavoin me rakastamme, ajattelemme, palvelemme, käytämme aikaamme, kohtelemme vaimoamme, opetamme lapsiamme ja myös huolehdimme ruumiistamme.
Mikään ei ole vapauttavampaa, ylevöittävämpää tai tärkeämpää meidän yksilölliselle edistymisellemme kuin säännöllinen, päivittäinen keskittyminen parannuksen tekemiseen. Parannus ei ole yksittäinen tapahtuma, se on prosessi. Se on avain onnellisuuteen ja mielenrauhaan. Kun parannukseen yhdistyy usko, se avaa meille pääsyn Jeesuksen Kristuksen sovituksen voimaan.
Olittepa te uutterasti kulkemassa pitkin liittopolkua, olittepa te luiskahtaneet tai astuneet pois liittopolulta tai vaikka ette edes näkisi polkua siitä, missä nyt olette, niin pyydän hartaasti teitä tekemään parannusta. Kokekaa päivittäisen parannuksenteon vahvistava voima – että joka päivä toimii hieman paremmin ja on hieman parempi.
Mikä kiinnittää huomiosi presidentti Nelsonin opetuksissa parannuksesta ja Jeesuksesta Kristuksesta?
Milloin olet huomannut parannuksen siunauksia omalla kohdallasi tai muiden kohdalla?
Mistähän syystä Vapahtaja toivoo hyvin hartaasti, että teemme parannuksen, ja on sangen halukas antamaan meille anteeksi?
Muutaman seuraavan minuutin ajan tutkit yhtä valitsemaasi parannuksen osa-aluetta, joka voi auttaa sinua pääsemään lähemmäksi Jeesusta Kristusta ja olemaan enemmän Hänen kaltaisensa, joka voi kasvattaa mahdollisuuttasi päästä osalliseksi Hänen voimastaan ja rauhastaan sekä auttaa sinua tuntemaan suurempaa iloa. Seuraavassa on tiettyjä parannuksen osa-alueita, joista voit valita yhden tutkittavaksi. Valitse tutkittavaksi yksi näistä tai tutki jotakin kysymystä, joka sinulla itselläsi on parannukseen liittyen.
Kuinka teen parannuksen?
Kuinka voin saada enemmän iloa parannuksesta?
Kuinka voin voittaa parannuksen tekemiseen liittyvän pelon?
Mitä säännöllinen, päivittäinen keskittyminen parannukseen vaatisi tai miltä se kenties näyttäisi minun elämässäni?
Seuraavassa on muutamia parannusta koskevia lähteitä, joiden avulla voit syventää ymmärrystäsi aiheesta. Ne ovat sivustolla churchofjesuschrist.org ja Evankeliumiaiheinen kirjasto -sovelluksessa. Voit käyttää näitä ja muita lähteitä oppaana, kun tutkit valitsemaasi parannuksen osa-aluetta. Voisit tehdä muistiinpanoja ja nostaa esiin asioita, jotka tuntuvat sinusta tärkeimmiltä.
Nuorten voimaksi, kirjanen, 2011, ”Parannus”, s. 28–29
Pyhien kirjoitusten opas, ” Parannus ”, pyhätkirjoitukset.churchofjesuschrist.org
Yleiskonferenssipuheet, esimerkiksi Russell M. Nelson, ”Me voimme toimia paremmin ja olla parempia”, Liahona, toukokuu 2019, s. 67–69
Dale G. Renlund, ”Parannus – iloinen valinta”, Liahona, marraskuu 2016, s. 121–124
1.
Mitä sait selville tutkiessasi?
Millaisia neuvoja antaisit ihmiselle, joka ei ymmärrä, miksi hänen pitäisi tehdä parannus? Mitä haluaisit hänen tietävän ja ymmärtävän Jeesuksesta Kristuksesta?
Mikä on auttanut sinua saamaan todistuksen tai vahvistamaan todistustasi parannuksen ilosta Jeesuksen Kristuksen kautta?
Valinnainen: Haluatko oppia lisää?
Luuk. 3:7 . Miksi Johannes kutsui ihmisiä ”käärmeen sikiöiksi”?
Palestiinankyy on yleisin myrkkykäärme Israelissa. Kyyt ovat aktiivisia öisin ja saalistavat yleensä siten, että ne piiloutuvat ja sitten yllättävät saaliinsa. Kun ne tuntevat itsensä uhatuiksi, ne kiertyvät kerälle, sihisevät ja iskevät vastustajaansa. Samalla tavoin fariseukset ja saddukeukset tunsivat Johanneksen uhkaavan heitä, koska hän johdatti monia ihmisiä pois heidän vääristä opetuksistaan.
Luuk. 3:8 . Mitä ovat ”hedelmät, joissa kääntymyksenne näkyy”?
Pyhissä kirjoituksissa puita, jotka tuottavat joko hyvää tai huonoa hedelmää, käytetään joskus vertauskuvana erityyppisistä ihmisistä. ”Tehkää hedelmiä, joissa kääntymyksenne näkyy” tarkoittaa omien halujemme ja tekojemme muuttamista, jotta voimme seurata Jumalan opetuksia.
Antiikin Roomassa publikaanit olivat Rooman valtakunnan veronkerääjiä. Juutalaiset yleensä vihasivat publikaaneja, koska heitä pidettiin oman kansansa pettureina ja koska publikaanit verottivat usein enemmän kuin oli välttämätöntä (ks. JSR Luuk. 3:19–20 [pyhien kirjoitusten liitteissä]; Luuk. 3:12–13). Osa publikaaneista otti evankeliumin mielihyvin vastaan (ks. Matt. 9:9–10 ; Luuk. 19:1–10 ; Pyhien kirjoitusten opas, ” Publikaani ”, pyhätkirjoitukset.churchofjesuschrist.org).
Pelastaako parannuksenteko meidät?
Kuva
Official portrait of Elder Dieter F. Uchtdorf of the Quorum of the Twelve Apostles, 2006. Called as Second Counselor in the First Presidency, 3 February 2008. Made official portrait in 2008 replacing portrait taken in 2004.
Parannuksenteko sinänsä ei pelasta ihmistä. Meidät pelastaa Jeesuksen Kristuksen veri. Me emme pelastu pelkästään muuttamalla vilpittömästi ja rehellisesti omaa käytöstämme, vaan ”armosta me pelastumme kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä” ( 2. Nefi 25:23). Todellinen parannus on kuitenkin ehtona sille, että Jumalan anteeksianto voi tulla meidän elämäämme. Todellinen parannus muuttaa ”pimeimmänkin yön kirkkaaksi päiväksi” (Spencer W. Kimball, Anteeksiantamuksen ihme, 1975, s. 338).
(Dieter F. Uchtdorf, ”Kohta, josta on vielä turvallista palata”, Liahona, toukokuu 2007, s. 100)
